Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta Oppijan verkkopalvelut asetusmuutos ammatillisen koulutuksen opiskelijaksi ottamisen perusteisiin Hakeutujan palveluiden ajankohtaispäivä 7.9.2012 Paasitorni Ritva Sammalkivi, projektipäällikkö
Yhteiskuntatakuu - koulutustakuu Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka Koulutustakuun toimeenpano alkaa 2013 Koulutuspaikkojen määrän ja alueellisen suuntaamisen yhtenä keskeisenä kriteerinä on koulutustakuun toteutuminen osana yhteiskuntatakuuta Ammatillista koulutusta lisätään niillä alueilla, joilla sitä nuorisoikäluokkaan nähden on muita vähemmän. Ammatillisen koulutuksen tarjontaa tarkoitus lisätä noin 1200 aloittajalla. Ammatillisen koulutuksen opiskelijamääriä tarkoitus lisätä 1.8.2012 lukien noin 1200 opiskelijalla (II LTAE 2012) Lisäksi opiskelijamäärää lisättäisiin vuoden 2013 alusta vielä 500 opiskelijalla Koulutuspaikkoja kohdennetaan pääsääntöisesti metropolialueelle sekä painavista syistä muihin kasvukeskuksiin Yhteiskuntatakuun opiskelijamäärälisäyspäätökset tehty 20.6.
Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintojen uudistaminen Opiskelijaksi ottamisen perusteiden ja sähköisten hakujärjestelmien kehittäminen HO: Perusasteen päättäneet ja ilman toisen asteen tutkintoa ja koulutuspaikkaa olevat hakijat voidaan valita ensin toisen asteen opiskelijavalinnassa. Oppilaitosta vaihtaville opiskelijoille ja aiemman tutkinnon suorittaneille vahvistetaan erillisvalintoja, ammatillista lisäkoulutusta, oppisopimuskoulutusta ja näyttötutkintokoulutusta. Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijaksi ottamisen perusteita koskevaa asetusta on tarkoitus muuttaa syksyllä 2012. Uudet opiskelijaksi ottamisen perusteet tulisivat voimaan vuoden 2013 alussa ja niitä sovellettaisiin ensimmäisen kerran syksyn 2013 yhteishaussa, samassa yhteydessä kun uudistettuja koulutuksen haku- ja valintapalveluita pilotoidaan.
Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijavalintaan esitettävät keskeiset uudistukset Yhteishaku suunnattaisiin ensisijaisesti perusopetuksen päättäneille sekä perusasteen jälkeistä tutkintoa suorittamattomille ja vailla koulutuspaikkaa oleville Opiskelijaksi ottamisen perusteissa muutettaisiin valintapisteitä hallitusohjelman linjausten mukaisesti Pääsy- ja soveltuvuuskokeita yhtenäistettäisiin
Yhteishaun suuntaaminen ensisijaisesti perusopetuksen päättäneille ja vailla ammatillista tutkintoa ja koulutuspaikkaa oleville Yhteishaussa hakisivat pääsääntöisesti perusopetuksen hakeutumisvuonna päättäneet ja henkilöt, joilla ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa eikä voimassa olevaa koulutuspaikkaa toisella asteella. ylioppilastutkinnon ja lukion oppimäärän suorittaneet. Koulutuspaikan vaihtajat ja ammatillisen tutkinnon jo suorittaneet hakeutuisivat jatkossa yhteishaun ulkopuolisten hakupalveluiden kautta uuteen koulutukseen Oppijan verkkopalveluhankkeessa kehitetään sähköisiä hakeutumis- ja siirtymäpalveluita (mm. yhteishaun ulkopuoliset hakupalvelut, todennetun osaamisen rekisteri, HOPS-työkalut), joiden avulla opiskelijalle turvataan joustavat siirtymät koulutuksesta toiseen opiskelijaksi ottamisen perusteita noudattaen toisen asteen koulutuspaikan jo saaneiden tai aiemman ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden hakeutumista ammatilliseen koulutukseen ei ole tarkoitus rajoittaa, vaan tarkoituksena on ohjata kyseiset henkilöt hyödyntämään yhteishaun ulkopuolisia haku- ja siirtymäpalveluita. Yhteishakuun tehtävien muutosten arvioidaan vapauttavan yhteishaun piirissä olevaa koulutustarjontaa noin 3000 ensisijaisiin kohderyhmiin kuuluville aloittajalle
Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijaksi ottamisen perusteisiin esitettävät muutokset Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijaksi ottamisen perusteita muutettaisiin siten, että välittömästi perusopetuksen päättäneet saavat nykyistä suuremman edun yhteishaussa. Nostetaan hakeutumisvuonna perusopetuksen suorittamisesta annettavia lisäpisteitä nykyisestä kolmesta pisteestä viiteen pisteeseen. Pistemäärän nostaminen parantaisi merkittävästi perusopetuksen hakeutumisvuonna päättäneiden hakijoiden asemaa, mutta ei asettaisi muita yhteiskuntakuun kannalta keskeisiä hakijaryhmiä (mm. aiempina vuosina valitsematta jääneet, perusasteen jälkeistä tutkintoa suorittamattomat, valmistavan tai valmentavan koulutuksen suorittaneet, ilman koulutuspaikkaa olevat) kohtuuttomasti huonompaan asemaan. Muutoksen arvioidaan kasvattavan valituksi tulevien perusopetuksen hakeutumisvuonna päättäneiden määrää noin 1100-1200:lla.
Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijaksi ottamisen perusteisiin esitettävät muutokset Tuetaan ilman toisen asteen tutkintoa olevien, opiskeluvalmiuksia ja hakeutumista edistävissä toimissa olleiden pääsyä koulutukseen lisäpisteillä. Perusopetuksen lisäopetuksesta, erilaisten ammatilliseen koulutukseen valmentavien tai valmistavien koulutusten suorittamisesta annettaisiin edelleen kolme lisäpistettä. Lisäksi pisteitä annettaisiin kansanopiston lukuvuoden mittaisen linjan suorittamisesta (3) vähintään kolmen kuukauden pituiseen työpajatoimintaan tai työmarkkinatuella tapahtuvaan harjoitteluun osallistumisesta sekä varusmiespalvelun tai siviilipalvelun suorittamisesta (1-3) Tavoitteena on tukea ura- ja opiskeluvalmiuksien vahvistamista ennen tutkintotavoitteiseen koulutukseen siirtymistä ja siten vähentää koulutuksen keskeyttämisalttiutta.
Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijaksi ottamisen perusteisiin esitettävät muutokset Lisättäisiin pääsy- ja soveltuvuuskokeiden valtakunnallisuutta ja mahdollisuuksia kutsua kaikki hakukelpoiset hakijat kokeisiin valintaryhmiä kehittämällä. Koulutuksen järjestäjä päättää pääsy- tai soveltuvuuskokeen järjestämisestä. Kokeiden järjestämistä ei ole tarkoitus lisätä, vaan yhdenmukaistaa silloin, kun kokeiden järjestäminen on perusteltua ja tarkoituksenmukaista. Kaikkien hakijoiden kokeisiin kutsumisella voitaisiin edistää myös sellaisten motivoituneiden ja käytännöllisesti suuntautuneiden hakijoiden koulutukseen pääsyä, jolla on heikko perusopetuksen päättötodistus. Todistusten vertailuongelmiin liittyvissä tilanteissa hakijat valittaisiin koulutukseen pääsy- tai soveltuvuuskokeilla (esim. hakijoilta puuttuu perusopetuksen päättötodistus (mm. ulkomaiset hakijat) tai peruskoulun suorittaminen on jäänyt kesken). Pääsy- ja soveltuvuuskokeita kehitetään valtakunnallisesti yhtenäistämällä niiden sisältöjä ja kriteeristöä.
Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijaksi ottamisen perusteisiin esitettävät muutokset Yleisestä koulumenestyksestä annettua keskiarvoasteikkoa ja pisteytystä esitetään muutettavaksi siten, että se kohtelee hakijoita oikeudenmukaisemmin koulumenestyksen suhteen Opiskelijaksi ottamisen perusteissa määriteltäisiin tilanteet, joissa erillisiä kielikokeita ei ole tarpeen järjestää: Erillisiä kielikokeita ei järjestettäisi, jos hakija on esimerkiksi suorittanut perusopetuksen opetuskielellä tai maahanmuuttajien ammatillisen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen. Tällä hetkellä koulutuksen järjestäjä voi päättää kielikokeen järjestämisestä ja kokeisiin kutsuttavista hakijoista. Hakijat eivät ole kielikokeiden osalta yhdenvertaisessa asemassa. Joustava valinta nykyisessä muodossaan poistettaisiin Hakijoille, joiden oppimäärä on yksilöllistetty matematiikassa, kielissä tai äidinkielessä annettaisiin yleisen koulumenestyksen perusteella enintään puolet valintaperusteiden koulumenestyspisteistä Valintayksiköihin tehtäisiin muutoksia
SADe-ohjelma (VM) Oppijan verkkopalvelut -hanke (OKM) Oppijan keskitetysti tuotetut palvelut (OPH) Hajautetusti tuotetut palvelut (Opetuksen ja koulutuksen järjestäjät) Oppijan palvelukokonaisuudessa rakennetaan koulutuksen sähköistä sivistyskeskusta, josta löytyvät jatkossa kaikki sekä kansalaisten että koulutuksen ja opetuksen järjestäjien palvelut esiopetukseen ilmoittautumisesta aikuiskoulutukseen asti. Luvassa on helppokäyttöinen palveluportaali, joka tarjoaa kattavasti opiskelua ja siihen hakeutumista sekä oppimista ja urasuunnittelua tukevia palveluita elinikäisen oppimisen periaatteella. Palvelu tukee yksilöllisten oppimispolkujen suunnittelua ja toteuttamista.
Hanke toteuttaa hallitusohjelman tavoitteita Hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Nuorten yhteiskuntatakuu on hallitusohjelman hallituksen erityisen panostuksen ja seurannan kohde. Hallitusohjelman kirjaukset Nuorten yhteiskuntatakuuta ja koulutustakuu haku- ja valintajärjestelmät uusitaan ja luodaan todennetun osaamisen rekisteri Elinikäinen oppiminen Oppijan verkkopalvelu toimii palveluportaalina hakeuduttaessa kaikkeen perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen Sähköinen sivistyskeskus Osana SADe ohjelman Oppijan verkkopalveluja kehitetään sähköinen sivistyskeskus, jonka palvelusta kansalainen voi löytää kaiken Suomessa tarjotun koulutuksen. Julkisen tiedon hyödyntämistä edistetään Koodisto-, tarjonta- ja osoiterekisterit avataan kansalaisten ja yritysten käyttöön.
Oppija ja elinikäinen oppiminen Hakeutujan tietopalvelut Opintojen aikaiset palvelut Siirtymävaiheen palvelut Työ- ja elinkeinoelämä kokoavat hakeutumiseen liittyvät palvelut yhteen. Palvelun käyttäjällä on yhdessä paikassa koulutustieto-, urasuunnittelu sekä ohjaus- ja neuvonta-palvelut. Käyttäjinä ovat kansalaiset, jotka etsivät tietoa opetuksesta ja koulutuksesta ja /tai hakeutuvat erilaisiin koulutuksiin. Palvelut tuotetaan pääsääntöisesti keskitetysti. Osaa palveluista ylläpitää koulutuksen järjestäjä. muodostuvat koulutusasteesta riippumatta informaatio- ja ilmoittautumispalveluista, opintojen suunnitteluun, seurantaan ja etenemiseen liittyvistä palveluista, tutkinnon / tutkinnon osien suorittamisesta ja työelämään siirtymiseen liittyvistä palveluista. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjien tarjoamia palveluita. Toteutus edellyttää opetuksen ja koulutuksen järjestäjien opintohallinnon järjestelmien kehittämistä. Joustavat ja yksilölliset opintopolut (HOPS, OPS) tarjotaan oppijalle ja palvelun tuottajille keskitetysti kaikissa siirtymävaiheen tilanteissa: esim. alakoulusta yläkouluun, opiskelupaikan vaihtaminen oppilaitoksesta toiseen, työharjoittelun aloittaminen, työssä oppiminen tai työelämään siirtyminen. Siirtymävaiheen palvelut ovat lähinnä rajapintoihin ja integraatioihin liittyviä palveluita. Joustavat siirtymiset Aiemmin opitun tunnistaminen ja tunnustaminen palveluita ovat mm työpaikan haku, työharjoittelun hakeminen ja työssä oppiminen. Yhteiskuntatakuu ja eri hallinnon alojen välinen yhteistyö Todennettu tieto sähköisessä muodossa. Koulutus ja yhteiskuntatakuu Hakeutumisessa tarvittava aiempi opintosuoritustieto. Hajautetuista palveluista/ palveluihin kerätään määrämuotoinen opintosuoritustieto Todennetun osaamisen rekisteri
Hajautetusti tuotetut palvelut Opetuksen ja koulutuksen järjestäjien tarjoamia palveluita oppijan opintojen aikana. Palveluiden toteutus edellyttää opintohallinnon järjestelmien kehittämistä. Kansallinen kokonaisarkkitehtuurityö etenee, opetustoimen rakenteet ja toiminta kehittyvät ja muuttuvat. Joko opintohallinto ja sen ratkaisut pysyvät tässä hallitusti mukana tai toteutetaan tapauskohtaisia, heikosti yhteen toimivia ratkaisuja. Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuurityö -projekti (04-10/2012): Sisältää sekä toiminnallisen tavoitetilan että alueeseen liittyvien tietojen ja tietojärjestelmäpalveluiden sekä keskeisimpien teknologioiden loogisen tavoitetilan kuvaamisen. Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri selkeyttää opintohallintotoimintojen jäsennystä kansallisesti ja paikallisesti. Tuotosdokumentaation pohjalta koulutuksen järjestäjät pystyvät kehittämään systemaattisesti opintohallinnon toimintaa ja ratkaisuja yhteentoimivasti kansalliseen toimintaympäristöön nähden. Yhteentoimivuus edellyttää järjestelmäyhteentoimivuuden lisäksi myös Oppijan palvelukokonaisuuteen liittyvien prosessien ja tietojen yhteentoimivuutta. Yhteentoimivuuden lisäksi opintohallinnon kansallisessa viitearkkitehtuurissa suunnitellaan, miten Koulutuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 kuvatut tavoitteet voidaan ottaa huomioon opintohallintoon suoraan tai välillisesti liittyvissä ratkaisuissa.
Yhteydenotot ritva.sammalkivi@minedu.fi