LAPSET, NUORET JA PERHEET korjaavasta tukevaan, yksilöstä verkostoon

Transkriptio

1 LAPSET, NUORET JA PERHEET korjaavasta tukevaan, yksilöstä verkostoon Petri Oinonen

2 Keski-Suomen lapset ja perheet - alle 18-vuotiaita eli 20,7% väestöstä (koko maa eli 20,7%) (Uurainen 30%, Muurame 28%, Laukaa 28%, Jyväskylä 20%, Kivijärvi 16%, Luhanka 14%) - syntyvyys poikkeaa kunnittain vertailtuna paljon (Jyväskylä 1570, Laukaa 239, Multia 6, Luhanka 1) - alle 15-vuotiaiden osuus väestöstä pienenee, lapsiperheiden osuus kaikista perheistä pienenee Lapset ja perheet ovat erilaisia, huolet ja murheet ovat erilaisia: - esim. osa peruskoululaisista joutuu kiusatuksi, ei ole harrastusta, ei osaa lukea jne. Perhemuodot Suomessa: kahden huoltajan perheet, yksinhuoltajaperheet, uusperheet, yhteishuoltajaperheet, sateenkaariperheet, monikulttuuriset perheet ja maahanmuuttajaperheet, romani, saamelais- ja viittomakieliset perheet, yksin, ilman huoltajaa maahan tulleet alaikäiset, monilapsiset perheet, adoptio- ja sijaisperheet, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden lasten ja nuorten perheet

3 Meillä on paljon aikuisia ja palveluita Lasten ja perheiden palveluiden kustannukset Suomessa miljardia euroa Haasteena johtaminen, kohtaaminen, palveluiden yhteen sovittaminen

4 HANKESUUNNITELMA KASTE II -OHJELMAAN KESKI-SUOMEN SOTE 2020 Hankkeen yleiset tavoitteet: Integraatio Peruspalveluiden vahvistaminen Lähipalveluiden toimivuus Johtamisosaamisen parantaminen kehittämis-, koulutus- ja tutkimusrakenteen luominen Lasten ja perheiden palvelut ja lastensuojelu prosessin tavoitteet: Yhteistyön parantaminen Lasten ja perheiden osallisuuden lisääminen Painopisteen siirtäminen korjaavasta työstä edistävään ja ennaltaehkäisevään työhön konsultaatio- ja tukirakenteen luominen Lastensuojelun tavoitteet

5 Mitä on tehty ja mitkä ovat tulokset? Työskentelyn lähtökohtana: Tasapuolisuus, avoimuus, viestintä/koordinointi, osallistuttaminen, jalkautuminen, innostaminen, kannustaminen Sitoutuminen Muutos Mitä on muun muassa tehty: Lasten ja perheiden palvelumalli Pilotti 1 perhekeskustoimintamalli Pilotti 2 erityispalvelumalli Työryhmätyöskentely, tapaamiset, opintomatkat Valtakunnallinen työskentely jne

6 Tulokset

7

8 EKSOTEN MALLIN PEILAAMINEN OMAAN TYÖHÖN Mikä aihe/kokonaisuus oli/on oman työn kannalta kiinnostavinta? Minkä aiheen/kokonaisuuden voisi siirtää suoraan omaan työhön? Minkä aiheen/kokonaisuuden voisi siirtää soveltaen omaan työhön? Mikä aihe/kokonaisuus ei sovellu ollenkaan omaan työhön?

9 Työryhmätyöskentelyn kautta vastauksia useisiin kysymyksiin Mitkä palvelut on järkevää tuottaa maakunnallisesti? Mitkä palvelut ja toimijat tulisi olla perhekeskuksissa? Miten erityispalvelut kytketään asukkaiden lähiympäristöön kuten opiskeluhuollon kokonaisuuteen tai perhekeskuksiin? Palvelumallin koeponnistaminen : 1. Ketkä ovat mukana, mitä pallukkaa pitää sisällään? 2. Miten prosessi etenee, miten pallukka toimii? Miten prosessi alkaa/kuinka palveluun pääsee, kytkös muihin tasoihin/pallukoihin jne. 3. Liikkuvat ja sähköiset palvelut Mitä tarvitaan ja miten niitä hyödynnytetään? 4. Muita huomioita palvelumallista?

10 PALVELUMALLI - LAPSET, NUORET JA PERHEET 1.Taso Lähi- ja peruspalvelut Perheiden arki ja elinolot: asuminen, asuinalue, yhteisöllisyys, harrastustoiminta, toimeentulo, työn ja perheen yhteensovittaminen jne. Avoimet yhteiset peruspalvelut: neuvolat, varhaiskasvatus, esija perusopetus, aamu- ja iltapäivätoiminta, opiskeluhuolto, kulttuuri, liikunta, nuorisotyö, sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut (perhetyö, kotipalvelu jne.), avo- ja suun terveydenhuolto, työvoimapalvelut, SRK:n ja 3.sektorin toiminta jne. 2.Taso Maakunnalliset palvelut Maakunnalliset erityispalvelut: lastensuojelulain mukainen työskentely, vammaispalvelut, kuntoutus, kasvatus- ja perheneuvola, toisen asteen koulutus, lapsioikeudelliset palvelut, perhesovittelu, tehostettuperhetyö, erikoissairaanhoidon avohoito, etsivä nuorisotyö, kotouttaminen jne. Maakunnallinen osaamis- ja tukikeskus: tutkimus, kehittämis- ja koulutustoiminta, konsultaatio, sijaishuoltoyksikkö, lasten ja nuorten päihdekuntoutus, erikoissairaanhoidon osastohoito, eriytynyt erityisopetus, sairaalaopetus, ensi- ja turvakoti jne. Palveluohjaus Sähköiset palvelut ja asiointi, omahoito Yksi asiakas, yksi suunnitelma 3.Taso Kansalliset erityispalvelut Yhteistyö (sote, kunta, järjestöt, yritykset) Kansallinen taso erityiserityistaso: oikeuspsykiatriset palvelut, lastensuojelun vaativa erityisosaaminen, moniongelmaiset maahan muuttaja lapset ja nuoret, rikosseuraamus ym. erityiserityispalvelut Petri Oinonen Liikkuvat palvelut

11

12 LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUJEN ORGANISOINTI TULEVAISUUDESSA? 1.Taso: Perheiden arki ja elinolot: Asuminen, yhteisöllisyys, toimeentulo, harrastustoiminta, kaupat, pankit, ym. lähipalvelut 1. Taso: Avoimet yhteiset peruspalvelut: Neuvolatoiminta, varhaiskasvatus, opetus, opiskeluhuolto, avo- ja suun terveydenhuolto, sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut, kulttuuri, liikunta, nuorisotyö, SRK, 3.sektori 2. Taso: Maakunnalliset erityispalvelut: Nykyisten perheneuvoloiden pohjalle? 2. Taso: Maakunnallinen osaamisja tukikeskus: Vaativien palveluiden kokonaisuus 3.Kansallinen taso: Erityiserityistaso Perhekeskusmallin mukainen työskentely: Jämsä ja Arjen verkostojen ja virallisten Kuhmoinen verkostojen yhdistäminen. Eivät ole tällä Alueellinen vastuu ja hetkellä mukana Koordinaatio, yhteys KS Sote erityispalveluihin hankkeessa Petri Oinonen Liikkuvat ja sähköiset palvelut

13 1. Kuvaukset kuntien lasten ja nuorten hyvinvointiryhmistä 2. Kuvaukset kuntien vahvuuksista lasten, nuorten ja perheiden palveluissa 3. Kuvaukset kuntien haasteista lasten, nuorten ja perheiden palveluissa 4. Kuvaukset niistä toimenpiteistä, jotka voisi aloittaa tai joiden vahvistamista voisi jatkaa kunnissa ja jotka veisivät kohti yhteistä tavoitetta? 5. Kuvaukset toivotusta ulkopuolisesta tuesta, joka auttaisi parhaiten kuntien pääsemistä yhteiseen tavoitteeseen? 6. Mietitty, keskusteltu ja kirjattu Maakunnan yhteisten arvot 7. Mietitty, keskusteltu ja kirjattu kuntakohtaiset suunnitelmat - kuinka etenemme omassa kunnassamme ja alueella, mistä lähdetään liikkeelle, kenen kanssa, mitä asioita pitää olla sovittuna vuoden loppuun mennessä jne

14 Erityispalvelumallin rakentuminen maakuntaan on erittäin vaativa prosessi: 1. vaatii dialogia ja käsitteiden selventämistä 2. asiakkaiden mukanaoloa kehitystyössä 3. rohkeutta tehdä uusia avauksia ja päätöksiä 4. sitkeyttä

15 ERITYISPALVELUMALLIN ML. TUKI- OSAAMISKESKUS AINEKSIA Vahva lapsiosaaminen JY:ssa: kasvatustieteet, opettajankoulutus, erityispedagogiikka, varhaiskasvatus, psykologia, psykoterapia, sosiaalityö, perhetutkimuskeskus, liikuntatieteet, terveystieteet, taidekasvatus, etnologia, kognitiotiede,ict, jne. Lapset, nuoret ja kasvamisen ympäristöt (LaNKa) osaamiskeskittymä Niilo Mäki instituutti ja Likes JAMK:n sosiaali- ja terveysala, JAO ja POKE Valteri Onerva koulu, Bovallius-oppilaitos Haukkalan säätiö ym.

16 Vahva erikoissairaanhoito JATKUU Keski-Suomen sijaishuoltoyksikkö yli 30-vuotiset perinteet Perheneuvolaverkosto maakunnassa Kuntien ja sosiaalialan osaamiskeskuksen työ lastensuojelun kehittämiseksi Vahvat järjestöt: mm. Pesäpuu, Perhehoitoliitto, Sininauhaliitto, mm. Voikukkia-toiminta SOTE 2020 hankkeen tutkimus-, koulutus ja kehitystoiminnan rakennemalli + sekä Campus Fi kehitystyö sisältää aineksia ja elementtejä, joille osaamis- ja tukikeskuksen voi rakentaa

17 PALVELUPERIAATTEITA Lapsia, nuoria ja perheitä ei käännytetä pois vedoten mm. indekseihin, kriteereihin, arvioihin. Asiakkaat eivät pyydä apua turhaan. Mitä pienempi avun tarve, sitä parempi Palvelutarpeeseen vastataan siinä palvelussa, jonka puoleen lapset, nuoret ja perheet avun tarpeessaan kääntyvät Edellyttää neuvonnan, tiedotuksen ja ohjauksen nostamista uudelle tasolle Mitä monimutkaisemmasta ongelmakimpusta on kyse, sitä joustavampi ja integroituneempi palvelun tulee olla Asiakas/potilas tuottaa itse suuren osan palvelustaan - jos näin ei ole, kohtaaminen on epäonnistunut

18 MAAKUNNALLINEN PERHETALO Sähköiset ja liikkuvat palvelut lisääntyvät PERHETALO Esimerkiksi: Varhaisen tuen palvelut (neuvolan perhetyö ja lapsiperheiden kotipalvelu) Perheneuvola Varhaiskasvatuksen palveluja Perhesuunnitteluneuvola Lapsioikeudelliset palvelut Lastensuojelun avohuollon sosiaalityö Lastensuojelun avopalveluyksikön tukitilat Lastensuojelun sijais- ja jälkihuollon sosiaalityö Keski- Suomen sijaishuoltoyksikkö Lastenpsykiatria Konsultaatiotyö Järjestöt Kolmas sektori, Yksityisiä palveluntuottajia Tuki- ja osaamiskeskus Perhetalo Yhteinen palveluohjaus ja - arviointi Tervetuloa! SISÄLTÄÄ Maakunnan palvelulaitoksen --tuottamisvastuu ja julkisen vallan käyttö yksilöasioissa - Ei valinnanvapauden piirissä eikä markkinoilla - Hankinnat - Yhtiöt - Maakunnan palvelulaitoksen soteyhtiöt - Yksityisen ja 3. sektorin tuottajat - Järjestötoimijat - Kansalaiset - Lapset, nuoret ja perheet Päivi Kalilainen, Petri Oinonen, Marja Heikkilä

19 LAPE- TUKI- JA OSAAMISKESKUKSEN TEHTÄVIÄ Palvelujen kehittäminen, uusien innovaatioiden synnyttäminen yhdessä asiakkaiden ja ammattilaisten kanssa Opetusklinikkatoiminta Konsultaatiotoiminta Hanketoiminta Koulutustoiminta Tutkimustoiminta, tiedontuotanto Hyvien käytäntöjen ja tutkittuun tietoon perustuvan tiedon levittäminen sekä tutkimustarpeiden välittäminen Jatkuva parantaminen Hyvinvointipoliittinen vaikuttaminen

20 Valtakunnallinen työ Lasten Kaste hankkeiden projektijohtajien kokoukset STM Kärkihanke 3 Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Päivi Kalilainen

21

22

23 Maakunnalliset kehittämiskokonaisuudet Matalan kynnyksen palveluiden verkostointi Perhekeskustoimintamalli Varhaiskasvatus ja koulu lapsen hyvinvoinnin tukena Toimintakulttuurin muutos Erityistason palveluiden verkostointi Erityis- ja vaativimman tason palveluiden kehittäminen

24 Keski-Suomen lasten, nuorten ja perheiden kehittämistyön eteneminen Vaihe 1 12/2014-4/2015 Vaihe 2 6/ /2016 Vaihe 3 11/2016 ->? ISO KUNTAKIERROS (21 kuntaa) Kuntalaisten kuuleminen palvelumallin määrittelytyössä Henkilöstötilaisuudet (valmentaminen ja hyvien käytäntöjen kerääminen) KYSELYT järjestöille ja heidän asiakkailleen sekä ammattilaisille TIEDON KERUU Tilastot ja tunnusluvut, tapaamiset ja opintomatkat LASTEN, PERHEIDEN JA LS -PROSESSIN TYÖRYHMÄ SEKÄ SEMINAARIEN TYÖPAJAT Missio-visio-strategia, yhteinen näkemys tavoitteista ja etenemistavasta VISIO: Korjaavasta tukevaan yksilöstä verkostoon Pilotti 1: Perhekeskusmallin kehittäminen ja juurruttaminen Keski-Suomen kunnissa Lasten, nuorten ja perheiden palvelumalli Pilotti 2: Keski-Suomen lasten, nuorten ja perheiden erityispalvelumalli. Oma asiantuntijaryhmä. Matalan kynnyksen palveluiden verkostointi KÄRKIHANKE 3 - Syventävät suunnitelmat Maakunnallinen LAPE-ryhmä, Muutosagentti YHTEINEN TOIMINTAMALLI JA TOIMINTAKULTTUURI Verkostotyön yhteensovittaminen Erityistason palveluiden verkostointi Petri Oinonen

25 KIITOS! Petri Oinonen