Palveluiden järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Sivistystyöryhmä
Sisältö 1. Johdanto 3 2. Nykytilan kuvaus 3 3. Palvelutavoitteet uudessa kunnassa 4 3.1. Visio 4 3.2. Perustehtävä 4 3.3. Toimintaa ohjaavat periaatteet 5 4. Sivistyspalveluiden palveluverkkojen kehittäminen 6 4.1. Varhaiskasvatus 6 4.2. Esiopetus 9 4.3. Perusopetus 10 4.4. Lukio 13 4.5. II asteen ammatillinen koulutus 14 4.6. Vapaa sivistystyö 14 4.7. Vapaa-aika 15 4.8. Sivistystoimen tukipalvelut 16 5. Uuden kunnan sivistystoimen hallinto 17 6. Arvio uuden kunnan perustamisen vaikutuksista sivistyspalveluihin 19 2
1. Johdanto Sivistystoimen työryhmän kokoonpano: Juha Kraapo Sirpa Lahti Päivi Österman Mika Heikkilä Köyliö Köyliö Säkylä Säkylä Työryhmän tehtäväalueeseen kuuluvat varhaiskasvatus, perusopetus, lukiokoulutus, vapaa sivistystyö ja vapaa-aikatoiminta. Vapaa-aikatoimeen kuuluvat nuoriso- ja liikuntatoimi sekä kirjasto- ja kulttuuritoimi. Työryhmän työn pohjana on käytetty Köyliön ja Säkylän sivistystoimien nykytilan kuvausta. 2. Nykytilan kuvaus Vahvuudet kuntien yhteistyö on hyvää palvelujen alueellinen saavutettavuus koetaan hyväksi kuntien alakouluverkko on molemmissa kunnissa oikeassa suhteessa oppilasmäärään lukio yläkoulun yhteydessä mahdollistaa pätevät aineenopettajat sekä Säkylän yläkoulussa että lukiossa yläkoulujen yhdistäminen takaa laadukkaan perusopetuksen järjestämisen lukiosta riippumatta Haasteet kustannusvertailu kustannukset/oppilas osoittaa, että varhaiskasvatuksen ja opetustoimen kustannukset vaihtelevat kuntien välillä tilastoissa palvelurakenteissa on eroja palvelujen organisointitavat ovat erilaisia, joten tulevien kustannusten ennakointi on vaikeaa kustannusten vertailukelpoisuuden puuttumisen vuoksi, mistä seuraa, että uuden kunnan talousarvion laatiminen on haasteellista kasvatus- ja oppimisympäristöt eivät kaikilta osin vastaa nykypäivän tarpeisiin ja haasteisiin (esim. Taitotalon peruskorjaustarve) talouden haasteet 3
oppilaiden erityisiin haasteisiin vastaaminen on pienissä kunnissa vaikeaa, mistä on seurauksena kalliita yksittäisratkaisuja (ostopalvelut muista kunnista) valtakunnallisen päätöksenteko velvoitteiden lisääminen taloudellinen epävarmuus kustannuksista 3. Palvelutavoitteet uudessa kunnassa Porin ja Rauman seutujen sivistysjohtajat ja rehtorit ovat osallistuneet Osaava Satakunnan järjestämään johtajuuskoulutukseen, jonka osana on v. 2013 laadittu kuvaus sivistystoimen visiosta ja perustehtävästä Satakunnassa. Mukana ovat olleet kaikki uuden kunnan sivistysjohtajat ja rehtorit, joten tämä visio ja perustehtävä ovat lähtökohtana myös uuden kunnan sivistystoimen rakentamiselle. 3.1. Visio Satakunnassa on vakaa ja kehittyvä sivistystoimi, joka tarjoaa mahdollisuuden kasvaa ja oppia rikkaassa ja monipuolisessa kulttuuriympäristössä sekä tarjoaa valmiudet ja mahdollisuudet tehdä omaa elämäänsä kohdistuvia valintoja ja olla aktiivinen osa tasapainoista, tervettä ja elinvoimaista yhteiskuntaa. Laadukas kasvatus ja opetus synnyttävät aktiivisia, osaavia, muutoskykyisiä ja verkostoituneita kansalaisia, jotka ottavat vastuun omasta elämästään ja tuovat vahvan panoksensa yhteiskunnan hyvinvointiin ja kehittämiseen. Vapaa-aikapalvelut (kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimi) kuuluvat kunnan peruspalveluihin ja niillä on keskeinen merkitys osana kunnan hyvinvointi- ja terveyspolitiikkaa. Vapaaaikapalveluiden mahdollisimman yhdenvertainen ja tasa-arvoinen saatavuus pyritään turvaamaan kunnan asukkaille. 3.2. Perustehtävä Rakennetaan lapsille ja nuorille kestävä ja turvallinen varhaiskasvatuksesta perusopetukseen ja toiselle asteelle ulottuva kasvu- ja opinpolku. 4
Tuetaan ja edistetään lasten ja nuorten fyysistä, psyykkistä, sosiaalista ja kulttuurista hyvinvointia tiiviissä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Luodaan edellytykset elinikäiselle oppimiselle ja aktiiviselle toimimiselle tietoyhteiskunnassa ja globaalissa muuttuvassa maailmassa. Tuetaan huoltajia heidän kasvatustehtävässään. Vapaa-aikapalvelut ovat kaiken ikäisille suunnattuja ennalta ehkäiseviä, fyysistä terveyttä, henkistä ja sosiaalista hyvinvointia edistäviä palveluita. 3.3. Toimintaa ohjaavat periaatteet Työryhmä hyväksyi työnsä aluksi periaatteet, joiden pohjalta uutta kuntaa rakennetaan ja joilla uuden kunnan sivistystoimen toimintaa ohjataan. Periaatteet ovat: hyvä kasvatuksen ja opetuksen laatu o lasten ja nuorten tasavertaisuus o organisaation muutoksen etujen hyödyntäminen o henkilökunnan rekrytointiin panostaminen tarkoituksenmukaiset ja taloudelliset palveluverkot o palvelujen ja palvelutarpeen yhteensovittaminen o toiminta kustannustehokasta o saavutettavuuden varmistaminen o päällekkäisten rakenteiden purkaminen esim. työnjakoa muokkaamalla o suunnitelmallisuus o tarkoituksenmukainen organisaatio laadukkaat ja nykyaikaiset kasvatus- ja oppimisympäristöt o mahdollisuus varhaiskasvatussuunnitelman ja opetussuunnitelman toteuttamiseen o terveellisyys o turvallisuus kokonaisvaltainen lasten ja nuorten palveluiden toteuttaminen o syrjäytymisen ehkäiseminen innostavat toimintakulttuurit 5
o hyvien käytänteiden huomioiminen yhteisiä toimintaperiaatteita laadittaessa o joustavuus o ennakkoluulottomuus o avoimuus elämänkaarinäkökulma toiminnan järjestämisessä. 4. Sivistyspalveluiden palveluverkkojen kehittäminen 4.1. Varhaiskasvatus Varhaiskasvatus on lähipalvelua Varhaiskasvatus on uudessa kunnassa lähipalvelua. Ilta-, yö- ja viikonloppuhoitoa varten rakennetaan laajempia palvelualueita. Näiden kalliimpien palveluaikojen osalta on tärkeää päivähoitopaikkojen tarkoituksenmukainen ja suunnitelmallinen sijainti suhteessa huoltajien työpaikkoihin. Palvelurakenteen suunnittelussa on näin ollen erityisesti otettava huomioon työpaikat, joissa on merkittävässä määrin vuorotyötä. Kunta Päivähoidossa olevien lasten määrä Päiväkodit RPPH PPH kotona Sotkanet 1-2 v. 1-2 v. 3-5 v. 3-5 v. 2012 lukum. % lukum. % Köyliö 17 39,5 47 65,3 0 2 15 Säkylä 36 35,3 76 58,5 3 2 15 Yhteensä 53 123 3 4 30 Päivähoitopalveluiden rakennetta pohdittaessa keskeistä on kunnan ikäluokan koko ja alueen päivähoitopalveluiden käyttö. Köyliössä ja Säkylässä päivähoitopalveluiden määrällinen käyttö eroaa vähän toisistaan. 1-2-vuotiaiden päivähoidossa olevien lasten prosentuaalinen määrä on Köyliössä noin 4 % suurempaa kuin Säkylässä ja vastaavasta 3-5-vuotiaiden päivähoidossa olevien lasten määrä on noin 7 % suurempaa kuin Säkylässä. Kunnissa ei ole käytössä kotihoidon tuen kuntalisää eikä avointa varhaiskasvatustoimintaa järjestetä kummassakaan kunnassa. Köyliön ja Säkylän varhaiskasvatuksen kustannukset eroavat toisistaan Tilastokeskuksen tiedoista 31.12.2012. Kustannusvertailuun on suhtauduttava varovasti, koska kunnat ovat todennäköisesti 6
ilmoittaneet Tilastokeskukselle kustannukset eri perustein, mikä johtuu erilaisista kuntakohtaisista kirjaamis- ja toimintatavoista. Kuntakohtaisia kustannuseroja varhaiskasvatuksessa muutoin voivat selittää: ryhmäperhepäiväkotien määrä henkilökohtaiset avustajat (tukea tarvitsevien lasten määrä) Varhaiskasvatuksen henkilöstö Kunta Varhaiskasvatuksen henkilöstö (htv 2012) PPHO PK-johtaja LTO Kelto Lastenhoit. PPH RPPH Köyliö 1 0 0 0,3 0 15 2 Säkylä 1 3 3 0,7 6 15 2 Yhteensä 2 3 3 1 6 30 4 Kunnissa eläkeiän saavuttaa henkilökuntaa vuoteen 2018 mennessä arviolta seuraavasti: päiväkodinjohtaja/lto 2 lastentarhanopettajat 1 lastenhoitajat 1 perhepäivähoitajat o kotona työskentelevät 8 o muualla työskentelevät 3 Varhaiskasvatuksen henkilöstön osalta saatavuusongelmia rekrytoinnissa on alueella ollut perhepäivähoitajien, varhaiskasvatuksen erityisopettajien ja (yliopistokoulutuksen käyneiden) lastentarhanopettajien osalta. 7
Varhaiskasvatuksen palveluverkkona tarkoituksenmukainen päiväkotiverkko, jota täydentää toimiva perhepäivähoitajien verkosto Uudessa kunnassa on tavoitteena luoda tarkoituksenmukainen päiväkotiverkko. Nykyinen palveluverkko luo hyvän lähtökohdan päiväkotiverkon kehittämiselle. Perhepäivähoito on toiminnallisesti tärkeä päiväkotiverkkoa täydentävä hoitomuoto erityisesti pienimmille lapsille tai maantieteellisesti haasteellisissa osissa uutta kuntaa. Perhepäivähoitajien rekrytoinnissa on ollut jo nyt ajoittain vaikeuksia. Koska perhepäivähoidon merkitys on tärkeä päiväkotiverkkoa täydentävänä hoitomuotona, on sen vetovoimaisuuden lisäämiseen kiinnitettävä uudessa kunnassa huomiota. Ryhmäperhepäiväkodeista luovutaan Kuntien alueella toimii tällä hetkellä ryhmäperhepäiväkoteja: Säkylässä toimivat vuorohoitoa tarjoava Kastehelmi ja päivähoitoa tarjoava Leppis. Säkylän ryhmäperhepäiväkodit muuttuvat Keskustan päiväkodin osastoiksi 1.1.2015 lukien. Köyliössä toimii 2 ryhmäperhepäiväkotia: Kankaanpäässä ja Kepolassa 2 hoitajan ryhmäperhepäiväkodit. Näiden tulevaisuutta on uudessa kunnassa tarkasteltava kriittisesti hoitomuodon kalleudesta johtuen. Ryhmäperhepäiväkoteja voidaan käyttää tasaamaan palvelutarpeessa tapahtuvia äkillisiä muutoksia. Päiväkotiverkon keskittäminen Tavoitteena on päiväkotiverkon keskittäminen, sillä pienet yksiköt koetaan haavoittuvaisiksi ja usein kalliita yksittäisratkaisuja vaativiksi. Lisäksi yhteistyön tekeminen erillisten päiväkotiyksiköiden välillä on usein näennäistä. Työryhmä pitää toiminnallisesti perusteltuna vähintään kolmen ryhmän päiväkotiyksiköitä. Tätä pienemmät yksiköt ovat mahdollisia objektiivisesti perustelluin syin, esim. maantieteellinen sijainti. Päiväkotiverkkoa kehitettäessä on pohdittava erilaisia toimintamuotoja, joista yksi on ns. päiväkotien sivutoimipisteet. Yhteistyö yksityisen sektorin kanssa Yksityisen sektorin palvelut nähdään uudessa kunnassa hyvänä täydennyksenä (edellytyksenä laatu ja kustannustehokkuus), kuitenkin työryhmän näkemyksen mukaan pääpaino tulee olla kunnan itse järjestämässä varhaiskasvatuksessa. 8
4.2. Esiopetus Kasvatuksellisen jatkumon vahvistaminen varhaiskasvatuksesta perusopetukseen esiopetuksen kehittäminen Köyliössä esiopetus järjestetään Kepolan ja Lallin koulujen yhteydessä. Säkylässä esiopetus järjestetään Huovinrinteen, Onnimannin ja Keskustan päiväkodeissa. Työryhmä pitää tavoitteena, että esiopetus järjestetään koulun yhteydessä. Mikäli tilakysymyksistä johtuen esiopetus toteutetaan päiväkodissa, esiopetuksen ja perusopetuksen yhteistyön toimivuuteen panostetaan. Tilaratkaisuja suunniteltaessa tavoitteena tulee olla, että esiopetus jatkossa voisi toimia koulujen yhteydessä. Uudessa kunnassa esiopetussuunnitelma varmistaa esiopetuksen toiminnallisen yhtenäisyyden. Esiopetus tulee kuntia velvoittavaksi v. 2015, mutta tällä muutoksella ei ole uudelle kunnalle toiminnallista tai taloudellista merkitystä. Esioppilaiden määrä ja esiopetuksen järjestämispaikka lv. 2013-2014 on seuraava: Kunta Oppilaiden määrä Järjestämispaikka Köyliö 23 Koulut Säkylä 37 Päiväkodit 9
4.3. Perusopetus Perusopetus on lähipalvelu Työryhmä näkee perusopetuksen lähipalveluna, jonka palveluverkon rakentaminen perustuu PoL 32 määräyksiin. Perusopetuksen palveluverkko on tarkoituksenmukainen, taloudellinen ja laadukkaan opetuksen mahdollistava Palveluverkko on uudessa kunnassa laadukas, tarkoituksenmukainen ja taloudellinen. Verkkoa pohdittaessa on varmistettava palvelun saatavuus ja uuden kunnan asukkaiden mahdollisimman tasavertainen kohtelu. Kouluverkkoa rakennettaessa käytettäviä kriteerejä ovat: lainsäädäntö, väestöennusteet, palvelutarpeen kehitys, toimintaympäristön muutokset, käyttökustannukset, ylläpitokorjausten kustannukset ja koulumatkat. Uudessa kunnassa on neljä alakoulua (Kepolan, Lallin, Huovinrinteen ja Isosäkylän koulut) sekä yksi yläkoulu (Yhteiskoulu Säkylässä). Oppilaaksiottoalueet muodostetaan tarkoituksenmukaisesti siten, että ns. vanhat kuntarajat eivät ohjaa oppilaiden sijoittelua, vaan koulukuljetusten sujuvuus ja koulussa olevat tilat voidaan joustavasti ottaa huomioon koulupaikkaa määriteltäessä. Isosäkylän kouluun ja Säkylän yhteiskouluun on sijoitettu pienryhmät erityistä tukea tarvitseville oppilaille. Köyliön kunta on ostanut pienryhmäpalveluita Säkylän kunnalta. Toiminta on vakiintunut osaksi yleisopetusta antavia Isosäkylän ja Säkylän yhteiskoulun kouluja. Pienryhmien erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden integrointi yleisopetukseen on toimivaa ja luo hyvät edellytykset oppilaille siirtyä toiselle asteelle jatko-opintoihin. Uudessa kunnassa pienryhmät sijoittuvat edelleen Isosäkylän ja Yhteiskoulun yhteyteen palvellen koko uuden kunnan aluetta. Uuden kunnan alakouluverkko rakentuu pääsääntöisesti yksisarjaisille kouluille Työryhmän näkemyksen mukaan uuden kunnan alakouluverkon suunnittelu pohjaa yksisarjaisiin alakouluihin. Objektiivisin tarkoituksenmukaisuusperustein, esim. maantieteellinen sijainti, 10
pidetään perusteltuina myös kolmeopettajaisia kouluja. Työryhmän näkemyksen mukaan uudessa kunnassa ei ole kaksiopettajaisia tai tätä pienempiä kouluja. Uudessa kunnassa on yksi yläkoulu Nykyinen kahden yläkoulun malli uudessa kunnassa on haasteellinen, koska oppilasmäärät alkavat olla pieniä aineenopettajajärjestelmän ylläpitämiseen (Säkylän yhteiskoulu 154 oppilasta, Lallin koulu 7-9 luokat 82 oppilasta). Yläkoulun tulee olla toiminnallisista lähtökohdista riittävän kokoinen (vähintään 130-150 oppilasta). Yhdistetyn yläkoulun oppilasmääräksi tulee noin 230 oppilasta, mikä takaa laadukkaan perusopetuksen järjestämisen jo pelkkänä perusopetuksen kouluna. Tulevaisuudessa palveluverkon suunnitelmalliseen rakentamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota (uudisrakentaminen) Työryhmän näkemyksen mukaan sivistyspalveluiden investoinneista päätettäessä tulee tarkastella palvelutoimintaa kokonaisuudessa ja pyrkiä tilojen mahdollisimman tehokkaaseen ja monipuoliseen käyttöön. Uudisrakennuskohteet tulee mitoittaa edellä mainittuja suuremmille oppilasmäärille. Erityisen tärkeää uudisrakentamisessa on yksiköiden tarkoituksenmukainen (ei perinteinen) sijoittuminen uuden kunnan alueelle. Investointien (peruskorjaus, uudisrakentaminen) osalta työryhmä haluaa erityisesti painottaa suunnitelmallisuutta, tarkoituksenmukaisuutta ja valmiutta innovatiiviseen ajatteluun. 11
Perusopetuksen kustannukset uudessa kunnassa valtakunnallisen keskiarvon mukaiset Työryhmän näkemyksen mukaan uuden kunnan perusopetuksen kustannusten tulee olla vertailukelpoiset vastaavankokoisten kuntien perusopetuksen kustannuksiin nähden. OPH 2012 Kunta /oppilas, opetus /oppilas, yhteensä Köyliö 5360 9431 Säkylä 5195 8670 Suomi ka. 4879 8500 70-99 opp. 5670 9440 100-149 opp. 5218 8709 Perusopetuksen henkilöstö Kunta Opettaja Erityisopettaja Koulunkäyntiohjaaja Köyliö 22 1 3,8 Säkylä 36 5 10 Yhteensä 58 6 13,8 Tiedot on kerätty vuodelta 2012. Lukumäärät on ilmoitettu henkilötyövuosina. Arvio alueella v. 2018 mennessä eläkeiän saavuttavista henkilöistä: perusopetuksen opettajat 8 erityisopettajat 0 koulunkäyntiohjaajat 0 Osa eläkeiän saavuttavista opettajista on peruskoulun ja lukion yhteisiä opettajia. 12
Oppilasmäärät Aamu- ja iltapäivätoiminta Säkylässä järjestetään kunnan omana toimintana iltapäivätoimintaa Huovinrinteen ja Isosäkylän alakouluissa. Köyliössä ei nykyisin vastaavaa toimintaa järjestetä. Uudessa kunnassa iltapäivätoimintaa järjestetään alakoulujen yhteydessä, mikäli tarvetta toiminnalle on ja ryhmän perustamiseksi on riittävä määrä lapsia. Työryhmän näkemyksen mukaan noin 10 oppilaan ryhmä on riittävä. 4.4. Lukio Lukiokoulutusta kehitetään omana yleissivistävänä koulutusmuotona Työryhmän näkemyksen mukaan uudessa kunnassa lukiokoulutusta kehitetään omana yleissivistävänä koulutusmuotona. Uuden kunnan lukio tekee aktiivisesti yhteistyötä muiden koulutuksen järjestäjien oppilaitosten kanssa. 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Lukion opiskelijamäärät vuosina 2000-2014 179 163 163 149 154 148 151 133 124 131 121 113 118 125 125 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Vuodet Lukiokoulutus on lähipalvelu, jota tarjotaan Säkylän seudun lukion toimipisteessä. Lukiokoulutuksen tarjoaminen mahdollistaa hyvän koulutuksen saatavuuden opiskelijoille ja tukee myös pätevää aineenopetusta uuden kunnan yläkoulussa. 13
Uuden kunnan tavoitteena on laadukkaan lukiokoulutuksen järjestäminen. Työryhmän näkemyksen mukaan tulee pyrkiä tekemään alueellista yhteistyötä, jotta lukiokoulutuksen laadun ja monipuolisuuden kehittäminen ja lukiokoulutuksen säilyttäminen paikkakunnalla on mahdollista. Lisäksi uudessa kunnassa kiinnitetään suunnitelmallisesti huomiota oppimisympäristöjen ajanmukaisuuteen, turvallisuuteen ja viihtyvyyteen. Valtakunnallisten linjausten puuttuminen vaikeuttaa suunnittelua Uuden kunnan toiminnan suunnittelua on vaikeuttanut epätietoisuus valtakunnallisista linjauksista ja niiden vaikutuksista. Toiminnan järjestämiseen on vaikutusta toisen asteen järjestämisverkkoa ja rahoitusjärjestelmää koskevilla uudistuksilla. 4.5. II asteen ammatillinen koulutus Toisen asteen ammatillista koulutusta uudessa kunnassa ei uudessa kunnassa järjestetä. Ammatillisen koulutuksen koulutusorganisaatiot (Sataedu ja Sasky) tarjoavat alueellisesti ammatillista koulutusta. Ammatillisen koulutuksen saatavuus seudulla tulee säilyttää vähintään nykyisellään. 4.6. Vapaa sivistystyö Pyhäjärviseudun aikuisopisto järjestää kansalaisopistopalvelut Köyliön ja Säkylän alueella. Uudessa kunnassa on yksi kansalaisopisto, jonka toiminta-alue voi olla seudullisesti uutta kuntaa laajempi. Kansalaisopistotoimintaa järjestetään alueellisesti kattavasti eri toimipisteissä kunnan alueella. Toiminnan järjestämisessä huomioidaan yleisten toimintaperiaatteiden ohella alueelliset kuntalaisten erityistarpeet ja toiveet. 14
4.7. Vapaa-aikatoimi Vapaa-aikatoimi käsittää uudessa kunnassa nuoriso- ja liikuntatoimen, kirjasto- ja kulttuuritoimen. Uuden kunnan vapaa-aikatoimen palveluverkon rakentamisen lähtökohdaksi nostetaan aktivointi, osallisuus ja muiden toimijoiden arvostaminen. Aktivoinnin, osallisuuden ja muiden toimijoiden arvostamisen näkökulmasta palveluverkon rakentamisessa huomioidaan työnjako kunnan ja kolmannen sektorin välillä. Uusi kunta on edellytysten luoja. Tästä lähtökohdasta valmistellaan uudet toimintaperiaatteet koskien esim. avustusjärjestelmää. Uuden kunnan vapaa-aikatoimen palvelurakenteen painopiste on kuntalaisten hyvinvoinnissa elämänhallinnassa ja terveyden edistämisessä. Tällä hetkellä vapaa-aikatoimen henkilöstömäärä on kummassakin kunnassa pieni. Uudessa kunnassa on mahdollista järkevän työnjaon ja henkilöstön vahvuudet huomioivien tehtäväkuvien muodostaminen ja toiminnan kehittäminen. Vapaa-aikatoimi on uudessa kunnassa osittain lähipalvelua osittain keskitettyä palvelua Nuoriso- ja liikuntapalvelut Lähipalvelua ovat esim. lähiliikuntapaikat, nuorisotilatoiminta, etsivä nuorisotyö ja erityisesti palvelut, jotka kohdentuvat lapsiin, nuoriin ja ikäihmisiin. Säkylässä toimii nuorten työpaja. Köyliö on ostanut Säkylältä paikkoja omille nuorilleen työpajasta. Uudessa kunnassa toimii nuorten työpaja, jonka tavoitteena on auttaa syrjäytymisuhan piiriin kuuluvia nuoria löytämään itselleen opiskelu- tai työpaikka. Nuorten elämänhallinnan tukeminen on keskeisellä sijalla työpajatoiminnassa. Kirjastopalvelut Uudessa kunnassa toimii kaksi kirjastoa (Isosäkylässä ja Kepolassa). Kirjastojen aukioloajat määritellään siten, että aukiolo kohdentuu vilkkaaseen asiointiaikaan ja vastaavasti aukioloa 15
supistetaan hiljaisiksi todettuihin aikoihin. Kirjastotoimenjohtajan palvelut ostetaan edelleen Eurasta, mutta ostettavan palvelun määrä suhteutetaan uuden kunnan tarpeisiin. Kulttuuripalvelut Uudessa kunnassa kulttuuripalvelut mitoitetaan tarvetta vastaavaksi ja resursoidaan osaksi muuta kunnan toimintaa. Musiikkiopetuspalvelut ja museotoiminta ovat osa kulttuuritoimea. Musiikkiopistopalvelut Köyliö ja Säkylä ostavat musiikkiopistopalvelut Huittisten kaupungilta. Uudessa kunnassa musiikkiopistopalvelut ostetaan nykykäytäntöä jatkaen Huittisten kaupungilta. Vuonna 2014 kunnat ostivat musiikkiopiston paikkoja seuraavasti: Säkylän kunta ostaa musiikkiopistopalvelut 33 opiskelijalle. Köyliön paikkamäärä on 25 opiskelijaa. Museot Säkylän kunnassa on kaksi museota: Korven mylly Pyhäjoella ja Kotiseutumuseo keskustan läheisyydessä. Lisäksi Säkylässä on yksityisiä tai muiden ylläpitämiä museoita. Köyliössä on Köyliön museo ja Yttilän museokoulu. Lisäksi Köyliössä on yksityisiä tai muiden ylläpitämiä museoita. Kotiseutuarkistot ovat Säkylän ja Köyliön kirjastoissa. 4.8. Sivistystoimen tukipalvelut Sivistystoimen tukipalveluihin kuuluvat ruokapalvelut, siivouspalvelut sekä kiinteistöjen huolto. Köyliössä nämä palvelut ovat osa sivistystointa ja sivistystoimen eri yksiköitä. Säkylässä vastaavasti tukipalveluista ruokapalvelut kuuluvat osaksi sivistystoimen ruokapalveluyksikköä, joka tuottaa palvelut kaikille sivistystoimen yksiköille. Tavoitteena on tiivis ja tarkoituksenmukainen valmistus- ja palvelukeittiöiden verkosto. Tällä hetkellä Säkylän alueella on kaksi valmistuskeittiötä ja yksiköissä on palvelukeittiöt. Siivous- ja kiinteistöjen huolto kuuluvat tekniselle osastolle, joka tuottaa palvelut koko kunnalle. 16
Uudessa kunnassa sivistystoimen tukipalveluista ruokapalvelut keskitetään omaan yksikköönsä sivistysosastolle. Siivouspalvelut ja kiinteistönhoito tuotetaan teknisen osaston toimesta kunnan sisäisenä työnä sivistysosaston eri yksiköille. 5. Uuden kunnan sivistystoimen hallinto Sivistystoimesta vastaa uudessa kunnassa yksi lautakunta, jossa toimii esittelijänä toimialajohtajana sivistysjohtaja. Sivistysjohtajan alaisuudessa toimivat vastuualueiden esimiehet, jotka muodostavat sivistyspalveluiden johtoryhmän. Työryhmä ei esitä alueellisia hallintomalleja vaan lähtee siitä, että uudessa kunnassa on tärkeää varmistaa organisatorisestikin sivistystoimen palvelujen toiminta jatkumona aina varhaiskasvatuksesta ikääntyvien palveluihin. Tärkeänä työryhmä pitää myös elämänkaariasennetta eli yhteistyön tulee kulkea saumattomasti uudessa kunnassa osastojen sisällä ja välillä. Uuden kunnan organisaatiomallin tulee varmentaa tiivis yhteistyö kuntaorganisaation sisällä. Työryhmän näkemyksen mukaan uuden kunnan hallinto pystytään järjestämään sijoittamalla alueen nykyistä hallintoresurssia tarkoituksenmukaisesti. On kuitenkin huomioitava, että laadukas ja taloudellinen toiminta edellyttää hyvää johtajuutta ja myös sille tulee myös luoda edellytykset. Toimintakulttuurien avaaminen ja yhteisistä periaatteista sopiminen Uutta kuntaa suunniteltaessa hallinnon yksi tärkeä tehtävä on avata nykyiset kuntien toimintakulttuurit ja pyrkiä löytämään parhaat käytänteet pohjaksi uuden kunnan toimintakulttuurin luomiseen. Tärkeää on avoimesti ja tasapuolisesti tarkastella kuntien erilaisia toimintatapoja, niiden vahvuuksia ja heikkouksia sekä toimivuutta uudessa toimintaympäristössä. Laajemman alueen yhteistyö Yhteistyöhön panostaminen seudullisesti on uuden kunnan sivistystoimelle toiminnallisesti ja myös taloudellisesti tärkeää. 17
Sivistystoimen palvelujen organisaatio Sivistystoimen hallinto Sivistystoimen hallinto Sivistystoimen tukipalvelut Päiväkotihoito Ruokapalveluyksikkö Oppilas- ja opiskelijahuolto Varhaiskasvatus Perhepäivähoito Muu päivähoito Esiopetus Ryhmäperhepäivähoito Varhaiserityiskasvatus Muu päivähoito Sivistyslautakunta Peruskoulutus Lukiokoulutus Vapaa sivistystyö Yleisopetus Erityisopetus Muu peruskouluopetus ja tukipalvelut Säkylän seudun lukio Pyhäjärviseudun aikuisopisto Aamu- ja iltapäivätoiminta Oppilaskerhotoiminta Yleissiivistävä aikuiskoulutus Tilauskoulutus Musiikin opetus Kirjastopalvelut Kulttuuripalvelut Kotiseutuarkisto Museotoiminta Kulttuuritoiminta Vapaa-aikatoimi Liikuntapalvelut Liikunta-alueet Liikuntatoiminta Nuorisopalvelut Nuorisotyö Työpaja 18
6. Arvio uuden kunnan perustamisen vaikutuksista sivistyspalveluihin Uuden kunnan mahdollisuudet uusi kunta on isompi organisaatio, joka antaa leveämmät taloudelliset hartiat ja enemmän asiantuntijuutta työyhteisön vahvistuminen houkuttelevampi työnantaja rekrytoinnin mahdollisuudet henkilöstö virkarakenteen kehittäminen vastaamaan uuden kunnan palvelutarpeita (eläköitymisen mahdollisuudet) mahdollisuus olemassa olevan henkilöstön osalta työnjakoon ja mielekkäämpiin työkokonaisuuksiin hallinnon uudelleen organisoituminen sähköinen kanssakäyminen on mahdollisuus, mutta myös välttämättömyys laajemmassa seudullisessa yhteistyössä eri kuntien toimintakulttuurien kriittinen tarkastelu ja parhaiden mallien löytäminen luo mahdollisuuden uusiin hyviin käytänteisiin uusi kunta on elinvoimaisempi ja uskottavampi toimija seudullisesti ja valtiovaltaan päin uusi kunta mahdollistaa uudenlaisten sisäisten kokonaisuuksien kehittämisen investointien (peruskorjaus, uudisrakentaminen) osalta työryhmä haluaa erityisesti painottaa suunnitelmallisuutta, tarkoituksenmukaisuutta ja valmiutta innovatiiviseen ajatteluun Uuden kunnan uhat muutokset palvelutasossa muutosvastarinnan haasteet vaaditaan hyvää muutosjohtajuutta osaoptimointi (vanhat kuntarajat) palveluverkkojen tasapuoliseen rakentamiseen kunnan eri osissa ei sitouduta 19