Keski-Suomen SOTE2020 hanke

Transkriptio

1 Keski-Suomen SOTE2020 hanke Lapset, nuoret ja perheet Petri Oinonen

2 Keski-Suomen lasten, nuorten ja perheiden palvelumallin kehittämistyön eteneminen Vaihe 1 12/2014-4/2015 Vaihe 2 6/ /2016 Vaihe 3 11/2016 ->? ISO KUNTAKIERROS (21 kuntaa) Kuntalaisten kuuleminen palvelumallin määrittelytyössä Henkilöstötilaisuudet (valmentaminen ja hyvien käytäntöjen kerääminen) KYSELYT järjestöille ja heidän asiakkailleen sekä ammattilaisille KESKI-SUOMEN SOTE2020-HANKKEEN LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN TYÖRYHMÄ SEKÄ SEMINAARIEN TYÖPAJAT Missio-visio-strategia, yhteinen näkemys tavoitteista ja etenemistavasta VISIO: Korjaavasta tukevaan yksilöstä verkostoon Pilotti 1: Perhekeskusmallin kehittäminen ja juurruttaminen Keski-Suomessa Keski-Suomen Sote palvelumalli Pilotti 2: Keski-Suomen lasten, nuorten ja perheiden erityispalvelumalli. Perhekeskusmallin käyttöönottaminen Keski-Suomessa. Verkostotyön yhteensovittaminen - Lähiverkostot (perheiden arki) - Viralliset verkostot (perhekeskusmallin mukaiset) - Seudulliset erityispalvelut - Erikoistason eriytyneet palvelut Maakunnallisen osaamis- ja tukikeskustoiminnan käynnistäminen

3 Kansalliset erityispalvelut Lähi- ja peruspalvelut 1. Taso: Perheiden arki ja elinolot: Asuinalue, asuminen, yhteisöllisyys, harrastustoiminta, toimeentulo, työn ja perheen yhteensovittaminen jne. 2. Taso: Avoimet yhteiset peruspalvelut: Kulttuuri, liikunta, neuvolat, opiskelijahuolto, varhaiskasvatus, koulutus, kasvatusvalmennus, perheneuvonta, sosiaalihuoltolain mukainen lastensuojelutyö, perhetyö, kotipalvelu, nuorisotyö, nuorisotiedotus ja neuvonta, ohjaamot ym. nuorille Maakunnalliset palvelut 3.Taso: Maakunnalliset erityispalvelut: (ongelmalähtöinen) Lastensuojelulain mukainen lastensuojelutyö, kasvatus- ja perheneuvola, oikeudelliset palvelut, perhesovittelu, tehostettuperhetyö, parisuhteen tuki, erikoissairaanhoidon avohoito, tason 2 tukeminen, yms. Kotouttaminen? Etsivä nuorisotyö Palveluohjaus 4. Taso: Maakunnallinen osaamis- ja tukikeskus: Tutkimus, kehittämis- ja koulutustoiminta, konsultaatio, sijaishuolto, lasten ja nuorten päihdekuntoutus, erikoissairaanhoidon osastohoito, eriytynyt erityisopetus, sairaalaopetus, lastenasiaintalo, kriminaalihuolto, ensija turvakoti Sähköiset palvelut ja asiointi, itsehoito 5.Taso: Kansallinen taso erityiserityistaso: oikeuspsykiatri set palvelut, lastensuojelun vaativa erityisosaaminen, moniongelmaiset maahanmuuttaja lapset ja nuoret, ym. erityiserityispal velut Yksi asiakas, yksi suunnitelma Petri Oinonen

4 LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUJEN ORGANISOINTI TULEVAISUUDESSA? 1.Taso: Perheiden arki ja elinolot: Yhteisöllisyys, vertais- ja harrastustoiminta, kaupat, pankit, srk:n ja 3. sektorin palvelut, ym. lähipalvelut 2. Taso: Avoimet yhteiset peruspalvelut: Neuvolatoiminta, varhaiskasvatus, opetus, opiskeluhuollon terveydenhoitaja- ja lääkärityö sekä psykologi- ja kuraattoritoiminta, sosiaalihuoltolain mukainen lastensuojelutyö Perhekeskusmallin mukainen työskentely: Jämsä ja Arjen verkostojen ja virallisten Kuhmoinen verkostojen yhdistäminen. Eivät ole tällä Alueellinen vastuu ja hetkellä mukana koordinaatio KS Sote hankkeessa 3. Taso: Maakunnalliset erityispalvelut: Nykyisten perheneuvoloiden pohjalle (vrt Eksoten lasten ja nuorten talot) 4. Taso: Maakunnallinen osaamis- ja tukikeskus: Vaikeasti oireileville ja paljon tukea tarvitseville Petri Oinonen Kansallinen taso: Erityiserityistaso Liikkuvat ja sähköiset palvelut

5 Pilotti 1

6 PILOTTI 1 - KYSYMYKSET LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTITYÖRYHMÄ 1. Onko kunnassanne toimivaa lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmää? 2. Onko ryhmä strateginen vai käsitteleekö se asiakastapauksia? Mitä sisältöjä ryhmä käsittelee? 3. Mikä on ryhmän kokoonpano? 4. Kuinka usein ryhmä kokoontuu? 5. Kenen vastuulla ryhmä on ja kuka/ketkä tekevät päätökset? 6. Miten lasten ja nuorten ääni on huomioitu? (Onko esim. ryhmässä nuorisoedustusta?) HYVINVOINTITUPA/ KESKUS 7. Onko kunnassanne lapsille, nuorille ja perheille hyvinvointitupaa/-keskusta? PERHEKESKUSMALLI 8. Käytetäänkö kunnassanne perhekeskusmallia? HALUKKUUS OSALLISTUA PILOTTIIN 9. Onko kuntanne halukas osallistumaan pilotointiin Perhekeskusmallin kehittäminen ja käyttöönotto, sekä muutosvalmennusprosessin mallinnus - tai muuhun kehitys- ja yhteistyöhön? (Alustava, periaatteellinen kanta.)

7 1. LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTITYÖRYHMÄ ON TOIMIVA LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI -TYÖRYHMÄ JOUTSA KEURUU KINNULA MUURAME SAARIKKA - Kannonkoski - Karstula - Kivijärvi - Kyyjärvi - Saarijärvi TOIVAKKA UURAINEN ÄÄNEKOSKI WIITAUNIONI - Pihtipudas - Viitasaari HYVINVOINTI -TYÖRYHMÄ, JOHON ON YHDISTETTY LAPSET JA NUORET JYVÄSKYLÄ KARSTULA NUORTEN OHJAUS- JA PALVELUVER- KOSTOTYÖ- RYHMÄ (NUORISOLAIN MUKAINEN) HANKASALMI KANNONKOSKI KIVIJÄRVI KYYJÄRVI SAARIJÄRVI LAUKAA LAPSITYÖ- RYHMÄ, TAI JOKIN MUU TYÖRYHMÄ KAKSI RYHMÄÄ, STRATEGINEN JA ASIAKAS- TAPAUKSIA KÄSITTELEVÄ EI VARSINAISES TI OLE KONNEVESI PETÄJÄVESI LAUKAA LUHANKA MULTIA

8 2. MITÄ SISÄLTÖJÄ RYHMÄ KÄSITTELEE? STRATEGINEN Lasten ja nuorten asiat HANKASALMI JOUTSA KEURUU MUURAME SAARIKKA - Kannonkoski - Karstula - Kivijärvi - Kyyjärvi - Saarijärvi TOIVAKKA ÄÄNEKOSKI STRATEGINEN Hyvinvoinnin kokonaisuus, Elämänkaarimallin mukaisesti JYVÄSKYLÄ KARSTULA STRATEGINEN JA ASIAKAS- TAPAUKSIA KÄSITTELEVÄ Lasten ja nuorten asiat Yksi työryhmä UURAINEN KONNEVESI KINNULA STRATEGINEN JA ASIAKAS- TAPAUKSIA KÄSITTELEVÄ Lasten ja nuorten asiat Kaksi työryhmää PETÄJÄVESI STRATEGINEN JA ASIAKAS- TAPAUKSIA KÄSITTELEVÄ Lasten ja nuorten asiat Yksi työryhmä, kaksi kuntaa WIITAUNIONI - Pihtipudas - Viitasaari EI VARSINAISES TI OLE LAUKAA LUHANKA MULTIA

9 MONIALAINEN/ MONIAMMATILLI NEN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI- TYÖRYHMÄ JOUTSA KEURUU KINNULA MUURAME SAARIKKA - Kannonkoski - Karstula - Kivijärvi - Kyyjärvi - Saarijärvi TOIVAKKA UURAINEN ÄÄNEKOSKI WIITAUNIONI - Pihtipudas 3. RYHMÄN KOKOONPANO MONIALAINEN, ELÄMÄNKAARI -MALLIN MUKAINEN TYÖRYHMÄ, JOHON ON YHDISTETTY LAPSET JA NUORET JYVÄSKYLÄ KARSTULA MONIALAISET NUORTEN OHJAUS- JA PALVELUVERKOS TOT (NUORISOLAIN MUKAINEN) HANKASALMI KANNONKOSKI KIVIJÄRVI KYYJÄRVI SAARIJÄRVI MONIALAIN EN LAPSITYÖ- RYHMÄ, TAI JOKIN MUU TYÖRYHMÄ KAKSI MONIALAIST A RYHMÄÄ, STRATEGINE N JA ASIAKAS- TAPAUKSIA KÄSITTELEVÄ EI VARSI- NAISES- TI OLE KONNEVESI PETÄJÄVESI LAUKAA LUHANKA MULTIA

10 4. KUINKA USEIN RYHMÄ KOKOONTUU? LAUKAA LUHANKA MULTIA 0 krt 1-2 krt/vuodessa 3-6 krt/vuodessa JOUTSA KANNONKOSKI KEURUU KIVIJÄRVI KYYJÄRVI SAARIKKA HANKASALMI KARSTULA MUURAME PETÄJÄVESI TOIVAKKA WIITAUNIONI - Pihtipudas - Viitasaari ÄÄNEKOSKI 7krt tai useammin vuodessa JYVÄSKYLÄ KINNULA KONNEVESI UURAINEN

11 5. KENEN VASTUULLA RYHMÄ ON? HANKASALMI KIVIJÄRVI KANNONKOS KI Sivistyslautakunnan Perusturvalautakunnan JOUTSA KEURUU LAUKAA Lapsi- ja perhelautakunnan Sosiaali- ja sivistystoimen Perusturva -liikelaitoksen Kunnan työntekijä koordinoi työryhmää MUURAME MULTIA Saarikka JYVÄSKYLÄ KARSTULA KINNULA KONNEVESI TOIVAKKA WIITAUNIONI - Pihtipudas - Viitasaari ÄÄNEKOSKI

12 6. MITEN KUNNAT OVAT OTTANEET HUOMIOON LASTEN JA NUORTEN ÄÄNEN? NUORISO- VALTUUSTO TAI NUORTEN EDUSTUS JOUTSA, JYVÄSKYLÄ, KEURUU, KIVIJÄRVI, LAUKAA, MUURAME, PETÄJÄVESI, PIHTIPUDAS, VIITASAARI, SAARIJÄRVI, ÄÄNEKOSKI AIKAISEM- MIN TOIMINNAS SA OLLUT NUORISO- VALTUUSTO, EI NUORTEN EDUSTAJAA HANKASALMI: aikaisemmin toimi Nuorisovaltuusto HanNu. KONNEVESI KUNTA JÄRJESTÄÄ ERILAISIA KUULEMISIA JA KYSELYJÄ LAUKAA: Työryhmän toimiessa se on tehnyt erilaisia kyselyjä ja järjestänyt kuntalaisiltoja SAARIJÄRVI/ SAARIKKA: Hyvinvointisuunnitelmaa tehtäessä on kuultu lapsia ja nuoria sekä heidän vanhempiaan tekemällä kysely koulujen kautta + vanhemmille netissä OMA TYÖRYHMÄ KARSTULA: Hyvinvointiohjelman johtoryhmässä nuorten ääni on huomioitu järjestä-mällä mm. nuorten kumppanuuspöytä KINNULA: Hyvinvointityöryhmässä on oma lasten ja perheiden, sekä nuorten alatyöryhmä KONNEVESI: Lapsityöryhmä TALOTOIMI- KUNTA KANNONKOSKI, KYYJÄRVI, MULTIA: Nuorisotalotoimikunta

13 7. LAPSILLE, NUORILLE JA PERHEILLE SUUNNATTU HYVINVOINTITUPA/-KESKUS TAI JOKIN VASTAAVA (1/2) USEAMPI HYVINVOINTI- TUPA/-KESKUS JYVÄSKYLÄ (ei kutsuta hyvinvointituviksi/- keskuksiksi) HYVINVOINTI- TUPA/ -KESKUS KARSTULA KINNULA PIHTIPUDAS VIITASAARI HYVINVOINTI- TUPA/ -KESKUS PAINOPISTE IKÄIHMISILLE/ AIKUISILLE KYYJÄRVI SAARIJÄRVI/SAARIKKA EI OLE HYVINVOINTITUPAA/ -KESKUSTA HANKASALMI JOUTSA KEURUU KIVIJÄRVI KANNONKOSKI KONNEVESI LAUKAA LUHANKA MULTIA PETÄJÄVESI TOIVAKKA UURAINEN ÄÄNEKOSKI

14 7. LAPSILLE, NUORILLE JA PERHEILLE SUUNNATTU HYVINVOINTITUPA/-KESKUS TAI JOKIN VASTAAVA (2/2) NUORISOTILA TAI TALO (20 kuntaa) HANKASALMI, JYVÄSKYLÄ, JOUTSA, KARSTULA, KEURUU, KINNULA, KIVIJÄRVI, KANNONKOSKI, KONNEVESI, KYYJÄRVI, LAUKAA, MULTIA, MUURAME, PETÄJÄVESI, PIHTIPUDAS, VIITASAARI, SAARIJÄRVI, TOIVAKKA, UURAINEN, ÄÄNEKOSKI NUORILLE SUUNNATTU STARTTI- TAI TYÖPAJA (17 kuntaa) HANKASALMI, JOUTSA, JYVÄSKYLÄ, KANNONKOSKI, KARSTULA, KEURUU, KONNEVESI, KYYJÄRVI, LAUKAA, MUURAME, PETÄJÄVESI, PIHTIPUDAS, VIITASAARI, SAARIJÄRVI, TOIVAKKA, UURAINEN, ÄÄNEKOSKI MLL:n perhekahvila (21 kuntaa) HANKASALMI, JOUTSA, JYVÄSKYLÄ, KARSTULA, KEURUU, KINNULA, KIVIJÄRVI, KANNONKOSKI, KONNEVESI, KYYJÄRVI, LAUKAA, LUHANKA, MULTIA, MUURAME, PETÄJÄVESI, PIHTIPUDAS, VIITASAARI, SAARIJÄRVI, TOIVAKKA, UURAINEN, ÄÄNEKOSKI

15 8. KÄYTETÄÄNKÖ KUNNASSA PERHEKESKUSMALLIA? ON KÄYTÖSSÄ SUUNNITTEILLA EI OLE VARSINAISESTI KÄYTÖSSÄ, MUTTA VERKOSTOMAISESTI TOIMITAAN JYVÄSKYLÄ: taustalla Ojopa-hankkeen pilotti, jossa hyödynnettiin Jamkin ohjauksessa palvelumuotoilua. HANKASALMI: yhteistyössä MLL:n kanssa. SAARIJÄRVI JA SAARIKKA ÄÄNEKOSKI: yli hallintokuntien meneviä toimintoja on pyritty rakentamaan ko mallilla. Yhteistyötä olemme tehneet mm. Heinolan kanssa. Ta 2016 anomme perhekeskuskoordinaattoria. Tila-asia on myös keskeneräinen. Myös 3. sektori ja seurakunta ovat olleet mukana. JOUTSA KARSTULA KEURUU KINNULA KIVIJÄRVI ja KANNONKOSKI KYYJÄRVI KONNEVESI LAUKAA LUHANKA MULTIA MUURAME PETÄJÄVESI PIHTIPUDAS TOIVAKKA VIITASAARI UURAINEN

16 9. KUNTIEN HALUKKUUS OSALLISTUA PILOTOINTIIN HALUAA OLLA MUKANA HALUAA LISÄTIETOJA ENNEN PÄÄTÖSTÄ EI OSAA SANOA EI HALUA OSALLISTUA JYVÄSKYLÄ KINNULA PIHTIPUDAS VIITASAARI SAARIJÄRVI SAARIKKA UURAINEN HANKASALMI JOUTSA KARSTULA KEURUU LAUKAA MULTIA ÄÄNEKOSKI TOIVAKKA KIVIJÄRVI KANNONKOSKI MUURAME KYYJÄRVI LUHANKA KONNEVESI PETÄJÄVESI

17 Lasten ja nuorten hyvinvointiryhmien tai vastaavien ryhmien tapaamiset

18 Kuntatapaamiset mennessä 1. Toivakka 2. Pihtipudas, Viitasaari, Kinnula 3. Konnevesi 4. Äänekoski 5. Muurame 6. Multia 7. Keuruu, 8. Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi, Saarijärvi, 9. Laukaa 10.Jyväskylä

19 Mietittäviä kysymyksiä 1. Mitkä ovat oman kunnan/alueen VAHVUUDET lasten, nuorten ja perheiden palveluiden uudessa kokonaisuudessa? 2. Mitkä ovat oman kunnan/alueen HAASTEET lasten, nuorten ja perheiden palveluiden uudessa kokonaisuudessa? 3. Mitkä ovat ne OMAT TOIMENPITEET, jotka voisi aloittaa tai jatkaa niiden vahvistamista ja jotka veisivät oman kunnan/alueen kehittämistä kohti yhteistä tavoitetta? 4. Millainen ULKOPUOLINEN TUKI auttaisi parhaiten oman kunnan/alueen pääsemistä yhteiseen tavoitteeseen?

20 1. Koulujen lukumäärä? KYSYMYKSET OPTIMAALISTA PALVELUVERKKOA VARTEN 2. Oppilaiden lukumäärä? 3. Keitä toimijoita kuuluu koulun oppilas- ja opiskelijahuoltoon? (koulu- ja opiskelijahuolto, kuraattoripsykologipalvelut, muut?) 4. Oppilas- ja opiskelijahuollon resurssit 4.1. Henkilötyövuodet? 4.2. Kokonaiskustannukset? 5. Kuka hallinnoi oppilas- ja opiskelijahuoltoa?

21 Pilotti 2

22 Lasten, nuorten ja perheiden maakunnallisen erityispalvelumallin luominen LNP erityispalvelumallityöskentelyn hahmottaminen LNP erityispalvelumalli työryhmän kokous LNP erityispalvelumalli työryhmän kokous LNP erityispalvelumalli työryhmän kokous LNP erityispalvelumalli työryhmän kokous Toukokuu 2016 LNP erityispalvelumalli työryhmän kokous? Toukokuu 2016 Versio 1.0 LNP erityispalvelumalli?

23 Lisätietoja: Petri Oinonen Keski-Suomen SOTE2020-hanke Puh (014) tai