TORNIONJOEN VESIPARLAMENTTI Vesienhidn yhteistyöfrumi Trninjen kansainvälisellä vesienhitalueella. 22.5.2008 Htelli Pellnhvi, Pell Osallistujat: Kts. erillinen lista Puheenjhtaja: Jari Pasanen, vesistöpäällikkö, Lapin ympäristökeskus, Rvaniemi Avaus Jari Pasanen avasi kkuksen ja tivtti sallistujat tervetulleeksi. Pelln kunnanjhtaja, Tapani Melalut, tivtti sallistujat tervetulleeksi Pelln kunnan pulesta ja kerti Pellsta. Vesienhit Rutsissa - tilannekatsaus B Sundström, Nrrbttenin lääninhallitus, kerti, että Rutsissa n menssa kuuleminen vesienhidn keskeisistä kysymyksistä. Kuuleminen kestää 31. elkuuta saakka. Samanaikaisesti n käynnissä kaikkien vesimudstumien lukittelu. Työtä vaikeuttaa se, että Lunnnhitvirastn arviintiperusteet eivät le vielä selvillä. Syksyn aikana valmistellaan vesienhitsuunnitelmaa, jhn sisälyvät ympäristölaatunrmit ja timenpidehjelmat. Vesienhitsuunnitelmat tulevat kuultavaksi helmikuussa 2009. Rutsissa Perämeren vesienhitalueen valtuuskunta hyväksyy suunnitelmat. Aktiivisesti työskennellään myös paikallisetn vesiryhmien perustamiseksi. Tarkituksena n mm. saada paikallista tieta, jka visi lla avuksi vesienhittyössä. Kaikki kiinnstuneet vivat seurata lukittelun, ympäristölaatunrmien ja timenpidehjelmien valmistelua Rutsin pulella nettisivuilta: VISS (www.viss.lst.se) ja Vattenkartan (www.vattenkartan.se). Lisätietja kts. Liite 1, Bilaga 1, Vattenförvaltning i Bttenvikens vattendistrikt, Sverige 080522, tai käytä linkkejä, jtka n mainittu muistin sivulla 4. Vesienhit Sumessa - tilannekatsaus Pekka Räinä, Lapin ympäristökeskus, kerti että Sumessa valmistellaan vesienhitsuunnitelmia, jtka sisältävät timenpidehjelmat. Kuuleminen vesienhitsuunnitelmasta alkaa lkakuussa 2008. Timenpiteiden kustannukset vat nin 40-50 milj. eura.useimmiten nykykäytännön mukaiset timenpiteet vat riittäviä, mutta jillain sektreilla lisätimenpiteet vat tarpeen. Lisätimenpiteiden kustannukset vat arvilta n. 20 milj. eura. Sumessa vesienhitsuunnitelmat hyväksyy valtineuvst, eli hyväksyntä tapahtuu kansallisella taslla. Lisätietja kts. Liite 2 Bilaga 2, Vattenförvaltning i Trneälvens vattendistrikt, Finland 080522" tai käytä linkkejä, jtka n mainittu muistin sivulla 4. Vesimudstumien minaispiirteiden kartitus ja lukittelu Sumessa Petri Liljaniemi kerti vesimudstumien rajauksesta, lukittelusta ympäristölaatunrmeista ja timenpidehjelmista. Tarkastelussa vat mukana järvet, jiden kk n yli 5 km 2 ja jet, jiden valumaalue n yli 200 km 2. Järvistä 41 % ja jista 61 % n lukiteltu. Useimmat vesimudstumat vesistöalueen yläsilla vat hyvässä tilassa, ngelmat lisääntyvät alueilla, missä n paljn asutusta. Eniten ngelmia vat aiheuttaneet metsätalus, maatalus, turvetutant, haja-asutus, uittperkaukset sekä jitukset. Alueella n myös jitain vimataluden takia vimakkaasti muutettuja vesiä. Näissä vesissä ympäristötavitteet vat tisenlaiset lunnntilaisiin vesiin verrattuna. Näissä vesissä selvitetään, vidaank virtaamia parantaa tai vanhja umia kunnstaa ja pistaa kaljen vaellusesteitä. Lisäksi tarkastellaan linnustnsujelualueita. Tärkein timenpide n kerätä tieta hyvää hunmmassa tilassa levista vesistä, jtta vidaan tehdä tarkempia vesistönhitsuunnitelmia niille alueille missä sellaisia tarvitaan.
Lisätimenpiteiden kustannukset - vesirakentaminen: n. 50 000 Eur - metsä- ja maatalus, jitukset, perkaukset, haja-asutus: n 700 000 Eur Lisätietja kts. Liite 3 Bilaga 3, Kartläggning, Finland 080522. Miten timenpidehjelmat vaikuttavat esim. turvetutantyhtiöihin? Vastaus: Esim. Martimjki - jälkikäyttösuunnitelmat tehdään - nykyiset luvat pätevät, mutta js tarvitaan lisätimenpiteitä, käsitellään asia luvan uusimisen yhteydessä. Turvetutant n luvanvaraista timintaa. Rajajkikmissi myöntää luvat. Tehdäänkö kunnstuksia myös Naamijen sivujissa? Vastaus: Kyllä, kunnstussuunnittelussa katstaan kknaisuutta Jskus tehdään suunnitelmia pääumalle, mutta myös sivu-umille vidaan kunnstussuunnitelmia tehdä. Metsähallitus Sumessa rakentaa Naamijen pääumaan 8 phjapata plyeteenilevyistä. Nämä rahitetaan lunnnhitvarista ja näin vidaan rahittaa myös sivujissa tehtäviä kunnstuksia. Mutta ehtna n, että maanmistajat ja kyläyhdistykset sittavat kiinnstusta ja esittävät kunnstusta. Js kyselyitä tulee tarpeeksi, vidaan hanke laatia. Rannikkalueen lukittelu, Sumi Eira Lukkanen kerti, että rannikkalueen tilaan vaikuttavat ensisijaisesti Kemijkisuun tehtaat ja jkien ainevirtaamat Sumesssa ja Rutsissa. Eniten vaikuttaa Kemijki ja suuri vaikutus n myös Simjella, Kemin tehtailla, Haaparanta-Trni jätevedenpuhdistamlla ja kalanviljelylaitksilla jne. Sisemmillä rannikkalueilla nykykäytännön timet eivät le riittäviä, vaan ne vat tyydyttävässä tilassa. Ranniklla ngelmana vat limttuminen ja rehevöitymisen riski. Rannikkalueesta n tehty malli, jka perustuu "kuivan" vuden 1999 ja "sateisen" vuden 2000 tilanteisiin. Mallilla vidaan myös arviida, kuinka erilaiset timenpiteet vaikuttavat rannikkalueen tilaan. Lisätietja kts.liite 4 "Bilaga 4, Kustmråden, Finland 080522. Sisä- ja rannikkvesien minaispiirteiden kartitus ja lukittelu, Rutsi Sara Elfvendahl kerti, että vesien lukittelu perustuu malliin, kska mitattua dataa n vähän. Malli arvii eklgisen tilan vesiin khdistuvien vaikutusten perusteella. Mallin mukaan eklginen tila n usein erinmainen tai hyvä vesistöalueen phjississa. Vain muutamilla alueilla vesiä n lukiteltu tyydyttävään tai sitä hunmpaan tilaan kaivstiminnan tai vaellusesteiden perusteella. Näillä khteilla tarvitaan lisätimenpiteitä. Esimerkiksi Svappavaarasta alavirtaan n alue, missä metalleja ja ravinteita (peräisin räjähdysaineista) huuhtutuu vesistöön. Vesistön eteläsilla, missä asuu enemmän ihmisiä, ngelmat lisääntyvät. Eniten ngelmia n sivujissa Lähinnä ngelmia aiheuttavat ravinnekurmitus ja taimenen vaellusesteet. Riskissä levia phjavesialueita n ainastaan Svappavaarassa, mutta nk ngelmia tdellisuudessa vai perustuuk se vain siihen, että alueella n mahdllisesti phjavesiin vaikuttavaa timintaa n tdennettava. Virtaamamuutksia ja vedentta ei vielä le lukiteltu. Tarkasteltavien vesiemudstumien vähimmäiskt vat järvien salta 1 km 2 järvet ja jkien salta valuma-alueeltaan 10 km 2 jet. Kesällä lääninhallitus ttaa näytteitä muutamaista jista ja järvistä, jtta saadaan dataa mallin verifiimiseksi. Syksyn aikana ktaan myös muuta dataa esim. aiempien vusin velvitetarkkailutulksia. Kska dataa n niin vähän, tavallinen timenpide tulee lemaan näytteentt mallin antamien tulsten tdentamiseksi. Lisätietja kts. liite 5 Bilaga 5, Eklgisk status, Sverige 080522.
Kuinka paljn lukituksen phjana n dataa ja kuina pitkältä ajalta? Vastaus: Tämä lukittelu perustuu ainastaan vaikutusanalyysiin. Mitattua dataa ei vielä le käytetty. Olemme ensin identifiineet riskialueet ja tulkset varmennetaan ttamalla näytteitä. Näytteitä tulisi lla vähintää klmelta vudelta, mieluummin pitemmältä ajalta. Jätevesien puhdistus, Sumi Art Seppälä kerti haja-asutuksen ja taajamien jätevesien puhdistuksen prblematiikasta. Khnneet vaatimukset vähentää rgaanista ainetta, kknaisfsfria ja typpeä merkitsevät sitä, että ainastaan 10 % haja-asutuksen ktitaluksista täyttää nykyisellään vaatimukset. Yhdyskuntien jätevedenpuhdistamiden saneeraussuunnitelmia n tehty. Yksi ngelma n itse viemäriverkst, 12 % viemäriverkststa täytyy saneerata välittömästi, mikä n suuri taludellinen haaste. Kknaiskustannukset lisätimenpiteille ja viemäriverkstjen laajennuksille n nin. 48 029 000 eura. Lisätietja, kts Liite 6 Bilaga 6, Avlppsrening, Finland 080522 / Liite 6, viemäripuhdistus, 080522. Kuinka yhteiskunta tukee jätevedenpuhdistamiden saneerausta? Aikataulu? Sumen pulella n mnia rahituslähteitä viranmaisten ja EU:n kautta. Vastaus: Vesihultlaitkset suunnittelevat saneeraukset. Suunnittelu n suuri kustannuserä, mutta sen maksaa suurimmaksi saksi veden käyttäjät (pilaaja maksaa periaate). On vaikea sana, kuinka suuri valtin ja EU:n tuki tulee lemaan, kska budjetit laaditaan vusittain. Tavitteena n että timenpiteet vat valmiit vuteen 2015 mennessä, kuten vesipuitedirektiivi edellyttää, mutta aikatulu saattaa lla liian ptimistinen. Muita kysymyksiä Pitkän ajan suunnitelma hyvää ja täsmällistä tieta. Onk suunnitelmissa mahdllista esittää kalatalusviranmaisille ja valtille vaatimuksia että kalastnhit pitäisi ttaa niissä humin? Varmistaa vesistöjen mnipulinen käyttö? Arvkkaita vesiä kannattaa varjella pitkällä tähtäimella. Vastaus: Vesipuitedirektiivin timeenpanssa tulee kaikki näkökhdat ttaa humin. Direktiivin parissa työskentelevien tehtävänä n myös jakaa tieta kaikille timijille. Myös kansallinen lainsäädäntö vi vaikuttaa direktiivin vaatimusten täyttämiseen. Lapissa n virtavesien kalataludellinen kunnstusryhmä. On mahdllista asetttaa alueellisesti direktiivin edellyttämiä krkeampia tavitteita. Niitä vidaan edistää mahdllisuuksien mukaan. Yhteistyö ja sen kehittäminen Jhanna Alm, Vattensamverkan Nrr, esitteli ajatuksia yhteistyöstä vastuullisten viranmaisten ja eri intressitahjen välillä. Nykyinen yhteistyö n llut pääasiassa viranmaisten välistä yhteistyötä. Jtta saataisiin hyvä tietphja ja "ankkurituminen" alueelle, n tärkeää hyödyntää paikallista saamista ja situtumista. Vesipuitedirektiivin mukaan vastuullisten viranmaisten velvllisuutena n kannustaa sallistumaan yhteistyöhön. Yhteistyötä tulee tehdä mnella taslla niin yhteisön, jäsenvaltiiden kuin paikallisella taslla. Trninjella yhteistyöverkst kstuisi vesiparlamentista ja sen työvalikunnasta. Vesiparlamentti n kaikkien asiasta kiinnstuneiden verkst ja sen työvalikunta timisi linkkinä eri tahjen välillä. Vesiparlamentin perustehtävät kanavituisivat työvalikunnan kautta. Näitä tehtäviä lisivat mm. tiedn levittäminen verkstssa; kannustaa sallistumaan; tunnistaa ja kstaa jäsenten paikallistieta ja näkemyksiä viranmaisten esittämistä suunnitelmista - ja yhtenä tärkeimpänä tehtävänä - vurpuhelu verkstn ja viranmaisten välillä. Vesiparlamentti n neuva-antava elin, ei päättävä. VP ei myöskään vastaa timenpiteiden timeenpansta mutta vi halutessaan tehdä alitteita ja hakea rahitusta timenpiteille.
Tieta vesienhidsta saa nykyisin eri internet-sivuilta (kts. linkit sivulla 4). VP:lle tehdään mat ktisivut rutsalaisen web-prtaalin kautta, jka n kehitteillä. Kkuskustannuksiin ja hallintn vi hakea taludellista tukea aina n. 10 000 eurn saakka Rutsin pulella lääninhallitusten vesiviranmaisilta. Lisätietja kts. liite 7 Bilaga 7, Samverkan, 080522. Keskustelua, kysymyksiä ja vastauksia Keskustelussa nusi esille, pitääkö Rutsin perustaa Trninjelle ma vesienhitalue kuten Sumessa n tehty. Nyt Trninjki n sa Perämeren vesienhitaluetta Rutsissa. Vastaus: Asia n Rutsissa valmistelussa ja lppukädessä n eduskunnan ja hallituksen asia päättää siitä. Tdennäköisesti Trninjki jatkssakin n sa Perämeren vesienhitaluetta. Mutta tästä hulimatta yhteinen vastuu n ensisijaisesti Sumen ja Rutsin viranmaisilla mutta myös Nrja n mukana vesienhitalueella pieneltä sin. Arviintiperusteet vat kansallisia ja erja n mutta vesienhitsuunnitelmat ja timenpidehjelmat harmnisidaan niin pitkälle kuin n mahdllista. Tivttiin myös yhteisiä karttja kk Trninjen valuma-alueesta. Vastaus: Yhteisiä karttja valmistellaan ja niitä käytetään mlempien maiden suunnitelmissa. Vastuu kllekutsumisesta/hallinnimisesta tulisi lla lääninhallituksella tai Lapin ympäristökeskuksella. Vastaus: Se n yksi mahdllinen ratkaisu, mutta ajatus n että VP valitsisi verkststaan henkilön, jka timisi kknkutsujana/puheenjhtajana/hallinnijana. Tämän tulisi mielellään lla kaksikielinen. Yksi ratkaisu lisi myös hakea hallinnllista apua Trninjen-Kalixjen vesiensujeluyhdistykseltä. VP:lla n mandaatti tehdä asiassa päätös. Tulevaisuudessa rajajkikmissi vi ttaa vastuun asiassa. Lääninhallitus, prjektin "Vattensamverkan Nrr, kautta ja Lapin ympäristökeskus auttavat rganisimaan ensimmäisen työvalikunnan kkuksen. Lisätietja vesienhidn suunnittelusta: www.vattenmyndigheterna.se www.viss.lst.se www.vattenkartan.se www.ymparist.fi/vesienhit eller www.milj.fi/vattenvardfrvaltning www.ymparist.fi/trninjenalue www.triwa.rg www.vattenrganisatiner.se/ paikallisten vesiryhmien mat sivut (Rutsi), avataan syksyn kuluessa.
Vesiparlamentti hyväksyi seuraavat asiat 1. Ehdtus vesiparlamentin työvalikunnan kknpanksi Työvalikuntaan vat seuraavat henkilöt ja taht vat antaneet sustumuksensa: Tah Sumi Rutsi Maatalus TE-keskus: Osm Salniemi Metsätalus Metsäkeskus: Pentti Olli LRF: Björn Shlberg Skgsstyrelsen: Jan- Erik Bragfrs Kaivstellisuus Nrthland Resurces: LKAB: Natasha Kunnat Janne Kyrö Trni & Haaparanta: Erkki Rauma Kalastusjärjestöt Munin kalastusalue: Ksti Hietala Lunnnsujelujärjestöt Lapin lunnnsujelupiiri: Markku Kurtti Matkailuelinkein Trninlaaksn kehitys: Väinö Enbuske Työvalikunta valitaan yhdeksi vudeksi. Lyckhlm Pajala: Jhnny Lantt Kiiruna: Åsa Hirvilä Hlmgren Kiruna Jakt & Fiske: Peter Ögren 2. Hallinnllinen rli sekä ikeushenkilö Työvalikunta kysyy vesiensujeluyhdistystä, js se ei ta vetvastuuta valikunta etsii muita ratkaisuja 3. Työskentelytavat Valikunta saa itse päättää työtavista, avimuus n tärkeää, tiednkulku sähköpstilla (kirje niille, jilla ei le sähköpstia) 4. Rahitushakemus vesiparlamentin hallinta varten Ohjausryhmä tekee hakemuksen vesiviranmaiselle Kkuksen päättäminen J.P. kiitti sallistujia hyvästä kkuksesta tackar alla för bra möte ch visat engagemang. Kkuksen sihteeri Jhanna Alm, Vattensamverkan Nrr, avustajana Pekka Räinä, Lapin ympäristökeskus