Yleiskatsaus Suomen soiden määrään ja riittävyyteen

Samankaltaiset tiedostot
Soiden luonnontilaisuusluokitus

Uusi ympäristönsuojelulaki ja bioenergia - turvetuotannon jännitteet Anne Kumpula ympäristöoikeuden professori

Soiden hiilivarastojen kehitys

Strategian vaikutuksista GTK:n suotutkimuksiin

Turvetuotannon sijoittaminen

Katsaus soidensuojelun ja -käytön nykytilaan. Hanne Lohilahti, YM Ristiriitojen suo tutkimuksesta tukevaa pohjaa? SYKE, Helsinki 1.12.

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa

SUOT POHJOIS-POHJANMAAN ALUEKEHITTÄMISESSÄ JA MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA

Valtioneuvoston periaatepäätös ( ) soiden ja turvemaiden kestävästä ja vastuullisesta käytöstä ja suojelusta

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAT/ 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Keuruu

VN:n periaatepäätös soista ja turvemaista ( ) - seuranta 2014

Turvetuotantoon potentiaalisesti soveltuvien, luonnontilaisuudeltaan luokkaan 2 kuuluvien, suoalueiden luonnonarvot

Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro. Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto

Suomen suot. Uhanalaisia hiilivarastoja. Tietopaketti soista. Koonnut Juho Kytömäki

Soidensuojelun täydennystarpeet. Aulikki Alanen, ympäristöministeriö Suot Suomen luonnossa ja taloudessa, GTK:n juhlaseminaari

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi

Kansallisen lainsäädännön puutteita direktiivien toimeenpanossa

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu Tampere

Soiden luonnontilaisuusluokittelu ja sen soveltaminen. Eero Kaakinen

Geologian tutkimuskeskuksen valtakunnallisen turvetutkimuksen tuottamat aineistot. Soidensuojelutyöryhmän kokous

Suoluonto ennen ja nyt. Rauno Ruuhijärvi Professori emeritus Luontotyyppien uhanalaisuus

Metsätaloudellisesti kannattamattomat ojitetut suot - turvetuottajan näkökulma

Suoseuran esitelmätilaisuus

Suomen suot. Uhanalaisia hiilivarastoja. Tietopaketti soista. Suomen luonnonsuojeluliitto Koonnut Juho Kytömäki

Jorma Luhta ELÄMÄÄ SOILLA. Suotavoitteet

Turvetuotanto maakuntakaavoituksessa

Ojitettujen soiden ennallistaminen

SUOLUONNON SUOJELU. Valtion soiden suojelu täydennysehdotuksessa Satu Kalpio

Suoluonnon suojelu maakuntakaavoituksessa

Suostrategian lähtökohdat, keskeiset tavoitteet ja merkitys soidenkäytössä (ympäristöhallinnon kannalta)

Soidensuojelu Suomessa

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab

Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi Kestävä suometsätalous

SUOMETSÄTALOUS SOIDEN JA TURVEMAIDEN STRATEGIAESITYKSESSÄ

Soidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari

Suomen turvevarat ja niiden käyttö kansallisen suostrategian mukaisesti

Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään ( ) työpajasta

Millaisia suometsät ovat VMI10:n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston tilavuudesta ja kasvusta

Näkökulmia soidensuojelun täydennysohjelmaan

Suosta on moneksi SUO, LUONTO JA TURVE - NÄKÖKULMIA MAAKUNTAKAAVAAN Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaava

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia turvealan kannalta

Turvemaiden ojituksen vaikutus vesistöihin

SOIDEN KÄYTÖN JA SUOJELUN YHTEENSOVITTAMINEN MAAKUNNASSA

Metsäpolitikkafoorumi

Olli Ristaniemi 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVASEMINAARI

Strategian eväät soiden ennallistamiseen

Metsäojitus. ilmaston tuhoaja vai pelastaja?

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso Etelä-Karjala

Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä

Tilaisuuden tarkoitus ja esitykseni lähtökohtia

Lausunto "Suot ja turvemaat maakuntakaavoituksessa" oppaan luonnoksesta

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

Rahkasammalresurssit Suomessa, sammalbiomassan korjuu sekä rahkasammalpinnan uusiutuminen korjuun jälkeen

Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan suoluontoselvitykset 2017

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 %

Suo-MESTA työkalun käyttäminen turvetuotantoon soveltuvien kohteiden valinnassa

Lestijärven Teerinevan S(eteläinen) ja N(pohjoinen) luonnontilaluokitus Kimmo Virtanen

KESKI-SUOMEN SUOSELVITYS

Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö

Älyäkkönääenergiaa ; energiaa biomassoista

Kuva: Seppo Tuominen

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen

Mitä metsätalouden piirissä olevissa suometsissä voidaan tehdä monimuotoisuuden ja/tai ilmaston hyväksi?

Otsikko Arial Black 24pt sininen. Suoluonnon tila

Suot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus

METSÄOJITUS. Uudisojitus Kunnostusojitus Ari Lähteenmäki Suomen metsäkeskus

SOIDEN TARJOAMAT EKOSYSTEEMIPALVELUT PÄHKINÄNKUORESSA. Kansalaispaneelin taustamateriaali

GTK:n TURVETUTKIMUS -MISTÄ TULLAAN..

Lestijärven Paskolamminnevan luonnontilaluokitus Kimmo Virtanen

Turvetuotantoalueiden ja luonnonarvosoiden valintaprosessi ja Natura-arvioinnin tarveharkinta,

Vaalan soista ja turvekerrostumista Kimmo Virtanen Vaalan lukio

Häädetkeitaan laajennus, Parkano, Pirkanmaa

Metsäpäivä Kirjavalan metsästysmaja

Ilmoitus / Alle 10 ha:n turvetuotantoalue / Salonen Sami - Sydännevan turvetuotantoalue II / Rakennus- ja ympäristölautakunta

Soiden nykytilanne Pohjanmaalla

Soiden ja turvemaiden kansallinen strategia vieläkö turvetta saa käyttää Suomessa?

Soidensuojelutyöryhmän ehdotus ja eteneminen. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos Ympäristöministeriö Suoluonnon suojelu seminaari

Suostrategian toteutus, kommentteja

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 1001 Mustakeidas, Honkajoki/Kankaanpää, Satakunta

Näkökulmia suo- ja turvemaiden strategiaan

Metsänkasvatuskelvottomien soiden kasvihuonekaasupäästöt

Asiantuntija, FM biologi Antje Neumann, on vuonna 2011 tehdyssä alueen lähes 200 ha kattaneessa selvityksessään todennut, että:

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

SUOSTRATEGIAN MERKITYS MAAKUNTAKAAVOITUKSELLE

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Suometsien käytön vaikutus ilmastoon. kolme tietä tulevaisuuteen

TOTEUTUS Tomi Yli-Kyyny Kolmen vuoden yhteenveto Vapon ympäristölupauksista

Etelä-Pohjanmaan suoselvityshanke - tavoitteet ja menetelmät. Soidensuojelutyöryhmä 3/12 Leena Rinkineva-Kantola

Soidensuojelutyöryhmän tavoitteet. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos Ympäristöministeriö Suoluonnon tulevaisuus seminaari

LUONNONTILA.FI miten menee, mitä tehdään, riittääkö?

Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot?

Suoluonnon suojelu Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Kurkisuo. Luontotyyppi-inventoinnin tuloksia ja ennallistamistarve Helena Lundén

Turvetuotanto maakuntakaavoituksessa ja turvevarat Etelä-Savossa Esiselvitys maakuntakaavaa varten

Luontopalvelut luonnonhoitajana ja ennallistajana

Ranuan Makkara-aavan ja Joutsenenpesäaavan alueen luonnontilaluokitus

Transkriptio:

Yleiskatsaus Suomen soiden määrään ja riittävyyteen Suoseura 18.3.2015 Säätytalo

Esityksen sisältö: Yleiskatsaus soiden/turvemaiden maankäyttöön ja maankäyttöpaineisiin Soidensuojelu Ennallistaminen Maakuntakaavoitus Energiahuolto Kasvu/ympäristöturvetuotanto Maatalous Metsätalous Ilmakehän suojelu Rakentaminen Alustava arvio teknisesti turveteollisuuteen soveltuvasta suo/turvemaa pinta-alasta

Suomi on maailman soistunein maa : (n. 30 % maa-alasta) Eniten soita Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa, Etelä-Pohjanmaalla, Pohjois-Karjalassa ja Pieksämäen alueella - 9,06 milj. ha - n. 34 000 suoallasta (yli 20 ha ) - n. 100 000 suokuviota

Mielikuva suosta : Piurukkaneva, Oulainen

Todellisuus turvemaasta nykyisin: Jänissuo, Sonkajärvi, turvetta yli 3m

TURVEMAIDEN KÄYTTÖTARPEITA Soiden suojelu: Suomessa soidensuojelualueina n. 1,2 milj. ha. (Kansallipuistot, Luonnonpuistot, Natura2000 alueet, Metsä- ja luonnonsuojelulain kohteet, Soidensuojelu alueet, Erämaaalueet) Soidensuojelun täydennysohjelma (Etelä-Suomi) n. 100 000ha (odottaa toteutumista) 8% lisäys soiden suojelu pinta-alaan Vain ojitettuja soita turveteollisuuteen (YSL 1.9. 2014) Lapin lettojen muuttamiskielto (metsälaki 1.1.2014) kansainväliset vastuu suot (mm. kilpikeitaat, aapasuo, palsat ym) pinta-ala tarve? lajien suojelu (suolajeista 4,6% uhanalaisia - valtaosa lettolajistoa) kaikki letot suojelussa tai muuttamiskiellossa (emäksiset kallioperäalueet Suomessa rajallisia) uhanalaisten luontotyyppien (=suotyypien) suojelu yleinen tavoite (luontotyyppien suojelu) (pinta-ala tarve?) - ojittamattomien soiden hydrologian säilyttäminen yleinen tavoite (hydrologian suojelu) (pinta-ala tarve?)

TURVEMAIDEN KÄYTTÖTARPEITA Soiden ennallistaminen ja maakuntakaavoituksen suojelutarve: Metsäojitusalueiden ennallistaminen: Suomessa ennallistettu n. 20 000 ha soita Soiden ennalstamisella pyritään palauttamaan ihmisen muuttamien suoekosysteemien toiminta rakenne luonnontilaisen kaltaiseksi suunitteilla ennallistaa n. 20 000ha lisää. Maakuntakaavoitus: Maakunnallisesti merkittävät suoalueet, jotka eivät ole muuten suojeltuja pinta-ala tarve? Hiljaisuuden alueet maakunnissa (usein soisilla alueilla) pinta-ala tarve? Alueet, joilla voi kuunnella luonnon ääniä ilman ihmistoiminnan aiheuttamaa melua, ovat tärkeitä ihmiselle virkistäytymiselle

TURVEMAIDEN KÄYTTÖTARPEITA Energiahuolto: Turvetuotannossa n. 60 000ha (tuotannosta poistunut muihin maankäyttömuotoihin n. 40 000 ha) - Sähkö ja lämpö ovat yhteiskunnan perustarpeita - Yhdyskuntien lämmitykseen käytetään sähköntuotannon hukkalämpöä Vanhoja soita poistuu tuotannosta paljon nopeammin kuin uusia soita otetaan käyttöön (soiden luvitus ei toimi) Huoltovarmuus: - tuotantoalueet, voimalat, tietotaito ja -kalusto pidettävä nykytasolla, jos aiotaan säilyttää hyvä huoltovarmuuden toimintakunto Uutta tuotantoalaa tarvitaan n. 50 000 ha (vuoteen 2020) nykyisen tuotannon ylläpitämiseksi tuotannosta poistuvien soiden tilalle

TURVEMAIDEN KÄYTTÖTARPEITA Ympäristö- ja kasvuturpeen tuotanto (vaalea Sphagnum turve): Ympäristö ja kasvuturvetuotannossa n. 4 000-8 000 ha (5 500ha) Kasvuturve ruokahuolto (kasvihuoneiden vihannestuotanto) kasvuturve puutarhatuotanto Kuiviketurve ruokahuolto (mm. kotimainen broilerituotanto, karjatilat) kuiviketurve ravinteiden sitominen (minkkitarhat, sikalat) imeytysturve jätevesien käsittely (yhdyskunnat) Uuden tuotantoalan tarve n. 8 000 ha (-> 2020)

TURVEMAIDEN KÄYTTÖTARPEITA Maatalous: Suomessa turve ja multamaapeltoja 250 000 ha (MTT 2012) Peltoa tarvitaan: Ruokahuollon turvaamiseen - kotieläintalous tarvitsee peltoapinta-alaa - - Rehuntuotantoon - - Lannan levityksen (1ha peltoa /tuotantoeläin) - (Suomen bioenergiatavoitteet : - ruokohelpintuotanto ) - uutta peltoa raivataan n. 2000 9000 ha vuosittain, iso osa tästä on turvemaa-aluetta Pinta-alan tarve 48 000ha (2010 2020)

TURVEMAIDEN KÄYTTÖTARPEITA Metsätalous: Metsätaloutta varten ojitettu soita 4 680 000ha - puuntuotantoa parannetaan ojitetuilla turvemailla mm. kunnostusojitukset 50 000 90 000ha/v tavoite 80 000 (v. 2015) EU:n CO2 vähennystavoitteet: Bioenergiatavoitteet: - metsähaketta tulevaisuudessa enemmän ja enemmän (2010 2020 3x määrä). Uudet metsäteollisuus investointihankkeet (mm. Äänekoski, Varkaus, Kuopio ) Uutta metsätalouden pinta-alan tarvetta soista? - Suometsien vähenemä (suojelu, ennallistaminen, maatalous, turvetuotanto jne. )?

TURVEMAIDEN KÄYTTÖTARPEITA Ilmakehän suojelu: - hiiltä pitää sitoa mahdollisimman paljon turpeena soihin ilmakehästä =yleinen tavoite (Pinta-alan tarve?) Suomessa alle 100 vuotiasta nuorta suobiomassaa yli 60 t/ha (= 1-2mrd suo-m3 in situ suobiomassaa) (Mäkilä 2008) Vanhan turvetuotantoalueen suobiomassan tuotto jopa 6tn/ha (Silvan 2009)

TURVEMAIDEN KÄYTTÖTARPEITA Rakentaminen turvemaille: Suunnitellut tekoaltaat (pääosin suoalueille ) - - (Vuotos tarve 20 000 ha) - - (Kollaja tarve 4 700 ha) Kaatopaikat (osa suolle) tarve vähentynyt, - mutta olemassa? Soille rakennetut tiet (nykyisin 30 000ha) tarve tulevaisuudessa? Lentokentät (Pieniä lentokenttien laajennuksia suoalueille) tarve tulevaisuudessa? Kaivokset (mm. Talvivaara 6000 ha, - ei suoaluetta) tarve tulevaisuudessa?

Ympäristönsuojelulaki (voimaan 1.9. 2014) ja turvetuotanto YSL 13 Turvetuotannon sijoittaminen Turvetuotannon sijoittamisesta ei saa aiheutua valtakunnallisesti tai alueellisesti merkittävän luonnonarvon turmeltumista. * Turvetuotanto voidaan 1 momentin estämättä sijoittaa suolle, jonka luonnontila on ojituksen vuoksi merkittävästi muuttunut. YSL:n 13 :n 4 momentin nojalla annettava Ympäristönsuojeluasetus 44 Suon luonnontilan muutoksen merkittävyys * YSA:n 44 koskevat perustelut perustelumuistiossa Perustelumuistio 44 Suon luonnontilan muutoksen merkittävyys Pykälässä säädetään tarkemmin siitä, milloin suon luonnontilan katsotaan olevan ojituksen vuoksi merkittävästi muuttunut ja jolloin turvetuotanto voidaan sijoittaa suolle ympäristönsuojelulain 13 :n 4 momentin mukaan, mainitun pykälän 1 momentin estämättä. Asetuksen pykälässä määritelty merkittävä luonnontilan muutos vastaa valtioneuvoston 30.8.2012 tekemässä periaatepäätöksessä soiden ja turvemaiden kestävästä ja vastuullisesta käytöstä ja suojelusta määriteltyä soiden luonnontilaisuusluokittelun luokkia 0 2. Lain 13 :ää ei siten sovelleta lainkaan luonnontilaisuusasteikon 0-2 luokan soihin ja mitään yhteensopivuusarviota ei tehdä, vaan soveltamispoikkeus on kategorinen. Ojitus on suon luonnontilan muutoksen merkittävin aiheuttaja, jonka seurauksia ovat muutokset suon vedenpinnan tasossa ja kasvillisuudessa. Nämä muutokset otetaan huomioon arvioitaessa suon luonnontilan muutoksen merkittävyyttä. suon luonnontilan muutosta arvioidaan luonnontilaisuusasteikolla, jonka tuloksena suolle määritetään lonnontilaisuusluokka. Tämän seurauksena on alustavasti arvioitu uudelleen... SUOMEN TURVETUOTANTOON TEKNISESTI KÄYTTÖKELPOINEN SUOALA

TEKNISESTI KÄYTTÖKELPOINEN SUOALA : GTK:n arvio oli vuonna 2003: 1200 000 ha GTK:n alustava arvio teknisesti käyttökelpoisista suoalasta 2015: 590 000 ha - GTK:n arvio yli 1,5m syvistä ojitetuista alueista -MLL:n ojitustieto oja alle 50m kohteesta (= ojitusbufferi /ojittamaton pinta-ala ) Ojitettu ojittamaton GTK:n lopullinen arvio käyttökelpoisesta suoalasta kun luonnontilaluokitus valmistuu 201?

TEKNISESTI KÄYTTÖKELPOINEN SUOALA : Alustava pinta-ala-arvio ei sisällä ympäristönsuojelullisia rajoitteitta turvetuotannolle, kuten : - vesistön läheisyys - pohjavesialueen läheisyys - asutuksen läheisyys - suojelualueen läheisyys - suojeltu purkuvesistö GTK:n lopullinen arvio käyttökelpoisesta suoalasta kun luonnontilaluokitus valmistuu 201?

TEKNISESTI KÄYTTÖKELPOINEN SUOALA : Alustava arvio: (%) Perustuen soiden ojitusprosenttiin Ojitettu ojittamaton GTK:n lopullinen arvio käyttökelpoisesta suoalasta kun luonnontilaluokitus valmistuu 201?

Lopullinen arvio: TEKNISESTI KÄYTTÖKELPOISESTA SUOALASTA valmistuu luonnotialuokituksen valmistuttua 201?. GTK:n luonnontilaluokitellut suot : 2011 2015 työ jatkuu Luokiteltu n. 12 000 suota (5.3.2015) Tavoite 2015 luokitella n.17 000 suota (=GTK:n maastossa tutkimat suot) Tavoite 201? luokitella n. 35 000 suota (=kaikki Suomen yhtenäiset, yli 20 ha suot) Luonnontilaluokituksen tulokset löytyvät osoitteesta: http://gtkdata.gtk.fi/turvevarojen_tilinpito/index.html

Kiitos mielenkiinnosta! Itsestään soistunut tuotantoalue 30v tuotannosta (Aitoneva, Kihniö)