HEINÄKELKAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

HEINÄKELKAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2016-2017 1

SISÄLTÖ 1. HEINÄKELKAN PÄIVÄKOTI.. 4 2.TOIMINTA-AJATUKSEMME. 7 3. MEILLE TÄRKEÄÄ. 8 4. KASVATUSTAVOITTEEMME.. 9 5. VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ. 10 - fyysinen ympäristö - psyykkinen ympäristö - sosiaalinen ympäristö 6. LAPSEN HYVINVOINTI. 11 7. LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (VASU). 12 8. KASVATUSKUMPPANUUS. 13 9. HOIDON, KASVATUKSEN JA OPETUKSEN KOKONAISUUS. 14 10. OPPIMINEN. 14 11. LAPSELLE OMINAINEN TAPA TOIMIA. 15 12. LEIKKI. 16 13. KIELEN MERKITYS VARHAISKASVATUKSESSA 17 14. VARHAINEN TUKI 18 15. YHTEISTYÖKUMPPANIMME 19 2

3 16. SISÄLLÖLLISET ORIENTAATIOT. 20 - luonnontieteellinen orientaatio 23 - esteettinen orientaatio - historiallis- yhteiskunnallinen orientaatio - matemaattinen orientaatio - uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio - eettinen orientaatio 17. RYHMIEN MUODOSTAMINEN JA PIENRYHMÄTOIMINTA 24 18. TOIMINNAN SUUNNITTELU, TOIMINNALLISET PAINOTUKSET JA ARVIOINTI.. 24 19. ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMÄT 24 20. TIEDOTTAMINEN 25

HEINÄKELKAN PÄIVÄKOTI Heinäkelkan päiväkoti avattiin 1.8.1992 vanhaan 1914 Iisalmen kunnalliskodiksi rakennettuun hirsirakennukseen. Päiväkotimme sijaitsee Iisalmessa Kangaslammin kaupunginosassa vanhusten hoitokotien, Kangaslammin pienkotikeskuksen ja Onnimannin naapurina. Luonto on meitä lähellä. Tien takaa alkava metsä, lammen läheisyys ja päiväkotimme ympärillä sijaitsevat viheralueet tarjoavat loistavat mahdollisuudet liikkumiseen, luonnon tarkkailuun ja luonnossa liikkumiseen. Tarjoamme hoitoa, kasvatusta ja opetusta n. 45 (0-5-v.) lapselle. Lisäksi päiväkotimme toimii varahoitopaikkana alueemme perhepäivähoidossa oleville lapsille. Päiväkodissamme toimii kolme lapsiryhmää: Metsätähtimöt. Siniheinät ja Nurmiröllit. Metsätähtimöt- ryhmän lapset ovat 0-3- vuotiaita. Ryhmässä työskentelee lastentarhanopettaja, kaksi lastenhoitajaa sekä yksi perhepäivähoitaja. Siniheinät- ryhmän lapset ovat 3-4- vuotiaita ja Nurmiröllit- ryhmän lapset 4-5- vuotiaita. Molemmassa ryhmässä työskentelee yksi lastentarhanopettaja ja yksi lastenhoitaja sekä molempien ryhmien yhteinen perhepäivähoitaja sekä erityisavustaja. 4

Meillä työskentelee lisäksi palveluvastaava ja määräaikaisia ryhmäavustajia. Päiväkodissamme sijaitsee myös eteläisen päivähoitoalueen kiertävän erityislastentarhanopettajan työhuone. VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAAMME, Vasua, olemme työstäneet usean vuoden ajan. Mukana Vasutyöskentelyssä ovat olleet osittain lasten vanhemmat, lapset ja opiskelijat. Vasu ohjaa meidän Heinäkelkkalaisten työtä ja me kaikki sitoudumme sen noudattamiseen. Päivitämme Vasun vuosittain toimintakauden alkaessa. 5

6 Me Heinäkelkassa pidämme tärkeänä, että lapsella on päivähoidossa hyvä ja turvallinen olo. Haluamme lapsen saavan osakseen lämpöä, välittämistä, kuuntelemista ja että lapsi kokee olevansa hyväksytty juuri sellaisena kuin hän on. Meille on tärkeää omalta osaltamme vaikuttaa siihen, että lapsi saa kokea lapsuuden turvallisena, onnellisena ja huolista vapaana aikana.

TOIMINTA-AJATUKSEMME PÄIVÄKOTIMME TOIMII KODIKKAASSA V. 1914 VALMISTUNEESSA HIRSIRAKENNUKSESSA KAUNIIN LUONNON YMPÄRÖIMÄNÄ. KASVATUSTYÖSSÄ MEILLE ON TÄRKEÄÄ LAPSEN YKSILÖLLISEN KASVUN, KEHITYKSEN JA OPPIMISEN TUKEMINEN LASTA JA PERHETTÄ KUUNNELLEN. TAVOITTEENAMME ON, ETTÄ LAPSESTA KASVAISI ITSENSÄ JA YMPÄRISTÖNSÄ KANSSA TOIMEENTULEVA JA ITSENÄISESTI AJATTELEVA YKSILÖ. 7

MEILLE TÄRKEÄÄ LAPSUUDEN AINUTKERTAISUUS o Lapsi saa olla lapsi ja häntä on suojeltava lapsuutta uhkaavilta asioilta. LAADUKAS VARHAIKASVATUS o Tiedostamme mistä tekijöistä varhaiskasvatuksen laatu syntyy. o Sitoudumme yhteisesti laadun kehittämiseen. LASTEN FYYSINEN JA PSYYKKINEN TURVALLISUUS o Turvaamme lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin LASTEN JA PERHEIDEN OIKEUDENMUKAINEN JA TASA-ARVOINEN KOHTELU o Kunnioitamme lasten ja perheiden erilaisuutta ja työskentelemme huomioiden lapsen edun. KASVATUSKUMPPANUUTEEN SITOUTUMINEN o Vanhempia kuunnellen ja kunnioittaen etsimme yhteistä kasvatusnäkemystä, jonka tavoitteena on kannatella lasta. 8

SOSIAALISTEN TAITOJEN KEHITTYMINEN KASVATUSTAVOITTEEMME 9

VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ Suunnittelemme ja toteutamme lasten varhaiskasvatusympäristöjä huomioiden kasvatukselliset (pedagogiset) perusteet ja ratkaisut. FYYSINEN YMPÄRISTÖ Päiväkodissamme on paljon erilaisia tiloja, jotka mahdollistavat leikkirauhan jokaiselle lapselle. Leikkiympäristö on rakennettu lasten tarpeita ajatellen. Päiväkodin piha ja lähiympäristö tarjoavat mahdollisuuden monipuoliseen leikkiin ja toimintaan. PSYYKKINEN YMPÄRISTÖ Vuorovaikutus lapsen kanssa on arvostavaa, lämmintä ja hyväksyvää ja kunnioitamme jokaista lasta omana persoonanaan SOSIAALINEN YMPÄRISTÖ Päiväkotimme ilmapiiri on avoin, myönteinen ja erilaisuutta hyväksyvä. Emme myöskään unohda huumoria. 10

LAPSEN HYVINVOINTI Lapsen hyvinvointi koostuu: o HENKINEN JA FYYSINEN TURVALLISUUS o ARVOSTUKSEN JA HYVÄKSYTYKSITULEMISEN TUNNE o HYVÄ PERUSHOITO, PERUSTARPEIDEN TYYDYTTÄMINEN o PYSYVÄT JA TURVALLISET IHMISSUHTEET o AVOIN JA LUOTTAMUKSELLINEN SUHDE VANHEMPIEN JA KASVATUSHENKILÖSTÖN VÄLILLÄ o LUOTTAVAINEN, TURVALLINEN JA KIIREETÖN ILMAPIIRI o MAHDOLLISUUS LEIKKIIN JA SOSIAALISIIN SUHTEISIIN o LAPSEN YKSILÖLLISTEN TARPEIDEN JA VOIMAVAROJEN HUOMIOIMINEN JA NIIHIN VASTAAMINEN o TOISTUVAT ARJEN RUTIINIT 11

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (VASU) Teemme yhteistyössä vanhempien kanssa jokaisesta lapsesta varhaiskasvatussuunnitelman. Vanhempien kanssa keskustellaan lapsen kasvusta, kehityksestä, oppimisesta, vahvuuksista ja tuen tarpeista, vanhempien toiveista ja odotuksista. Suunnitelmaan kirjataan yhdessä sovitut käytännöt ja tavoitteet sekä sovitaan suunnitelman seurannasta. Päiväkodin henkilökunta seuraa ja arvioi vasun toteutumista säännöllisesti. Huomioimme päiväkodin arjessa sekä ryhmän toimintaa suunnitellessa (ryhmän Vasu) lasten vasuihin kirjatut toiveet ja tavoitteet sekä lapsiryhmästä nousevat yhteiset tavoitteet. 12

KASVATUSKUMPPANUUS Kasvatuskumppanuus perustuu vanhempien ja päiväkodin henkilökunnan tietämykseen lapsesta. Tavoitteena on sopia yhteinen päämäärä lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseksi. Pidämme tärkeänä lapsen päivähoidon aloitusta, suunnitellen sen yksilöllisesti lasta ja perhettä kuunnellen. Avoimuus Tasavertaisuus Kunnioitus Luottamus Rehellisyys Kuunteleminen 13

HOIDON, KASVATUKSEN JA OPETUKSEN KOKONAISUUS Hoito, kasvatus ja opetus nivoutuvat arjessamme toisiinsa ja ne painottuvat eri- ikäisillä eri tavoin. Mitä pienempi lapsi on, sitä suurempi merkitys kasvatuksessa ja opetuksessa on perushoidon tilanteilla. Huolehdimme lapsen perustarpeista myönteisessä ja turvallisessa ilmapiirissä. Vastaamme lapsen tarpeisiin, annamme huolenpitoa ja syliä. Tämä luo perustan sille, että lapsi voi suunnata mielenkiintonsa toisiin lapsiin, ympäristöön, leikkiin ja toimintaan. OPPIMINEN Lapsi on luontaisesti utelias. Hän oppii arkipäivän tilanteissa vuorovaikutuksessa toisten ihmisten ja ympäristönsä kanssa. Aikuisen tehtävänä on toimia lapsen oppimisen mahdollistajana kuunnellen lapsen aloitteita sekä kannustaen ja tukien oppimista. Aikuisen tulee suunnitella ympäristö ja lapsen päivä sellaiseksi, jossa hänen on mahdollista saada ikä- ja kehitystasoaan vastaavia merkityksellisiä oppimiskokemuksia. 14

LAPSELLE OMINAINEN TAPA TOIMIA Päiväkodissamme lapsella on mahdollisuus päivittäin toimia, ajatella ja oppia hänelle luontaisilla tavoilla. Toiminnassamme korostamme leikin merkitystä ja tärkeyttä oppimisen välineenä. LORUT LIIKKUMINEN KEKSIMINEN KUVALLINEN ILMAISU MUSIIKKI LEIKKIMINEN IHMETTELY TUTKIMINEN LUOVUUS KOKEILEMINEN DRAAMA SADUT 15

LEIKKI Leikki on lapsen elämän yksi tärkeimmistä asioista. Leikkiessään lapsi käsittelee itselle merkityksellisiä asioita, oppii uutta sekä rakentaa omaa suhdettaan ympäröivään maailmaan. Päiväkodissamme on päivittäin mahdollisuus pitkäkestoiseen leikkiin. Lapsilla on käytössään runsaasti leikkitiloja, jotka mahdollistavat monipuolisen leikin ja leikkirauhan. Leikkitilat ovat muokattavissa lasten senhetkisiin leikkeihin sopiviksi. Leikkiympäristön järjestämisessä huomioidaan lapsen ikä, monipuolisuus ja kiinnostuksen kohteet. Suhtaudumme myönteisesti ja kannustavasti lasten leikkialoitteisiin ja olemme tarvittaessa apuna leikin aloittamisessa. Aikuinen on läsnä ja havainnoi leikkiä. Kunnioitamme lasten omaa tapaa leikkiä, emmekä keskeytä leikkiä tarpeettomasti. Tuemme leikin jatkumista mm. kannustamalla, sovittelemalla mahdollisia ristiriitoja, tarjoamalla lisäideoita tai välineitä leikkiin, järjestelemällä leikkitilaa ja leikkimällä lasten kanssa. 16

KIELEN MERKITYS VARHAISKASVATUKSESSA Kommunikointikyky ja kielelliset taidot ovat perusta lapsen persoonallisuuden ja sosiaalisten taitojen kehittymiselle sekä kaikelle oppimiselle. Kieli on lapselle ajattelun, toiminnan ja oppimisen väline. Kielen avulla lapsi pystyy ilmaisemaan itseään, tunteitaan ja tarpeitaan vahvistaen myönteistä minäkuvaa ja itseluottamusta. Arjessamme kiinnitämme erityisesti huomiota aikuisen ja lapsen väliseen vuorovaikutuksen. Aikuinen ymmärtää ja kunnioittaa lapsen omaa tapaa kommunikoida ja jokainen saa kommunikoida omalla tavallaan. Kiinnitämme erityisesti huomiota pysähtymiseen, kuuntelemiseen ja kiireettömyyteen kohdatessamme lapsen. Rohkaisemme lasta vuorovaikutukseen ja rakennamme oppimisympäristöämme tukemaan kielenkehitystä. Pienryhmätoiminta on myös oleellinen osa kielen kehittymisen kannalta. 17

VARHAINEN TUKI Lapsi voi tarvita jossakin kasvun ja kehityksen vaiheessa tukea esim. kielen, tunne-elämän, sosiaalisten ja tiedollisten taitojen ja motoriikan alueella. Lapsen tuen tarpeen arviointi perustuu lapsen vanhempien ja päiväkodin henkilökunnan tekemiin havaintoihin. Oleellista on tunnistaa lapsen vahvuudet, häntä kiinnostavat ja innostavat asiat ja niiden avulla tukea lasta kehityksellisissä haasteissa. Keinojamme tukea lasta päiväkodin arjessa ovat mm. ympäristön muuttaminen lapsen tarpeita vastaavaksi, pienryhmätoiminta, vuorovaikutuksen tukeminen esim. kuvin tai viittomin, päivähoidon selkeät rakenteet (esim. päiväjärjestys, tilat, tutut aikuiset). Lapsen tuen tarpeita arvioitaessa ja arjen tukitoimia mietittäessä apunamme on kiertävä erityislastentarhanopettaja. Tarvittaessa voimme kysyä neuvoa myös lastenneuvolasta vanhempien suostumuksella. 18

YHTEISTYÖKUMPPANIMME Teemme yhteistyötä eri tahojen kanssa vanhempien luvalla lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin turvaamiseksi. PERHEPÄIVÄHOITO ESI- JA ALKUOPETUKSEN YHTEISTYÖ KIERTÄVÄ ERITYISLASTEN- TARHANOPETTAJA KULTTURITOIMI TILAPALVELU KYS SEURAKUNTA PELASTUSLAITOS POLIISI TERVEYDENHUOLTO OPPILAITOKSET LAPSI VANHEMMAT/ PERHE PÄIVÄKODIN HENKILÖKUNTA LASTENNEUVOLA PERHENEUVOLA SOSIAALITYÖ VAPAKE 19 TOISET PÄIVÄKODIT TERAPEUTIT

SISÄLLÖLLISET ORIENTAATIOT Sisällölliset orientaatiot ovat aikuisen ohjeistus siitä millaisia kokemuksia, tilanteita tai ympäristöjä lapsi tarvitsee, jotta hän kasvaisi, kehittyisi ja oppisi ymmärtämään ympäröivää maailmaa. LUONNONTIETEELLINEN ORIENTAATIO Päiväkodin lähiympäristö Ympäristön kunnioittaminen Havainnointi Ihmettely Luonnon kauneus Luonnon ilmiöt Myönteinen suhde luontoon 20

ESTEETTINEN ORIENTAATIO Omien ja muiden tuotoksien arvostaminen Itseilmaisu Kauneuden kokeminen Taiteesta nauttiminen MATEMAATTINEN ORIENTAATIO Arjen tilanteet Ongelmanratkaisu Luokittelu, vertailu, laskeminen, numerot, mittaaminen Leikinomaisuus Toiminnallisuus HISTORIALLIS-YHTEISKUNNALLINEN ORIENTAATIO Ajan kulku Perinteet Lapsen oma historia Juhlapyhät 21

USKONNOLLIS- KATSOMUKSELLINEN ORIENTAATIO Uskonnolliset ja hengelliset asiat ja ilmiöt Kirkkovuoden juhlat ja niihin liittyvät perinteet Erilaiset vakaumukset Hyväksyntä ja kunnioitus Pyhäkoulu Hiljentyminen EETTINEN ORIENTAATIO Itsensä ja toisen kunnioittaminen Arkipäivän tilanteet Oikea ja väärä Anteeksi pyytäminen ja antaminen Rehellisyys Auttaminen Oikeudenmukaisuus 22

RYHMIEN MUODOSTAMINEN JA PIENRYHMÄTOIMINTA Päiväkodissamme on kolme lapsiryhmää: Metsätähtimöt- ryhmän lapset ovat 0-3- vuotiaita, Siniheinät- ryhmän 3-4- vuotiaita ja Nurmiröllit-ryhmän lapset 4-5- vuotiaita. Vuosittain ryhmien ikäjakauma vaihtelee päiväkotiimme hoitoon hakevien lasten iän mukaan. Toteutamme pienryhmätoimintaa päiväkotimme kaikissa ryhmissä ryhmän toimivuuden tukemiseksi. Suunnitelmallinen ja säännöllinen pienryhmätoiminta mahdollistaa paremmin yksittäisen lapsen ja lapsiryhmän tarpeiden huomioimisen. 23

TOIMINNAN SUUNNITTELU, TOIMINNALLISET PAINOTUKSET JA ARVIOINTI Vuosittaiset koko päiväkodin yhteiset toiminnan painopistealueet luodaan asiakaspalautteiden, lapsiryhmien tarpeiden sekä toiminnan vahvuuksien ja kehittämisalueiden pohjalta. Arvioimme painopistealueiden toteutumista säännöllisesti. Iisalmen kaupungin varhaiskasvatus, myös päiväkotimme, on lähtenyt mukaan valtakunnalliseen Ilo Kasvaa Liikkuen- ohjelmaan. Ohjelman tarkoitus on lapsen päivittäisen liikunnan lisääminen. Toimintakauden 2016-2017 toiminnan painopistealueeksemme olemme valinneet ohjelman käynnistämisen ja lasten liikunnan lisäämisen ja kehittämisen. Lapsiryhmissä tehdään ryhmän toimintasuunnitelma päiväkodin varhaiskasvatussuunitelman ja lapsiryhmän tarpeiden pohjalta = ryhmän Vasu. Ryhmän Vasuun kirjataan mm. lapsiryhmän arjen käytännöt ja työtavat, ryhmän kasvatukselliset tavoitteet, toiminnan sisältö ja painopistealueet. Ryhmän Vasua arvioidaan säännöllisesti ja muutetaan tarvittaessa. 24

ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMÄT Periaatteitamme eri kieli- ja kulttuuritaustaisia perheitä kohdatessamme ovat molemminpuolinen avoimuus ja kunnioitus. Perehdymme etukäteen meillä hoidon aloittavan lapsen kulttuuriin, tapoihin ja uskontoon. Kerromme perheelle suomalaisesta päivähoidosta ja kasvatuksesta sekä päiväkotimme tavoista ja käytännöistä. Käytämme tarvittaessa apuna tulkkia. Vastuu oman äidinkielen ja kulttuurin säilyttämisestä ja kehittämisestä on ensisijaisesti perheellä. TIEDOTTAMINEN o päivittäinen kuulumisten vaihto lapsen päivästä o talon esite vuosittain o ryhmien omat kuukausitiedotteet n. kahden kuukauden välein sähköisesti o tarvittaessa kotiin lähetettävät tiedotteet o ryhmien ilmoitustaulut mm. viikkotiedotteet 25

HEINÄKELKKA PÄIVÄKOTI ON KAMMAREISSA LEIKKII JOUKKO VERRATON PIENIMMÄTKIN TÄÄLLÄ OMAN TILAN SAA KAVEREIKSI TULLAAN TOISTA AUTETAAN 26