FCG Finnish Consulting Group Oy LAUKONSELÄN JA KARTANOALUEEN RANTA- ASEMAKAAVA Mitoitusraportti 13.2.2012, tarkastettu 14.5.2013
FCG Finnish Consulting Group Oy Mitoitusraportti I P15872 13.2.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1 Taustaa tarkastelulle... 1 2 Vesilahden kunnan yleiskaavan mitoitustarkastelu... 1 3 Yhteenveto... 3
FCG Finnish Consulting Group Oy Mitoitusraportti 1 (4) LAUKONSELÄN JA KARTANOALUEEN RANTA-ASEMAKAAVA MITOITUSRAPORTTI Tässä raportissa tarkastellaan Laukonselän ja kartanoalueen rantaasemakaavaa ohjaavan Vesilahden kunnan rantayleiskaavan mitoitusta sekä sen suhdetta voimassa olevaan Laukon ranta-asemakaavaan. 1 Taustaa tarkastelulle Vesilahden kunnan Narvan kylän tilalle Laukko 1:24 suunnitteilla olevan Laukonselän ja kartanoalueen ranta-asemakaavan aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 30.11.2012. Neuvotteluissa suurimmaksi kysymykseksi muodostui ranta-asemakaavan rakennusoikeuden määrä. Kaavoittaja toi neuvottelussa esille Simo Järvenpään tekemään erilliseen tarkasteluun sekä omaan tutkimukseensa perustuneen näkemyksen, jonka mukaan Vesilahden kunnan rantayleiskaavan mitoitusperusteiden mukaisesti tilan 1:24, voimassa olevan Laukon ranta-asemakaavan ulkopuolisille, alueille muodostuu rakennusoikeutta noin 9-10 rakennuspaikkaa. Yleiskaavassa tilalle 1:24 ei ole osoitettu rakennuspaikkoja. Kaavamääräyksien kautta yleiskaavassa on MU-1 -alueelle määritelty yhden vakituisen asunnon rakennusoikeus. Tätä rakennusoikeutta ei ole osoitettu kaavakartalla rakennuspaikkana. Vesilahden kunnan rantayleiskaava ohjaa tulevaa asemakaavoitusta. Tämän perusteella ssa olisi mahdollista sijoittaa tilan 1:24 alueelle noin 7-8 omarantaista rakennuspaikkaa, kun otetaan huomioon kartano-alueen jo käyttämä rakennusoikeus. Kaavoittaja ja tilaaja myös katsovat, että voimassa olevan Laukon rantaasemakaavan olemassa olevat 53 rakennuspaikkaa perustuvat rantaasemakaava-alueen rantaviivan perusteella laskettuun mitoitukseen. Laukon ranta-asemakaavan mitoituksessa ei ole otettu huomioon myöhemmin yleiskaavoitettua tilan 1:24 ranta-aluetta. Kaavoitusta viranomaisena ohjaava Pirkanmaan ELY-keskus toi neuvottelussa esille kysymyksen siitä, kuinka tilan 1:24 emätilan Laukon rantaasemakaavassa käyttämät rakennuspaikat huomioidaan mitoituksessa ja onko niitä huomioitu millä tavoin rantayleiskaavassa. ELY-keskus esitti, että voimassa olevan Laukon ranta-asemakaavan rakennuspaikkoja ei tulisi jättää huomioimatta, vaikka ranta-asemakaava koskee vain osia tilasta 1:24. ELYkeskuksen näkemyksen mukaisesti myöhemmin yleiskaavoitetut tilan 1:24 ranta-alueet on otettu huomioon jo aiemmin Laukon ranta-asemakaavan kokonaisrakennusoikeutta määritettäessä ja tältä osin rakennusoikeus on näiltä ranta-alueilta ohjattu voimassa olevan ranta-asemakaavan alueelle. ELY-keskus painotti, että alueen oikeusvaikutteisessa yleiskaava ei tilalle 1:24 ole osoitettu rakennuspaikkoja lukuun ottamatta kartanon talouskeskuksen AM-aluetta. Uutta ranta-asemakaavaa laadittaessa joudutaan kaavoittajan ja tilaajan toimesta osoittamaan, että rakennusoikeutta on olemassa sekä että aikaisempi Laukon ranta-asemakaava ei ole jo osoittanut kaikkea tilan 1:24 laskennallista rakennusoikeutta. 2 Vesilahden kunnan yleiskaavan mitoitustarkastelu Vesilahden kunnan rantayleiskaava on vahvistettu Pirkanmaan ympäristökeskuksessa 24.10.2002. Yleiskaavan osana on esitetty mitoitussuunnitelma, jos-
FCG Finnish Consulting Group Oy Mitoitusraportti 2 (4) sa on laskettu jokaiselle kantatilalle ja tilalle mitoitusrakennusoikeus suunnittelutyön lähtökohtien perusteella. Mikäli kantatilan mitoitusrakennusoikeus on ollut nykyistä käytettyä rakennusoikeutta suurempi, on kantatila saanut lisärakennusoikeutta, joka on jaettu kantatilasta muodostuneille tiloille rakentamistilanteen ja rantaviivan pituuksien perusteella. Mitoitusperusteet on esitetty kaavaselostuksen luvussa 2.3. Mitoitussuunnitelma on esitetty kaavaselostuksen liitteenä. Mitoitussuunnitelmassa kantatilojen ranta-asemakaavoitetut alueet on esitelty omina kokonaisuuksinaan. Jos kantatilan ranta-asemakaavoitetulla osalla käytetty rakennusoikeus on ylittänyt mitoitusrakennusoikeuden, ei tätä ole otettu huomioon vähentävänä tekijänä kantatilan muilla (yleiskaavoitetuilla) osilla. Esim 1: Kantatila 1:24 (Laukko) Kantatilalla 1:24 on ranta-asemakaavoitetulla alueella muunnettua rantaviivaa kokonaisuudessaan n. 6 810 m. Mitoitusvyöhykekerroin on 4,0 rakennuspaikkaa / muunnettu rantakilometri lukuun ottamatta Pientä Sammassaarta, jonka osalta mitoitusvyöhykekerroin on 0 rakennuspaikkaa / muunnettu rantakilometri. Kantatilan laskennallinen rakennusoikeus rantaasemakaavoitetulla alueella on siis 26,64 (~27) rakennuspaikkaa. Kantatilan alueelle on ranta-asemakaavoituksella osoitettua 53 käytettyä rakennusoikeutta. Kantatila on täten käyttänyt rakennusoikeutensa rantaasemakaavoitetulla alueella. Taulukko 1: Kantatilan 1:24 mitoitus ranta-asemakaavan alueella. Kantatilalla 1:24 on muilla yleiskaavan mukaisilla ranta-alueilla muunnettua rantaviivaa kokonaisuudessaan n. 2 050 m. Mitoitusvyöhykekerroin on 4,0 rakennuspaikkaa / muunnettu rantakilometri lukuun ottamatta Selkäkaria ja Pohdensaarta, joiden osalta mitoitusvyöhykekerroin on 0 rakennuspaikkaa / muunnettu rantakilometri. Kantatilan laskennallinen rakennusoikeus yleiskaavassa on siis 7,64 (~8) rakennuspaikkaa. Kantatilan alueelle on yleiskaavassa osoitettu yksi käytetty rakennusoikeus. Kantatilalla on täten jäljellä 7 potentiaalista rakennusoikeutta, joita ei ole osoitettu yleiskaavassa rakennuspaikkoina.
FCG Finnish Consulting Group Oy Mitoitusraportti 3 (4) Taulukko 2: Kantatilan 1:24 mitoitus yleiskaavan alueella Koska kantatilan 1:24 osalta rakennusoikeutta ei ole osoitettu rakennuspaikkoina, voidaan mitoitussuunnitelmasta ottaa esille vastaavana esimerkkinä myös ranta-asemakaavoitettua sekä yleiskaavoitettua rantaviivaa sisältävä kantatila 2:18. Esim 2: Kantatila 2:18 Kantatilalla 2:18 on ranta-asemakaavoitetulla alueella muunnettua rantaviivaa kokonaisuudessaan n. 780 m. Mitoitusvyöhykekerroin on 6,0 rakennuspaikkaa / muunnettu rantakilometri lukuun ottamatta Mustinsaarta, jonka osalta mitoitusvyöhykekerroin on 4,0 rakennuspaikkaa / muunnettu rantakilometri. Kantatilan laskennallinen rakennusoikeus ranta-asemakaavoitetulla alueella on siis 3,92 (~4) rakennuspaikkaa. Kantatilan alueelle on rantaasemakaavoituksella osoitettua 5 käytettyä rakennusoikeutta. Kantatila on täten käyttänyt rakennusoikeutensa ranta-asemakaavoitetulla alueella. Taulukko 3: Kantatilan 2:18 mitoitus ranta-asemakaavan alueella. Kantatilalla 2:18 on muilla yleiskaavan mukaisilla ranta-alueilla muunnettua rantaviivaa kokonaisuudessaan n. 640 m. Mitoitusvyöhykekerroin on 6,0 rakennuspaikkaa / muunnettu rantakilometri lukuun ottamatta Mustinsaarta, jonka osalta mitoitusvyöhykekerroin on 4,0 rakennuspaikkaa / muunnettu rantakilometri. Kantatilan laskennallinen rakennusoikeus yleiskaavassa on siis 2,96 (~3) rakennuspaikkaa. Kantatilan alueelle ei ole yleiskaavassa osoitettu käytettyjä rakennusoikeus. Kantatilalla on täten jäljellä 3 potentiaalista rakennusoikeutta, jotka on osoitettu yleiskaavassa rakennuspaikkoina. 3 Yhteenveto Taulukko 4: Kantatilan 2:18 mitoitus yleiskaavan alueella Kuten edellisten esimerkkien perusteella on tuotu esille, ei Vesilahden kunnan rantayleiskaavassa kantatilojen ranta-asemakaavoitettujen alueiden käytettyjen rakennusoikeuksien ole katsottu rasittavan kantatilojen muiden rantaalueiden mitoitusta vaan ranta-asemakaavoitettuja alueita on tarkasteltu omina kokonaisuuksinaan. Ranta-asemakaavojen ulkopuolisilla osilla on yleis-
FCG Finnish Consulting Group Oy Mitoitusraportti 4 (4) kaavassa käytetyiksi rakennusoikeuksiksi katsottu vain näiden yleiskaavaalueiden olemassa olevat rakennuspaikat. a ohjaa oikeusvaikutteinen Vesilahden kunnan rantayleiskaava. Rantayleiskaavassa tilan Laukko 1:24, voimassa olevan Laukon ranta-asemakaavan ulkopuolisille ranta-alueille ei ole osoitettu rakennuspaikkoja lukuun ottamatta kartanon-alueen talouskeskusta (AM). Yleiskaavan mitoitussuunnitelmasta käy kuitenkin ilmi, että kyseisille rantaalueille muodostuu mitoitusperusteiden mukaisesti laskennallista rakennusoikeutta yhteensä 8 rakennuspaikan verran. Yleiskaavan mitoitussuunnitelmassa alueelle on merkitty 1 käytetty rakennusoikeus, joka on Laukon kartano. Kartanoalueen voidaan kuitenkin katsoa käyttävän suunnittelualueen rantaviivaa enemmän kuin yhden rakennuspaikan verran. Kartanoalueen käyttäessä 2 rakennusoikeutta, jää yleiskaavan mukaisen mitoituksen mukaisesti rantaasemakaavassa osoitettavaksi vielä 6 rakennusoikeutta. FCG Finnish Consulting Group Oy