JOHTAMISEN MONET MUODOT YHDISTYSTOIMINNASSA 22.4.2012 Anne Ilvonen innovointipäällikkö, OK-opintokeskus anne.ilvonen@ok-opintokeskus.fi 1
MENESTYVÄ YHDISTYS Monipuolinen toiminta Aktiivinen jäsenistö Sujuvat hallintokäytännöt ja sopivasti uudistuva hallitus Toimii verkostoissa Näkyy verkossa (ja sosiaalisessa mediassa) Toiminta kiinnostaa myös nuoria toimijoita On tunnettu toiminta-alueellaan On avoin uudistuksille ja jäsenistön toiveille MITEN TÄHÄN PÄÄSTÄÄN? JOHTAMALLA YHDISTYSTÄ! 2
MITÄ TARJOAMME JÄSENILLEMME? Mihin jäseniä tarvitaan yhdistyksessä? Miten jäsenet pääsevät vaikuttamaan yhdistyksessä? Mitä kiinnostavaa toimintaa jäsenille tarjoamaan? Kuunnellaanko jäsenten toiveita? Kuinka aktiiviseen jäsenyyteen kannustetaan? Millaista koulutusta jäsenille tarjotaan? Kuinka jäseniä ohjataan toimintaan? Onko jäsenille erilaisia tehtäviä? =>Salliiko yhdistys projektimaisen osallistumisen? 3
JÄSENEN SITOUTUMISEEN JA AKTIIVISUUTEEN VAIKUTTAVAT: Jäsenen oma elämäntilanne. Mielikuva yhdistyksestä: avoin/suljettu, ajassa mukana/menneisyyden toimintaa jne. Toimintakulttuuri: viestintä, työnjako, roolien selkeys, tavoitteiden selkeys ja tieto omista tehtävistä/roolista. Toimintaedellytykset: koulutus, perehdytys, ohjauksen saaminen, toiminnan arvostus ja toiminnan jatkuvuus. Arvot: vapaaehtoisen tulisi saada peilata omia arvojaan yhteisön arvoihin ja periaatteisiin. Vapaaehtoistyön tulisi olla vastavuoroista: kun saa itselleen jotain, ei väsy toimintaan. 4
JOHTAJUUS On toimintaa, jonka tuloksena johtaja saa organisaation jäsenet (yksilöt ja ryhmät) toimimaan organisaation tavoitteiden hyväksi. Uskallusta tehdä päätöksiä, seisoa niiden takana ja tarvittaessa kykyä myöntää, että on väärässä, sillä kaikki erehtyvät joskus. On palvelutehtävä; toimintaedellytysten luomista kaikille toimijoille => Erityisesti vapaaehtoistoiminnassa johtajan tehtävä on innostaa ja kannustaa muita toimimaan. 5
KETKÄ YHDISTYKSESSÄ TARVITSEVAT JOHTAMISTAITOJA? Hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja Hallituksen jäsenet Työryhmien vetäjät Tapahtumien toteuttajat Yhdistyksen koulutusvastaavat ja vertaisopintoryhmien vetäjät Vapaaehtoistoiminnan ohjaajat Jne. Johtamistaitojen kehittäminen on osa yhdistystoimijana kehittymistä, johon yhdistyksessä pitää antaa mahdollisuus! 6
VAPAAEHTOISTEN JOHTAMISEN KAKSI PUOLTA: 1. IHMISTEN JOHTAMINEN taito innostaa taito motivoida henkilökohtainen karisma kyky huomioida erilaiset ihmiset kyky innostua uudesta kyky tehdä toiminnasta avointa oman esimerkin kautta johtaminen 2. ASIOIDEN JOHTAMINEN Suunnitelmallisen ja pitkäjänteisen toiminnan mahdollistaminen Sovittujen tehtävien hoitaminen ajallaan kyky nähdä kokonaisuus ja jakaa tehtäviä sekä delegoida vastuita talouden hoitaminen tulosten seuraaminen 7
VAPAAEHTOISTEN JOHTAMINEN Vapaaehtoisten johtamisessa tärkeintä on, että mahdollisimman moni jäsen saadaan aktivoitua mukaan toimintaan. Jos yhdistyksen puheenjohtaja, hallituksen sisäpiiri tai toiminnanjohtaja kasaa tehtäviä vain itselleen, jäsenistö passivoituu. Yhdistyksen johdon tulee luottaa myös muihin toimijoihin ja jakaa tehtäviä tasaisesti ja avoimesti eri ihmisten kesken, vaikka se vaatisi enemmän perehdytystä, ohjausta ja neuvontaa. Yhdistyksessä pitää olla erikokoisia tehtäviä, jotka mahdollistavat myös lyhytaikaisen osallistumisen! 8
1. JOHTAMISEN HAASTEITA YHDISTYKSESSÄ Miten saada ihmiset kokemaan yhdistyksessä toimiminen niin kiinnostavaksi ja antoisaksi, että he päättävät toistuvasti käyttää siihen arvokasta vapaa-aikaansa? - Ihmiset tulevat harvoin mukaan yhdistystoimintaan velvollisuudesta, he etsivät tapoja toteuttaa itseään. - Yhdistystoiminta ei ole kaikille tuttua. Tämän vuoksi toimintaa pitää osata avata potentiaalisille jäsenille, uusille jäsenille ja passiivisille jäsenille. - Menestyminen vaatii yhdistyksen johdolta hyvää sosiaalista silmää, taitoa innostaa ja motivoida vapaaehtoisia. 9
2. JOHTAMISEN HAASTEITA YHDISTYKSESSÄ Ihmiset tulevat mukaan yhdistystoimintaan erilaisin odotuksin: halutaan vaikuttaa, löytää mielekästä vapaaajan tekemistä tai sosiaalisia verkostoja, etsitään vertaistukea jne. TAI halutaan kannattaa vain hyvää toimintaa. Yhdistyksen pitäisi pystyä vastaamaan jäsenten erilaisiin odotuksiin. Samalla pitäisi pystyä luomaan innostava, kannustava ja tasa-arvoinen ilmapiiri, josta toimijat saavat onnistumisen ja yhteisöllisyyden kokemuksia. Ilman tiedostettua yhdistyksen johtamista ja toiminnan kehittämistä tähän tilanteeseen ei päästä! 10
STRATEGIA ON.. Kykyä nähdä uhat ja mahdollisuudet: ilmiöt, muutokset, trendit, ajattelutavat jne. Tahtoa arvottaa valintoja halutun tulevaisuuden suhteen Sisään rakennettu osa järjestön toimintakulttuuria Identiteetti Keitä me olemme Paikallinen Mistä olemme tulleet ja missä olemme Suuntaaminen/muuttaminen Mihin olemme menossa ja/tai mihin haluamme mennä Juha Heikkala 2009 11
1. Organisaation lähtökohta strategian toteuttamiseen: Miten strategia voi toteutua yksilöiden toiminnassa? Ei riitä, että organisaatiorakennetta muokataan. Ei myöskään riitä, että yksilöt tuntevat strategian. -> Tarvitaan molempia: rakenteen täytyy muuttua toiminnan kautta. 12
2. Yksilön lähtökohta strategiaan: Ymmärtääkö yksilö mitä strategia tarkoittaa? Onko hänellä vaikutusmahdollisuudet muuttaa työtä/organisaatiota? Onko hän valmis olemaan aktiivinen? 5.9.2013 13
TARVITAANKO JÄRJESTÖISSÄ MUUTOSTA? Suomalainen yhteiskunta on jatkuvan muutoksen virrassa, jotka heijastuvat myös järjestöihin. Vanhojen toimintatapojen ja rakenteiden kautta ei pystytä enää vastaamaan ajankohtaisiin haasteisiin. Sosiaalinen media Kuntarakenneuudistus valtion talouden alamäki nuoret eivät tunne järjestötoimintaa Sukupolven vaihdos Vaikuttamiskulttuurin muutos Jne.. 5.9.2013 14
MUUTOSJOHTAMINEN Strategiassa linjattujen taviotteiden vieminen käytännön tasolle niin, että sekä organisaation että yksilöiden toiminta muuttuvat. Muutosjohtaminen edellyttää muutospäätökseen sitoutumista päätöksenteon jälkeen. Muutosjohtamisessa johtajan/johdon itsensä antama esimerkki on tärkein! 5.9.2013 15
MITÄ IHMISET HALUAVAT TIETÄÄ MUUTOKSESTA? Miksi muutos tehdään, tai miksi sitä ei tehdä? Miten muutos vaikuttaa minun tehtävään? Mistä saan jatkossa tukea/apua? Mikä on uusi visiomme? Muuttuuko nimemme? Miten organisaatiomme muuttuu (säilyykö yhdistyksemme, yhdistymmekö, lakkaammeko olemasta)? 5.9.2013 16
IHMISET SUHTAUTUVAT MUUTOKSIIN ERI TAVOIN Jotkut innostuvat muutoksesta heti, toiset perustelujen jälkeen, jotkut huomatessaan käytännön edut, ja aina jotkut kaipaavat entistä. => Yhdistyksen johdon pitää pystyä yhdessä rintamassa arvostamaan ihmisten näkökulmia ja tukemaan heitä muutoksessa; tiedottamalla, järjestämällä mahdollisuuksia keskustella, toimimalla esimerkkinä. 5.9.2013 17
VAPAAEHTOISTEN JOHTAMISEN KULMAKIVIÄ luottamuksen rakentaminen: yhteisten arvojen kunnioittaminen, rehellisyys, oikeudenmukaisuus, päätöksentekokyky, vastuun kantaminen arvostuksen osoittaminen: ihmisen yksilöllinen kohtaaminen, kuunteleminen, läsnäolo, erilaisuuden hyväksyminen innostava tapa motivoida: houkutteleva kuva tulevaisuudesta, realistiset mutta haastavat tavoitteet, yhdessä tekeminen, kannustus, palkitseminen älyllinen stimulointi: yksilön oppimisen, ajattelun, kehittymisen tukeminen, valmentaminen, palautteen antaminen, delegointi. 18
PALAUTE Palautteen saaminen omasta toiminnasta on edellytys kaikelle oppimiselle ja motivaation säilymiselle. Yhdistykseen pitäisi pystyä luomaan sellainen ilmapiiri ja käytännöt, jotka helpottavat mielipiteiden ilmaisemista ja palautteen antamista. Yhdistyksen johtajan tapa antaa palautetta vaikuttaa myös muiden toimijoiden tapaan antaa palautetta. 19
OPPAITA YHDISTYSTOIMINTAAN Miten johdan? Yhdistystoiminnan johtamisopas. Anne Ilvonen, OK-opintokeskus. 2011 Miten vaikutan? Kansalaistoimijan vaikuttamisopas. Anne Ilvonen, OK-opintokeskus. Uudistettu painos 2011 Miten tiedotan? Yhdistystoimijan tiedottamisopas. Anne Ilvonen, OK-opintokeskus. Uudistettu painos 2011 www.ok-opintokeskus.fi/julkaisut 20