KESKI-SUOMEN SOTE EHDOTUKSIA

Samankaltaiset tiedostot
KESKI-SUOMEN SOTE- PALVELUMALLI. Keski-Suomen SOTE hanke

IKÄÄNTYNEIDEN KUNTOTUTUSPALVELUT LÄHIKUNTOTUTUKSESTA KOTIKUNTOUTUKSEEN. Marja Heikkilä Saarijärvi Keski-Suomen SOTE 2020

Lähipalvelut ja palveluverkko työryhmän työskentelystä. Keski-Suomen SOTE 2020 hanke Riitta Pylvänen

Lähipalvelut ja palveluverkko. Riitta Pylvänen hankesuunnittelija

Lähipalveluiden määrittely versio 1.0

KESKI-SUOMEN SOTE- PALVELUMALLIN MÄÄRITTELYÄ. Keski-Suomen SOTE 2020

KESKI-SUOMEN SOTE2020-HANKE Lapset, nuoret ja perheet Petri Oinonen

Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittäminen Keski- Suomessa. Keski-Suomen Sote 2020 hanke Petri Oinonen Riitta Pylvänen

Lähipalvelut, palveluverkko ja asukkaiden osallisuus, raportti. Riitta Pylvänen hankesuunnittelija

Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU

KESKI-SUOMEN SOTE- PALVELUMALLIN MÄÄRITTELYÄ. Keski-Suomen SOTE 2020

SOTE-palvelut, tilannekatsaus Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p

KESKI-SUOMEN SOTE- PALVELUMALLIN MÄÄRITTELYÄ. Keski-Suomen SOTE

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

PÄIJÄT-HÄME: SIVISTYSTOIMEN JA SOTE- PALVELUIDEN YHTEISTYÖ

LAPSET, NUORET JA PERHEET korjaavasta tukevaan, yksilöstä verkostoon

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3

ETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström

TILANNEKATSAUS: 1. SOTE-UUDISTUS 2. HANKE

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti (liite 1)

KESKI-SUOMEN SOTE- PALVELUMALLIN MÄÄRITTELYÄ. Keski-Suomen SOTE 2020

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki

Siun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat , Pekka Kuosmanen

Yhdessä hyvästä parempaan Keski-Suomen uudistuvat ja integroituvat sote-palvelut

Palvelurakennetyöryhmä Perhe- ja sosiaalipalvelut Kick off. Tanja Penninkangas peruspalvelujohtaja Järvi-Pohjanmaan perusturva

LASTEN JA PERHEIDEN PALVELUIDEN TULEVAISUUDEN SUUNNITELMIA KESKI- SUOMESSA

Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän linjausten mukaisesti

Lapsille hyvä arki! LAPE alueellamme. VIP Vaativan erityisen tuen ohjaus- ja palveluverkostojen alueellinen Kick off

Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus

KOTIHOIDON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi

Keski-Suomen SOTE hanke. Keski-Suomen lasten, nuorten ja perheiden työryhmä

Ikäihmisten keskitetty asiakasohjausyksikkö

Keski-Suomen SOTE2020 hanke

Siun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

LAPE-muutosohjelman yhteys VIP-verkostoon

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma. Millaista tukea maakuntien muutostyöhön tarvitaan? Arja Hastrup, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

OT-organisaatiomalli Pohjoinen OT-KESKUS LAPE- Toimiva arki Jaana Jokinen, erityisasiantuntija

Miten sosiaalisesta kuntoutusta tehdään?

Sosiaalipalvelut Terveystalo/Kymsote

Aikuissosiaalityö ja muut aikuisten palvelut -Mitä ne ovat?

Kasvu, oppiminen, perheet

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Valtakunnallinen osaamis- ja tukikeskuspäivä Lapsi, nuori, perhe asiakkaana ja potilaana

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Lastenjalapsiperheiden palvelut sote-uudistuksessa

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja Kuusankoskitalo

Keski-Suomen Sote 2020 hanke, - Lähipalveluiden ja yhdistysten merkitys kansalaisten hyvinvoinnin turvaajina. Riitta Pylvänen hankesuunnittelija

Pälvi Kaukonen, THL Marjo Malja, Ritva Halila, STM

Uuden soten kulmakivet

Kustannustiedolla johtaminen osana palvelujärjestelmän kansallista ohjausta

Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto

Sosiaalipalvelut/ Integraatio- ja palveluverkkotyöryhmä. STJ Valkeakoski Sanna Rautalammi

Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa

Oulun palvelumalli 2020:

KESKI-SUOMEN VAMMAISSTRATEGIA

Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat. Vanhusneuvoston kokous Johtava ylilääkäri Lars Rosengren

Kuntayhtymän valtuusto. Kuntayhtymän hallitus. Oy Hallitus Tulosalueet. Kuntayhtymän johtaja. Sairaanhoidon. Diagnostiikkapalvelut.

Keski-Suomen SOTE hanke Keski-Suomen lasten ja perheiden palveluiden työryhmä

Uudistuksen alueellisen valmistelun tilannekatsaus

Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus

Kuntoutus ja ennaltaehkäisy. TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä

Aikuissosiaalityö maakunnan liikelaitoksessa ja sote-keskuksessa

Palvelupaketit ohjauksen ja raportoinnin välineenä

Satakunnan perhekeskustoimintamalli Perhelähtöisesti. Yhteistyössä. Lähellä. Luonnos

Sosiaalipalveluiden vaatimusmäärittely Kiilan 2 vaiheessa - tiivistys. Helsinki Antti Mäkelä Kehityspäällikkö Medi-IT

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN TUOTTAMINEN Perustuu lausunnolla oleviin lakiluonnoksiin

Aluesimulaatiot aineistot ja niiden analysointi

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä

MONITOIMIJAINEN PERHETYÖ JA PERHEKUNTOUTUS

Maakunnallisen päihde- ja mielenterveyspalveluiden ohjausryhmän Ryhmä 1:n tuotos tiivistettynä

LAPE Osaamis- ja tukikeskukset (OT-keskukset) Palvelujen koordinointia, tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä vaativaa asiakastyötä

SOTE IHMISEN KOKOISEKSI KESKI-UUDENMAAN ALUEELLISEN SOTE-MALLIN SUUNNITTELUN HANKE JÄRVENPÄÄ, HYVINKÄÄ, MÄNTSÄLÄ, NURMIJÄRVI, PORNAINEN JA TUUSULA

Helsingin sosiaali- ja terveysviraston ja Fiksu Kalasataman nopeat kokeilut Nopeiden kokeilujen kevään 2017 tarjouskierros

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

missä mennään ja mitä on tulossa?

OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLON TULEVAISUUDEN RAKENNE OSANA KUNNAN HYVINVOINTITYÖTÄ

LAPE KYMENLAAKSO Yhdessä kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit

Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden palvelukuvausten laadinta

LAPE Osaamis- ja tukikeskusten valtakunnallinen rakenne

KESKI-SUOMEN VAMMAISSTRATEGIA

Opetus- ja kulttuuripalvelujen näkökulma yhteistyöhön ja yhdyspinnoille

Esimerkkejä palvelulinjoista: seniori- ja vanhuspalvelut ja perhepalvelut

Kuntayhtymän valtuusto. Kuntayhtymän hallitus. Kuntayhtymän johtaja. Sairaanhoidon. Diagnostiikkapalvelut. Hoidolliset.

Mielenterveys-, päihde- ja aikuisten sosiaalipalvelujen yhteiset asiakkaat - Palvelujen porrastus kärkihankkeena Keski-Uudellamaalla

Yhteistyö ja tulevaisuuden suunnat muuttuvassa toimintaympäristössä Eksote

Pohjois-Pohjanmaan monialainen maakunta. - sote- valmistelun vaihetta

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

LAPE UUDISTUSOHJELMA TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste

SOTE VALMISTELU TOUKOKUU Potilaan oikeusturvakeinot ja niihin vastaaminen

Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi

MITEN TÄSTÄ ETEENPÄIN? NYT ON TOIMINNAN AIKA

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI PALVELUKOKONAISUUSUUDISTUS #SOTEPORVOO2017

Digitaalinen palveluintegraatio ja henkilökohtainen hyvinvointisuunnitelma

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK

Transkriptio:

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 - EHDOTUKSIA 13.5.2016

KESKI-SUOMEN SOTE 2020-HANKKEEN TAVOITTEET Kokonaistavoite: Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen tavoite on rakentaa Keski-Suomeen asukas- ja asiakaslähtöinen tuotantorakenne ja toimintamalli, jolla turvataan Keski-Suomen asukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelut. 1. Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen vahvistaminen palvelutuotantojärjestelmä uudelleen organisoimalla Laajan palveluintegraation toteutus asiakaslähtöisinä palvelukokonaisuuksina 2. Koska uudessa mallissa järjestämis- ja tuotantovastuuta keskitetään, varmistetaan lähipalveluiden toimivuus useilla eri tavoilla. 3. Sosiaali- ja terveydenhuollon johtamisosaamisen parantaminen kaikilla tasoilla 4. Uuden alueellisen kehittämis-, koulutus- ja tutkimus-rakenteen luominen sosiaali- ja terveyspalveluiden laadun ja kehittymisen varmistamiseksi

PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN UUDESSA SOTE-RAKENTEESSA ASUKKAIDEN ARKI ja Lähipalvelut Yhteistyö (sote, kunta, yhdistykset, järjestöt) Palveluohjaus SOTE Lähipalvelut Sähköiset palvelut ja -asiointi, omahoito Yksi asiakas, yksi suunnitelma SOTE erityispalvelut Liikkuvat palvelut

KESKEISIÄ KYSYMYKSIÄ: Mitä lisäarvoa terveys- ja hyvinvointihyötyä palvelu tai koko palvelujärjestelmä tuottaa asiakkaalle? Miten palvelujärjestelmän tuottamat ratkaisut tukevat asiakkaan selviytymistä? arjessa ja yleensä elämässä pärjäämistä? toimintakykyä? Mistä palvelujen vaikuttavuus syntyy? Palvelu- ja tuotantologiikan erot 13.5.2016

HYVINVOINTI- JA TERVEYSHYÖTY & VAIKUTTAVUUS? Edellyttää muutoksia koko järjestelmässä, organisaatiokulttuurissa, asiakastyössä ja johtamisessa. Esim. talous- ja henkilöstöjohtaminen, erilaiset liitännäis- ja tukipalvelut sekä tieto- ja muut järjestelmät tukevat omalla toiminnallaan asiakaspalvelussa työskentelevien työtä. Yksittäisen asiakkaan näkökulman ja osallisuuden vahvistamisen lisäksi erilaisia interventioita on kohdennettava aikaisempaa enemmän myös koko väestöön ja erilaisiin väestöryhmiin. Palvelujärjestelmän tulee mahdollistaa asiakkaan ja ammattilaisen kohtaaminen tarkoituksenmukaisella tavalla. Palvelutoiminta perustuu yksilöllisesti tunnistettuun tarpeeseen, asiakkaan voimavarojen vahvistamiseen ja ratkaisukeskeisyyteen.

PALVELUOHJAUSJÄRJESTELMÄ 80-90% 10%-20% Palveluneuvonta/ Palveluihin ohjaus Contact Center Palveluissa ohjautuminen palveluohjaus Palvelutarve Tiedon hankinta itsepalveluna Anu Pihl 3.6.2015

KUNNAN HYVINVOINTITYÖ JA SOTE -KESKUS Kunnan hyvinvointityöryhmä Sote- / Hyvinvointikeskus Toiminnat perusteena ovat paikalliset tarpeet Yhteistyö tilaratkaisuissa ja toimintatavoissa Hyvinvointitiimi Osallistuva ja voimaantuva asukas/asiakas, läheiset ja lähiyhteisö - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen - palveluohjaus ja palvelun/ hoidontarpeen arviointi - perusterveydenhuolto - kuntoutus - rakenteellinen ja käytännön sosiaalityö - mielenterveys- ja päihdetyö - vammaistyö - perhetyö - työterveyshuolto - yhteistyö kolmannen sektorin kanssa - yritysyhteistyö - sote erikois- ja erityispalvelut ja tuki Hyvinvointitupa - Kunnan, järjestöjen, valtion, soten, yritysten, kansalaisten omat palvelut saman katon tai verkoston alla - Joka paikkakunnalla oman näköinen mutta paikallisesti koordinoitu Erikois- ja erityispalveluiden tuki ja palvelut

HYVINVOINTIKESKUS / HYVINVOINTITUPA Sote-/Hyvinvointikeskukset ovat eri kokoisia (erilainen palveluvalikoima) eri kokoisissa kunnissa/alueilla Niiden sisältö suunnitellaan paikallisista tarpeista käsin erikois- ja erityispalveluiden tuki mukaan lukien Hyvinvointituvat ovat pääsääntöisesti kunnan tai kunnan sekä järjestöjen yhdessä organisoimaa palvelua ja yhteistoimintaa Hyvinvointituvassa voidaan tuottaa myös sote palveluita tai hyvinvointituvan toimintoja voidaan tuottaa hyvinvointikeskuksessa paikkakunnan asukastarpeiden mukaisesti 13.5.2016

KAIKKIEN IKÄRYHMIEN JA TYÖIKÄISTEN PALVELUMALLI 1. taso Arjen lähipalvelut Kauppa, apteekki, pankki, optikko, kirjasto, bussit ja palvelukyydit, yhteispalvelupisteet, kulttuuri- ja liikuntaharrastuspaikat, kansalais- ja työväenopistot, poliisi, maahanmuuttajapalvelut, virkistysalueet, työllisyyspalvelut Esteettömyyden edistäminen, teiden kunnossapito, tietoliikenne ja ICT-tuki, hyvinvointia tukeva kaavoitus, ensivastetoiminta, toimintatilojen mahdollistaminen kuntalaisille, yhteistyö järjestöjen, seurakuntien ja yritysten kanssa. 2. Taso 3.Taso Sote-lähipalvelut Sote-erityispalvelut Liikkuvat ja sähköiset palvelut erikoissairaanhoito kotiin, kotihoito ja sairaala, vaativa päivystys kuntoutus- ja terapiapalvelut, turvakoti tukihenkilö toiminta, erityisosaamista vaativa: erityisryhmien asuminen ja - ikääntyvien palvelu päivätoiminta, perhe- - lasten, nuorten ja perheiden hoidon järjestäminen, palvelut, sijaishuoltoyksikkö omaishoidon tuki, päihde- - vammaispalvelu, vammais- ja - päihde-, mielenterveys- ja aikuis mielenterveyspalvelut, sosiaalityö terveydenhuolto, ensihoito, omais- ja perhehoidon keskus pitkäaikaishoito, sosiaali- ja potilasasiamies, apuvälinepalvelut, ( sotevahti ) sosiaalipalvelut, kriisipalvelut, saattohoidon koordinointi työterveyshuolto Yhteistyö (sote, kunta, järjestöt, yritykset) Palveluohjaus Sähköiset palvelut ja -asiointi, omahoito Yksi asiakas, yksi suunnitelma Liikkuvat palvelut

PALVELUMALLI - LAPSET, NUORET JA PERHEET 1.Taso Lähi- ja peruspalvelut Perheiden arki ja elinolot: asuminen, asuinalue, yhteisöllisyys, harrastustoiminta, toimeentulo, työn ja perheen yhteensovittaminen jne. Avoimet yhteiset peruspalvelut: neuvolat, varhaiskasvatus, esija perusopetus, aamu- ja iltapäivätoiminta, opiskeluhuolto, kulttuuri, liikunta, nuorisotyö, sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut (perhetyö, kotipalvelu jne.), avo- ja suun terveydenhuolto, työvoimapalvelut, SRK:n ja 3.sektorin toiminta jne. 2.Taso Maakunnalliset palvelut Maakunnalliset erityispalvelut: lastensuojelulain mukainen työskentely, vammaispalvelut, kuntoutus, kasvatus- ja perheneuvola, toisen asteen koulutus, lapsioikeudelliset palvelut, perhesovittelu, tehostettuperhetyö, erikoissairaanhoidon avohoito, etsivä nuorisotyö, kotouttaminen jne. Maakunnallinen osaamis- ja tukikeskus: tutkimus, kehittämis- ja koulutustoiminta, konsultaatio, sijaishuoltoyksikkö, lasten ja nuorten päihdekuntoutus, erikoissairaanhoidon osastohoito, eriytynyt erityisopetus, sairaalaopetus, ensi- ja turvakoti jne. Palveluohjaus Sähköiset palvelut ja asiointi, omahoito 3.Taso Kansalliset erityispalvelut Yhteistyö (sote, kunta, järjestöt, yritykset) Yksi asiakas, yksi suunnitelma Liikkuvat palvelut Petri Oinonen 13.5.2016 Kansallinen taso erityiserityistaso: oikeuspsykiatriset palvelut, lastensuojelun vaativa erityisosaaminen, moniongelmaiset maahan muuttaja lapset ja nuoret, rikosseuraamus ym. erityiserityispalvelut

IKÄÄNTYNEIDEN PALVELUMALLI 1. taso Arjen lähipalvelut Yksilölliset asumisratkaisut ja yhteisöllinen asuminen. Yhteiset kokoontumistilat ja kerhot. Muun muassa kauppa, ateria-, siivous-, asiointi- ja muut tukipalvelut. 2. Taso Sote-lähipalvelut Päivä- ja seniorikeskukset, muistikoordinaattori ja -hoitaja, ikäihmisten osavuorokautinen ja intervallihoito, perhehoito, ennaltaehkäisevät palvelut, ikäihmisten kotihoito ja kotisairaala (24/7), palveluasuminen, tehostettu palveluasuminen, pitkäaikaishoito, muistipoliklinikka, kuntoutusyksikkö ja kotikuntoutus, geriatrin palvelut. 3.Taso Soteerityispalvelut psykogeriatrinen osaaminen muistiosaamiskeskus omais- ja perhehoidon keskus Yhteistyö (sote, kunta, yhdistykset, yritykset) Neuvonta ja palveluohjaus Sähköiset palvelut ja -asiointi, omahoito Yksi asiakas, yksi suunnitelma Liikkuvat palvelut

MONIALAISEN KUNTOUTUKSEN KOKONAISUUS SOTE 2020-HANKKEESSA Kuntoutus Vammaispalvelut Lasten, nuorten ja perheiden palvelut Mielenterveys-, päihde- ja aikuissosiaalityö Työikäisten palvelut Ikääntyneiden palvelut 13.5.2016

MIELENTERVEYS-, PÄIHDE- JA AIKUISSOSIAALITYÖ 13.5.2016

13.5.2016 14

13.5.2016 15

SOTE-INTEGRAATION MERKITYS ERITYISEN SUURI NÄISSÄ PALVELUISSA Tällä hetkellä järjestelmä pirstaleinen, vaikeasti hahmotettava niin asiakkaille kuin ammattilaisille TAVOITTEEMME Parhaat osaajat etulinjassa Kerralla kuntoon niin paljon kuin mahdollista Heti oikealle asiantuntijalle Ei pallottelua Moniammatillinen työryhmä tukee asiantuntijaa MUTTA hallituksen uusi linjaus katkaisee vertikaalisen integraation!?! Ehkä myös horisontaalisen integraation erityistasolla!?! 13.5.2016

13.5.2016 KUSTANNUSNÄKÖKULMA

13.5.2016 ASIAKAS-, KUSTANNUS- JA INTEGRAATIONÄKÖKULMA

13.5.2016 SELVITYS

KESKEINEN KYSYMYS Miten Keski-Suomessa parannetaan erityisen haavoittuvassa asemassa olevien aikuisten palveluja ja kuntotutusta? Mielenterveys- päihde- ja aikuissosiaalityön asiakkaissa on runsaasti niitä henkilöitä, jotka tarvitsevat monia palveluita. Tätä problematiikkaa on käyty läpi hankkeen mielenterveysja päihdetyöryhmässä. Keskeisiksi ongelmakohdiksi nykyisessä palvelujärjestelmässä päihde- ja mielenterveysryhmän jäsenet nostivat seuraavat asiat: 1. Mielenterveys- päihde- ja aikuissosiaalityön palveluiden pirstaleisuus 2. Kustannusten painottuminen kallisiin erityis- ja erikoissairaanhoidon palveluihin 3. Asiakkkaan/potilaan vaikeus löytää oikeaa palvelua oikeaan aikaan

TAUSTAA KESKI-SUOMESSA JO TEHDYSTÄ TYÖSTÄ Kuntien mielenterveys- ja päihdestrategiat Lähes joka kunnassa Arjen Mieli hanke (1.1.2011 31.1.2013) Aikuissosiaalityön hankkeet Aikuissosiaalityön kehittämishanke Keski-Suomessa (2007-2009) SOSKU hanke Jyväskylässä ja Laukaassa (2015 2018) Keski-Suomen aikuispsykiatrian kokonaissuunnitelma Hoitoketjutyö 13.5.2016

UUDEN TOIMINTAMALLIN KULMAKIVIÄ 1. Asiakkaiden/potilaiden ja heidän läheistensä omien voimavarojen tukeminen 2. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (toimijoiden verkosto, jossa on mukana kuntien, valtion, järjestöjen, yritysten ja kansalaisten oma toiminta) 3. Lähipalvelupainotteisuus matalan kynnyksen toimintamalli 4. Mahdollisuus 24/7 - tukeen 5. Moniammatillisuus aidon, uuden toimintakulttuurin synnyttäminen 6. Erityisosaamisen kokoaminen ja uudenlaiset toimintamallit 7. Palveluohjausjärjestelmän tuki kokonaisuudelle 8. Nykyisen kustannusrakenteen selvittäminen, vertailu vastaaviin alueisiin ja koko maahan sekä painopisteen siirto lähipalveluihin ja ennaltaehkäisyyn 13.5.2016

13.5.2016 SIIRRYMMEKÖ 2000-LUVULLE

Mielenterveys-, päihde- ja aikuissosiaalityössä kuntoutumista ei tapahdu, elleivät asiakkaat ja heidän läheisensä itse työskentele aktiivisesti oman hyvinvointinsa, paranemisensa ja kuntoutumisensa hyväksi. Ammattilaiset ovat ohjaajia, valmentajia, tukijoita, neuvojia, jne. Vertaistuella ja kokemuksellisuudella on usein merkittävä paikka työskentelyprosessissa. 13.5.2016

LOPUKSI Tuollainen voikin onnistua Timo Salmisaari 13.5.2016

AIKUISTEN PSYKOSOSIAALISTEN PALVELUJEN PALVELUJÄRJESTELMÄN TULEE PALVELLA JOKAISTA KÄYTTÄJÄT EIVÄT OLE MIKÄÄN ERILLINEN IHMISRYHMÄ - SE ON MEITÄ KAIKKIA VARTEN, TERVETULOA! Timo Salmisaari

YHTEISKUNNALLISEN OSALLISUUDEN ORGANISAATIO Palvelukokonaisuudet: Aikuissosiaalityön prosessiorganisaatio Mielenterveys- ja päihdepalvelut (ml. Psykososiaalinen tuki) Psykososiaalinen kuntoutus Muun kuin välittömästi työelämään tähtäävän kuntouttavan työtoiminnan palvelukokonaisuus Vaativien palvelujen prosessiorganisaatio em. sisällä Tuotanto-organisaatiot: Hyvinvointiasemien palvelutuotanto (Matalan kynnyksen jatkoprosessit) Somaattisen erikoissairaanhoidon psykososiaalinen tuki (Professioiden ja somatiikan prosessien tuki ja täydentäminen) Vaativien palvelujen organisaation tuki yksiköille Työelämään tähtäävän työllistämisen tuki (mm. silpputyö, täydentävä työ, arjen avustajat ym.) a) Täydentävän työn työpaikkojen luominen, hallinnointi ja oma tuotanto, MYÖS työelämään suuntautuvien osalta (TYPin hallinnoimana) b) Räätälöidyt yksilölliset ratkaisut mahdollistava Tilaaja Tuottaja malli ts. työn ja tekijän yhteensaattaminen Timo Salmisaari

INTEGROITU, VOIMAVARALÄHTÖINEN JA RATKAISUKEINEN PALVELUMALLI 1. taso Arjen lähipalvelut 2. Taso Sotelähipalvelut 3.Taso Soteerityispalvelut Osallisuus vaikuttavuus Matalat kynnykset ei pallottelua Parhaat osaajat etulinjassa Kerralla kuntoon niin paljon kuin mahdollista Heti oikealle asiantuntijalle lähettämisen kulttuurista eroon Moniammatillinen työryhmä tukee asiantuntijaa Yhteistyö (sote, kunta, yhdistykset, yritykset) Palveluohjaus Sähköiset palvelut ja -asiointi, omahoito Yksi asiakas, yksi suunnitelma Liikkuvat palvelut

13.5.2016 KIITOS JA HYVÄÄ KEVÄTTÄ!