2016 - Liikunta- ja nuorisopalvelut Resurssit ja johtaminen Espoo toimii edelläkävijänä kunnallisten palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa. Johtaminen, esimiestyö ja työtyytyväisyys kehittyvät ja ovat hyvällä tasolla. Talouden liikkumavara säilyy ja rahoitusasema on tasapainossa. Liikunta- ja nuorisopalveluiden käytössä olevien kuntalaiskäyttöön soveltuvien tiloja käytetään tehokkaasti ja koordinoidusti. Liikunta- ja ulkoilusuhteet sekä nuorisotilat pidetään käyttötarkoitustaan vastaavassa kunnossa. Liikunta- ja nuorisopalveluiden johtamista ja esimiestyötä on kehitetty ja henkilöstön työhyvinvointi on hyvällä tasolla. Tilojen käyttö on tehostunut - Nuorisotilojen käyttöaste % Koulujen ilta- ja viikonloppukäytön omavalvontaa on lisätty Kehityskeskustelut käydään 100 % ja kehityskeskusteluiden hyödyllisyys on parantunut - Liikuntatilojen käyttöaste % - Omavalvonta vuorokausien - kehityskeskusteluiden käyminen % - kehityskeskusteluiden hyödyllisyys % VH: Markku Sistonen ja Merja Nordling Omavalvontaa lisätään ja kävijämäärien tilastointiin kartoitetaan välineitä. Tilojen käyttöasteen osalta laskentatapa ja kriteerit määritellään ja nuorisotilojen osalta laskenta suoritetaan otannalla suoraan nuorisotiloilla. VH: Markku Sistonen Viikonloppuihin lisätään omavalvontaa ja otetaan käyttöön sähkölukot. Omavalvontakoulujen kartoittaminen jatkuu ja koulujen omien iltojen osalta luovutaan VH: Martti Merra ja palvelualueiden Kehityskeskusteluiden hyödyllisyyteen kiinnitetään huomiota jokaisella palvelualueella. Työhyvinvointimatriisin lukuarvo kasvaa vähintään yhden lukuarvon vuoden 2015 arvoon verrattuna - työhyvinvointimatriisin lukuarvo VH: Martti Merra ja palvelualueiden Työhyvinvointisuunnitelma otetaan käyttöön ja Reilu Meininki - teema lanseerataan koko tulosyksikössä työhyvinvoinnin parantamiseksi. 1
Liikunta- ja nuorisopalveluiden henkilöstö on osaavaa ja hallitsee tarvittavien työvälineiden käytön. Arjen työ on mahdollistettu. Puitteet ovat nykyaikaisia ja ajantasaiset sekä tietoteknisiltä valmiuksiltaan, välineiltään että varusteiltaan. Terveysperusteiset sairauspoissaolot vähenevät vuoteen 2015 verrattuna Työnkiertoa on lisätty vuodesta 2015 Henkilöstön osaamistarpeet järjestelmien ja digitalisaation osalta on selvitetty ja kirjattu ylös henkilöstösuunnitelmiin. Osaamisprofiilit on määritelty ja kartoitus tehty Resurssivarausjärjestelmän toimivuus paranee, tukipyyntöjen vähenee - sairauspoissaolot pv - kuorma - työnkiertoon osallistuneiden - määritys - tehty kartoitus VH: Martti Merra ja palvelualueiden sekä esimiehet Sairauspoissaoloja seurataan systemaattisesti ja tehdään työhyvinvointia lisääviä sekä johtamista ja esimiestyötä kehittäviä toimenpiteitä. Lokakuussa 2016 uusitaan johtamisen ja esimiestyön kysely. VH: Markku Sistonen ja Merja Nordling Nuorisonohjaajien työnkierron suunnitelma tehdään ja johtavien nuorisonohjaajien työnkiertoa toteutetaan tehtävän suunnitelman mukaisesti. Liikuntapaikanhoitajien työnkierrot dokumentoidaan ja tavoitteena 100 % osallistuminen. VH: Martti Merra ja palvelualueiden Henkilöstösuunnitelmissa otetaan kantaa sähköisten järjestelmien osaamiseen ja kuvataan osaamisprofiilit tältä osin. Sito tason tavoite osaamistasojen määrittelyn osalta - tukipyyntöjen VH: Markku Sistonen, Virpi Mikama ja Mirja Taavila Järjestelmän toimivuutta seurataan ja kirjataan ylös tilavarausyksikön tekemät tukipyynnöt. 2
Liikunta- ja nuorisopalvelut tekee talousarvion mukaisen tuloksen vuosittain. Toiminta on tuottavasti suunniteltua ja talous tehokkaasti järjestetty. Toimintakate on vähintään alkuperäisen talousarvion mukainen. - toimintakate VH: Martti Merra ja palvelualueiden Talouden kuukausiseuranta on systemaattista. Johtotiimi seuraa talouslukuja joka kuukausi Seure ostot ovat vähentyneet - Seure ostot VH: Martti Merra, Markku Sistonen ja Merja Nordling Omavalvonnan lisäämisellä tavoitellaan myös taloudellisia säästöjä Seure ostojen osalta. Työhyvinvoinnilla on vaikutus sairauspoissaoloihin ja sitä kautta Seure:sta hankittavan työvoiman än 3
2016 - Liikunta- ja nuorisopalvelut Asukkaat ja palvelut Palveluvalikoima muodostaa ennaltaehkäisevien, terveys- ja hyvinvointieroja kaventavien, varhaisen puuttumisen, kuntalaisten omatoimisuutta tukevien ja asiakkaan valinnanvapautta lisäävien palvelujen kokonaisuuden. Palveluja ja lähiympäristöä kehitetään yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Lasten, nuorten, ikäihmisten Lasten ja nuorten matalan erityisryhmien sekä maahanmuuttajien kynnyksen harrastetoimintaa on palveluja on kehitetty ja hyvinvointia lisätty ja harrastaja kasvaa vahvistettu sekä tasapainoista kasvua tuettu. Matalan kynnyksen harrastetoimintaa ja palveluita on lisätty. Kuntalaisia on aktivoitu liikkumaan omatoimisesti sekä terveytensä kannalta riittävästi, toimenpiteitä on kohdistettu erityisesti riittämättömästi liikkuvien aktivoimiseen. Harrastuksissa turvataan tasa-arvoiset ja yhdenvertaiset mahdollisuudet. - uudet kerhot ja palvelut - harrastetoiminnan kerhojen - harrastaja ja osallistujat Sukupuolivaikutusten arviointi VH: Martti Merra VH: Merja Nordling ja Markku Sistonen Liikunta- ja nuorisopalvelut vastaavat osaltaan Tunti Liikuntaa päivässä tavoitteeseen lisäämällä suunnitelmallista kerhotoimintaa Nuorisopalveluissa ja tarjoamalla tukea toiminnallisen oppimisen hyödyntämiseksi kouluilla. Liikuntapalveluissa Muuvi ja Jump toimintaa lisätään. Syksyllä alkanutta Wau toiminta pysyy vuoden 2015 tasolla. Sukupuolivaikutusten arviointi tehdään Sivistystoimen ohjeistusten mukaisesti. IVA - ennakkoarviointi otetaan käyttöön lautakuntapäätöksenteon tukena. Palveluja tuotetaan yhteistyössä kumppaneiden kanssa, eri palvelukanavat mahdollistavat palvelujen saatavuuden ja saavuttamisen. Espoo toimii edelläkävijänä kansallisen Matalan kynnyksen liikuntapalveluita ja vapaa-ajan palveluita on lisätty - Lisätyt palvelut - Avoimen toiminnan ryhmien luku - Lähiliikuntapaikkojen (oma hallinta) - Loma-ajan toimintaan osallistuvien VH: Markku Sistonen, Jarmo Ikävalko ja Merja Nordling Matalan kynnyksen liikuntapalveluita lisätään kausien ulkopuolisena aikana. Tavoitteena että tapahtuva toiminta pysyy vähintään vuoden 2015 tasolla. Nuorisopalveluiden loma-ajan toimintaan osallistuvien nuorten (13 + v.) kasvaa. Eläkeiän kynnyksellä pilottiprojekti käynnistyy ja lähiliikuntapaikkojen kehittämissuunnitelma laaditaan. 4
palveluväylän kehittämisessä ja käyttöönotossa. Maahanmuuttajille suunnattuja ja monikulttuurisia palveluita lisätään Liikunta- ja nuorisopalveluiden asiakkaat käyttävät sähköisiä järjestelmiä ja välineitä palveluiden varaamiseen. Järjestelmät ja välineet mahdollistavat sujuvan palvelukokonaisuuden. Verkossa tehtävän nuorisotyön kautta kohdataan laaja nuoria. Sosiaalisen median kautta tavoitetaan kuntalaisia ja sähköisiä alustoja on kehitetty asiakaslähtöisesti. Liikuntaneuvonta-asiakkaiden -liikuntaneuvonta-asiakkaiden kasvaa. BMI 40+ (diagnosoidusti ylipainoiset) asiakkaiden on -BMI 40+ asiakkaiden kartoitettu ja toimintamalli tältä osin on luotu Maahanmuuttajataustaisten ja - lisätyt palvelut monikulttuurisen palveluiden osuus kasvaa. Yhdenvertainen - vieraskielisten korttien mahdollisuus osallistua palveluihin n osuus kaikista toteutuu. korteista Liikunta- ja nuorisopalveluiden digitarina on kirjoitettu ja jalkautettu. Digitaaliset palvelut ovat ajan tasalla ja kuvaus niistä tehty. VH: Markku Sistonen ja Virpi Mikama VH: Merja Nordling ja Markku Sistonen Palveluita lisätään jo maassa asuville maahanmuuttajataustaisille henkilöille, alaikäisille yksin maahan tulleille lapsille ja nuorille sekä turvapaikanhakijoille (aikuiset ja perheet). Yhteistyötä vahvistetaan monikulttuuristen järjestöjen kanssa. Humanitäärisin perustein maahan tulleille nuorille tarjotaan Nuorisopalveluita. Yhteistyötä tehdään vastaanottokeskusten kanssa. Monikulttuurisen tausta huomioidaan palveluita suunniteltaessa. - Digitarina VH: Martti Merra, Pia Martin ja Tarja Kauppinen Liikunta- ja nuorisopalveluiden digitarina kirjoitetaan ja digitaalisien palveluiden kehittämisen osalta ollaan ajan tasalla Uusia avauksia on tehty sähköisten palveluiden osalta. - uudet palvelut VH: Martti Merra ja palvelualueiden Uusina avauksina vuodelle 2016 suunnitteilla infotaulujen käyttöönoton 5
Liikunta- ja nuorisopalveluita tuotetaan laadukkaasti ja kehitetään yhdessä asukkaiden sekä asiakkaiden kanssa Palveluiden laadun arviointeja on tehty suunnitelmallisesti ja niistä on tehty kooste johdon tarkasteltavaksi Nuorten osallisuuden osalta on NuPan kokonaisuus määritelty sekä Nuori Espoo kiertueen nuorten osallistamisen prosessi on mallinnettu vuoden 2016 aikana - toteutuneet arvioinnit ja toimenpiteet - toiminnan omaehtoiseen toteuttamiseen tai tapahtumien ja toiminnan tuottamiseen osallistuneiden nuorten luku laajentaminen, Espoo Liikkuu rannekkeen käyttöönotto, sähköisten avustusjärjestelmän käyttöönotto Nuorisopalveluissa. Liikuntapalveluissa saman järjestelmän osalta tehdään määrityksiä. Harrastushaku toteutuu vuoden 2016 aikana. VH: Nina Taipale ja palvelualueiden Tehdyistä arvioinneista tehdään LiiNu tason kooste johdon käsiteltäväksi. Vuoden 2016 osalta arvioidaan liikuntaneuvonnan vaikuttavuutta, suunnitellaan Nuorisopalveluiden Mystery shopping prosessia ja selvitetään kuntosalien asiakastyytyväisyyttä. Lisäksi uudet alueellisen nuorisotyön kriteerit testataan PKS- yhteistyössä. Alueellisen nuorisotyön itsearvioinnit toteutetaan 12/2016 VH: Merja Nordling ManiMiitin ideat käytäntöön ja toinen kierros alkaa. Osallisuuden mahdollisuudet kootaan yhteen ja Nuorisopalveluiden rooli osallisuuden osalta määritellään. Toimintaan osallistuneiden ä aletaan tilastoida ja kerätään tieto 2016. 6
Palveluita tuotetaan yhteistyössä kumppaneiden kanssa laadukkaasti ja tuottavasti. Työtä tehdään verkostoja hyödyntäen. Yhteistyötä nuorisojärjestöjen ja seurojen on lisätty ja uusia avauksia tehty. Tavoitteena on kumppanuuksien monipuolisempi hyödyntäminen ja uusien kumppanuuksien löytäminen. - uudet toimintamallit - uudet avaukset VH: Martti Merra Seuratapaamisia pidetään suunnitellusti eri teemoilla (Onnellinen Urheilija,68+, soveltava liikunta). Aluevastaavien liikunnan ohjaajien yhteistyö ja verkostokartoitus tehdään ja priorisoidaan aluetyön näkökulmasta keskeisimmät verkostot. Nuorisopalveluiden verkostotyön kartoitus on tehty ja toimintamallia sovelletaan arviointi. Harrastehaku.fi Kuinka moni nuorisojärjestö käyttää harrastehakua. 7
2016 - Liikunta- ja nuorisopalvelut Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Espoon vetovoimaisuus kansainvälisesti kiinnostavana osaamisen sekä tieteen, taiteen ja talouden innovaatioympäristön ä kehittyy. Osana metropolialuetta Espoon verkostomaista kaupunkirakennetta kehitetään taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäväksi. Palvelukeskittymien saavutettavuutta joukkoliikenneyhteyks in parannetaan. Kaupunkikeskuksia kehitetään niiden omiin vahvuuksiinsa tukeutuen viihtyisiksi ja sujuviksi asumisen, asioinnin, työssäkäynnin ja vapaa-ajan kohtaamispaikoiksi. Torjutaan Espoossa järjestetään sekä valtakunnallisesti että paikallisesti kuntalaisille houkuttelevia kilpailuita, tapahtumia ja leirejä Espoo Liikkuu ja Nuori Espoo brändit ovat palvelulupaus ja niiden tulee näkyä läpi palveluiden. Palveluita tuotetaan kestävän kehityksen periaatteita huomioiden Liikunta- ja nuorisopalveluita on kehitetty alueellisia eroja ja erityisyyttä huomioiden. Nuoria on kannustettu yrittäjyyteen ja innovatiivisuuteen. Kansainvälisen toiminnan osalta on saatu luotua vakiintuneita käytäntöjä Yhteisötakuun edellyttämiä toimia on toteutettu Liikunta- ja nuorisopalveluissa. Urbaani pop-up toiminta on aloitettu kesällä 2016 Espoo liikkuu yhteisön logo on otettu käyttöön seurayhteistyössä Liikunta- ja nuorisopalveluiden kestävän kehityksen sitoumus on laadittu Kansainvälisen toiminnan ja yhteistyön osalta uusia avauksia on tehty Yhteisötakuun liittyviä toimia ja harjoittelupaikkoja on lisätty. Kesätyöllistämisen osalta nuorille on tarjottu työpaikkoja vuoden tasoisesti. 8 - käyntikerrat - pop-up paikkojen - Espoo Liikkuu logon käyttöönottaneiden VH: Merja Nordling Liikkuva pop-up toiminta suunnitellaan ja toteutetaan Nuorisopalveluissa kesällä 2016 VH: Jetta Laajarinne - laadittu sitoumus VH Martti Merra - uudet avaukset - kansainvälisen toiminnan - Nuori Espoo setelien - harjoittelupaikat vammaisille nuorille - harjoittelupaikkojen Nuorisotilojen visuaalista ilmettä on kehitetty suunnitelman mukaisesti ja infotauluja on lisätty liikuntapaikoille. espooliikkuu.fi, yhteisötapaamiset, yhteistä markkinointia Sivistystoimen tavoitteen mukaisesti jokainen tulosyksikkö laatii oman sitoumuksensa. Kerätään olemassa oleva tieto. VH: Martti Merra Icehearts esittelyä laajennetaan ystävyyskaupunkeihin. Tutustumiskäyntejä lisätään hyvien käytäntöjen jakamiseksi ja löytämiseksi. VH Martti Merra Nuorten kesätyöllistymistä tuetaan 900 kesäsetelillä ja tarjotaan kesätyötä kaikkiaan 148 nuorelle. Yhdessä seurojen ja muiden kumppaneiden kanssa tarjotaan kaikkiaan lähes 200 kesätyöpaikkaa. Palvelualueilla
segregaatiota ja vastataan espoolaisten erilaisiin asumistarpeisiin tarjoamalla edellytykset edulliselle ja monimuotoiselle asuntotuotannolle ja tonttitarjonnalle. Yrittäjyyteen ja innovatiivisuuteen kannustava Espoo rakentaa hyvinvointia ja vaurautta metropolialueelle ja koko Suomeen. Nuoria on kannustettu yrittäjyyteen ja innovatiivisuuteen. Liikunta- ja nuorisopalveluita on kehitetty alueellisia eroja ja erityisyyttä huomioiden. (Metro huomiointi) Yrittäjyyspaketin toimintamalli on luotu Metron / Kaupunkikeskusten ja alueellisuuden huomioiminen ja alueellinen tarkastelu on tehty Nuorisopalveluissa ja suunnitelma tulosten hyödyntämiseksi on laadittu tarjotaan myös nuorille mahdollisuuksia työharjoitteluun vuoden 2015 mukaisesti. - toimintamalli VH: Nina Grönmark - aluekartoitus - tehty suunnitelma Yrittäjyyspaketin toimintamalli luodaan ja sitä toteutetaan. Henkilöstöä koulutetaan yrittäjyyskoulutukseen. VH: Martti Merra ja palvelualueiden Nuorisotyö raiteilla, Metroasemien seutujen huomioiminen (nuorisotilat, jalkautuminen), Iso - Omena palvelutori. Metroasemien yhteyteen lisätään liikunta aktivointia 9