Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintojen uudistaminen

Transkriptio

1 Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintojen uudistaminen Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan osasto

2 Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintojen uudistaminen Opiskelijaksi ottamisen perusteiden ja sähköisten hakujärjestelmien kehittäminen HO: Perusasteen päättäneet ja ilman toisen asteen tutkintoa ja koulutuspaikkaa olevat hakijat voidaan valita ensin toisen asteen opiskelijavalinnassa Oppilaitosta vaihtaville opiskelijoille ja aiemman tutkinnon suorittaneille vahvistetaan erillisvalintoja, ammatillista lisäkoulutusta, oppisopimuskoulutusta ja näyttötutkintokoulutusta. OKM:n asetus (OKMA 4/2013) opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatillisessa peruskoulutuksessa tuli voimaan vuoden 2013 alussa ja sitä sovelletaan ensimmäisen kerran syksyn 2013 yhteishaussa, samassa yhteydessä kun uudistettuja toisen asteen koulutuksen haku- ja valintapalveluita pilotoidaan.

3 Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijavalinnan keskeiset uudistukset Yhteishaku suunnataan ensisijaisesti perusopetuksen päättäneille sekä perusasteen jälkeistä tutkintoa suorittamattomille ja vailla koulutuspaikkaa oleville (poikkeuksena lukion oppimäärän suorittaneet) Ammatillisen tutkinnon suorittaneille koulutukseen hakeutuminen tapahtuu jatkossa yhteishaun ulkopuolisten aikuiskoulutuksen hakupalveluiden kautta (kehitetään osana oppijan verkkopalvelukokonaisuutta) Opiskelijaksi ottamisen perusteissa muutettiin valintapisteitä siten, että ne antavat perusopetuksen hakeutumisvuonna päättäneille sekä vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa ja koulutuspaikkaa oleville merkittävästi suuremman edun verrattuna muihin kohderyhmiin Pääsy- ja soveltuvuuskokeita yhtenäistetään ja niitä kehitetään tukemaan nykyistä vahvemmin heikolla koulumenestyksellä hakevien koulutukseen pääsyä (esim. yksilöllistettyjä arvosanoja saaneet, maahanmuuttajat)

4 Yhteishaun suuntaaminen ensisijaisesti perusopetuksen päättäneille ja vailla ammatillista tutkintoa ja koulutuspaikkaa oleville Yhteishaussa hakevat pääsääntöisesti perusopetuksen hakeutumisvuonna päättäneet henkilöt, joilla ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa eikä voimassa olevaa koulutuspaikkaa toisella asteella. lukion oppimäärän suorittaneet myös koulutuspaikan jo saaneet voisivat edelleen hakea yhteishaussa, mutta etusija olisi ilman koulutuspaikkaa olevilla hakijoilla Koulutuspaikan vaihtajat ja ammatillisen tutkinnon jo suorittaneet hakeutuvat uuteen koulutukseen uusien hakupalveluiden kautta oppijan verkkopalveluhankkeessa kehitetään sähköisiä hakeutumis- ja siirtymäpalveluita (mm. yhteishaun ulkopuoliset hakupalvelut, todennetun osaamisen rekisteri, HOPS-työkalut), joiden avulla opiskelijalle turvataan joustavat siirtymät koulutuksesta toiseen opiskelijaksi ottamisen perusteita noudattaen toisen asteen koulutuspaikan jo saaneiden tai aiemman ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden hakeutumista ammatilliseen koulutukseen ei ole tarkoitus rajoittaa, vaan tarkoituksena on ohjata kyseiset henkilöt hyödyntämään yhteishaun ulkopuolisia hakupalveluita (mm. aikuiskoulutuksen hakupalvelut) palvelut tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2014 lopulla

5 Opiskelijaksi ottamisen perusteisiin tehdyt keskeiset muutokset Lisäpisteitä vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa ja koulutuspaikkaa oleville Lisäpisteitä edellisen lisäksi perusopetuksen hakeutumisvuonna päättäneille sekä valmistaviin ja valmentaviin koulutuksiin osallistuville. Otetaan työpajatoiminta sekä työmarkkinatuella toteutettu harjoittelu/työvalmennus huomioon lisäpisteitä antavana työkokemuksena Yhtenäistetään pääsy- ja soveltuvuuskokeita (ml.kielikokeet). Täsmennetään joustavaa valintaa siten, että sitä käytettäisiin pääasiallisesti tilanteissa, joissa hakijalla on esimerkiksi oppimisvaikeuksia tai erilaiset sosiaaliset syyt antaisivat perusteen käyttää joustavaa valintaa koulutuspaikan turvaamiseksi hakijalle hakijalta puuttuu perusopetuksen päättötodistus tai siihen liittyy vertailuvaikeuksia

6 Keskeiset muutokset valintapisteisiin Ilman opiskelupaikkaa olevat hakijat (8 pistettä) jos hakijalla ei ole hakuvaiheessa opiskelupaikkaa ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa tai lukiokoulutuksessa perusopetuksen oppimäärän suorittaminen hakuvuonna tai valmistavan koulutuksen suorittaminen (6 pistettä) perusopetuksen lisäopetus (väh h) ammatilliseen koulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (väh. 20 ov) vammaisten valmentavan ja kuntouttavan opetus ja ohjaus (väh. 20 ov) maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus (väh. 20 ov) kotitalousopetus kansanopiston lukuvuoden mittainen linja (uusi pisteytettävä koulutus) perusopetuksen hakeutumisvuonna päättänyt (6+8=14 pistettä) valmistavan koulutuksen suorittanut, ilman koulutuspaikkaa oleva (14 pistettä) muu ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa ja koulutuspaikkaa oleva (8 pistettä)

7 Keskeiset muutokset valintapisteisiin yleisen koulumenestyksen sekä painotettavien arvosanojen pisteytysskaalojen muutokset jatkossa paremmasta keskiarvosta palkitaan enemmän kuin aiemmin. Aiemmin maksimipisteet on saanut 8,5 keskiarvolla, jatkossa 10 keskiarvolla saa maksimipisteet. työkokemuspisteytysmuutokset sekä työkokemuksen laajentaminen työkokemukseksi hyväksytään myös työpajatoimintaan osallistuminen työkokemukseksi hyväksytään hakuajan päättymiseen saakka kertynyt työkokemus työkokemuksesta saatavat pisteet aiemmin 1-5, jatkossa 1-3 kokeisiin kutsuminen jos koulutuksen järjestäjä järjestää pääsy- ja soveltuvuuskokeen, kokeisiin on kutsuttava kaikki hakukelpoiset hakijat. hyväksytystä kokeesta annetaan 1-10 pistettä jatkossa 1 piste ei tarkoita hylättyä koetulosta.

8 Keskeiset muutokset valintapisteisiin hakutoivepistemuutokset hakijalle annetaan 2 pistettä ensimmäiseksi asetetusta ammatillista koulutusta koskevasta hakutoiveesta. Toiseksi asetetusta ammatillisesta koulutusta koskevasta hakutoiveesta ei saa enää pisteitä ns. kulttuurialojen lisäpisteet lisäpisteitä (1-3) voidaan antaa musiikki-, tanssi- ja liikunta-alan koulutusten lisäksi jatkossa myös sirkusalan perustutkintoon ja kuvallisen ilmaisun perustutkintoon hakeutuville urheilijan ammatillisen koulutuksen valintaperustemuutokset urheilijan ammatilliseen koulutukseen hakeutuville voidaan antaa 1-3 p (kj:t joilla on erityinen koulutustehtävä urheilijoiden ammatillisen koulutuksen järjestämiseksi). Urheilijan ammatilliseen koulutukseen ei enää hakeuduta joustavan valinnan kautta. kielitaidon todentamisen eri tavat jos hakijan äidinkieli on muu kuin opetuskieli, hakijan riittävät valmiudet opetuskielen käyttämiseen selvitetään kielikokeella.

9 Keskeiset muutokset valintapisteisiin Hakijan opetuskielen taito katsotaan riittäväksi, jos hakijalla on perusopetuksen päättötodistus, joka on suoritettu vastaanottavan oppilaitoksen opetuskielellä (suomi, ruotsi tai saame) hakija on suorittanut vähintään arvosanalla tyydyttävä (7) perusopetuksessa toisen kotimaisen A-kielen oppimäärän, joka on vastaanottavan oppilaitoksen opetuskieli, hakija on suorittanut vähintään arvosanalla tyydyttävä (7) perusopetuksen suomi tai ruotsi toisena kielenä oppimäärän kielessä, joka on vastaanottavan oppilaitoksen opetuskieli, hakija on suorittanut lukion oppimäärän tai ylioppilastutkinnon vastaanottavan oppilaitoksen opetuskielellä, hakija on suorittanut lukiokoulutuksen koko oppimäärän jossakin seuraavista: äidinkieli ja kirjallisuus-oppiaineen oppimäärissä: suomi äidinkielenä, ruotsi äidinkielenä, saame äidinkielenä, suomi toisena kielenä, ruotsi toisena kielenä, suomi saamenkielisille, suomi viittomakielisille, joka on vastaanottavan oppilaitoksen opetuskieli, hakija on suorittanut lukiokoulutuksen toisen kotimaisen kielen koko oppimäärän, joka on vastaanottavan oppilaitoksen opetuskieli, hakija on suorittanut yleisten kielitutkintojen suomen tai ruotsin kielen tutkinnon kaikki osakokeet vähintään taitotasolla 3 tai hakija on suorittanut Valtionhallinnon kielitutkintojen suomen tai ruotsin kielen suullisen ja kirjallisen taidon tutkinnon vähintään taitotasolla tyydyttävä.

10 Keskeiset muutokset valintapisteisiin harkintaan perustuva valinta korvaa aiemmin käytössä olleen joustavan valinnan harkintaan perustuvassa valinnassa vähemmän perusteita haulle kuin aiemmassa joustavassa valinnassa. Perusteita hakemiselle ovat oppimisvaikeudet, sosiaaliset syyt, koulutodistusten puuttuminen tai todistuksen vertailuvaikeudet koulutuksen järjestäjä voi ottaa hakijan henkilöön liittyvien syiden perusteella max 30 % hakukohteeseen otettavista opiskelijoista pistemääristä riippumatta. Harkintaan perustuvaan valinnassa hakeva voi hakea myös yhteishaussa

11 SADehankkeessa toteutettavat palvelut Oppijan verkkopalvelukokonaisuus suunnitellut tuotokset Keskitettyjä, kansallisia oppijan palveluita (OPH) Koulutustiedon verkkopalvelu Sähköinen sivistyskeskus Opiskelumahdollisuuksia koskevan tarjonnan palvelut Opintoihin haun kansallinen palvelu Opiskelijavalintojen laskenta- ja tukipalvelut Ajantasaiset tiedot opiskeluoikeuksista Opiskelijoiden läsnäolotietopalvelu Todennetun osaamisen rekisteri haku- ja siirtymäpalveluiden käyttöön Koodistopalvelu, luokitukset sisältäen kansallisen opiskelijatunnuksen Tutkintorakenteiden hallintapalvelu väline, jota käytetään sekä keskitetysti että hajautetusti Myöhemmin toteutettavaksi suunnitellut palvelut Todennetun osaamisen rekisteri sisältäen osatutkinto- ja suoritustiedot Työelämäyhteistyön palvelut Opiskelun vuorovaikutuksen hallinnan palvelut Laajennetut koulutusjärjestelmän tieto- ja tilastopalvelut Hajautettuja, paikallisia oppijan palveluita - Opintohallinnon paikalliset ratkaisut - viitearkkitehtuurityö - Hajautetuiksi, koulutuksen järjestäjän itsenäisesti toteuttamiksi palveluiksi jäävät lähinnä opintojen käytännön läpivientiin ja koulutuksen järjestäjän ja oppijan väliseen kommunikointiin tarkoitetut verkkopalvelut.

12 Muita ajankohtaisia asioita Ammatillisen peruskoulutuksen riittävän tarjonnan turvaaminen Opiskelijavalintojen ja sähköisten hakupalveluiden uudistaminen Nuorten aikuisten osaamisohjelma Nuorten tuettu oppisopimuskoulutus Läpäisyn tehostamisohjelma Työpaikalla tapahtuvan opiskelun kehittäminen Nivelvaiheen valmistavien koulutusten kehittäminen Kuntien ohjausvastuun vahvistaminen Ammatillisten tutkintojen kehittämistyö Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän kehittäminen