5 6/2008 Neuvontahortonomi Pirjetta Sipiläinen-Salo: Nauttikaa kesän vihreydestä UUSI
sisältö Pääkirjoitus... 5 Kohti uusia visioita Uutisia... 6 Kolumni... 8 Yhdentymisen loppukiri edessä Puheenjohtajan palsta... 9 UIL tulevaisuuden turvaa Hyvänolon teemasta... 10 Puutarhan vehreys rauhoittaa mielen Pyri nautinnollisempaan elämään Lopeta jalkojen kahlitseminen Etätyön mahdollisuudet jäävät hyödyntämättä asenteiden takia Satakunnan Vihertietokeskuksen neuvontahortonomi Pirjetta Sipiläinen-Salo antaa työkseen neuvoja puutarhanhoidossa. Iso osa asiakkaista on tavallisia ihmisiä kotipihansa ongelmineen. 16 Kun 10 vapautat ja voimistat jalkojasi, niin kaikki hyvä seuraa myöhemmin, sanoo Hannes Karppinen, joka kohtaa päivittäin vastaanotollaan mitä ihmeellisempiä jalkavaivoja. Totta ja tutkittua... 20 Tutkimustietoa insinöörien työhyvinvoinnista Maailmalta... 22 Kiina maailman konepaja Osaaminen... 24 WeMe-verkosto auttaa naisia verkostoitumaan Insinööri Afrikassa Kiusaaja keskellämme Edunvalvontaa... 30 Edustajakokous visioi vuoteen 2015 Sitran Esko Aho: Ennakkoluulottomuutta ja riskinottokykyä kehiin Etlan Sixten Korkman: Pohjoismaisen hyvinvointimallin turvaaminen edellyttää pidempiä työuria ja lisää tehokuutta Työsuojelu kuuluu myös ylemmille toimihenkilöille Luottamusmieskurssilla oppii paljon Tekniikkaa... 40 Innovatiivinen pulmapallo Oikeutta... 42 Toimintaohjeita työpaikkakiusaamisen varalta Opiskelija-asiaa... 44 Neuvottelu-uutisia... 46 Mennen tullen... 48 Järjestöyhteydet... 50 Jäsenasiaa... 51 Kannen kuva: Jussi Partanen Uuden Insinööriliiton toimisto palvelee Sinua myös kesällä! Jäsentietopalvelu: 0206 93 877 klo 10 15 tai jasen@uil.fi Työelämän oikeudelliset palvelut: 0206 93 858 klo 9-14 ajalla 1.6.-15.8. Opiskelija-asiat: info@iol.fi 2
12.6. numero 5 6/2008 Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen. Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry Nya Ingenjörsförbundet IF rf Osoite Ratavartijankatu 2, 8. krs 00520 Helsinki Puhelin, vaihde 0201 801 801 Faksi 0201 801 880 www.uil.fi Päätoimittaja Suvi Veramo 0201 801 815 Toimitussihteeri Ilona Mäenpää 0201 801 826 Toimittaja Päivi-Maria Isokääntä 0201 801 827 30 Edustajakokous visioi vuoteen 2015 ja päätti uusista strategioista. Taitto Kaaripiste Oy Ilmestymispäivät 2008 21.8., 18.9., 16.10., 20.11. ja 18.12. Tarkastettu levikki 71 305 kpl (24.1.2008) Painos 74 000 Osoitteenmuutokset puh. 0201 801 877 opiskelijat 0201 801 864 Painopaikka Acta Print Oy Verkkolehti: www.insinoori-lehti.fi 38 Luottamusmieskurssilla oppii aina uutta ja hyödyllistä edunvalvonnasta, Tenho Kiljander tietää. Ilmoitushinnat Aukeama mv 3 800 / 4-väri 5 500 Sivu mv 2 150 / 4-väri 3 000 1/2 sivu mv 1 500 / 4-väri 2 200 1/4 sivu mv 1 100 / 4-väri 1 600 Tilaushinta 50 /vuosikerta Ilmoitukset ja tilaukset Sinikka Aho-Salomaa 0201 801 819 ISSN 1796-8178 UUSI Insinööri 3
Käytä vartti vakuutustesi tuumailuun. Tuumaustauko Pohjolassa vie sinulta vartin. Varmistat, että kodin ja perheen vakuutusturva on kattava ja tarkoituksenmukainen. Keskittämällä vakuutuksesi saat monia etuja. Jos olet OP-bonusasiakas, saat vielä lisää etuja ja voit käyttää bonuksiasi Pohjolan vakuutusten maksuun. Vakuutukset ja korvaukset mutkattomasti numerosta 0303 0303. OP-bonuksia saa sellainen Osuuspankin omistajajäsen tai Helsingin OP Pankin asiakas, jonka oma tai perheen yhteinen pankkiasiointi on vähintään 5 000 euroa kuukaudessa, www.op.fi/bonus.
kesäkuu 2008 pääkirjoitus Suvi Veramo suvi.veramo@uil.fi Kohti uusia visioita Uudella Insinööriliitolla on takanaan työntäyteinen muutosten vuosi. Viime kesänä ja syksynä käytiin neuvottelut usealla alalla. Työtaisteluiltakaan ei vältytty, kun YTN:n suunnittelu- ja konsulttialalla insinöörien oli tartuttava lakkoaseeseen. Koneisto testattiin. Liiton pitkäaikainen puheenjohtaja siirtyi viime vuoden toukokuussa Akavaan ja liittoa johdettiin kolmisen kuukautta tilapäisjärjestelyin, kunnes elokuun lopussa UIL sai uuden puheenjohtajan ylimääräisessä edustajakokouksessa. Marraskuussa hänet valittiin uudelleen. Uuden puheenjohtajan myötä uudistettiin liiton missio, visiot ja strategiat, jotka hyväksyttiin toukokuun edustajakokouksessa. Myös viestintästrategia saatettiin uuden strategian linjan mukaiseksi käyttäen apuna yhteisökuvatutkimuksia. Jäsenyysstrategia ja henkilöstöstrategia ovat työn alla. Koneisto on rasvattu. Työtä on tehty, mutta sitä on paljon myös edessä. Liiton strategia on vielä saatettava teoriasta käytäntöön. Siihen tarvitaan koko organisaatio luottamushenkilöistä, aktiiveista, hallinnosta ja henkilökunnasta lähtien. Jotta jäsen tuntee olonsa entistä turvatummaksi tulevaisuudessa, hänelle on oltava kristallin kirkasta, mitä UIL tekee, miten se vaikuttaa ja mitkä ovat sen tavoitteet. Koneisto on valmiina. Turvallista tulevaisuutta ja miellyttävää kesää! UUSI Insinööri 5
uutisia A-lomien hallitus toimikaudeksi 2008 2010 n Lomajärjestö A-lomat ry:n hallituksen puheenjohtajaksi toimikaudelle 2008 2010 on valittu Eila Malmström Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentiasta. Hallituksen varapuheenjohtajaksi valittiin Jorma Tilanderia Suomen Lakimiesliitosta. Mikko Wikstedt Uudesta Insinööriliitosta valittiin hallituksen jäseneksi. Työmarkkinakeskusjärjestöt haluavat turvata työmarkkinoiden vakautta n Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat sopineet yhteisestä menettelystä, jolla seurataan ja ennakoidaan järjestörakenteissa ja sopimusrajoissa tapahtuvia muutoksia. Sopimuksen allekirjoittaneiden järjestöjen (Akava, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Kirkon työmarkkinalaitos, Kunnallinen työmarkkinalaitos, Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK ja Valtion työmarkkinalaitos) tavoitteena on välttää järjestörajaongelmia ja turvata työmarkkinakentän vakautta ja täydentää virallista työriitojen sovittelumenettelyä. Menettely on kaksivaiheinen. Työmarkkinakeskusjärjestöjen pysyvä työryhmä seuraa sopimusjärjestelmän ja työmarkkinakentän muutoksia ja pyrkii ennakoimaan muutosten vaikutuksia. Mahdollisissa ongelmatilanteissa muutosten kohteena olevat osapuolet kokoontuvat käsittelemään asiaa ja voivat tarvittaessa etsiä tapauskohtaisia ratkaisuvaihtoehtoja. Akava: Tekijänoikeus työsuhteessa kuuluu työntekijälle n Tekijänoikeuden aikaansaava teos on niin kiinteässä yhteydessä tekijänsä persoonaan, ettei tämän yhteyden lakisääteinen hajottaminen ole Akavan mielestä perusteltua. Tieteen, taiteen ja teknologian osaaminen ei ole sidoksissa työaikaan tai työtehtäviin, vaan kunkin yksilön vapauteen käyttää omaa luovuuttaan. Erityisesti elinkeinoelämä vaatii osaa tekijänoikeuteen kuuluvista oikeuksista työnantajalle ilman nimenomaista sopimusta. Akavan mukaan tekijänoikeuden taustalla oleva luovuus työelämässä voi kasvaa ja lisätä tuottavuutta vain, mikäli siitä saatava hyöty jakautuu sekä työnantajalle että palkansaajalle. Näin voi tapahtua vain, mikäli työntekijä itse saa päättää, missä laajuudessa hän siirtää työnantajalle päätösvallan käyttää henkisen työnsä tuloksena syntynyttä teosta. Tekijänoikeuden siirtäminen vastoin tekijän tahtoa työnantajalle johtaa luovuuden vähenemiseen yhteiskunnassamme. Yhä yksilöllisemmät palkat haaste tasa-arvolle n Yksityisen sektorin koulutettujen naisten ja miesten tasa-arvon edistämisessä on kiinnitettävä huomiota tasa-arvoiseen urakehitykseen. Tähän johtopäätökseen ovat tulleet Ylempien toimihenkilöiden YTN:n edustaja kehityspäällikkö Anja Uljas Suomen Ekonomiliitosta ja tutkimuspäällikkö Eugen Koev Akavasta tuoreen ETLA:n tutkimuksen Sukupuolten väliset palkkaerot Suomessa tulosten perusteella. Uljaksen ja Koevin mukaan tutkimustulokset ovat haaste tasa-arvopolitiikalle, koska ne osoittavat, ettei ole yhteisiä mies- ja naispalkkoja, vaan sekä miehet että naiset saavat erilaisia ja entistä yksilöllisemmin määräytyviä palkkoja. Tämä koskee erityisesti ylempiä toimihenkilöitä. Naisten väliset palkkaerot yksityissektorilla ovat kasvaneet nopeammin kuin miesten väliset palkkaerot, eritoten teollisuuden toimihenkilöiden ryhmässä ja palvelualoilla. Varsinaisen palkan päälle maksettavien lisien, kuten tulospalkkioiden, yleistyminen kasvattaa sekä saman sukupuolen sisäistä palkkahajontaa että naisten ja miesten välistä palkkaeroa. Työeläkeote pienistäkin kertymistä n Eläketurvakeskus lähettää työeläkeotteen niillekin, jotka eivät rekisteritietojen mukaan ole olleet ansiotyössä tai jotka täyttävät tänä vuonna 18 vuotta eivätkä ole ehtineet ansaita vaadittua 14 125 euroa. Tällaisia tyhjiä työeläkeotteita on lähetetty tähän mennessä 85 500. Otteessa voi olla merkintä pelkästään palkattomilta jaksoilta, kuten opiskelusta tai eräiden sosiaalivakuutusetujen perusteella kertyneestä eläketurvasta. Eläketurvakeskus lähettää lähiaikoina tällaisia otteita noin 35 000 henkilölle. Osa heistä on voinut työskennellä pelkästään julkisen työnantajan palveluksessa. Inkeroinen EK:n työmarkkinasektorin johtajaksi n Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n hallitus on nimittänyt apulaisjohtaja Eeva-Liisa Inkeroisen (45) EK:n työmarkkinasektorin johtajaksi. Inkeroinen otti uuden tehtävän vastaan kesäkuun alusta. Tehtävää pitkään hoitanut Seppo Riski jää eläkkeelle kesän aikana. Inkeroisen vastuulle kuuluvat sopimustoiminta, työehtosopimusneuvottelujen koordinointi, työrauhajärjestelmä, työelämän kehittäminen sekä jäsenliittojen ja -yritysten neuvonta näissä asioissa. Inkeroinen on toiminut EK:n työmarkkinasektorin apulaisjohtajana syksystä 2004. Sitä ennen hän oli työmarkkinoista vastaavana johtajana Palvelutyönantajissa. Suomi ei pärjää nykytasoisella insinöörikoulutuksella n Uuden Insinööriliiton puheenjohtaja Pertti Porokarin mukaan Suomi ei pärjää kansainvälisessä kilpailussa tämänhetkisellä insinöörikoulutuksen tasolla. 6
Aloituspaikkoja on uskallettava vähentää edelleen ja kohdentaa uudelleen. Pienenevien ikäluokkien ja nopeasti muuttuvan elinkeinoelämän rakenteet on otettava huomioon myös mahdollistamalla nykyistä joustavampi nuorisoasteen ja aikuiskoulutuksen yhteensovittaminen, jolloin reagointi nopeutuu ja oppilaitosten resurssit saadaan tehokkaampaan käyttöön. Terve kilpailu opiskelijoista ja hyvistä tuloksista palkitseva rahoitusjärjestelmä puolestaan kannustaisivat ammattikorkeakouluja laadukkaaseen koulutukseen, toteaa Pertti Porokari. Porokarin mielestä oppilaitosten on kiireesti lunastettava olemassaolonsa oikeutus. Jos tuloksiin ei muuten päästä, on edessä väistämättä tilanne, jossa jopa kokonaisia oppilaitoksia joudutaan lakkauttamaan. Kemianteollisuuden innovaatiopalkinto St1 Biofuels Oy:lle n St1 Biofuels Oy:n hajautettu etanolin valmistusteknologia on palkittu kymmenennellä kemianteollisuuden innovaatiopalkinnolla. Uudella menetelmällä valmistetaan ajoneuvokäyttöön tarkoitettua etanolia jäteraaka-aineesta. Näin alennetaan liikenteen hiilidioksidipäästöjä ja öljyriippuvuutta. Menetelmä myös edistää jätteiden hyödyntämistä. St1 Biofuels Oy vie pienet tuotantolaitokset lähelle jäteraaka-aineen tuottajaa, ja tuote väkevöidään keskitetysti. Laitosten tarvitsema lämpöenergia tuotetaan biopolttoaineilla, yksiköt ovat energiatehokkaita ja sivutuotteet voidaan hyödyntää tehokkaasti. Tieteellinen neuvottelukunta piti palkittua ratkaisua esimerkkinä innovaatio- toiminnasta, jota Suomesta pitäisi löytyä enemmänkin. Teknologisella osaamisella, tuotannollisilla ratkaisuilla ja yrittäjyydellä on tässä tartuttu ilmasto- ja energiahaasteeseen. UIL aloittaa yt-neuvottelut n Uusi Insinööriliitto UIL ry käynnisti yt-neuvottelut. Uusi yhteistoimintalaki velvoittaa myös yhdistyksiä käymään ytmenettelyn. UIL tehostaa ja virtaviivaistaa toimintaansa ja järjestelee toimenkuvia uudelleen. Tavoitteena on tehostaa ja osin kohdentaa uudelleen henkilöstöresursseja painotetusti liiton edunvalvontatoimintoihin ja vastata näin muuttuvaan työmarkkinakenttään ja tarjota jäsenistölle entistä parempaa ja tehokkaampaa jäsenpalvelua. Kuva: SASK Liittomme teltan edessä soittaa kuubalaisia rumbarytmejä suomalainen Los Elementos. UIL Maailma Kylässä -festivaaleilla n Pekingin olympialaiset, ihmisoikeudet ja urheiluvälinetuotannon eettisyys olivat näkyvästi esillä Maailma Kylässä -festivaaleilla Helsingissä 24. 25. toukokuuta. Festivaaleilla kävi noin 90 000 henkeä. Kansainvälistä Play Fair 2008 -kampanjaa kävivät Kaisaniemen kentän kupeeseen rakennetussa olympiakylässä mm. Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK ja ammattiliitot UIL, JHL ja PAM. UUSI Insinööri 7
kolumni Kari Tirronen on UIL:n järjestökoordinaattori Yhdentymisen loppukiri edessä Insinööriliiton ja Kuntien teknisten parivuotinen yhteiselo alkaa olla jonkinasteisessa kulminaatiopisteessään. Vaikka kaikkea mahdollista ja tarvittavaa ei olekaan vielä tehty, paljon on saatu aikaankin. Erilaisia sääntöjä ja ohjeita on yhteen sovitettu, jäsenistöä informoitu ja henkilöstöä koulutettu. Järjestöjen koosta, jäsenistön koulutustaustasta ja työnantajasektoreista sekä erilaisista toimintakulttuureista huolimatta yhdentymisestä voidaan jo puhua isolla Y:llä. Tekniikan taitajat ovat jälleen osoittaneet tehokkuutensa. Yhteisen tulevaisuuden tihrustelu on aloitettu. Uuden Insinööriliiton edustajakokous hyväksyi liitolle mission, visiot vuoteen 2015 ja niitä tukevat strategiset valinnat. UIL:n viestintä on vakaalla pohjalla samoin hyväksytyn viestintästrategian suojeluksessa. Henkilöstö- ja jäsenyysstrategioita hiotaan vielä tämän vuoden aikana. Kun kaikki nämä taulun raamit ovat kasassa, alkavat konkreettiset siveltimien heilahdukset, joilla raamien keskelle saadaan mahdollisimman näyttävä kuva. UIL:n missio lupaa tulevaisuuden turvaa. Tähän tähdätään viidellä visiolla koskien liiton edunvalvontaa, jäsenyyttä, innovatiivisuutta, voimavaroja ja mainetta. Järjestöllisestä näkövinkkelistä kiinnittelen lukijoiden huomiota kahteen asiaan: jäsenhankintaan ja aluetoimintaan. Näitä pohditaan mm. jäsenyysstrategiaa valmisteltaessa. Jäsenhankinta on totta maar kaiken A ja Ö. Liitto on saatava niin houkuttelevaksi, että sen jäseneksiliittymislomakkeita suorastaan jonottavat niin alan opiskelijat, työssä uurastavat kuin päivätyönsä jo tehneetkin. Insinööriopiskelijaliitto on saanut kiitettävästi insinööriopiskelijat järjestäytymään IOL:ään. Määrän lisäksi se on tavoitellut myös laatua valistamalla opiskelijoita ammattiliittoon kuulumisen merkityksestä. Halvalla saaduilla hyvillä jäseneduilla on ollut myös kuoppansa. Tähän kuoppaan on pudonnut liian monta valmistunutta insinööriä siinä vaiheessa kun jäsenyyttä olisi pitänyt jatkaa täydellä jäsenmaksulla. Tälle sillalle valmistumisesta työelämään ja UIL:n jäsenyyteen pitää saada enemmän liikennettä. Ja tietty kuoppaan pudonneet nostettava. Yksikään, joka UIL:ään uskoo, ei vajoa järjestäytymättömyyden suohon. Uuden Insinööriliiton ilosanomaa odottaa kiihkeästi myös moni työnsä kanssa painiskeleva. Heitä pitää lähestyä. Jos liittomme ei näy työpaikoilla, jäämme järjestöorganisaation norsunluutorneihin harhaileviksi byrokraateiksi. Eikä jäsenhankinta ole mikään luottamusmiesten etuoikeus. Sitä voivat oman työnsä ohella tehdä kaikki: työkaverit, tuttavat, golfkamut tai kuka tahansa, jolla on sana hallussaan. Ammattiliittoon kuuluminen on kansalaisten perusoikeus. Ei sitä saa eikä tarvitse hävetä. Keskustasolla entiset illiläiset ja ktklaiset tuntevat toisensa jo kohtuullisesti uillilaisiksi, mutta Yhteistyössä Teknisten Voimin YTV -liike on vielä hajanainen. Paikallinen ja alueellinen yhteistyö vaihtelee alueittain. Jossain sitä tehdään, jossain viritellään ja jossain ihmetellään. UIL:n on kuitenkin saatava yhtenäinen ääni, kun se ottaa paikallisesti tai alueellisesti kantaa. Tällaisen organisaation tulee kuitenkin olla Ammattiliittoon kuuluminen on kansalaisten perusoikeus. Ei sitä saa eikä tarvitse hävetä. kevyt ja joustava sekä edustettava oikeudenmukaisesti kaikkia alueella olevia ryhmittymiä. Vaikka jäsenistö on tärkein elementti järjestölle, ei sovi unohtaa henkilöstöäkään. Henkilöstö on se porukka, joka on arkipäivisin, usein myös -iltaisin sekä viikonloppuisin tekemisissä jäsenistön kanssa. Osaava ja sitoutunut henkilöstö pitää UIL-moottorin tasalämpöisenä. 8
kesäkuu 2008 puheenjohtajan palsta Pertti Porokari UIL tulevaisuuden turvaa Tulevaisuuden turvaa on liiton uusi missio. Se kuvaa hyvin liiton tarjoamia palveluja ja tukea jäsenille. Edustajakokous hyväksyi myös visiot ja niihin johtavat strategiat. Tällä asiakirjalla viitoitetaan liiton toimintaa aina vuoteen 2015 saakka. Asiakirja ei ole kuitenkaan kiveen hakattu, vaan kevätedustajakokoukset voivat tarkastella sitä ja tehdä siihen tarvittaessa muutoksia. Seuraavaksi suunnitellaan toimenpiteet ja aloitetaan asiakirjan jalkautus, jotta siitä ei tule vain mappi pölyttymään hyllyyn. Asiakirjan teossa on alussa ollut henkilöstö mukana ja loppuvaiheessa se on kiertänyt kaksi kertaa kommentoinnilla jäsenyhdistyksissä. Tästä syystä asiakirjaan on helppo sitoutua. STTK on esittänyt puheenjohtajansa suulla yhdistymishaluja Akavan kanssa. Kun työnantajapuoli tiivistää rivejään ja SAK:ssa puuhataan suurliitto TEAM:iä, on akavalaistenkin syytä katsoa ympärilleen. Jotta kannattaa yhdistyä, on oltava jotain yhteistä, jotta voi saada synergiaetua. STTK:laisten liittojen tulisi ensin tiedostaa, ketkä ovat heidän potentiaalisia jäseniään. Tilanteessa, jossa kilpaillaan samoista jäsenistä, ei voida ajatella yhteistä tulevaisuutta. Keskusjärjestöjen yhdentyminen tulee lähteä liitoista. UIL on kaikkien insinöörien liitto niin julkisen alan kuin yksityisenkin ja insinööriyrittäjien ja meidän liitossa on tilaa myös muille tekniikan alan ammattilaiselle. Hyvää ja rentouttavaa kesää! Insinööri UUSI 9
Teksti: Soila Ojanen n Kuvat: Jussi Partanen Puutarhan vehreys rauhoittaa mielen Puutarha on oikein suunniteltu, kun siitä istuu nauttimassa rauhoittunut ihminen. Ajatukset viilettävät muualla kuin kuokkimisessa. Mieli lepää. 10
Tarhakylmänkukka loistossaan. Satakunnan Vihertietokeskuksen neuvontahortonomi Pirjetta Sipiläinen-Salo antaa ihmisille työkseen vinkkejä puutarhanhoidosta. Se ei tarkoita vain pihojen koristelua tai puuntaimen istutusohjeita, vaan neuvontapakki kattaa koko puutarha-alan. Kysymyksiä voi tulla vaikkapa kotitarveviljelystä, hyötykasvien hoidosta tai kasvinsuojelusta. Joku kyselee leikkokukkien hoito-ohjeita, toinen vinkkejä ikkunanlaudan viherkasveista. Neuvon- tateemat ovat todella laajoja, neuvontahortonomi kuvailee. Ensin puut pääosassa Vihertietokeskuksessa on hiljainen aamupäivä, sillä neuvonta on kiinni. Silti takaovesta sisään luikahtaa asiakas. Mies on rivitalo-osakeyhtiön rakennuttaja ja rakentaja, joka on talon kohta valmistuessa äkkiä hoksannut, että pihakin on saatava kuntoon. Piha kuuluu pakettiin, mutta se muistui mieleen vasta nyt. En oikein tiedä, mitä asukkaat edes haluavat sinne pitäisikö niiltäkin kysyä, empii mies. Tilanne on neuvontahortonomille tuttu. Pirjetta Sipiläinen-Salo selvittää asiakkaalleen nopeasti peruskuvion. Ensiksi kysyt asukkailta, mitä puita he pihoihinsa haluavat. Nyt viis kukkapenkeistä, tärkeimpiä ovat puut. Keskity asukkaita miellyttäviin havupuihin. Puita pitää olla tonteilla runsaasti, vähintään yksi puu aaria kohden. Istutuksia pitää olla sekä asukkaiden omilla että yhteisillä alueilla, hän muistuttaa. Mies kiittelee nopeasti saamistaan neuvoista ja poistuu tekemään asiakaskyselyä. Neuvontahortonomi toimii rakennusvalvonnassa viherasioiden erikoisasiantuntijana, joten hänen tehtävänään on hyväksyä pihojen suunnitelmat. Moni rakentaja unohtaa, että ennen lopputarkastusta pitää on olla valmis pihasuunnitelma ja sen mukaiset kasvit istutettuina. Joskus on käynyt niinkin, että aamupäivällä ennen luovutusta joku äkkää, että piha on mulloksena. Jos hyvin > > > UUSI Insinööri 11
käy, olen täällä ja ehdin tarkastamaan suunnitelman. Sitten tulee äkkilähtö taimikauppaan, istutukset saa ehkä tehtyä ennen lopputarkastusta, Sipiläinen-Salo naurahtaa. Puhetta, vaan ei papereita Iso osa vihertietokeskuksen asiakkaista on kuitenkin tavallisia ihmisiä kotipi- Ay-aktiivi rakastaa koulutusta Puutarhan alan ammattilaista Pirjetta Sipiläinen-Saloa kiinnostaa ammattiyhdistystoiminta. Olen ollut aina motivoitunut ay-asioista. Kun on yhdessä sovitut selvät pelisäännöt, on helppo tehdä töitä turvallisessa ilmapiirissä. Ja muunlaisessa tilanteessa on edes vaikea ajatella innovatiivisesti, kuvaa ay-aktiivi. Hän toimii Tekniikan ja Erityisalojen Ammattilaiset KTL:n liiton hallituksessa ja on Satakunnan yhdistyksen puheenjohtaja. Hän on puheenjohtajana myös KTN:n Porin seudun paikallisyhdistyksessä ja Uuden Insinööriliiton Satakunnan toimintarenkaassa. Pirjetta Sipiläinen-Salon harrastuksiin kuuluu myös Satakunnan puutarhaseura ja sen puheenjohtajuus. Opintoja on hänellä enemmän kuin monella maisterilla. Harjun puutarhurikoulun jälkeen hän suoritti Lepaan opistossa viljely- ja markkinointialan hortonomitutkinnon. Hän kävi ensimmäisissä hortonomien ja miljöörakentamisen jatkokoulutuksissa. Ammattikorkeakoulun kokeilussa Sipiläinen-Salo suoritti puutarhatalouden linjan. Olen myös maisemasuunnittelun hortonomi ammattikorkeasta eli amk-tutkintojakin on kaksi kappalein. Ja keväällä 2009 saan valmiiksi ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon Hämeenlinnasta. hansa ongelmineen. Esimerkiksi puunkaatoluvat hoidetaan keskuksen kautta asemakaava-alueella puita ei saa kaataa ilman lupaa. Tavallinen tilanne on, että Pirjetta Sipiläinen-Salo menee asiakkaansa luokse. Asiakkaalla on haluja pihan kunnostukseen, muttei selkeää kuvaa siitä, mitä puutarhassa voisi tehdä. Kerron suullisesti vinkkini pihanlaittoon. Minulta saa puhetta, muttei varsinaisia paperille tehtyjä pihasuunnitelmia niihin ei yksikertaisesti ole aikaa. Asiakas tekee itse muistiinpanot tapaamisesta ja voi noudattaa niitä sitten haluamassaan tahdissa. Kevät on usein aikaa, jolloin ihmiset havahtuvat miettimään pihan kunnostusta. Keväällä tehdään ratkaisuja kiireellä, mutta tohinalla tehdyt työt ovat usein melko kosmeettisia. Ihmiset hankkivat kesäkukkia ja rentoja ruukkuja, mutta kesällä moni ryhtyy tuumailemaan kriittisemmin pihan ilmettä. Lomalla on aikaa pysähtyä: silloin voi tulla syvällisiä ideoita. Järjestelyä mylläyksen sijaan Neuvontahortonomin asiakkaita ovat muun muassa uudisrakentajat, uuteen kotiin muuttaneet tai vanhaa pihaansa uudistavat. Usein pihasta löytyy jo valmiina hyvät ainekset. Vanhassakaan pihassa kaikkea ei kannata myllätä kerralla, vaan jo olemassa olevista elementeistä saa ilmettä aikaa. Joskus riittää pelkkä ison kukkamaan uudelleen järjestely ja muutos. Yritän yleensä toppuutella suururakkaa suunnittelevia, Pirjetta Sipiläinen-Salo kuvaa puutarhanhoidon filosofiaansa. Hän myöntää olevansa nuuka ja säästäväinen myös asiakkaan pihassa. Harvoin kaikkea kannattaa uusia kerralla. Ja sillä pienellä budjetilla voi saada ihmeitä aikaan, kun unohtaa asenteen, jossa uudistetaan pelkän uudistamisen takia. Ja kun viherpeukalo löytää kiinnos- 12
tavan kasvin, sen nimi kannattaa ottaa visusti talteen. Harva pystyy kuvailemaan kasvin niin hyvin, että jälkibongaus onnistuu. Latinankielinen tieteellinen versio on varmin, sillä kasvien nimien suomennoksissa on häilyvyyttä. Aina joku tulee ja haluaa niitä rakastavaisia. Kesti jonkin aikaa, että selvisi rakastavaisten tarkoittavan särkyneitäsydämiä. Olohuone muuttaa ulos Puutarhan nykytrendi on, että piha halutaan valjastaa kodin oleskelutilojen jatkeeksi. Pihakalusteet alkavat muistuttaa entistä enemmän olohuoneen sohvaryhmiä. Moni haluaa pihahuonekalujen yksityiskohtien ja kukkien värien sointuvat toisiinsa: pöytäliinat, toppaukset ja kesäkukat soivat samoissa sävyissä. Pihaan valitaan juuri niitä oikeanvärisiä ja -muotoisia ruukkuja. Niissäkin kannattaa kysyä asiantuntijalta, miten kasvi viihtyy tietynlaisessa ruukussa. Joskus tuntuu, että olen sisustussuunnittelija, Pirjetta Sipiläinen-Salo myöntää nauraen. Hän on iloinen siitä, että monissa lapsiperheissä elvytetään nykyään kotitarveviljelyä. Vaikkei ihan perunoita istutetakaan, viljellään pihassa jotain nopeasti kasvavia yrttejä ja maustekasveja. Lapset saavat kosketuspintaa kasvien maailmaan. Marjapensaitakin nykypihaan halutaan ainakin sen verran, että niitä voi syödä suoraan pensaasta. Omena- ja kirsikkapuut ovat kauniita keväisine kukkineen. Suosittelen niitä lämpimästi. Jos omenoiden säilöntärynnistys pelottaa, voi puut valita eri aikaan kypsyvistä lajikkeista. Niin saa maistella monia makuja, eikä yhteen yhtä aikaan kypsyvään lajikkeeseen ehdi kyllästyä, hän kannustaa. Toisaalta hyötykasveista on tullut hauskoja koristeellisia versioita: amppeliin voi ostaa mansikkaa tai tomaatintaimia. Nauttikaa vihreydestä! Pirjetta Sipiläinen-Salo kehottaa jokaista nauttimaan kesän vihreydestä. Vaikkei olisi edes omaa puutarhaa, voi vihreyden keskellä ulkoilla muutenkin. Se jos mikä laukaisee stressiä. Kun heti aamulla näkee vaikkapa kerrostalokotinsa ikkunasta vihreää, tulee päivästä heti toisenlainen. Omassa puutarhassakin pitää antaa ajatusten lentää, eikä juuttua siihen kitkemättömään kukkapenkkiin. Kaunis kukka on aina ihmeellinen. Neuvontahortonomi suosittelee jokaiselle kotiin viherkasviryhmää. Nojatuolissa istuen viherkasveja katsoen mieli rauhoittuu. Se on ihan erilaista kuin esimerkiksi koriste-esineisiin ajatuksin uppoutuminen. Nehän piristävät, mutta kasvit rauhoittavat. n Valtakunnallinen Vihervuosi 2008: Vireyttä vihreästä Valtakunnallinen Vihervuosi kutsuu hakemaan vihreää voimaa lähipuistoista luonnonpuistoista, kaupunkipuistoista, kartanopuistoista, kansallispuistoista, kukkatarhoista, luontopoluilta, luomutiloilta. Helsingin alppiruusupuistossa kukkii kesäkuussa komeimmillaan 3000 alppiruusua ja 1500 puistoatsaleaa 5 hehtaarin alalla. Puisto sijaitsee Etelä-Haagassa. www.hkr.hel.fi. Puulajipuisto Arboretum Yltöisen 25 hehtaarin laajuisessa puulajipuistossa kasvaa 200 puu- ja pensaslajia eri puolilta maailmaa, joukossa myös harvinaisuuksia. Arboretum Yltöinen on osa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) puutarhatuotannon tutkimusaluetta Piikkiössä. www.mtt.fi. Huovilan puisto Kärkölässä on huvimajoineen ja lampineen Suomessa ainutlaatuinen englantilaistyylinen maisemapuisto, jonka rakennutti insinööri Carl Collin 1800-1900-lukujen vaihteessa. www.karkola.fi/huovilan_puisto. Aunen Kukkapihasta avautuu huikaiseva maisema Pieliselle ja Kolin vaaroille. Puutarhassa on noin 1500 erilaista perennaa, 100 omajuurisen ruusun kokoelma, yrttejä, pensaita sekä jaloja lehti- ja havupuita. Aunen Kukkapiha sijaitsee Juuassa. www.oyk.fi/~aune.martikainen. Suomen Puutarhaliiton sivuilta www. puutarhaliitto.fi > Hakemisto > Suomen puutarhamatkailukohteet löytyy enemmän tietoa näistä ja muista tutustumisen arvoisista puistoista. Vihervuoden tapahtumia löytyy netistä www.vihervuosi.fi. UUSI Insinööri 13
Teksti: Kari Tirronen n Kuva: Corbis/SKOY Minulla oli ihana elämä. Kunpa olisin tajunnut sen vähän aikaisemmin. Näin on todennut joku viisas kuuluisuus kuolinvuoteellaan. Hyvinvointikouluttaja Marika Borgin mukaan stressi ja kiire ovat ikäviä elämänkumppaneita. Ne happamoittavat ihmissuhteemme. Uupuessamme emme viihdy edes itsemme kanssa. Kongressi 2008 -tapahtuma Finlandia-talossa NAUTINNOLLISEMPAAN ELÄMÄÄN Lao Tsun mukaan tietä iloon ei ole. Ilo on se tie. Onnelliset ihmiset ovat epäitsekkäitä ihmisiä. He pystyvät auttamaan muita. Yleensäkin ystävällisyys on hyvä juttu. Se ei maksa mitään ja tuottaa aina hyvän mielen. Mietipä, syttyvätkö valot, kun sinä tulet huoneeseen vai vasta kun lähdet huoneesta. Myös hymyä kannattaa kokeilla. Sillä pääsee pidemmälle ja hauskemmin perille. Sanovat, että jopa tekohymy tehoaa, kun on ihan pakko. Hymyillä voi myös itselleen. Oscar Wilden mukaan näin voit saada ilmaista hupia 365 päivää vuodessa. Marika Borgin mukaan kannattaa myös tehdä jotain itseään isompaa. Anna enemmän kuin otat. Stressi katoaa kummasti, kun keskitymme välittämään toisista ihmisistä. Välittäminen ei ole kuitenkaan kynnysmatoksi muuttumista. Kiinnitä myös huomiota siihen, mihin kiinnität huomiota. Erilaisuus on hyvä juttu ja rikastaa ympäristöä. Vai haluatko ihan varmasti itsestäsi kuusi miljardia kopiota? Äläkä unohda hengittää! Kadonneen työn ilon metsästys Kadonnutta työn iloa metsästi toimitusjohtaja Kristiina Palmgren alustuksessaan Työhyvinvoinnista kokonaisvaltaiseen työn iloon. Hän testasi kuulijansa heti alkuun kysymyksellä: Onko yrityksenne arvona työn ilo? Työn iloon vaikuttavat monille tutut muutokset yhteiskunnassamme: ilmas- Useat työn stressitekijät kiinni johtajuuden puutteesta ja esimiestyön häilyvyydestä Työturvallisuuskeskuksen kunta-alan asiantuntija Timo Suurnäkki pitää kysymystä toimihenkilöiden työn kuormitustekijöistä hyvin haasteellisena. Toimihenkilöillä on monenlaisia työtehtäviä, jotka myös sisältävät erilaisia kuormitustekijöitä, vaatimuksia, työntekijöille. Mitkä ovat suurimmat stressin aiheuttajat toimihenkilöillä? Timo Suurnäkki luettelee keskeisimmiksi stressin aiheuttajiksi kiireen tunteen, joka tulee suuren ja laajan työmäärän seurauksena ja tunteen, ettei ennätä saada töitä valmiiksi, kun jo tulee seuraavia tehtäviä tiukalla aikataululla. Huonot mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhönsä ja sen tekemiseen sekä pitkät työpäivät ja runsaat ylityöt ovat myös stressaavia. Myös kyvyttömyys käsitellä keskinäisiä ristiriitoja työpaikalla ja työyhteisössä koettu epäoikeudenmukainen kohtelu rassaavat. Useimmat edellä mainituista ongelmista liittyvät johtajuuden puutteeseen, esimiestyön häilyvyyteen ja työyhteisön yhteisten pelisääntöjen epäselvyyteen. Onko stressin aiheuttajilla merkittäviä eroja eri muuttujien suhteen? Ylempien toimihenkilöiden ja erityisasiantuntijoiden sekä muiden toimihenkilöiden eron Suurnäkki kertoo heijastuvan siten, että tehtävän mukainen toimivalta, päätösvalta sekä näiden mukainen asema työyhteisössä osoittaa kunkin toimihenkilöryhmän edustajan aseman, paikan. Samalla ne näyttävät myös vastuun ja velvoitteet suhteessa työn hallinnan ja stressinkin hallinnan kannalta keskeiseen tekijään johtajuuteen työyhteisössä. Vaikka yksityinen vs. julkinen sektori ei sinänsä aiheuta eroja, ovat tehtävät ja asiakkuus sekä asiakassuhteiden peruslaatu julkisella ja yksityisellä sektorilla erilaiset. Esimerkiksi julkisen sektorin terveydenhuolto(henkilöstö) tarjoaa, tuottaa ensisijaisesti lakisääteisiä terveyspalveluja kuntalaisille. Sen sijaan yksityisen sektorin terveydenhuolto(henkilöstö) tarjoaa, tuottaa ensisijaisesti markkinaehtoisia 14