Taloussuunnitelma Investointiohjelma

Samankaltaiset tiedostot
Mararna, Koivulahti. Taloussuunnitelma Investointiohjelma

Sepänkylän keskustavisio. Taloussuunnitelma Investointiohjelma

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Talousarvion toteuma kk = 50%

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

Taloussuunnitelma Investointiohjelma

Taloussuunnitelma Investointiohjelma

Talousarvion toteuma kk = 50%

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI ENNAKKO- TILINPÄÄTÖS 2017

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

TA 2013 Valtuusto

Tilinpäätös Jukka Varonen

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

VUODEN 2017 TALOUSARVION MUUTOKSET TA MUUTOS Hallintokunta/toiminta TA 2017 kpito Toteutuma menot tulot määräraha toteutuma % KÄYTTÖTALOUS

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

kk=75%

Rahan yksikkö: tuhatta euroa TP 2016 TA 2017 Kehys Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys

Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-syyskuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote

Kaupungin talouden ohjaus. Luottamushenkilökoulutus

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Väestömuutokset, tammi-huhtikuu

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu /PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu /PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu /PL

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi marraskuu Kh Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Talousarvion toteumaraportti..-..

Mikkelin kaupungin tilinpäätös Kaupunginhallitus

Talousarvion toteumisvertailu maaliskuu /PL

TA Muutosten jälkeen Tot

VUODEN 2019 TALOUSARVION MUUTOKSET TA MUUTOS Hallintokunta/toiminta TA 2019 kpito Toteutuma menot tulot määräraha toteutuma % KÄYTTÖTALOUS

VUODEN 2019 TALOSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

Väestömuutokset, tammi-syyskuu

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023

Forssan kaupungin vuoden 2018 tilinpäätös. Mediatiedote

TP Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä. Alavieskan kunta 3.3.

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2013

Hallintokeskuksen talousarviomuutokset Khall liite 2

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012

Väestömuutokset 2016

RAHOITUSOSA

Väestömuutokset 2016

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018

Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 2/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012

Palvelualuekohtaiset alustavat kehykset

TILINPÄÄTÖS 2017 LEHDISTÖ

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

TP Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä. Alavieskan kunta 3.3.

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso...

Asukasluku indeksoituna (2006=100)

Yhteenveto vuosien talousarviosta

TA 2018 MUUTOKSET, TULOSLASKELMAOSA, INVESTOINTIOSA JA RAHOITUSOSA

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto Kuntien palvelutuotannon kustannuksia

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2017

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma

Käyttötalousosa TOT 2014 TA 2015

Rahoitusosa

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Kiinteistöverotilitys on vaikuttanut n euron verran vuoden 2016 syyskuun tulokseen.

1 000 eur KV Konsernipalvelut Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

Jyväskylän maalaiskunta TOIMINNAN JA TALOUDEN KUUKAUSIRAPORTTI Tiivistelmä

SAVONLINNAN KAUPUNKI Talouden toteumaraportti

RAHOITUSOSA

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS

Transkriptio:

Taloussuunnitelma 2017 2018 Investointiohjelma 2020 Kunnanvaltuuston päätös 7.12.2015

Mustasaaren kunta Mustasaari vetovoimainen ja nykyaikainen kunta tarjoaa maan viihtyisimpiin kuuluvia asuinympäristöjä laadukkaita, helposti saatavilla olevia palveluja jotka perustuvat tasapainoiseen väestönkasvuun aktiiviseen ja innovatiiviseen elinkeinopolitiikkaan kunnan kestävään talouteen ja toimintaan johtavana pohjalaisena maaseutukuntana ja alueellisen kehityksen liikkeelle panevana voimana Visio on hyväksytty kunnanvaltuustossa 7.12.2015. 2

Mustasaaren kunta SISÄLLYS Kunnanjohtajan katsaus...5...6 Taloussuunnitelma 2017 2018...7 n rakenne ja sitovuustasot sekä soveltamisohjeet...8 Vuosien 2015 2018 veroennusteet...9 Tuloslaskelma...10 Rahoituslaskelma...11 Kertynyt ylijäämä ja velkataakka vuosina 1996 2018...12 KÄYTTÖTALOUSARVIO Käyttötalousarvio tehtäväalueet...13 Mustasaaren kunnan ohjausasiakirja...14 KESKUSVAALILAUTAKUNTA Vaalit...16 TARKASTUSLAUTAKUNTA Tilintarkastus...17 KUNNANHALLITUS...18 Keskushallinto...19 SIVISTYSLAUTAKUNTA...20 Hallinto...22 Perusopetus...23 Korsholms gymnasium...25 Lasten päivähoito...26 Kirjastotoiminta...27 Mustasaaren musiikkiopisto...28 KULTTUURI- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA...29 Vapaa-aika- ja kulttuuritoiminta...31 Avustukset liikunta-, nuoriso- ja kulttuuritoimintaan...32 Mustasaaren aikuisopisto...33 SOSIAALILAUTAKUNTA...34 Hallinto...36 Vanhustenhuolto ja kotipalvelu...37 Perhe- ja yksilöhuolto...39 HOIVALAUTAKUNTA...40 Hallinto...42 Kansanterveystyö...43 3

Mustasaaren kunta YHDYSKUNTARAKENTAMISEN LAUTAKUNTA...45 Hallinto...48 Vesihuoltolaitos...49 Tekniset palvelut...50 Liikenneväylät...51 Kiinteistöosasto...52 Siivous- ja ruokapalvelut...53 Kaavoitus...54 RAKENNUSLAUTAKUNTA...55 Rakennusvalvonta...55 LÄNSIRANNIKON VALVONTALAUTAKUNTA...57 Ympäristöterveydenhuolto...58 Ympäristönsuojelu...59 KUNNANHALLITUS Erikoissairaanhoito...60 Kunnan osuus perusterveydenhuollosta...60 Työllistäminen...61 Muut kuntayhtymät ja yhteistoiminta-alueet...62 Kiinteistötulot...63 Varhe- ja eläkemenoperusteiset maksut (KuEL)...63 INVESTOINTITALOUSARVIO... 64 INVESTOINTIOHJELMA 2020...67 LIITTEET Oppilastilasto ja -ennuste 2015 2022...73 Kustannukset per oppilas/koulu...74 Vuosien 1972 2018 väestönkehitys ja väestöennuste...75 Pöytäkirjanote...76 4

Mustasaaren kunta Kunnanjohtajan katsaus Pitkäaikainen kuntatalouden epävarmuus jatkuu. Valtio on jo pitkään vähentänyt rahoitusosuuttaan kunnille samalla kun kunnan keräämät verot ovat jääneet tavoitteesta. Aiempina vuosina suurin syy Mustasaaren kunnan alijäämään on ollut valtionrahoituksen pieneneminen. Viime aikoina syitä on ilmestynyt muitakin. Mustasaaren kunnallisverokertymä on perinteisesti ollut maan keskiarvoa parempi. Nyt väestön ikärakenteen muutokset ovat johtaneet siihen, että käytännössä samat ihmiset, jotka aiemmin maksoivat paljon veroja, maksavat nyt veroja vähemmän. Tämä johtuu muun muassa eläköitymisaallosta. Myös kasvava työttömyys vähentää kunnan verotuloja. Lisäksi mahdollisuudet tehdä vähennyksiä ansiotulosta valtionverotuksessa ovat kasvaneet, mikä näkyy kunnallisverotuksen kasvun supistumisena. Kuntien yhteisöveron jako-osuuden korotus päättyy vuonna. Näistä syistä johtuen verotulojen arvioidaan pienenevän 0,3 prosenttia vuoden talousarviossa. Tätä voidaan osittain tasapainottaa valtionosuuksilla, jotka monen vuoden epäsuotuisan kehityksen jälkeen kasvavat 2,4 miljoonalla eurolla. on sisältyy merkittäviä panostuksia uusiin asuin- ja yritysalueisiin veropohjan vahvistamiseksi. Esimerkiksi Lintuvuoren yritysaluetta laajennetaan, Vikby II -yritysalue avataan ja Storgårdin asuinalueen rakentaminen käynnistyy. Lähivuosina on tarkoitus kehittää muun muassa Sepänkylän koulukeskusta. Toimintakatteen osalta vuoden talousarviossa noudatetaan nollalinjaa. Nollabudjetti heijastuu myös taloussuunnitelmaan. Kunnalle, jonka palvelujen tarvetta kasvattaa ikärakenteen muuttuminen (lapsia ja vanhuksia enemmän), nollabudjetti on haaste. Kehityksen jatkumisen tueksi Mustasaaren kunnalla oli vuonna 2014 kolme työryhmää, jotka analysoivat kunnan palveluverkkoa. Työryhmien työ on nyt arvokkaana apuna, kun Mustasaaren kunnan on tutkittava, miten toimintoja voidaan tuottaa aiempaa kustannustehokkaammin. Mustasaaren kunta on supistanut investointejaan suunnitellusti. Tämänhetkisen arvion mukaan kunnan palvelujen kehittäminen edellyttää kuitenkin vuosittain noin 9 10 miljoonan euron investointeja, jotta pystytään vastaamaan väestön muuttuneisiin tarpeisiin. Sen sijaan vuosikate ei edelleenkään kata poistoja, puhumattakaan toiminnan ja investointien rahavirrasta. Tähän asiaan kunnan täytyy vielä palata uuden kuntalain tultua voimaan. Tätä kirjoitettaessa ei vielä ole tietoa, onko Mustasaaren kunnalla vuoden 2015 lopussa kertynyttä ylijäämää vai ei. Vuodeksi on budjetoitu 1,4 miljoonan euron alijäämä, ja arvion mukaan kunnan kertyneeksi alijäämäksi vuonna tulee suunnilleen sama summa eli 1,2 miljoonaa euroa. Suomen pitkään jatkunut talouden takapakki on johtanut siihen, että kertynyt ylijäämä on syöty. Sipilän johtama uusi hallitus on aloittanut työnsä, ja sen on vuonna määrä antaa lakiesitys sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä. Jos sote-uudistus toteutuu, kuntien toiminta muuttuu merkittävästi vuoden 2019 alusta. Rurik Ahlberg kunnanjohtaja 5

Kunnanvaltuuston päätös 7.12.2015 Mustasaaren kunta Yleistä Tulevien vuosien talouskehityksen ennakoiminen on hyvin vaikeaa. Kuntien talouteen vaikuttaa etenkin verorahoitus (= verot + valtionosuudet), jonka kehitys on epävarmaa koko suunnittelukaudella vuoden 2018 loppuun asti. Hallituksen esittämät työmarkkinauudistukset vaikuttavat kuntiin aikaisintaan vuonna 2017, sillä kunta-alan virka- ja työehtosopimukset päättyvät tammikuussa 2017. Veroennusteet perustuvat siihen, että seudun työllisyystilanne säilyy hyvänä ja että väestönkasvu jatkuu positiivisena. Uusi kuntalaki tuli osittain voimaan keväällä 2015. Lakiin on sisällytetty esimerkiksi taloudelliset kriteerit, jotka kunnan on täytettävä, ettei se olisi nk. kriisikunta. Uusi kuntalaki tulee kokonaisuudessaan voimaan vuoden 2017 aikana. Valtionosuusuudistus tuli voimaan vuoden 2015 alusta, ja kun lisäksi veroperusteisiin vuonna tehtävät muutokset kompensoidaan kunnille, valtionosuudet kasvavat lähes 9 prosenttia. Kasvu ei jatku samaa tahtia suunnitelmavuosina. Taloussuunnitelmassa oletetaan, että valtionosuudet pysyvät ennallaan vuosina 2018. Myös kiinteistöverolaki muuttuu vuoden alusta. Valtiovallan taholta on annettu ymmärtää, että kuntien tulee nostaa kiinteistöveroa. Vuoden talousarvio on laadittu valtuuston kesäkuussa 2012 hyväksymän lautakuntarakenteen mukaisesti. Valtuusto hyväksyi tehtäväaluejaon marraskuussa 2012. Myöhemmin hyväksytyt muutokset on huomioitu talousarviossa. Taulukoissa verrataan vuoden talousarviota vuoden 2015 talousarvioon, jossa on huomioitu kaikki vuoden aikana hyväksytyt talousarviomuutokset. Vertailukohteena on myös vuoden 2014 tilinpäätös. Käyttötalousarviossa lautakunta- tai tehtäväaluekohtainen toimintakate on se talousarviosumma, joka hyväksytään. Lautakunta- tai tehtäväaluekohtaiset tuloslaskelmat ovat vain lisätietoa, eikä niitä ole laadittu kaikille lautakunnille. Lopulliset tuloslaskelmat tehdään lautakuntien laadittua käyttösuunnitelmansa. Tuloslaskelma Toimintakate on vajaat 98,9 miljoonaa euroa ja pienenee 0,7 prosentilla eli vajaalla 0,7 miljoonalla eurolla vuoden 2015 talousarviosta. Toimintakate rahoitetaan veroilla ja valtionosuuksilla. Tuloksena on vajaan 1,4 miljoonan euron alijäämä. Verotulot Tuloveroprosentti korotettiin 20,75 prosenttiin vuoden 2014 alusta. Edellinen korotus tehtiin vuoden 2011 alusta, jolloin tuloveroprosentti korotettiin 19,75 prosenttiin. Vuoden alusta voimaan tulevat seuraavat kiinteistöveroprosentit: yleinen 1,00 prosenttia, vakituiset asuinrakennukset 0,55 prosenttia, muut asuinrakennukset 1,15 prosenttia, rakentamattomat rakennuspaikat 4,00 prosenttia (korotettu) ja voimalaitokset 3,10 prosenttia (korotettu). Korotusten arvioidaan lisäävän kiinteistöverotuloja noin 4 000 eurolla. Yksityiskohtainen veroennuste esitellään sivulla 9. Aiemmista vuosista poiketen on ennuste vuosiksi 2015 2018 laadittu sen olettamuksen perusteella, että kunnallisvero kehittyy Mustasaaressa heikommin kuin keskimäärin koko maassa. Valtionosuudet Valtionosuudet on sivistystoimea lukuun ottamatta budjetoitu Kuntaliiton arvioiden mukaan, jotka tulevat hyvin pitkälle vastaamaan todellista tulosta. Sivistystoimen valtionosuuksiin ei odoteta muutoksia vuodesta 2015. Valtionosuuksia on budjetoitu 30 miljoonaa euroa, mikä on 8,7 prosenttia enemmän (+2,4 miljoonaa euroa) kuin mitä vuonna 2015 arvioidaan saatavan. Rahoitustuotot ja -kulut Suurimmat rahoitustuotot muodostuvat kuntayhtymien peruspääoman koroista, saaduista verontilityskoroista ja takauspalkkioista. Sijoituksista ei arvion mukaan saada merkittävää tuottoa vuonna, kun taas korkokustannukset kasvavat lainataakan kasvaessa. Rahoitustuottojen ja rahoituskulujen erotus on arvion mukaan 750 000 euroa negatiivinen vuonna. perustuu vallitsevaan korkotasoon, ja oletusarvona vuonna on, että korkotaso lainamarginaaleineen on alle 1,5 prosenttia. Vuosikate Vuosikate on positiivinen ja kasvaa 57 prosentilla verrattuna vuoden 2015 talousarvioon. Vuosikatteen tulee aina olla positiivinen, jotta kunnalla on omia varoja lyhennysten ja investointien rahoittamiseen. ssa vuosikate on runsaat 6,2 miljoonaa euroa. Poistot ovat tämänhetkisten arvioiden mukaan noin 7,6 miljoonaa euroa, mikä antaa viitteen siitä, mille tasolle vuosikatteen tulisi yltää, jotta tulos olisi ylijäämäinen. 6

Mustasaaren kunta Rahoituslaskelma Rahoituslaskelmassa osoitetaan, miten kunnan toiminta, investoinnit ja lyhennykset rahoitetaan vuoden aikana. Laskelma käsittää pääasiassa arvion kunnan kassaan tulevista ja kassasta ulos kulkevista rahavirroista. Tulorahoitus Tulorahoituksen ensimmäinen kohta on vuosikate, joka on ylijäämäinen ja joka korjauserien jälkeen rahoittaa lähes 52 prosenttia laskelman nettoinvestoinneista. Investoinnit Bruttoinvestoinnit ovat talousarvioehdotuksessa 11,6 miljoonaa euroa. Investointitulojen vähennyksen jälkeen (investointituloiksi lasketaan myös omaisuuden myyntitulot) nettoinvestoinnit ovat 11,1 miljoonaa euroa. Tässä yhteydessä on pantava merkille, että liittymismaksut otetaan rahoituslaskelmassa huomioon erikseen mutta budjetoidaan investointitalousarviossa yhtenä tulona. Varsinaisen toiminnan ja investointien rahavirta on tämän jälkeen 5,3 miljoonaa euroa negatiivinen. Tämä osoittaa, että investoinnit on rahoitettava muilla varoilla kuin juoksevilla tuloilla. Rahoituksen rahavirta Kohtaan Antolainauksen muutokset budjetoidaan antolainojen lyhennykset, vuonna arviolta 101 000 euroa. Lainakannan muutokset ilmoittaa kunnan pitkä- ja lyhytaikaisten lainojen kehityksen vuonna. Nettokasvu vuoden aikana on 3,5 miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaa, että velkataakka kasvaa vuoden aikana niin, että se on vuoden lopussa noin 3 747 euroa/asukas eli 72,7 miljoonaa euroa. Kohtaan Muut maksuvalmiuden muutokset budjetoidaan pitkä- ja lyhytaikaisten saamisten ja velkojen muutokset sellaisina kuin ne arvioidaan budjetoitaessa. Nämä muutokset kartuttavat vuonna kunnan rahavaroja arviolta 100 000 eurolla. Lisäksi tulevat vesihuoltolaitoksen saamat liittymismaksut, arviolta 515 000 euroa. Rahoituksen rahavirta ilmoittaa juoksevien tulojen lisäksi kertyvän rahasumman, joka on 4,2 miljoonaa euroa. Rahavarojen muutos osoittaa, että rahavarojen arvioidaan vähentyvän runsaalla 1,1 miljoonalla eurolla vuonna. Taloussuunnitelma 2017 2018 Taloussuunnitelma on laadittu koko kunnan osalta. Toimintakatteen arvioidaan kasvavan 0,2 prosenttia vuonna 2017 ja 1,0 prosenttia vuonna 2018. Suunnitelmassa ei ole huomioitu mitään uutta toimintaa. Tuloslaskelma Suunnitelmassa toimintakatteen arvioidaan kasvavan 0,2 prosenttia vuonna 2017 ja 1,0 prosenttia vuonna 2018. Verotulojen ja valtionosuuksien (= verorahoituksen) arvioidaan yhdessä kasvavan 1,0 prosenttia vuonna 2017 ja 2,1 prosenttia vuonna 2018. Valtionosuuksien oletetaan pysyvän samalla tasolla vuoteen 2018 asti: 30 miljoonaa euroa vuodessa. Suunnitelmavuosina toimintakate kasvaa yhteensä 1,2 prosenttia ja verorahoitus 3,1 prosenttia. Kun poistot ja rahoituskulut huomioidaan, alijäämäksi tulee yhteensä vajaat 0,7 miljoonaa euroa. Verotulojen arvioidaan kasvavan sivun 9 veroennusteen mukaisesti. Ennusteessa oletetaan, että kaikki veroprosentit säilyvät ennallaan vuosina 2017 ja 2018. Korkokulujen arvioidaan kasvavan suunnitelmavuosien aikana. Korkotason kehitystä suunnittelukaudella on vaikea ennustaa, mutta arvio on alle 1,5 prosenttia sisältäen lainamarginaalit. Painavan velkataakan vuoksi tulos on hyvin herkkä korkotason vaihteluille! Suunnitelmavuosien vuosikatteet ovat positiivisia. Vuonna 2018 vuosikatteen arvioidaan olevan poistoja suurempi ja tuloksen positiivinen. Rahoituslaskelma Investointitaso pidetään suunnitelmavuosina vuoden tasolla. Se jää huomattavasti pienemmäksi kuin vuosina 2012 2014, jolloin investoinnit olivat noin 20 miljoonaa euroa vuodessa. Sivujen 67 72 investointiohjelmassa on otettu huomioon investoinnit aina vuoteen 2020 asti. Vuosina 2018 velkataakan arvioidaan kasvavan 7,5 miljoonalla eurolla niin että velkataakka 31.12.2018 on 76,7 miljoonaa euroa eli noin 3 913 euroa asukasta kohti. Talouden tasapainottaminen Kuntalain mukainen kunnan talouden alijäämän kattamisvelvoite täyttyy vuoden 2014 tilinpäätöksessä. Kertynyt ylijäämä vähenee runsaaseen 0,4 miljoonaan euroon vuonna 2015. Vuosina 2018 sen arvioidaan vähenevän niin, että vuoden 2018 lopussa ylijäämä on vaihtunut alijäämäksi ja kertynyt alijäämä on runsaat 1,6 miljoonaa euroa! Vuoden tilinpäätöksessä kertynyt alijäämä on arviolta vajaat 1 miljoona euroa. Kuntalaki edellyttää, että tämä kertynyt alijäämä katetaan viimeistään vuoden 2021 tilinpäätöksessä, jolloin kunnan taseessa tulee olla kertynyttä ylijäämää! 7

n rakenne ja sitovuustasot sekä soveltamisohjeet Mustasaaren kunta n käsittelyä, hyväksymistä, sitovuutta, sisältöä ja rakennetta sekä sen periaatteita koskevat säännökset on koottu kuntalain 110. :ään. Pykälässä säädetään myös vuotta pidemmän aikavälin toiminnan ja talouden suunnittelusta. Kunnan hallintosäännön 104. :ssä määrätään talousarvion käsittelystä Mustasaaren kunnassa. ssa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Näitä talousarvion osia kutsutaan Mustasaaressa käyttötalousarvioksi, tuloslaskelmaksi, investointitalousarvioksi ja rahoituslaskelmaksi. Kunnanvaltuusto päätti 11.6.2012 37, että kunta siirtyy uuteen lautakuntarakenteeseen vuoden 2013 alusta. Kunnanvaltuusto hyväksyi päätöksellään 12.11.2012 64 käyttötalousarvion jakamisen tehtäväalueisiin sekä kustakin tehtäväalueesta vastaavan ja tilivelvollisen toimielimen. Samassa päätöksessä valittiin myös kunkin toimielimen tilivelvollinen viranhaltija. Kunnanvaltuusto päätti 8.12.2014 87 joistakin muutoksista käyttötalousarvion tehtäväalueisiin. on valtuustoon nähden toimielimiä sitova seuraavasti: Käyttötalousarviossa nettomääräinen, sisäiset tilitapahtumat sisältävä toimintakate on kunnan toimielimiä sitova valtuuston 11.6.2012 37 hyväksymän lautakuntarakenteen mukaisesti. Kunnanhallitukselle myönnetään oikeus muuttaa lautakunnan ehdotuksesta määrärahojen käyttötarkoitusta lautakunnan tehtäväalueiden välillä. Tällöin on otettava huomioon ne tavoitteet ja mahdolliset rajoitteet, jotka valtuusto on vahvistanut määrärahan hyväksymisen yhteydessä. Hoivalautakunta ja Länsirannikon valvontalautakunta voivat nämä rajoitteet huomioiden järjestellä määrärahoja uudelleen tehtäväalueidensa välillä. Määrärahojen käyttötarkoituksen muutoksiin lautakuntien välillä tai lautakunnan kokonaismäärärahan ylittämiseen vaaditaan valtuuston hyväksyntä. Tuloslaskelmassa kunnanhallitus vastaa valtuustolle siitä, että vuosikate yltää talousarviossa määritellylle tasolle. Investointitalousarviossa määrärahat on budjetoitu hankkeelle tai hankeryhmälle valtuuston 9.12.2013 135 vahvistamien raja-arvojen mukaisesti. Samalla on huomioitu mahdolliset rajoitteet, jotka valtuusto on talousarvion hyväksymisen yhteydessä vahvistanut. Investointitalousarvio on laadittu toimielimiä sitovaksi. Kunnanhallitukselle myönnettiin samassa päätöksessä (kv 9.12.2013 135) oikeus muuttaa lautakunnan ehdotuksesta määrärahojen käyttötarkoitusta investointitalousarvion puitteissa. Tällöin on otettava huomioon ne tavoitteet ja rajoitteet, jotka valtuusto on vahvistanut määrärahan hyväksymisen yhteydessä. Mikäli määrärahojen käyttötarkoitusta muutetaan usean lautakunnan määrärahojen välillä, lautakuntien on oltava yksimielisiä ehdotuksesta. Rahoituslaskelmassa kunnanhallitus vastaa valtuustolle siitä, ettei lainakannan muutoksia ylitetä. Jokainen kunnan toimielin nimeää vastaavan viranhaltijan (talousarviovastaavan) kullekin tehtäväalueelle ja investointimäärärahalle. vastaavat ilmoitetaan käyttötalousarviossa, mutta toimielin voi vuoden aikana nimetä uusia talousarviovastaavia. vastaavan on seurattava tehtäväalueen toiminnan ja talouden kehitystä ja tiedotettava kehityksestä toimielimelle ja tilivelvolliselle viranhaltijalle. Jokainen kunnan toimielin jakaa tehtäväalueet tarvittaessa tulosyksiköihin/kustannuspaikkoihin. Nämä osamäärärahat ovat toimielintä sitovia sen vahvistamiin tavoitteisiin ja mahdollisiin rajoitteisiin nähden. Asianomainen viranomainen voi myös vastaavasti tarvittaessa jakaa määrärahat alemmalle tasolle. Lautakuntien on tammikuun loppuun mennessä laadittava tehtäväalueilleen käyttösuunnitelmat valtuuston vuoden talousarvioon hyväksymien toimintakatteiden ja samassa yhteydessä hyväksymien sitovien tavoitteiden puitteissa. Kukin lautakunta voi käyttösuunnitelmissaan järjestellä määrärahoja uudelleen tehtäväalueidensa kesken lautakunnan toimintakatteen puitteissa. Käyttösuunnitelmat toimitetaan kunnanhallitukselle. Kunnanhallitus seuraa talousarvion toteutumista neljännesvuosiraportein, ja lautakuntien on ilmoitettava heti kunnanhallitukselle, jos vuoden mittaan tapahtuu sellaista, mikä voi johtaa talousarvion ylittämiseen. Palkkaamiskieltoa jatketaan myös vuonna. Uusia työntekijöitä saa palkata vain kunnanhallituksen luvalla ja kunnanhallituksen hyväksymien periaatteiden mukaisesti. Investointihankkeiden aloittamista edeltävää lupamenettelyä jatketaan vuonna. Kaikille investointihankkeille, joiden arvioitu hankekustannus on yli 250 000 euroa, on saatava aloituslupa kunnanhallitukselta. Kunkin lautakunnan on vuoden aikana kehitettävä toimintaansa ja tarkistettava investointitarvettaan, jotta talous voidaan saada tasapainoon. Lautakuntien on toisin sanoen tunnistettava, millä toimenpiteillä toimintakatetta saadaan pienemmäksi. Lautakuntien on myös tutkittava, miten toimintaa voidaan tehostaa lautakuntien välisellä yhteistyöllä. Lautakuntien työn tulokset tulee ottaa huomioon vuoden aikana ja talousarvion 2017 työstämisessä. Lautakuntien on huomioitava, että tulevina vuosina ei ole resursseja mihinkään uuteen toimintaan, minkä vuoksi kaikkiin esityksiin uudesta toiminnasta täytyy sisältyä myös selvitys siitä, miten uusi toiminta aiotaan rahoittaa. Investointitarpeet on tutkittava ja nykyisten rakennusten ja infrastruktuurin tehokkaampaan käyttöön on pyrittävä löytämään ratkaisuja. Kehittämisjaosto koordinoi rakennetyöryhmien raporttien pohjalta suurimmat investointihankkeet. Tavoitteena on vähentää uusinvestointeja ja lisätä nykyisten rakennusten käyttöä. Kunnanhallitus seuraa jatkuvasti suunnittelutyön etenemistä lautakunnissa ja kehittämisjaostossa. 8

Mustasaaren kunta Mustasaaren kunta Vuosien 2015 2017 veroennusteet Kirjattu vero vuosina 2006 2014 Kv:n päätös 16.11.2015 Miljoonaa euroa Tuloveroprosentti: 18,75 % 18,75 % 18,75 % 19,25 % 19,25 % 19,75 % 19,75 % 19,75 % 20,75 % 20,75 % 20,75 % 20,75 % 20,75 % Tilinp. 2006 Tilinp. 2007 Tilinp. 2008 Tilinp. 2009 Tilinp. 2010 Tilinp. 2011 Tilinp. 2012 Tilinp. 2013 Tilinp. 2014 ENNUSTE 2015 ENNUSTE ENNUSTE 2017 ENNUSTE 2018 Kunnallisvero 42,29 45,72 50,66 54,24 54,96 58,51 61,72 64,84 68,38 69,00 69,10 70,00 72,00 Yhteisövero 1,49 1,96 2,48 1,91 2,21 2,78 1,94 2,07 2,42 2,50 2,10 2,20 2,30 Kiinteistövero 1,68 1,79 1,89 2,05 3,02 3,12 3,47 3,45 3,87 4,50 4,60 4,70 4,80 YHTEENSÄ: 45,46 49,47 55,04 58,20 60,18 64,42 67,14 70,35 74,67 76,00 75,80 76,90 79,10 Edellä oleva kehitys prosentteina edellisvuosiin verrattuna Tilinp. 2006 Tilinp. 2007 Tilinp. 2008 Tilinp. 2009 Tilinp. 2010 Tilinp. 2011 Tilinp. 2012 Tilinp. 2013 Tilinp. 2014 ENNUSTE 2015 Kunnallisvero* 7,0 8,1 10,8 7,1 1,3 6,5 5,5 5,0 5,5 0,9 0,1 1,3 2,9 ENNUSTE ENNUSTE 2017 ENNUSTE 2018 Kuntaliiton mukaan: 6,2 6,4 8,0 2,4 2,1 2,9 3,8 6,7 1,3 2,2 0,6 1,7 3,4 Yhteisövero 0,4 31,9 26,7-23,1 15,6 26,1-30,1 6,3 17,2 3,3-16,0 4,8 4,5 Kuntaliiton mukaan: 7,5 18,0 4,1-21,9 17,5 18,6-27,3 8,2 11,4 8,1-16,5 2,3 4,4 Kiinteistövero** 1,6 6,3 5,7 8,5 47,2 3,5 11,2-0,8 12,3 16,3 2,2 2,2 2,1 YHTEENSÄ: 6,6 8,8 11,3 5,8 3,4 7,0 4,2 4,8 6,1 1,8-0,3 1,5 2,9 Kuntaliiton mukaan: Kuntaliiton koko maata koskeva ennuste 2015 2018 on päivätty 3.11.2015. Tiedot 2006 2014 ovat lopullisia. Koko maan ennustetta 2015 2017 ei pidä soveltaa yksittäiseen kuntaan! * HUOMAA, että vuosina 2009 ja 2011 noin 2,7 prosenttiyksikköä kasvusta ja vuonna 2014 noin 5,1 prosenttiyksikköä kasvusta johtuu tuloveroprosentin korottamisesta. ** kiinteistöveroa korotettiin vuoden 2010 ja vuoden 2015 alusta. 9

Mustasaaren kunta TILINPÄÄTÖS 2014 MUSTASAAREN KUNTA TULOSLASKELMA Kunnanvaltuuston päätös 7.12.2015 talousarviomuutosten jälkeen 2015 TALOUSARVIO SUUNN. 2017 SUUNN. 2018 2015 - % - 2017 % 2017-2018 % -96 049 489 TOIMINTAKATE -99 503 200-98 851 000-99 000 000-100 000 000-0,7 % 0,2 % 1,0 % 74 665 601 Verotulot 76 500 000 75 800 000 76 900 000 79 100 000-0,9 % 1,5 % 2,9 % 28 194 649 Valtionosuudet 27 600 000 30 014 000 30 014 000 30 014 000 8,7 % 0,0 % 0,0 % 102 860 250 Verot ja valtionosuudet yhteensä: 104 100 000 105 814 000 106 914 000 109 114 000 1,6 % 1,0 % 2,1 % -368 946 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä: -650 000-750 000-900 000-1 000 000 15,4 % 20,0 % 11,1 % 6 441 816 VUOSIKATE 3 946 800 6 213 000 7 014 000 8 114 000 57,4 % 12,9 % 15,7 % -7 104 703 Poistot -7 200 000-7 600 000-7 800 000-8 000 000 5,6 % 2,6 % 2,6 % -662 887 Tilikauden tulos -3 253 200-1 387 000-786 000 114 000-57,4 % -43,3 % -114,5 % 3 674 884 Kertynyt ylijäämä, euroa 421 684-965 316-1 751 316-1 637 316-328,9 % 81,4 % -6,5 % 10

Mustasaaren kunta Kv:n päätös - 2018 Sis. TAmuutokset Tilinpäätökset 2008 2014 ja talousarvio 2015 ja sekä suunnitelmat 2017 2018 Mustasaaren kunta - rahoituslaskelma Tilinp. Tilinp. Tilinp. Tilinp. Tilinp. Tilinp. Tilinp. Suunn. Suunn. 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2017 2018 (1 000 ) (1 000 ) (1 000 ) (1 000 ) (1 000 ) (1 000 ) (1 000 ) (1 000 ) (1 000 ) (1 000 ) (1 000 ) 1 000 euroa Toiminnan rahavirta: 4 726 5 676 4 906 3 620 1 905 2 701 4 725 3 331 5 763 6 514 7 464 Vuosikate 4 873 5 929 5 419 4 098 2 294 4 188 6 442 3 947 6 213 7 014 8 114 Satunnaiset erät 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Tulorahoituksen korjauserät -147-252 -512-478 -389-1 487-1 716-616 -450-500 -650 Investointien rahavirta: -7 694-7 953-10 517-8 302-19 374-18 918-14 743-8 958-11 092-9 563-9 668 Investointimenot -8 186-8 326-11 138-10 799-20 174-20 534-17 624-9 808-11 592-10 113-10 368 Rahoitusosuudet investointimenoihin 233 109 76 1 977 258 79 428 200 0 0 0 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 259 265 545 520 542 1 538 2 453 650 500 550 700 Toiminnan ja investointien rahavirta (A): -2 968-2 277-5 611-4 682-17 469-16 216-10 017-5 627-5 329-3 049-2 204 Antolainauksen muutokset: 139-21 161 88 142 112 111 101 101 101 101 Antolainasaamisten lisäykset 0-160 0-50 0-30 0 0 0 0 0 Antolainasaamisten vähennykset 139 139 161 138 142 142 111 101 101 101 101 Lainakannan muutokset (netto), sitovuustaso: 2 403 1 640 11 640 5 290 10 390 12 390 8 490 5 700 3 500 2 500 1 500 asukasta kohti: 133 89 625 280 546 647 440 295 180 128 77 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 0 16 000 10 000 0 15 000 20 000 0 10 000 10 000 10 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -697-1 960-1 960-1 610-1 610-3 610-13 510-5 500-5 500-6 500-7 500 Lyhytaikaisten lainojen muutos 3 100 3 600-2 400-3 100 12 000 1 000 2 000 11 200-1 000-1 000-1 000 Liittymismaksut: 485 299 676 649 742 497 760 485 515 450 380 Vaasan radan sähköistys: -169-2 248-2 184 4 600 Muut maksuvalmiuden muutokset: 77 413 1 053 149 756-674 759 100 100 100 100 Rahoituksen rahavirta (B): 3 104 2 330 11 282 3 992 16 629 12 324 10 120 6 386 4 216 3 151 2 081 Rahavarojen muutos (A + B): 136 53 5 671-690 -840-3 892 103 759-1 113 102-123 Velkataakka kunakin vuonna 31.12. (1 000 euroa): 13 662 15 302 26 941 32 231 42 621 55 010 63 500 69 200 72 700 75 200 76 700 Velkataakka asukasta kohti kunakin vuonna 31.12.: 754 834 1 446 1 708 2 242 2 872 3 292 3 579 3 747 3 856 3 913 14.12.2015 RE 11

Mustasaaren kunta Kertynyt ylijäämä ja velkataakka, vuosina 1996 2014 tilinpäätöksen mukaan ja vuosina 2015 2018 talousarvion ja taloussuunnitelman mukaan. Kunnanvaltuuston päätös 7.12.2015 MUSTASAARI euroa/asukas 4 000 3 900 3 800 3 700 3 600 3 500 3 400 3 300 3 200 3 100 3 000 2 900 2 800 2 700 2 600 2 500 2 400 2 300 2 200 2 100 2 000 1 900 1 800 1 700 1 600 1 500 1 400 1 300 1 200 1 100 1 000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2017 2018-100 - 200-300 Vuosi Velkataakka 2014, koko maan keskiarvo Kertynyt ylijäämä 2014, koko maan keskiarvo Kertynyt ylijäämä Velkataakka 12

Mustasaaren kunta Tilinpäätös 2014 MUSTASAAREN KUNTA Kunnanvaltuuston päätös 7.12.2015 Toimintakate lautakunnittain/tehtäväalueittain 2015 TALOUSARVIO Muutos 15/16 % Muutos 16-15 euroa Muutos 14/16 % -4 246 Keskusvaalilautakunta/Vaalit -17 200 0-100,0 17 200-100,0-34 487 Tarkastuslautakunta/Tilintarkastus -35 000-35 000 0,0 0 1,5-4 381 824 Kunnanhallitus/Keskushallinto -4 365 000-4 365 000-0,0 0-0,4-35 881 523 Sivistyslautakunta -36 604 000-36 600 000-0,0 4 000 2,0-534 864 Hallinto -559 820-547 000-2,3 12 820 2,3-20 347 525 Perusopetus -20 692 680-20 387 000-1,5 305 680 0,2-1 595 332 Korsholms gymnasium -1 525 160-1 566 000 2,7-40 840-1,8-12 038 461 Lasten päivähoito -12 401 680-12 668 000 2,1-266 320 5,2-900 981 Kirjastotoiminta -933 270-931 000-0,2 2 270 3,3-464 360 Mustasaaren musiikkiopisto -491 390-501 000 2,0-9 610 7,9-1 701 275 Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta -1 648 000-1 648 000-0,0 0-3,1-615 256 Vapaa-aika- ja kulttuuritoiminta -627 070-636 170 1,5-9 100 3,4-287 216 Avustukset liikunta-, nuoriso- ja kulttuuritoimintaan -261 000-245 000-6,1 16 000-14,7-798 803 Mustasaaren aikuisopisto -759 930-766 830 0,9-6 900-4,0-15 717 561 Sosiaalilautakunta -17 522 000-17 901 080 2,2-379 080 13,9-364 851 Hallinto -402 590-404 880 0,6-2 290 11,0-9 209 535 Vanhustenhuolto ja kotipalvelu -10 691 710-11 060 900 3,5-369 190 20,1-6 143 175 Perhe- ja yksilöhuolto -6 427 700-6 435 300 0,1-7 600 4,8 367 166 Hoivalautakunta 590 000 590 000-0,0-0 60,7 18 574 331 Hallinto 18 539 502 19 431 610 4,8 892 108 4,6-18 207 165 Kansanterveystyö -17 949 502-18 841 610 5,0-892 108 3,5 3 212 735 Yhdyskuntarakentamisen lautakunta 3 072 000 3 150 080 2,5 78 080-2,0-369 937 Hallinto -452 220-449 560-0,6 2 660 21,5 1 690 636 Vesihuoltolaitos 1 766 530 1 800 600 1,9 34 070 6,5-1 098 155 Tekniset palvelut -1 086 970-1 106 390 1,8-19 420 0,7-478 236 Liikenneväylät -682 010-746 600 9,5-64 590 56,1 4 129 631 Kiinteistöosasto 4 282 480 3 950 520-7,8-331 960-4,3 47 146 Siivous- ja ruokapalvelut 11 370 3 140-72,4-8 230-93,3-708 349 Kaavoitus -767 180-746 330-2,7 20 850 5,4 Kunnanvaltuuston muut muutokset 444 700-27 068 Rakennuslautakunta/Rakennusvalvonta -75 000-75 000-0,0 0 177,1 6 267 Länsirannikon valvontalautakunta 1 000-0 -100,0-1 000-100,0 6 267 Ympäristöterveydenhuolto 1 000-0 -100,0-1 000-100,0 0 Ympäristönsuojelu 0 0 0,0-23 793 425 Kh/Erikoissairaanhoito -23 600 000-23 225 000-1,6 375 000-2,4-14 750 393 Kh/Kunnan osuus perusterveydenhuollosta -15 200 000-14 300 000-5,9 900 000-3,1-561 417 Kh/Työllistäminen -850 000-850 000 0,0 0 51,4-2 986 902 Kh/Muut kuntayhtymät ja yhteistoiminta-alueet -3 000 000-3 142 000 4,7-142 000 5,2 1 803 972 Kh/Kiinteistötulot 1 250 000 1 000 000-20,0-250 000-44,6-1 599 509 Kh/Varhe- ja eläkemenoperusteiset maksut (KuEL) -1 500 000-1 450 000-3,3 50 000-9,3-96 049 489 Toimintakate: -99 503 200-98 851 000-0,7 652 200 2,9 13

Mustasaaren kunta Mustasaaren kunnan ohjausasiakirja 2015 Ohjausasiakirja on kokoava asiakirja, jonka tarkoituksena on selventää kunnan prioriteetteja. Siinä nivotaan yhteen kunnan olemassa olevat strategiat ja niiden toimintasuunnitelmat sekä yleiset tavoitteet. Ohjausasiakirjassa nostetaan esiin lähivuosien keskeisimmät toimenpiteet. Toiminnassa on tarkoitus noudattaa strategisen yleiskaavan ja asiakirjan Mustasaari 2040 kehitys ja hyvinvointitrendit linjauksia. Painopiste on laajoissa, pitkäjänteisissä kokonaisuuksissa, jotka edellyttävät koordinoitua toimintaa yli toimialarajojen. Ohjausasiakirja kytkee poliittiset prioriteetit talousarviopäätökseen, mikä korostaa päättäjien roolia talousarvioprosessissa ja antaa viranhaltijoille selkeät suuntaviivat. Ohjausasiakirja käsitellään kunnanvaltuustossa. kirjaan liitettävä ohjausasiakirja ohjaa talousarviotyötä yhdessä taloussuunnitelman ja yksityiskohtaisempien talousarvio-ohjeiden kanssa. Mustasaaren kuntaan vaikuttavat valtakunnalliset tavoitteet ja trendit Palveluilta halutaan jatkuvasti entistä parempaa saatavuutta ja laatua. Väestönkasvu ja ikärakenteen muutokset luovat tarvetta sekä ruotsin- että suomenkielisten palvelujen kehittämiselle. Samaan aikaan kuntatalous pysyy kireänä ja kunnan on sopeutettava toimintaansa siihen, että valtion rahoitus kuntapalveluihin pienenee. Investointitarve jatkuu suurena, vaikkakin hieman maltillisempana kuin edeltävinä vuosina. Tämä lisää velkaantumista, poistoja ja käyttömenoja. Kunnan on pyrittävä kestävään kustannus- ja investointitalouteen. Valtio pyrkii tahollaan samaan, mikä puolestaan heijastuu negatiivisesti kuntaan. Tavoitteena on toimenpiteiden avulla vuosina 2015 tasapainottaa toiminnan talous niin, että rahoitus kattaa menot ja kertynyt ylijäämä pysyy positiivisena ja kasvaa. Investointitasoa sopeutetaan vuosina 2015 niin, että investoinnit voidaan kattaa vuosikatteella ja velkataakka ei kasva enää vuodesta. Taloudellisen liikkumavaran vähetessäkin ovat riittävä henkilökunta ja työssä viihtyminen avainasemassa, jotta kunta voi tarjota jatkossakin lakisääteiset palvelut, joihin väestöllä on oikeus. Valtakunnallisiin trendeihin kuuluu tahto yhtenäistää yhdyskuntarakennetta sekä pyrkimys päästöjen vähentämiseen ja ekotehokkaisiin ratkaisuihin kunnan ilmasto- ja energiastrategian mukaisesti. Heikkenevä vaihtotase kasvattaa vientivetoisen elinkeinotoiminnan poliittista kysyntää. Tämä suosii Pohjanmaan, Vaasan seudun ja Mustasaaren hyvinvoivia vientielinkeinoja. Uusi toimintaympäristö edellyttää päämäärähakuista politiikkaa, joka perustuu elinkeinoelämän, koulutuksen ja viranomaisten keskinäiseen yhteistyöhön. Vaasan seudun ja Mustasaaren kunnan uhkakuviin kuuluu logistinen eristäytyminen, koulutustarjonnan supistuminen, yhteistyöilmapiirin huonontuminen, energiaklusterin heikentyminen ja uusi muuttoaalto isompiin kaupunkeihin. Koulutuspaikkojen laaja-alainen tarjonta, kasvava väestö ja kansainväliset kontaktit yhdessä kasvavan viennin kanssa antavat nykyisin verrattain vankan pohjan julkisten palvelujen kehittämiselle sitä mukaa kuin kunta kehittyy. Keskeiset toimenpiteet vuosina 2015 ja Yhdyskuntasuunnittelu asuminen, elinkeinoelämä, virkistys, liikenne Mustasaaren kunta odottaa väestönkasvun jatkuvan koko kunnan alueella. Kunnan asukasluku oli 19 153 asukasta 31.12.2013. Väestönkasvu voi olla 1 1,5 prosenttia vuodessa, jos kunta pystyy tarjoamaan monipuolisia ja kiinnostavia asuntotontteja. Yhdyskuntasuunnittelun keskeisen perustan muodostavat strateginen yleiskaava ja asiakirja Mustasaari 2040 kehitys ja hyvinvointitrendit. Hyvinvoinnille on keskeistä, että asukkaille on elämän kaikissa vaiheissa tarjolla sopivia asumismuotoja viihtyisässä ja turvallisessa ympäristössä. Ikääntyneiden 65 84-vuotiaiden osuus väestöstä on kasvussa koko kunnan alueella, mikä asettaa erityisiä vaatimuksia asumisen huolettomuudelle. Mustasaaren kunta luo kaavanmuutoksilla edellytyksiä kerrostalorakentamiselle kunnanosakeskuksiin ja ottaa kaikessa kaavatyössään huomioon erilaisten asumismuotojen tarpeen. Sepänkylän uuden osayleiskaavan työstämistä jatketaan ideakilpailun tulosten pohjalta. Tölbyn Vikbyn ja Helsingbyn Tuovilan alueiden kokonaistarkastelut toteutetaan uusilla osayleiskaavoilla. Myös Koivulahdessa, Sulvalla ja Pohjois-Mustasaaressa kaavoitusta on tarpeen tarkastella kokonaisperspektiivistä. Asumisen ja elinkeinopolitiikan tavoitteisiin vastatakseen kunta toteuttaa maakauppoja, jotka mahdollistavat kunnan välttämättömät investoinnit ja uudet asuinalueet. Kunta kehittää kaikkia teollisuusalueitaan. Erityistä huomiota kiinnitetään kuitenkin seuraaviin uusiin alueisiin: logistiikkakeskus, Lintuvuoren uudet alueet ja Vikby II. Edellytyksiä yrityshotellin perustamiseen selvitetään. 14

Mustasaaren kunta Yleisten teiden ja kevyen liikenteen väylien kiireellisyyslistoilla huomioidaan liikenneturvallisuuden parantamisen ja yhtenäisten liikennekokonaisuuksien tarve. Sepänkylän osayleiskaavassa huomioidaan yhtenäisten virkistysreittien tarve. Kunta toteuttaa kuituverkon kunnan kiinteistöihin Mustasaaren kunnan avoin kuituverkko -hankkeen mukaisessa kiireellisyysjärjestyksessä. Palvelut Kunta suunnittelee kuntapalveluja väestömäärän kasvun ja demografi an muutosten mukaisesti. Kunta seuraa jatkuvasti sähköisen hyvinvointikertomuksen tunnuslukujen kehittymistä ja perustaa ohjelmatyönsä päivitettyihin väestöennusteisiin. Strategisessa yleiskaavassa on määritelty kunnan keskeiset kasvualueet, ja kiinteitä palveluja laajennetaan lähinnä näillä alueilla. Kaupallisten palvelujen edellytyksiä vahvistetaan aluekohtaisella kokonaissuunnittelulla. Kunta kehittää palveluja käyttäjän näkökulmasta ja soveltaa tarvittaessa uusia konsepteja hyvän kustannustehokkuuden ja käyttäjätyytyväisyyden saavuttamiseksi. Verkkopohjaiset ratkaisut kehittyvät yhä käyttäjäystävällisemmiksi, ja ne tarjoavat yhä enemmän palveluja, jotka ovat saatavilla asuinpaikasta riippumatta. Henkilöstöpolitiikassa keskitytään terveellisiin työpaikkoihin, rekrytointiin ja osaamisen kehittämiseen. Kaupunkiseutu Kuntauudistuksessa kiinnitetään huomiota elinvoimaisiin kaupunkiseutuihin. Mustasaaren kunta toimii aktiivisesti parantaakseen maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista sekä kuntarajat ylittävien palvelujen tuotantoa ja käyttöä. Kunta toimii asiakirjan Vaasanseudun alueelliset kehityslinjat 2011 2014 päivittämiseksi sen jälkeen kun Vaasan seudun rakennemalli on hyväksytty. Mustasaaren kunta on yhdessä Vaasan kaupunkiseudun kanssa mukana valtion innovaatiokeskittymäohjelmassa ja osallistuu seudulle laadittuun kasvusopimukseen. Mustasaaren kunta tekee työtä sen hyväksi, että uusi organisaatio Vaasan seudun Matkailu Oy saa hyvän alun toiminnalleen. Tavoitteena on, että Merenkurkun maailmanperintö saa laajempaa valtakunnallista tunnustusta ja että Matkailun edistämiskeskus markkinoi maailmanperintöaluetta kansainvälisesti. Mustasaaren kunta toimii seudullisen strategian laatimiseksi Vaasan seudun liikuntapaikkojen käytölle, kehittämiselle ja laajentamiselle. Mustasaari nostaa kuntauudistuksen yhteydessä esiin kysymyksen koko Pohjanmaalle yhteisistä, kuntarajat ylittävistä keskeisistä rakenteista (esim. erikoissairaanhoito, pelastuslaitos, toisen asteen koulutus ja elinkeinoelämän kehittämisedellytykset). Toiminnan muu kehittäminen Kunta edistää seudun joukkoliikenteen yhteensovittamista ja kohdistaa tarkoitukseen varoja. Kunta noudattaa kaikissa suurissa tuulivoimahankkeissa periaatetta, jonka mukaan paikallisomistus on mahdollistettava ja tuulivoimayhtiöiden on maanomistajille maksamissaan korvauksissa noudatettava oikeudenmukaisuutta. Mustasaaren kunta valvoo aktiivisesti kunnan etuja uusiutuvia energiamuotoja koskevassa vaihemaakuntakaavassa. Mustasaaren kunta toteuttaa vesihuollon kehittämissuunnitelmaa. Maailmanperintöaluetta kehitetään kokonaisuutena, johon kuuluu laadukkaita käyntikohteita Svedjehamnissa sekä Merten talo Raippaluodon sillan kupeessa. Kunta edistää Maailmanperintötien toteuttamista Björkön ja Vistanin välille. Vuoden 2015 aikana ryhdytään toimenpiteisiin, jotta kunta voi vastaanottaa 20 pakolaista vuonna. Kunta ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin turvatakseen perustavat palvelutoiminnot kriisitilanteissa kunnan valmiussuunnitelman ja eri keskusten kriisinhallintasuunnitelmien mukaisesti. Seuranta Kunta laatii tilinpäätöksen yhteydessä selonteon talousarvioon kirjattujen tavoitteiden ja ohjausasiakirjan tavoitteiden toteutumisesta. Kunnanvaltuustolle esitellään vuosittain syyskuussa väliraportti kuluvan vuoden kirjallisten tavoitteiden toteutumisesta. Ohjausasiakirja sekä jokaisen lautakunnan kohdalla mainitut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat avainasemassa seurannan ja sisäisen valvonnan toteuttamisessa. Hyväksytty kunnanvaltuustossa 9.6.2014. 15

Mustasaaren kunta Tilivelvollinen: Tehtäväalue: vastaava: KESKUSVAALILAUTAKUNTA Kansliapäällikkö Solveig Söderback Vaalit Kansliapäällikkö Solveig Söderback Toimiala Keskusvaalilautakunta vastaa vaalilain nojalla kunnan keskusvaalilautakunnalle kuuluvista tehtävistä kunnallisissa ja valtiollisissa vaaleissa sekä europarlamenttivaaleissa ja mahdollisissa kansanäänestyksissä. Muutokset toiminnassa vuonna Vuoden aikana ei toimiteta yleisiä vaaleja. Muutokset toiminnassa vuosina 2017 2018 Kunnallisvaalit toimitetaan 9.4.2017. Presidentinvaali toimitetaan tammikuussa 2018 ja mahdollinen toinen kierros helmikuussa 2018. Toimintatilasto Tilinpäätös 2014 2015 europarlamenttivaalit eduskuntavaalit ei yleisiä vaaleja äänestysalueita 23 23 23 äänioikeutettuja yhteensä 15 816 15 996 Suomessa asuvia 14 411 14 472 ennakkoäänestysprosentti 9,9 17,7 äänestysprosentti yhteensä 50,1 71,1 Suomessa asuvia 54,7 77,5 Henkilöstö Tulosalueella ei ole omaa henkilökuntaa. 16

Mustasaaren kunta Tilivelvollinen: Tehtäväalue: vastaava: TARKASTUSLAUTAKUNTA Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Leif Bengs Tilintarkastus Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Leif Bengs Toimiala Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioi, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet toimintavuoden aikana. Lautakunta arvioi kunnan toimintaa ja taloutta laatimansa arviointisuunnitelman mukaisesti. Lautakunta esittää tarkastuskertomuksen perusteella valtuustolle, voidaanko tilinpäätös hyväksyä ja tilivelvollisille myöntää vastuuvapaus. TARKASTUSLAUTAKUNTA Tilinpäätös 2014 2015-16 verrattuna talousarvioon -15 Toimintakulut: Henkilöstökulut -8 875-6 700-9 200 137,3 % Palvelujen ostot -24 816-27 800-25 300 91,0 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat -360-500 -500 100,0 % Muut toimintakulut -436 0 0 Toimintakulut yhteensä: -34 487-35 000-35 000 100,0 % TOIMINTAKATE -34 487-35 000-35 000 100,0 % Sisäiset vuokrat 0 Muut sisäiset palvelut -900 17

Mustasaaren kunta KUNNANHALLITUS Mustasaari tarjoaa laadukkaita ja helposti saatavilla olevia palveluja. Sitovat tavoitteet vuodeksi Toimenpide/mittari Vuoden tavoitetaso Mustasaari osallistuu julkisten palvelujen digitalisointiin niiden kehittämiseksi käyttäjälähtöisemmiksi. Kunnan visio ja strategia uudistetaan. Organisaatiorakenne käydään läpi. Laaditaan kunnan ICT-strategia sähköisten palvelujen käytön kehittämiseksi ja lisäämiseksi toimialoilla. Mustasaaren strategiaa päivitetään uuden kuntalain määräysten pohjalta. Strategian tavoitevuosi on 2030. Organisaatiota uudistetaan niin että se on 1.6.2017 alkaen uuden kuntalain mukainen. Hyväksytty strategia. Asetetaan poliittinen toimikunta laatimaan strategiaehdotus valtuuston käsiteltäväksi kesäkuussa 2017. Poliittinen toimikunta laatii ehdotuksen uudistetuksi organisaatioksi niin että asiasta voidaan päättää vuoden aikana. Mustasaarella on kestävä talous. Sitovat tavoitteet vuodeksi Toimenpide/mittari Vuoden tavoitetaso ja taloussuunnitelma 2017 2018 sekä investointiohjelma 2020 antavat kestävän talouden myös pitkällä aikavälillä. Vuosikate. Investointihankkeiden tasapainoinen yhteensovittaminen. Positiivinen vuosikate varsinaisessa talousarviossa. Kehittämisjaosto esittää ehdotuksia peruspalveluihin kuuluvien uusien investointihankkeiden ja monialaisten hankkeiden yhteensovittamiseksi. Mustasaaressa on tasapainoinen väestönkasvu. Sitovat tavoitteet vuodeksi Toimenpide/mittari Vuoden tavoitetaso Mustasaaren väestö kasvaa. Vuotuinen väestönkasvu. Asukasluku 19 400. Positiivinen väestönkasvu kaikissa kunnanosissa. Mustasaarella on aktiivinen ja innovatiivinen elinkeinopolitiikka. Sitovat tavoitteet vuodeksi Toimenpide/mittari Vuoden tavoitetaso Mustasaari markkinoi yritysalueita. Aktiivinen, omatoiminen markkinointi. Kunta voi jakaa yritystontteja Lintuvuorelta ja Vikby II -alueelta. 18

Mustasaaren kunta Tilivelvollinen: Tehtäväalue: vastaava: KUNNANHALLITUS Kunnanjohtaja Rurik Ahlberg Keskushallinto Hallintojohtaja Linda Jakobsson-Pada Toimiala Kunnanhallitus vastaa kunnan yleisestä kehittämisestä, kunnan hallinnosta ja taloudesta sekä konserniohjauksesta. Kunnanhallituksen henkilöstöjaosto vastaa kunnan henkilöstöpolitiikasta, ja kunnanhallituksen kehittämisjaosto avustaa kunnanhallitusta kunnan kehittämistä koskevissa asioissa. Toimiala käsittää konsernihallinnon ja kuntakehityksen. Konsernihallinto käsittää hallintopalvelut, talouspalvelut, IT-palvelut ja henkilöstöpalvelut sekä tukipalvelut. Kuntakehitys vastaa kunnan strategisesta suunnittelusta, maankäytön ohjauksesta, investointihankkeiden suunnittelusta, elinkeinoelämän ja joukkoliikenteen kehittämisestä, tilastojen tuottamisesta, palvelutuotannon yhtenäistämisestä ja kehittämishankkeista. Toimialalla koordinoidaan kunnan tukemia EU- ja muita hankkeita ja kunnan omaa hanketoimintaa. Muutokset toiminnassa vuonna Hankitaan henkilöstötietojärjestelmä (HR-järjestelmä) henkilöstöasioiden sähköistä käsittelyä varten. Maailmanperintöportti aloittaa toimintansa. Muutokset toiminnassa vuosina 2017 2018 Mustasaaren kunta huomioi toiminnassaan Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden 2017. Uusi kuntalaki tulee osittain voimaan 1.6.2017 ja merkitsee muutoksia toimintaan. Henkilöstö Tilinpäätös 2014 2015 Päätoimi, kokoaik. 32 32 36 osa-aik. 7 7 3 Sivutoimi 1 1 1 KUNNANHALLITUS Tilinpäätös 2014 2015-16 verrattuna talousarvioon -15 Toimintatuotot: Myyntituotot 71 452 30 000 22 000 73,3 % Tuet ja avustukset 5 866 0 0 Muut toimintatuotot 633 496 576 338 586 338 101,7 % Toimintatuotot yhteensä: 710 814 606 338 608 338 100,3 % Valmistus omaan käyttöön 1 398 0 0 Toimintakulut: Henkilöstökulut -2 376 719-2 279 120-2 273 120 99,7 % Palvelujen ostot -1 848 068-1 782 093-1 864 748 104,6 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat -197 940-105 500-92 800 88,0 % Avustukset -337 655-450 000-358 000 79,6 % Muut toimintakulut -333 654-354 625-384 670 108,5 % Toimintakulut yhteensä: -5 094 036-4 971 338-4 973 338 100,0 % TOIMINTAKATE -4 381 824-4 365 000-4 365 000 100,0 % Sisäiset vuokrat -216 950 Muut sisäiset palvelut -40 860 19

Mustasaaren kunta SIVISTYSLAUTAKUNTA Sitovat tavoitteet vuodeksi Toimenpide/mittari Vuoden tavoitetaso Toimenpiteitä Mustasaaren kouluja päivähoitorakenteita selvittävän raportin mukaisesti. Kirjasto selvittää, onko kirjastoautossa mahdollista ottaa käyttöön langaton verkko kirjastoautossa käytössä olevan kirjasto-ohjelman kehittämiseksi. Tehdään kirjastotoiminnan kokonaistarkastelu, jossa huomioidaan sekä palvelu- että talousnäkökohdat. Opetushallitus antanee lukion uuden opetussuunnitelman perusteet syyskuussa 2015. Valmistellaan siirtymistä sähköiseen ylioppilastutkintoon. Korsholms gymnasium sopeutetaan uuden tieto- ja viestintäteknologian lisäämiseen opetuksessa. Korsholms gymnasium laatii toiminnalleen selkeän profi ilin. Yläkoulun valinnaisaineiden määrää tarkistetaan niin että kaikki tarjotut kurssit voidaan toteuttaa ja että kurssit on linjattu strategisemmin. Musiikkiopisto kattaa suuremman osan kustannuksistaan tuloilla. Sepänkylän koulualueelle valmis suunnitelma, sisältää kulttuuritalon, Nannygårdenin, Korsholms gymnasiumin, nuorisotalon ja liikunta-alueet. Valmis suunnitelma Koivulahden oppimiskeskukselle (koulu- ja päivähoitokokonaisuus). Raportin mukaisiin toimiin ryhdytään siinä järjestyksessä, kuin ne ovat mahdollisia. Testataan yhdessä kirjastojärjestelmän toimittajan kanssa, mitä teknisiä ratkaisuja langattoman verkon käyttöönotto kirjastoautossa edellyttää. Asetetaan työryhmä selvittämään sivukirjastojen käyttöastetta ja kustannuksia. Työryhmä tarkastelee myös eri tapoja harjoittaa kirjastotoimintaa. Korsholms gymnasiumin opettajakunta laatii ehdotuksen opetussuunnitelmaksi, joka hyväksytään lukion johtokunnassa maaliskuussa. Testataan sähköisiä kokeita. Opettajat soveltavat uuden tietoja viestintäteknologian mahdollistamaa uutta pedagogiikkaa. Kannettavasta tietokoneesta tulee opiskelijalle tavallinen työväline. Kaikkien vuosikurssien kaikilla opiskelijoilla on oma kannettava tietokone. Yhteisiä kursseja muiden lukioiden kanssa. Kattavuutta korotetaan 5 prosenttiyksiköllä/vuosi kolmena tulevana vuotena. Mahdollinen koulujen yhdistäminen toteutetaan siten, että koulurakennusten yhteiskäyttö tehostuu, jolloin pienemmällä määrällä kouluja voidaan luoda hyviä oppimisympäristöjä ilman merkittäviä investointeja rakennuksiin. Kirjasto-ohjelma valmistuu niin että kirjastoautossa voidaan siirtyä on line -järjestelmään, jolloin kokoelmaja lainatiedot ovat reaaliajassa. Toimenpiteistä laaditaan raportti. Opetussuunnitelma otetaan käyttöön ensimmäisellä vuosikurssilla syksyllä. Testattujen kokeiden määrä. 100 prosenttia opiskelijoista käyttää omaa tietokonetta. Lisätään yhteisten kurssien määrää. Profi lointityö aloitetaan. Valinnaisaineiden määrä vähenee, mutta kurssit on linjattu strategisemmin. Vähintään 25 prosenttia. Suunnitelma valmis viimeistään 15.6. Suunnitelma valmis. 20

Mustasaaren kunta SIVISTYSLAUTAKUNTA SIVISTYSLAUTAKUNTA Tilinpäätös 2014 2015-16 verrattuna talousarvioon -15 Toimintatuotot: Myyntituotot 667 336 541 400 541 400 100,0 % Maksutuotot 2 138 994 2 290 477 2 390 000 104,3 % Tuet ja avustukset 144 473 75 800 87 150 115,0 % Muut toimintatuotot 237 396 175 400 175 500 100,1 % Toimintatuotot yhteensä: 3 188 200 3 083 077 3 194 050 103,6 % Valmistus omaan käyttöön 13 0 0 Toimintakulut: Henkilöstökulut -24 902 433-25 158 230-25 381 020 100,9 % Palvelujen ostot -6 408 532-6 550 350-6 459 830 98,6 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat -990 274-953 830-983 080 103,1 % Avustukset -1 588 719-1 641 657-1 669 100 101,7 % Muut toimintakulut -5 179 778-5 383 010-5 301 020 98,5 % Toimintakulut yhteensä: -39 069 735-39 687 077-39 794 050 100,3 % TOIMINTAKATE -35 881 523-36 604 000-36 600 000 100,0 % Sisäiset vuokrat -5 106 730 Muut sisäiset palvelut -3 625 700 21

Mustasaaren kunta Tilivelvollinen: Tehtäväalue: vastaava: SIVISTYSLAUTAKUNTA Sivistysjohtaja Maj-Len Swanljung Hallinto Taloussuunnittelija Annikki Ujanen Toimiala Huolehtii päivähoitoon, perusopetukseen ja lukiokoulutukseen sekä koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaan liittyvistä hallintoasioista. Sivistyslautakunnalle kuuluvat lisäksi kirjastotoiminnan ja Mustasaaren musiikkiopiston tehtäväalueet. Henkilöstö Tilinpäätös 2014 2015 Päätoimi, kokoaik. 6 7 7 osa-aik. 3 2 1 HALLINTO Tilinpäätös 2014 2015-16 verrattuna talousarvioon -15 Toimintatuotot: Tuet ja avustukset 3 296 3 300 5 800 175,8 % Toimintatuotot yhteensä: 3 296 3 300 5 800 175,8 % Toimintakulut: Henkilöstökulut -466 932-474 260-457 920 96,6 % Palvelujen ostot -37 027-44 630-50 330 112,8 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat -7 764-15 800-15 800 100,0 % Muut toimintakulut -26 438-28 430-28 750 101,1 % Toimintakulut yhteensä: -538 160-563 120-552 800 98,2 % TOIMINTAKATE -534 864-559 820-547 000 97,7 % Sisäiset vuokrat -25 390 Muut sisäiset palvelut -6 180 22

Mustasaaren kunta Tilivelvollinen: Tehtäväalue: vastaava: SIVISTYSLAUTAKUNTA Sivistysjohtaja Maj-Len Swanljung Perusopetus Sivistysjohtaja Maj-Len Swanljung Toimiala Perusopetus tarjoaa opetusta kaikille kunnassa asuville lapsille ja nuorille. Oppilaat saavat opetusta vahvistetun tunti- ja opetussuunnitelman mukaisesti. Oppilaille järjestetään maksuton koulukuljetus lainsäädännön sekä sivistyslautakunnan vahvistamien periaatteiden mukaisesti. Vuosiluokkien 1 2 oppilaille sekä erityistä tukea tarvitseville oppilaille tarjotaan aamu- ja/tai iltapäivätoimintaa. Oppilashuoltoa järjestetään voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Muutokset toiminnassa vuonna Södra Vallgrund skola ja Norra Vallgrund skola yhdistetään 1.1. Uusi esiopetuksen opetussuunnitelma ja uusi perusopetuksen opetussuunnitelma vuosiluokille 1 6 otetaan käyttöön syksyllä. Mahdollinen koulujen yhdistäminen toteutetaan hyväksytyn rakenneraportin mukaisesti. Muutokset toiminnassa vuosina 2017 2018 Uusi perusopetuksen opetussuunnitelma vuosiluokille 7 9 otetaan käyttöön syksyllä 2017. Mahdollinen koulujen yhdistäminen toteutetaan hyväksytyn rakenneraportin mukaisesti. Toimintatilasto Tilinpäätös 2014 2015 Perusopetuksen oppilasmäärä Vl. 1 6, ruotsinkieliset 1 133,5 1 158 1 183,5 Vl. 7 9, ruotsinkieliset 522 508 490,5 Vl. 1 9, suomenkieliset 511 546,5 544 Opetuskustannukset, euroa/oppilas Vl. 1 6, ruotsinkieliset 4 261 4 139 4 094 Vl. 7 9, ruotsinkieliset 5 083 5 185 5 241 Vl. 1 9, suomenkieliset 4 163 4 025 4 137 Kokonaiskustannukset, euroa/oppilas Vl. 1 6, ruotsinkieliset 7 346 7 136 7 059 Vl. 7 9, ruotsinkieliset 8 345 8 513 8 605 Vl. 1 9, suomenkieliset 7 105 6 871 7 062 Henkilöstö Tilinpäätös 2014 2015 Päätoimi, kokoaik. 161 169 177 osa-aik. 110 119 114 Sivutoimi 8 13 5 23

Mustasaaren kunta Tilivelvollinen: Tehtäväalue: vastaava: SIVISTYSLAUTAKUNTA Sivistysjohtaja Maj-Len Swanljung Perusopetus Sivistysjohtaja Maj-Len Swanljung PERUSOPETUS Tilinpäätös 2014 2015-16 verrattuna talousarvioon -15 Toimintatuotot: Myyntituotot 395 825 446 400 446 400 100,0 % Maksutuotot 92 260 127 500 115 900 90,9 % Tuet ja avustukset 100 408 23 900 27 500 115,1 % Muut toimintatuotot 181 773 128 200 125 500 97,9 % Toimintatuotot yhteensä: 770 265 726 000 715 300 98,5 % Valmistus omaan käyttöön 13 0 0 Toimintakulut: Henkilöstökulut -12 515 923-12 714 660-12 498 610 98,3 % Palvelujen ostot -4 758 118-4 736 200-4 635 570 97,9 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat -555 330-504 780-545 010 108,0 % Avustukset -119 945-124 500-121 100 97,3 % Muut toimintakulut -3 168 487-3 338 540-3 302 010 98,9 % Toimintakulut yhteensä: -21 117 803-21 418 680-21 102 300 98,5 % TOIMINTAKATE -20 347 525-20 692 680-20 387 000 98,5 % Sisäiset vuokrat -3 232 810 Muut sisäiset palvelut -2 398 500 24