Tulevaisuuden työpaja 12.9.2013 Mikä ilahduttaa vuonna 2015? Mitä on tehty, että tähän on päästy? Mitä keinoja nousee keskustelusta? Omaiset, läheiset - Inkluusio edistynyt. Päivähoidon toimintamalli siirtynyt koulun puolella. Ei erillisiä toimintoja, vaan iltapäivähoitoa lapsille (ei erityisille lapsille). (Aikuisten) asenteet muuttuneet. - Uusi vammaispalvelulaki käytössä, helppo soveltaa - Ennalta ehkäiseviä palveluja saatavilla, eikä niitä tarvitse mankua. Ei tarvitse mennä lastensuojeluun, vaan järjestelmä toimii ilman vastakkaisasettulua. Lappua ei siirretä luukulta toiselle. - Vaikeavammaisten nuorten koulutukseen tullut lisämahdollisuuksia. Nuoria kuunnellaan enemmän viranomaistaholla. Koulupaikkoja ja tarjontaa on lisätty. Itsemääräämisoikeus huomioidaan. - Nuorten vertaistuki kehittynyt. Eri terveys- ja sosiaalialan järjestöt tekivät paljon yhteistyötä ja nuoret olivat aktiivisesti mukana. - Vammaispalveluissa ymmärretään subjektiivisen oikeuden merkitys ja tiedonsaanti on helpottanut. - Taistelu lapsen puolesta vienyt voimia, mutta nyt omat voimavarat palautuneet. - Tehty työ tuottanut hedelmää, tyttärestä kasvanut täysipainoinen nuori nainen. - Toisella asteella lisää oppilashuollon henkilöstöä, erikoissairaanhoito tullut lähelle perustasoa, nuorisovastaanottorakennelma matalalla kynnyksellä ja tiheällä tukiverkolla syntynyt todella nopeasti. Palvelut yhden oven kautta! Palvelut nuorisolainsäädännön mukaan 29 vuoteen asti. - Palvelut eivät ole enää määrärahasidonnaisia (esim. viittomaopetuksen suhteen) - Päätöksenteko on uskottavaa, päätös tulee asioista. Seuraamuksia mietitään pitkällä aikavälillä - Henkilökohtainen budjetointi hyvässä vauhdissa - Viranomaiset kuuntelevat paremmin, vanhemmat nousseet asiantuntijarooliin. Vallitsevana käytäntönä nyt
Miten tähän päästy? - Vanhempien rooli aktiivinen, saaneet tukea muilta vanhemmilta ja myös ammattilaisilta ymmärrystä - Vertaistuki toiminut - Saanut ammattilaisilta apua - Ystävien merkitys ollut tärkeä - Hankkeen rooli tiedon välittäjänä - Viranomaiset ovat saaneet lisäkoulutusta - YK:n vammaisten oikeuksien (vammaissopimus) julistus on ratifioitu vuonna 2014 - Nuoret saavat somesta saadaan tietoa koulutus- ja palveluasioista. - Viranhaltijoille asetettu sanktioita, jos lakia ja asetuksia ei noudateta (seuraamus sanktio) - Hankkeen(kin) tiedottamisen kautta päättäjille kirkastunut tieto kustannusten vertailusta. Keväällä monitahoinen työryhmä laittanut aloitteen asiasta. - On opittu budjetoimaan laajemmin eri sektoreiden ylikin - Kokemusasiantuntijakoulutus järjestetty ja osattu ottaa käyttöön erilaisia ääniä omaavia henkilöitä mm. kuntoutussuunnitelman teossa Järjestöjen edustajat (Pesäpuu/Sisukas + Kehitysvamm Tukiliitto) - Moniammatillinen yhteistyö lisääntynyt lasten ympärillä, perheitä ei juoksuteta, vaan lapsen ympärille kootaan tarvittavat ihmiset - Ihmiset pysyvät lapsen polulla pidemmän aikaa - koulut laativat omat opetussuunnitelmat yksityiskohtaisesti, suunnitelmassa näkyy myös työnjako - kynnykset palveluihin madaltuneet - Opettajat koulutusmyönteisiä ja koulut ottavat vastaan ohjausta - yhdistystoiminta kehittynyt, tarjoaa sisältöä myös lapsiperheille ( perheily ) - perheillä on käytössään järjestöjen tuottamaa materiaalia ja yhdistykset saavat tukea - perheiden palvelujen saanti mennyt inhimilliseen suuntaan - käytössä on toimintatavat mallintava käsikirja
Miten tähän päästy? - peruskoululainsäädännössä saatiin pykälät, jotka määrittelevät tuen tarpeen, myös kunta- ja koulukohtaiset ohjeistukset - tutkimuksissa olleen lapsen ympärille alettiin koota erilaisia viranomaisia verkostoksi - taloudelliset perustelut toimivat (psykologit + terv hoitaja / 500 oppilasta) sekä taloudelliset että ihmilliset perustelut - yhteisen ajattelun luominen, lähellä olo, sitkoisuus - ehkä osattiin mennä rinnalle kulkijaksi, viety koululle konkreettista ja arkea tukevaa tietoa ja vinkkejä. Asenne muuttunut lapsissa tapahtuneen edistymisen nähty. - tutkimusmyönteisyys - yhteiset moniammatilliset tapaamiset (case-foorumit) Arvokas elämä hankkeen ja muiden toimijoiden kanssa - keskusjärjestö tukenut yhdistyksiä ajamaan asioita paikallisesti ja kehittämään toimintoja - henkilökohtaiset tapaamiset olleet avain - yhteistyö paikallisesti ja suhteessa päättäjiin, lain käyttö apuna - käsikirjan koostaminen auttanut saamaan toimintatapoja käytöntöön Viranomaistaho (+koulutus, tutkimus) - lakiuudistus. Perheet saavat palveluja peruspalveluista entistä enemmän. - kehitysvammalaki ja vammaispalvelulaki uudistettu: kaikilla ryhmillä samanarvoiset palvelut - moniammatillinen yhteistyö toimii, vammainen lapsi saa palveluja esim. koulupsykologilta - vanhempien puhe muuttunut, saavat tukea ammattilaisilta, vanhemmat kokevat tulevansa kuulluksi. Yhteistyö ei ole taistelutanner - kumppanuustyöskentely - lapsen/perheen ääni kuuluville, itsemääräämisoikeus - palvelusuunnitelmapalaverit suunnitellaan vanhempien kanssa, vältytään mammuttipalavereilta - suunnittelu säästää usean työntekijän työaikaa => kustannussäästöt - kriisiajattelusta päästy
- sektorijakoinen koulutus alkaa murtumaan, päästään teemakohtaisesti yhteisiin koulutuksiin, ratkaisulähtöiset oppimistehtävät - vammaisen lapsen tai vanhemman perheille on tarjota palveluja (varhaisen tuen sektorilla) - inhimilliset oppilasmäärät/ kouluterveydenhoitaja - kouluterveydenhoitajien hyödyntäminen erityisoppilaiden kanssa - toimivat oppilashuoltotyöryhmät YPR-oppilailla - avustajaresurssit parantuneet - kasvatuskumppanuuskoulutukset kaikille päivähoidossa vanhempien kuuleminen parantunut ja tavoitteet tulevat vanhempien kautta - omaishoitolaki ja kriteerit yhtenäistyneet, siirtyi KELA:lle, palvelujen järjestäminen kunnalla - henkilökohtainen budjetointi käytössä laajemmin - palveluja on tarjolla - ei ole enää hankalia vanhempia - on opittu kuuntelemaan, lähteen ammatillisesta koulutuksesta - tulkkipalvelut kehittyneet, lapsen (myös monivammaisen) ääntä saadaan kuuluville - yhteisöllisyys lisääntynyt koulumaailmassa (yhteiset oppimisprojektit) - Miten tähän päästy? - palvelusuunnitteluun on kiinnitetty huomiota, asiakkaan / perheen ääni kuuluville pienestä alkaen. Asiaa valmistellaan perheen kanssa. - yliopistolla tutkimus, jossa vanhemmat puheenjohtajina palvelusuunnitelmapalavereissa - pyritty pois lääketieteellisestä kielestä - fys ter + erit ped + psykologia + sosiaalityö yliopistolla yhteinen opetus uudelleen käynnistynyt - moniammatillisia koulutuskokeiluja käynnistynyt (esim. kuurosokeuden erikoisammattitutkinto pätevöittää eri alojen ammattilaisia kuurosokeiden kanssa työskentelyn) - Vammaisneuvoston aloitteesta vammaisten lasten ja nuorten palvelujen kansalaisraati - Arvokas elämä vauhditti vammaisneuvoston toimintaa kansalaisraadin syntymiseen - Kansalaisraati saanut vauhditettua palveluja vammaisen vanhemman perheille
- terveydenhoitajille tietoa kehitysvammaisuudesta ja heitä osataan hyödyntää Mikä huolestuttaa vammaisten lasten palveluissa? - vaikeavammaisten lasten tilapäishoito (vähän mahdollisuuksia), perhehoitajista edelleen pulaa - haastavien asiakkaiden (käytöspulmia) ohjaus ja palvelut puuttuvat - tuleeko vanhempien ääni kuulluksi? - Tietävätkö vanhemmat, mitä palveluita on? - Palvelujen saatavuus? Oikea-aikaiset ja riittävät palvelut? - Vammaispalvelut hajotettu kolmeen eri osaan. Kuuluvatko perheet palvelujen piiriin vai tuleeko putoamisia? Palveluohjausta vain kehitysvammaisille, muutkin ryhmät tarvitsisivat. - Miten huoli saadaan esimiestasolle? - Osa asiakkaista (monivammaiset) putoavat pois KELA:n kuntoutuksesta, kriteerit tiukkenevat - vanhempien jaksaminen, mikä on perhelähtöinen palvelumalli? Koko perheen tarpeiden huomiointi - Lapsen etu ja vanhempien mielenrauha! Millä teoilla tätä huolta voi huojentaa? - Arvokas elämä hanke tekee työtä perhehoitajien löytymiseksi ja valmentamisessa - tilapäishoidon huolesta palaveri 3.10. - moniammatillinen keskus ja yhteistyötä haastavien asiakkaiden palvelemiseen?? - Huolien eteenpäin vienti isommalla porukalla (hanke mukana) esimiestasolle - Apuvälineiden saanti myös hoitopaikkaan (perhehoito), helpottaisi vaikeavammaisen lapsen hoitoa? - Miten muutetaan kuntoutuslainsäädäntöä? JOHTOPORRAS PUUTTUU TIEDON VIENTI ESIMIESTASOLLE - hankkeen rooli viestinviejänä
- jokainen vie omalle tiimille ja esimiehelle tietoa - perusturvalautakunnat - käytäntöjen keksiminen johtotasolle - Työrukkaselle aihe työstettäväksi, Tarja Al Hanan ja Sari Minkkinen kiinnostuneita mukaan - mikä olisi johtotason tapa, jolla he lähtisivät mukaan, jossa ei tarvitsisi puolustautua - LAINSÄÄDÄNTÖ - lakia ei noudateta, ei voida toimia ohjeiden mukaan TIEDON VÄLITTÄMINEN, HYVIEN KÄYTÄNTÖJEN HYÖDYNTÄMINEN