2 Toimintaohjelma neuvolatoiminnalle, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle Päivitys 27.3.2014 Sisältö 1 JOHDANTO... 4 2 ÄITIYSNEUVOLAN TOIMINTAOHJELMA... 9 2.1 Äitiysneuvolatoiminnan tavoitteet/tehtävät... 9 2.2 Asetuksen mukaiset äitiysneuvolan tarkastukset... 10 2.3 Äitiysneuvolatoiminta Pirkkalan yhteistoiminta-alueella... 11 2.4 Perhesuunnitteluneuvolatoiminnan tavoitteet/tehtävät... 12 2.5 Asiakkaat ja henkilöstö... 13 2.6 Terveystapaamiset ja vastuualueet... 14 2.7 Moniammatillinen yhteistyö... 15 2.8 Toimenpide-ehdotukset... 17 3 LASTENNEUVOLAN TOIMINTAOHJELMA... 18 3.1 Lastenneuvolatoiminnan tavoitteet/tehtävät... 18 3.2 Asetuksen (338/2011 ) mukaiset tarkastukset lastenneuvolassa... 18 3.3 Lastenneuvolatoiminta Pirkkalan yhteistoiminta-alueella... 19 3.4 Asiakkaat ja henkilöstö... 20 3.5 Terveystapaamiset ja vastuualueet... 21 3.6 Moniammatillinen yhteistyö... 23 3.7 Toimenpide-ehdotukset... 25 4 KOULUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA... 25 4.1 Kouluterveydenhuollon tavoitteet ja tehtävät... 25 4.2 Asetuksen mukaiset tarkastukset kouluterveydenhuollossa... 26 4.3 Asetuksen mukaiset kouluterveydenhuollon tarkastukset Pirkkalan yhteistoimintaalueella... 26 4.4 Asiakkaat ja henkilöstö... 27
3 4.5 Terveystapaamiset ja vastuutahot kouluterveydenhuollossa... 28 4.6 Asetuksen mukanaan tuomat muutokset... 31 4.7 Moniammatillinen yhteistyö... 31 4.8 Toimenpide-ehdotukset... 34 5 TOIMINTAOHJELMAN KÄSITTELY... 35
4 1 JOHDANTO Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (338/2011) edellyttää, että kunnan kansanterveystyöstä vastaavan viranomaisen on hyväksyttävä yhtenäinen toimintaohjelma neuvolatoiminnalle, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle (4 :n 1 mom.). Toimintaohjelma on laadittava yhteistyössä sosiaali- ja opetustoimen kanssa. Tämä asetuksen mukainen päivitetty toimintaohjelma on Pirkkalan yhteistoiminta-alueen (Pirkkala ja Vesilahti) yhteinen suunnitelma. Tarkoituksena on, että toimintaohjelma on osa kunnan laajempaa toiminta- ja taloussuunnitelmaa. Toimintaohjelma voi koostua osakokonaisuuksista (esim. äitiys- ja lastenneuvolan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon toimintaohjelmat), mutta sen tulee muodostaa kaikki ikäryhmät ja palvelut kattava saumaton kokonaisuus. Alle kouluikäisten lasten palveluja koskeva toimintaohjelma tulee tehdä yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun kanssa. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon toimintaohjelma valmistellaan yhteistyössä muun oppilas- ja opiskelijahuollon ja opetustoimen kanssa. (Asetuksen perustelut ja soveltamisohjeet s. 22-23) Kuntia sitovan asetuksen tarkoituksena on tehostaa ehkäisevää toimintaa ja varmistaa, että lasten, nuorten ja perheiden terveysneuvonta ja terveystarkastukset ovat suunnitelmallisia, tasoltaan yhtenäisiä ja yksilöiden ja väestön tarpeet huomioon ottavia. Terveysneuvonnan ja -tarkastusten tulee olla suunnitelmallista toimintaa niin, että ne muodostavat lapsen, nuoren ja heidän perheidensä hyvinvointia ja terveyttä seuraavan kokonaisuuden raskauden alusta opiskeluvaiheen loppuun saakka. Asetus ohjaa melko yksityiskohtaisesti tarkastusten ajankohtia sekä terveystarkastusten ja terveysneuvonnan sisältöä. Ohjeistuksella varmistetaan, että toiminta toteutuu kunnasta toiseen samantasoisena. Toiminnan toteuttaminen samanlaisena kaikissa kunnissa mahdollistaa mm. vertailukelpoisen seurantatiedon kertymisen. Lasten ja nuorten osallistuminen ja vaikuttaminen päätöksentekoon on nostettu valtakunnallisesti keskeiseksi tavoitteeksi. Lasten, nuorten ja perheiden tulee kokea palveluja käyttäessään, että heitä kuullaan, he voivat osallistua päätöksentekoon ja heidän palautteellaan on merkitystä. (Lapset ja nuoret terveiksi ja hyvinvoiviksi lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin neuvottelukunnan toimenpide-ehdotukset, STM 2011, s. 19). Asetuksen toimeenpanon edellytyksenä on riittävä henkilöstömäärä. Siksi asetuksen mukaisten palvelujen järjestämiseksi kuntien saamia valtionosuuksia korotettiin vuosille 2010 ja 2011. Keskimäärin asetuksen tueksi tulevan valtionosuuden lisäyksen suuruus on n. 3 /asukas (Asetuksen 338/2011 perustelut ja soveltamisohjeet, s. 119).
5 Terveydenhuoltolaki edellyttää, että terveydenhuollosta vastaavan henkilöstön rakenteen ja määrän on vastattava palvelujen tarvetta. Henkilöstömitoitussuositukset auttavat riittävän henkilöstömitoituksen suunnittelua. Henkilöstövoimavarojen käyttöä ehkäisevissä palveluissa on mahdollista tehostaa nykyisestä ottamalla käyttöön yhtenäisiä ja vaikuttavia menetelmiä ja toimintatapoja, parantamalla osaamista ja vahvistamalla johtamista. (Lapset ja nuoret terveiksi ja hyvinvoiviksi - lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin neuvottelukunnan toimenpide-ehdotukset, STM 2011, s. 47) Valvovat viranomaiset, alueilla ensisijaisesti aluehallintovirastot, valvovat asetuksen 338/2011 toimeenpanoa terveyskeskuksissa valvontaohjelman mukaisesti vuosina 2012 2014. Valvonnassa kiinnitetään huomiota lasten ja nuorten ehkäisevän toiminnan suunnitelmallisuuteen ja moniammatilliseen toteutukseen. Valvonnassa kiinnitetään erityisesti huomiota laajojen terveystarkastusten sekä muiden määräaikaisten terveystarkastusten toteutumiseen ja erityisen tuen tarpeen tunnistamiseen sekä tuen järjestämiseen. Terveystarkastusten määrällisen toteutumisen lisäksi pyritään arvioimaan myös henkilöstömitoituksen toteutumista suhteessa toiminnan järjestämiseen ja asetuksen velvoitteisiin neuvolatoiminnassa sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa. (Valviran ohjekirje kunnille 13/2011) Asetuksen taustalla olevat oppaat/suositukset Äitiyshuollon suositukset 1999 Imetyksen edistäminen Suomessa, toimintaohjelma 2009 2012 Imeväis- ja leikki-ikäisten lasten, odottavien ja imettävien äitien ravitsemussuositus 2004:11 Lastenneuvolaopas 2004 Kouluterveydenhuollon laatusuositus 2004 Opiskeluterveydenhuollon opas 2006 (lukiot, ammatilliset oppilaitokset, ammattikorkeakoulut, yliopistot) Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma 2007 Kansanterveyslaki (66/1972)
6 Kansanterveysasetus (802/1992) Terveys 2015-kansanterveysohjelma (STM:n julkaisuja 2001:4) Terveyden edistämisen laatusuositus (STM:n julkaisuja 2006:19) Uusimmat julkaisut Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa: Menetelmäkäsikirja (THL, Opas 14, 2011 ) Laaja terveystarkastus, Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon (THL, Opas 22, 2012) Äitiysneuvolaopas suosituksia äitiysneuvolatoimintaan (THL, Opas 29, 2013) Pirkkalan kunnan laaja-alainen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2013-2016
7 PIRKKALAN KUNNAN VISIO 2015 JA TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT Olemme elinvoimainen ja voimakkaasti verkottunut kunta, joka kehittää aktiivisesti asukkaiden ja elinympäristön hyvinvointia. Pirkkala on edelläkävijä ja rohkea kunnallisten toimintatapojen uudistaja PIRKKALAN KUNTASTRATEGIAN ARVOT Välittäminen Vastuullisuus Luovuus Yhteisöllisyys PIRKKALAN KUNNAN PERUSTURVAOSASTON TOIMINTAPERIAATTEET Pirkkalan kunnan perusturvapalveluiden tavoitteena on edistää kuntalaisten turvallisuutta, hyvinvointia ja itsenäistä elämää sekä ennaltaehkäisevät ongelmia. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen lähtökohtana ovat kuntalaisten tarpeet. Palvelut järjestetään vaikuttavuusperiaatteella. Pirkkalan kunnan perusturvaosaston toimintaperiaatteita ovat: 1) Ennaltaehkäisevät ja oikea-aikaiset sosiaali- ja terveyspalvelut 2) Kustannustehokkaat ja laadukkaat palvelut 3) Hyödynnetty teknologiakehitys
8 4) Seutuyhteistyö, verkostoituminen ja moniammatillisuus toiminnassa 5) Palvelutarpeen mukaan mitoitetut resurssit 6) Hyvinvoiva, työhönsä sitoutunut, osaava ja riittävä henkilöstö 7) Vetovoimainen työnantaja 8) Systemaattisesti arvioitu palvelujen ja toiminnan laatu ja vaikuttavuus Pirkkalan ja Vesilahden kuntien väestön kehitys Pirkkalan kunnan väestö 31.12.2012 ja väestöennusteet vuosille 2012 2040 Ikä vuosina Sukupuolet yhteensä 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 0 274 280 284 288 291 294 296 297 298 299 299 1 287 291 297 300 304 307 310 313 314 315 315 2 287 294 299 304 308 311 314 316 318 319 320 3 316 297 303 308 313 316 319 323 325 326 328 4 294 320 302 308 312 318 322 324 327 330 331 5 294 299 324 307 313 317 321 324 328 330 333 6 282 298 302 326 309 316 320 325 327 331 333 7 275 284 300 304 328 310 316 321 326 329 331 8 263 278 287 303 306 330 314 319 323 327 331 9 276 265 280 288 303 307 329 314 320 324 328 10 280 278 265 281 290 304 308 328 313 319 323 11 255 278 277 265 280 289 302 307 327 312 318 12 227 257 280 279 267 281 291 304 308 327 313 13 227 230 259 282 281 269 283 293 306 311 330 14 265 232 234 262 285 285 274 287 297 309 313 15 235 263 231 234 262 284 283 273 286 296 309 16 224 233 260 229 232 259 281 280 270 283 291 17 227 221 229 255 225 228 254 274 274 265 277 18 216 219 214 221 245 218 221 245 265 263 256 19 211 191 194 192 198 215 194 196 214 234 233
9 Vesilahden kunnan väestö 31.12.2012 ja väestöennusteet vuosille 2012 2040 Sukupuolet yhteensä 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 Ikä vuosina 0 56 57 58 58 59 60 60 61 61 62 62 1 60 60 61 63 63 64 64 65 65 66 66 2 64 65 65 66 67 67 69 69 71 69 71 3 67 68 70 69 71 72 72 73 73 75 74 4 75 71 72 74 74 74 76 75 77 77 78 5 83 79 73 74 76 77 77 79 79 80 80 6 81 84 81 77 77 78 80 80 80 81 83 7 67 82 84 80 76 78 78 79 81 81 81 8 74 68 83 87 82 77 79 80 80 82 82 9 84 75 70 83 87 84 79 80 80 81 83 10 75 83 74 69 82 85 82 78 79 80 80 11 79 75 84 74 70 82 85 83 79 79 80 12 85 79 74 84 75 71 83 85 82 79 80 13 63 86 78 74 83 74 69 82 85 81 78 14 65 61 86 79 74 83 76 70 82 85 82 15 85 65 61 84 78 74 81 75 71 82 84 16 59 86 67 63 84 78 75 82 74 71 83 17 64 56 80 62 60 80 74 71 79 71 67 18 61 60 52 74 58 55 74 68 66 73 66 19 38 53 53 47 63 51 49 64 59 57 63 Lähde http://tilastokeskus.fi/ 2 ÄITIYSNEUVOLAN TOIMINTAOHJELMA 2.1 Äitiysneuvolatoiminnan tavoitteet/tehtävät Tukea odottavan äidin terveyttä ja hyvinvointia sekä edistää turvallista raskautta. Edistää odottavan perheen hyvinvointia; ohjata vanhempia koko perheen terveyttä edistävien valintojen tekemisessä. Tukea parisuhdetta ja vanhemmuutta odotus- ja lapsivuodeaikana Kartoittaa vanhemman/vanhempien kanssa heidän voimavarojaan sekä perhettä kuormittavia tekijöitä ja tarjota varhaista tukea sitä tarvitseville. Varhaisen vuorovaikutuksen ja imetyksen tukeminen Seksuaaliterveyden edistäminen
10 2.2 Asetuksen mukaiset äitiysneuvolan tarkastukset Kunnan on järjestettävä lasta odottavalle perheelle vähintään yksi laaja terveystarkastus, johon kutsutaan molemmat vanhemmat. Laajassa terveystarkastuksessa ennakoidaan vauvan syntymää, keskustellaan muuttuvan perhetilanteen herättämistä odotuksista ja peloista, perheen sosiaalisista suhteista ja voimavaroista. Perheen elinolojen, vanhempien terveyden ja hyvinvoinnin, parisuhteen ja vanhemmuuden selvittämisessä hyödynnetään valtakunnallisia, strukturoituja kyselylomakkeita (parisuhteen roolikartta, Auditpäihdekysely jne.) Kunnan on järjestettävä ensimmäistä lastaan odottavalla perheelle vähintään yksi suun terveydentilan ja hoidon tarpeen arvio. Kunnan on järjestettävä moniammatillisesti toteutettua perhevalmennusta, johon sisältyy vanhempainryhmätoimintaa. Ensimmäistä lastaan odottavan tai ensimmäisen lapsensa saaneen perheen luokse on tehtävä kotikäynti.
11 2.3 Äitiysneuvolatoiminta Pirkkalan yhteistoiminta-alueella Raskaudenaikaiset seurantakäynnit 1.1.2014 lähtien Raskausviikot Tarkastuksen suorittaja Sisältö 6-8 th 8-10 th 13-18 th + lääkäri Ensikontakti : puhelimessa tai käynti terveydenhoitajalla Ensikäynti terveydenhoitajalla Laaja terveystarkastus : th:n ( 90 min ) ja lääkärin käynnit (30 min) sis. myös ns. Isä-tarkastuksen 22-24 th Terveydenhoitajan käynti 26-28 th Terveydenhoitajan käynti 30-32 th Terveydenhoitajan käynti 35-36 th ja lääkäri ultraääni + cx-tutkimus (uä-tutkimus vain Pirkkalassa) 37-41 th Terveydenhoitaja käynnit 2 viikon välein, tarvittaessa tiheämmin Käynnit synnytyksen jälkeen Äitiysneuvolan terveydenhoitaja tekee kotikäynnin noin viikon kuluttua synnytyksestä Jälkitarkastus tehdään noin 5-12 viikkoa synnytyksestä, tarkastuksen suorittavat äitiysneuvolan terveydenhoitaja ja neuvolalääkäri Uudet suositukset äitiysneuvolatoimintaan 2013 Uudistetuissa äitiysneuvolasuosituksissa määräaikaisia terveystarkastuskäyntejä suositellaan matalan riskin raskauksissa aiempaa vähemmän ja pyritään aikaisempaa enemmän yksilölliseen, tarpeen mukaiseen terveyden ja hyvinvoinnin seurantaan ja edistämiseen.
12 Perhevalmennus Perhevalmennuksessa on kuusi (6) tapaamiskertaa, jotka kestävät 1-1½ tuntia. Perhevalmennukseen voivat osallistua ensisynnyttäjät puolisoineen 32. raskausviikon jälkeen. Perhevalmennukseen voivat osallistua myös odottavat perheet Vesilahdelta. Suun terveydentilan ja hoidon tarpeen arvio Odottavalle perheelle annetaan ensimmäisellä äitiysneuvolakäynnillä esite, jossa kerrotaan odottaville vanhemmille tarkoitetuista suun terveydenhuollon palveluista. Perhevalmennuksen yhteydessä hammashuolto järjestää tilaisuuden, jossa jaetaan tietoa suun sairauksista, niiden synnystä, ehkäisemisestä ja hoidosta. Kyseessä on ryhmässä annettava maksuton neuvontakäynti, jonka tarkoituksena on edistää ja ylläpitää koko perheen suun terveyttä. Tulevat vanhemmat voivat varata ajan hammashoitolassa tapahtuvalle maksulliselle yksilökäynnille. Tämä käynti on vastaanotolla tehtävä hoidon tarpeen arviointi. 2.4 Perhesuunnitteluneuvolatoiminnan tavoitteet/tehtävät Perhesuunnitteluneuvolan tavoitteena on tarjota seksuaali- ja lisääntymisterveyden palveluita kuntalaisille tarjota tietoa ja tukea kuntalaisille perhesuunnittelussa antaa tietoa ehkäisymenetelmistä sekä tarjota kuntalaisille vakiintuneen käytännön mukaisesti ensimmäinen ehkäisymenetelmä (ehkäisypillerien aloitusannos, kondomi tai kierukka) maksutta. (Lääkintöhallituksen Ohjeet raskauden ehkäisyneuvonnasta 2346/02/82 ) ennaltaehkäistä ei-toivottuja raskauksia sekä ohjata niiden hoidossa tarjota tukea lapsettomuudesta kärsiville
13 2.5 Asiakkaat ja henkilöstö Henkilöstöresurssit 2014 Pirkkalan Äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolassa työskentelee neljä (4) terveydenhoitajaa. Lääkärin työpanos on n. 80 % kokonaistyöajasta. Lääkärin vastaanottoja on äitiysneuvolassa tällä hetkellä neljänä (4) päivänä viikossa. Vuonna 2014 saadaan perusturvapalveluihin uusi perhetyöntekijä, jolloin voidaan tarjota lisätukea vanhemmuuteen kasvamiseen jo odottaville perheille. Vesilahdella terveydenhoitajien ja lääkärien resurssia laskettaessa on huomioitava, että väestövastuuneuvolat sisältävät äitiys- ja perhesuunnittelun, lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon. Terveydenhoitajia on 3,6. Lääkärin vastaanottoa äitiysneuvolassa on yhteensä noin 6h/vko. Syntyneiden lasten määrä Pirkkala Vuosi 2011 syntyneet Vuosi 2012 syntyneet Vuosi 2013 syntyneet 287 260 264 Vesilahti Vuosi 2011 syntyneet Vuosi 2012 syntyneet Vuosi 2013 syntyneet 53 58 52 Äitiysneuvolakäyntien määrä Pirkkalassa äitiysneuvolassa terveydenhoitajien vastaanotoilla vuonna 2012 kirjattiin 4249 käyntiä ja lääkärien vastaanotoilla 1036 käyntiä. Vastaavat luvut vuonna 2013 olivat 4376 käyntiä terveydenhoitajien vastaanotolla ja 957 käyntiä lääkärien vastaanotoilla. Perhesuunnitteluneuvolassa terveydenhoitajien vastaanotoilla kirjattiin vuonna 2012 1029 käyntiä ja lääkärien vastaanotoilla 697 käyntiä. Vastaavat luvut vuonna 2013 olivat 848 käyntiä terveydenhoitajien vastaanotolla ja 574 käyntiä lääkärien vastaanotoilla. Vesilahdella äitiysneuvolassa terveydenhoitajien vastaanotoilla vuonna 2013 kirjattiin 661käyntiä ja lääkärien vastaanotoilla käyntiä 104.
14 Perhesuunnitteluneuvolassa terveydenhoitajien vastaanotoilla kirjattiin vuonna 2013 181 käyntiä ja lääkärien vastaanotoilla 31 käyntiä. 2.6 Terveystapaamiset ja vastuualueet Sektori Tavoite Mitä tehdään? Miten tehdään? Vastuutaho Äitiysneuvola Raskauden aikaiset määräaikaistarkastukset Äitiysneuvola Laaja-alainen terveystarkastus 1. Käynnit terveydenhoitajan vastaanotolla 2. Käynnit lääkärillä Odotusaikana 1 laaja terveystarkastus 1. 10 12 käyntiä raskauden aikana; suositusten mukaiset sisällöt 2. 2 käyntiä lääkärillä Th:n tarkastus 13-18 raskausviikolla; kartoitetaan koko perheen hyvinvointi, voimavarat ja erityistarpeet. 1. Äitiysneuvolan terveydenhoitaja 2. Äitiysneuvolan lääkäri Äitiysneuvolan terveydenhoitaja + lääkäri Äitiysneuvola Äitiysneuvola Erityisen tuen tarpeen tunnistaminen Seulontatutkimuks et Isätarkastus ensimmäistä lasta odottaville isille Tunnistetaan: -vanhempien vakavat sairaudet, -päihdeongelmat -mielenterveysongelmat -lähisuhdeväkivalta -perheen toimeentulovaikeudet Ultraääni-tutkimukset Veritutkimukset Virtsatutkimukset Kohdunpohjan korkeus Sikiön sydänäänet Isällä mahdollisuus isätarkastukseen raskauden puolivälissä (ensisynn.) Perheen hyvinvointiin liittyvät arviointimenetelmät -BMI(painoindeksi) - diabeteksen riskitesti - tupakointi - Audittesti(alkoholinkäyttö) - EPDSmielialakyselylomake Uä-tutkimukset x 2 raskauden aikana veriryhmä, vastaaineet, Hepatiitti, HIV, seerumiseulat Hemoglobiini, PLV(virtsanäyte) Doppler-laite (sikiön sydänäänten kuuntelulaite) Äitiysneuvolan terveydenhoitaja / lääkäri Äitiysneuvolan lääkäri Laboratoriokeskus Äitiysneuvolan th Äitiysneuvolan th Verenpaineen mittaus Äitiysneuvolan th Sikiöseulonnat Äitiysneuvola Kotikäynnit lasta odottaville perheille synnytyksen jälkeen Uudelleen synnyttäneille sopimuksen mukaan. Äitiysneuvola Perhevalmennus Pirkkalan tk:ssa järjestetään perhevalmennusta nonstop (5 x sarja) + synnytysvalm.tunti - erillinen ohjelma Kotikäynti -sosiaalietuudet -isyyden vahvistaminen - ristiäisasiaa -suun terveys -imetys ja lapsivuodeaika -parisuhde - vauvanhoito Terveystalo / Tre Äitiysneuvolan th sos.työntekijä srk:n edustaja suuhygienisti äitiysneuvolan th lastenneuvolan terveydenhoitaja
15 Äitiysneuvola/ Suun terveydenhuolto Suun terveydenhuolto 1.Th antaa vanhemmille informaatioesitteen suuhygienistin vastaanotosta ja perhevalmennuksesta 1. Ensimmäisellä neuvolakäynnillä 1. Äitiysneuvolan th 2.Perhevalmennuksessa annetaan suun terveysneuvontaa odottaville vanhemmille Äitiysneuvola Jaettava materiaali Pirkkalan äitiysneuvolassa laaditun perehdytysoppaan mukaan Henkilöstöresurssit (Pirkkala) Henkilöstöresurssit (Vesilahti) 4 th:n työpanos (4. th aloittanut 1.10.13) (sis. myös perhesuunnitteluneuvolan) 2,6 th:n työpanos (Väestövastuu sisältää äitiys- ja perhesuunnittelun, lastenneuvolan ja osittain kouluterveyden-huollon) 2. Ryhmäkäynti jaetaan neuvolakäyntien yhteydessä 264 synnytystä/ v.2013 88 lasta /th + n. 283 perhesuunnitteluasiakasta/ th Suositus: max 76 synnytystä / th 52 synnytystä/ v. 2013 noin 20 lasta/th + n. 70 perhesuunnitteluasiakasta/ th 3. Suuhygienisti Äitiysneuvolan th Pirkkalan kunta/perusturvan hallinto Pirkkalan kunta/ Pirkkalan yhteistoimintaalue 2.7 Moniammatillinen yhteistyö Pirkkalassa äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolan yhteistyöverkostot kattavat sekä perusturvan sisäiset yhteistyöverkostot, että erityistuen tarpeessa olevien odottavien perheiden osalta myös yhteistyön sosiaalitoimen ja alueellisten erityistukipisteiden kanssa. Pirkkalan seurakunta on yhteistyökumppani perhevalmennusten järjestämisessä. Synnytyssairaaloiden ( TAYS ja Vammalan aluesairaala) kanssa yhteistyö liittyy äitiyspoliklinikkatoimintaan ja synnytysten hyvään hoitoon. Lastensuojelu: Ennakollisen lastensuojeluilmoituksen tekeminen silloin kun syntyvän lapsen hyvinvointi on vaarantumassa esim. äidin päihteiden käytön vuoksi Erikoissairaanhoito: Koulutuspäivät 1-2 x/v TAYS:ssa, yhteiset hoitolinjaukset ALUEi-PANA ( sähköinen äitiyshuollon synnytystietojärjestelmä) + sähköinen lähete äitiyspoliklinikalle ja synnytysvastaanotolle (saumaton tiedonkulku) Päihdepalvelut : Yhteistyö Päiväperhon( päihdeongelmaisten perheiden tukipalvelupiste ) ja sosiaalipalveluiden kanssa., Ensi- ja turvakodit Mielenterveyspalvelut: EPDS- seulonta ( synnytyksen jälkeisen masennuksen tunnistaminen), yhteistyöverkostot kunnan sisällä( psykologi, perheneuvola)
16 Fysioterapia: Raskaana oleville tarvittaessa ohjausta ja neuvontaa raskauden ajan liikunnasta terveyskeskuksen kuntoneuvolassa Ravitsemusterapeutin palvelut tarvittaessa (tk:ssa käyvä ravitsemusterapeutti) Seurakunta : Osallistuu perhevalmennuksen toteuttamiseen (mm. isyyden vahvistaminen, parisuhde, ristiäiset) Muut: Perhevalmennuksen synnytysosion vetäjänä TAYS:n kätilö Vesilahdella äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolan kanssa yhteistyössä toimivat perusturvan ja Vesilahden kunnan toimijat sekä tarvittaessa erityisosaajana erikoissairaanhoito. Lastensuojelu: Lastensuojelun tavoitteena on ehkäistä lapsen ja perheen ongelmia ja puuttua riittävän ajoissa havaittuihin ongelmiin. Lastensuojelussa käytetään ensisijaisesti avohuollon tukitoimia. Tehdään ennakollinen lastensuojeluilmoitus tai työntekijän ja asiakkaan kanssa yhdessä tekemä lastensuojelun hakemus tai työntekijän tekemän lastensuojeluilmoitus. Lastensuojelulain 25 :ssä säädetään ilmoitusvelvollisuudesta (lastensuojeluilmoitus). Erikoissairaanhoito: ALUE ipana ja sähköinen lähete äitiyspoliklinikalle tai synnytysvastaanotolle. PSHP:n täydennyskoulutuspäivät 1-2 x /v terveydenhoitajille ja lääkäreille Päihdepalvelut: Yhteistyö sosiaalitoimen kanssa. Mielenterveyspalvelut: EPDS seulonta (synnytyksen jälkeisen masennuksen tunnistaminen), yhteistyöverkostot kunnan sisällä (psykologi, perheneuvola, Helaakallion klinikka) Kotihoidon perhetyö: Perhetyöntekijä kuuluu lapsiperhetyöryhmään Fysioterapia: Terveydenhoitajat ja lääkärit ohjaavat asiakasta tarvittaessa ottamaan yhteyttä fysioterapeuttiin Päivähoito: Perheen ja äidin jaksamista tuetaan myöntämällä tarvittaessa päivähoitopaikka perheen vanhemmalle lapselle raskauden aikana.
17 2.8 Toimenpide-ehdotukset Pirkkalassa 1.10.2013 aloitti 4. äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolan terveydenhoitaja. Kunta jaettiin uudelleen neljään alueeseen, joten tällä hetkellä henkilöstömitoitus on suositusten mukainen. Äitiysneuvolaoppaan (2013) henkilöstömitoitussuositusten mukaan yhtä terveydenhoitajaa kohden saa olla n.76 synnytystä/ vuosi. Äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolan lääkärin vastaanottopäiviä on lisätty neuvolaan 3 pv:stä viikossa 4 pv:ään viikossa perustuen raskaana olevien vuosittain kasvavaan määrään ja heille tehtäviin lakisääteisiin lääkärintarkastuksiin raskauden 13-18 ja 35-36 raskausviikolla. Vuoden 2014 alusta kokeillaan äitiysneuvolassa lääkärin ja terveydenhoitajan yhteisvastaanottoa, mistä on hyvät kokemukset mm.vesilahdella Vesilahdella terveydenhoitajien ja lääkärien resurssit riittävät tällä hetkellä äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolan tarpeisiin (väestövastuu)
18 3 LASTENNEUVOLAN TOIMINTAOHJELMA 3.1 Lastenneuvolatoiminnan tavoitteet/tehtävät lapsen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen terveyden sekä perheiden hyvinvoinnin edistäminen perheiden yksilöllisten tarpeiden mukaisesti vanhempien auttaminen tunnistamaan omia voimavarojaan ja perhettä kuormittavia tekijöitä sekä varhaisen tuen tarjoaminen perheen ongelmatilanteissa moni-ammatillista yhteistyötä hyödyntäen. valtakunnallisen rokotusohjelman mukaisten rokotusten antaminen ja lasten rokotussuojan ylläpitäminen vanhempien tukeminen turvallisen aikuisuuden sisältävään ja lapsilähtöiseen kasvatustapaan. lastenneuvolatoiminnan kehittäminen ja aloitteiden tekeminen toimintamallien luomiseksi moniongelmaisten perheiden auttamiseksi 3.2 Asetuksen (338/2011 ) mukaiset tarkastukset lastenneuvolassa Lapselle on järjestettävä ensimmäisen ikävuoden aikana vähintään yhdeksän terveystarkastusta, joista kuusi (6) terveydenhoitajan tarkastusta, kaksi (2) terveydenhoitajan ja lääkärin yhteistä terveystarkastusta 4-6 viikon ja 8 kuukauden ikäisille lapsille sekä laaja terveystarkastus 4 kuukauden iässä. 1-6 -vuotiaana lapselle on järjestettävä vähintään kuusi terveystarkastusta, joihin sisältyvät laaja terveystarkastus 18 kuukauden ja 4 vuoden iässä. Yhteen terveystarkastukseen on sisällytettävä terveydenhoitajan arvio suun terveydentilasta. Alle kouluikäiselle lapselle on järjestettävä suun terveystarkastus 1 tai 2-vuotiaana, 3- tai 4-vuotiaana ja 5- tai 6-vuotiaana. Alle kouluikäisen lapsen terveystarkastuksessa on selvitettävä tarkastettavan ikävaiheen ja yksilöllisen tarpeen mukaan kasvua, kehitystä ja hyvinvointia haastattelulla, kliinisillä tutkimuksilla ja muilla menetelmillä. Laajaan terveystarkastukseen sisältyy vanhempien haastattelu ja koko perheen hyvinvoinnin selvittäminen. Huoltajan suostumuksella laajaan terveystarkastukseen sisällytetään päivähoidon henkilökunnan arvio lapsen selviytymisestä ja hyvinvoinnista päivähoidossa
19 3.3 Lastenneuvolatoiminta Pirkkalan yhteistoiminta-alueella Alla olevassa taulukossa on lueteltu lastenneuvolan tarkastukset 0-6 v lapsille Lapsen ikä 2vko Terveystarkastuksen tekijä Terveydenhoitaja (kotikäynti) Huom. Vesilahdella kotikäynti noin yhden viikon iässä 1kk Lääkäri + terveydenhoitaja Terveystarkastus Vesilahdella th 6vko Terveydenhoitaja Vesilahdella lääkäri ja th Vesilahdella samalla äidin jälkitarkastus 2kk 3kk Terveydenhoitaja Terveydenhoitaja 4kk Lääkäri + terveydenhoitaja Laaja terveystarkastus 5kk 6kk Terveydenhoitaja Terveydenhoitaja 8kk Lääkäri + terveydenhoitaja Terveystarkastus 10kk Terveydenhoitaja Vesilahdella tarpeen mukaan (th arvioi tarpeen) 12kk Terveydenhoitaja 18kk Lääkäri + terveydenhoitaja Laaja terveystarkastus 2v 3v 4v 5v 6v Terveydenhoitaja Terveydenhoitaja Lääkäri ja terveydenhoitaja Terveydenhoitaja Terveydenhoitaja Laaja terveystarkastus
20 3.4 Asiakkaat ja henkilöstö Henkilöstöresurssit Pirkkalassa on viisi (5) lastenneuvolatyötä tekevää terveydenhoitajaa + 1 varahenkilö. Kunta on jaettu viiteen lastenneuvolapiiriin ja neuvoloissa on kirjoilla n. 1900 alle kouluikäistä lasta. Lääkärityöpanosta on käytettävissä 3 päivänä viikossa yht. 24 t Vuonna 2012 lastenneuvoloissa kirjattiin terveydenhoitajien vastaanotoilla 6052 käyntiä ja lääkärien vastaanotoilla 1709 käyntiä. Vuonna 2013 käyntien määrät olivat terveydenhoitajien vastaanotoilla 6238 käyntiä ja lääkärien vastaanotoilla 1425 käyntiä. Huom. Laajoissa terveystarkastuksissa vuonna 2013 alkaen lääkärien vastaanottoaikoja pidennettiin 20 minuutista 30 minuuttiin, mikä on vastaavasti vähentänyt lääkärien vuosittaisia käyntimääriä neuvoloissa lähes 300 käynnillä. Vesilahdella terveydenhoitajien ja lääkärien resurssia laskettaessa on huomioitava, että väestövastuuneuvolat sisältävät äitiys- ja perhesuunnittelun, lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon. Terveydenhoitajia on 3,6. Lääkärin vastaanottoa äitiysneuvolassa on yhteensä noin 6h/vko. Vuonna 2013 lastenneuvoloissa kirjattiin terveydenhoitajien vastaanotoilla 1308 käyntiä ja lääkärien vastaanotoilla 191 käyntiä. Suun terveydentilan ja hoidon tarpeen arvio Suun terveydenhuollon tarkastukset tehdään 1-, 3-, ja 5- ja vuoden ikäisille lapsille. 4- ja 6 -vuotiaiden tarkastukset vain riskiryhmille.
21 3.5 Terveystapaamiset ja vastuualueet Sektori Tavoite Mitä tehdään? Miten tehdään? Vastuutaho Huomattavaa Lastenneuvol Määräaikaistarkastukset a 1.Terveydenhoitajan tekemät tarkastukset 2. Lääkärin tekemät tarkastukset 1. Ensimmäisen vuoden aikana 10-11 th:n tarkastusta: 2 vko, 6 vko, 2 kk, 3 kk, 4 kk, 5 kk, 6 kk, 8 kk, 10 kk, ja 1 v 1-6 v aikana kuusi tarkastusta: 18 kk, 2v, 3 v, 4v, 5 v ja 6v 2. Lääkärin tark. 4 vko, 4 kk, 8 kk, 18 kk, 4 v Lastenneuvola/ terveydenhoitaja/l ääkäri Lastenneuvol a Lastenneuvol a Laaja-alaiset terveystarkastuk -set Seulontatutkimu k-set Erityisen tuen tarpeen tunnistaminen Kotikäynnit Ryhmätoiminta Lastenneuvol a/ Suun terveydenhuolto Lastenneuvolakäynti Laajat terveystarkastuks et: 4 kk, 18 kk ja 4 v ikäisenä kasvuun ja kehitykseen liittyvät tutkimukset, perheen hyvinvoinnin, jaksamisen ja keskinäisen vuorovaikutuksen tukeminen Tunnistetaan: -vanhempien vakavat sairaudet -päihdeongelmat mielenterv.ongel mat -läheisväkivalta -perheen toimeentuloon tai elinoloihin liittyvät ongelmat Lastenneuvolan th:n tekemä kotikäynti Ryhmäneuvola 1 v 3 kk:n ikäisille lapsille (Pirkkala) ja syksyllä 2014 alkaa 6kk ryhmäneuvolat Neuvolakäynnin yhteydessä annetaan 1. aika suuhygienistille Lääkärin ja th:n yhdessä tekemä tarkastus päivähoidon henkilökunnan arvio lapsesta huoltajan suostumuksella -perheen voimavarat -audit(päihdekysely -perheen tupakointi -varhainen vuorovaikutus -mielialakysely -näkö -kuulo -paino -pituus -päänympärys -LENE-testit -virtsakokeet tarv. lähetekriteerit sovittu: -fys.terapiaan -perheneuvolaan -puheterapiaan -tk-psykologille -lastensuojeluun yhteistyö päivähoidon kanssa>> kuntoutuspalaverit + yhteiset palaverit päiväkodin johtajien ja erityisopettajien kanssa Kotikäynti tehdään kun lapsi on 2 vko:n ikäinen ellei toisin sovita Kasvatuskysymykset, rajojen asettaminen 10 kk:n neuvolakäynnin yhteydessä Lastenneuvolan th + lääkäri Lastenneuvolan th/lääkäri Lastenneuvolan th/lääkäri Lastenneuvolan th Tk-psykologi + th Lastenneuvolan th Lääkärintarkastus 30 min ( ennen 20 min) >> käyntimäärät vähentyneet Yhteistyö varhaiskasvatuks en henkilöstön kanssa tiivistä>> päivähoidon lausunnot lapsen kehittymisestä
22 Lastenneuvol a Vastaanottokäy nti hammashoitolassa Vastaanottokäy nti hammashoitolassa Vastaanottokäy nti hammashoitolassa Vastaanottokäy nti hammashoitolas sa Vastaanottokäy nti hammashoitolassa Jaettava materiaali Henkilöstöresurssit (Pirkkala) Henkilöstöresurssit (Vesilahti) 1-vuotiskäynti 3-vuotiskäynti 4-vuotiskäynti, vain riskiryhmille 5-vuotiskäynti 6-vuotiskäynti, vain riskiryhmille Perehdytysoppaan mukaan 5 th:n työpanos + perhetyöntekijä (2014) Suun terveystarkastus, imemis-,ravinto- ja harjaustottumukset, fluorisuositukset, kariestartunta, hammasharja ja ohjelehtinen Suun terveystarkastus, purennan tarkastus ravintotottumukset ja harjausohjaus, ksylitolin käyttö, hammasharja ja ohjelehtinen Suun terveystarkastus, purennan tarkastus ravintotottumukset ja harjausohjaus, ksylitolin käyttö, hammasharja ja ohjelehtinen Suun terveystarkastus, purenta, 1- vaihduntavaihe, harjausopetus, vanhemman vastuu lapsen suunhoidossa, hammasharja ja ohjelehtinen 1. hammaslääkärin tekemä suun tarkastus Jaetaan neuvolakäyntien yhteydessä Lastenneuvolan kirjoilla n. 1900 alle 7-vuotiasta Suositus: max 400 lasta/ th Lääkäri lastenneuvolassa 3pv viikossa n. 24 t Perusturvassa aloittaa uusi perhetyöntekijä v. 2014 Lastenneuvolan kirjoilla n. 470 alle 7- vuotiasta Hammashoitaja Hammashoitaja Suuhygienisti Suuhygienisti Hammaslääkäri Lastenneuvolan th Pirkkalan kunta/ Perusturvan hallinto Lääkäri on väestövastuuneuvola ssa 6h/vko