-Liikuntatilojen käyttöaste % - Omavalvonta vuorokausien määrä. - kehityskeskusteluiden Kehityskeskusteluiden

Transkriptio

1 Liikunta- ja nuorisopalvelut Resurssit ja johtaminen Päämäärä: Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden tavoitteet: Espoo toimii edelläkävijänä kunnallisten palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa. Johtaminen, esimiestyö ja työtyytyväisyys kehittyvät ja ovat hyvällä tasolla. Talouden liikkumavara säilyy ja rahoitusasema on tasapainossa. Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta Toimenpiteet / vastuuhenkilö Liikunta- ja nuorisopalveluiden käytössä olevien kuntalaiskäyttöön soveltuvien tiloja käytetään tehokkaasti ja koordinoidusti. Liikunta- ja ulkoilusuhteet sekä nuorisotilat pidetään käyttötarkoitustaan vastaavassa kunnossa. Tilojen käyttö on tehostunut -Nuorisotilojen käyttöaste % -Liikuntatilojen käyttöaste % Koulusalien käytön tehostamista neuvotellaan opetustoimen kanssa (loma-ajat). Nuorisotilojen käyttömaksut käsiteltiin lautakunnassa toukokuussa - tavoitteena saada tilat tehokkaammin käyttöön. VH: Markku Sistonen ja Merja Nordling Omavalvontaa lisätään ja kävijämäärien tilastointiin kartoitetaan välineitä. Tilojen käyttöasteen osalta laskentatapa ja kriteerit määritellään ja nuorisotilojen osalta laskenta suoritetaan otannalla suoraan nuorisotiloilla. Koulujen ilta- ja viikonloppukäytön omavalvontaa on lisätty - Omavalvonta vuorokausien määrä Omavalvontavuorokausien määrää mitataan vuoden lopussa, jolloin saadaan ensimmäinen vertailuluku. Sähkölukkojen asennus on lähdössä liikkeelle vielä tänä keväänä Listalla on 16 koulua, joista viisi koulua on menossa/valmistunut peruskorjauksesta. VH: Markku Sistonen Viikonloppuihin lisätään omavalvontaa ja otetaan käyttöön sähkölukot. Omavalvontakoulujen kartoittaminen jatkuu ja koulujen omien iltojen osalta luovutaan Liikunta- ja nuorisopalveluiden johtamista ja esimiestyötä on kehitetty ja Kehityskeskustelut käydään 100 % ja kehityskeskusteluiden hyödyllisyys on parantunut - kehityskeskusteluiden Kehityskeskusteluiden hyödyllisyydestä ja käymisprosentista saadaan tulokset 1

2 henkilöstön työhyvinvointi on hyvällä tasolla. käyminen % - kehityskeskusteluiden hyödyllisyys % Kunta 10 henkilöstötutkimuksen perusteella. Seuraava tutkimus tehdään syksyllä Kehityskeskusteluiden hyödyllisyyden kehittämiseksi on nuorisopalveluissa sovittu yhteisiä käytänteitä kehityskeskusteluiden käymisen osalta. Olosuhdepalveluissa on otettu käyttöön liikuntapaikanhoitajien kehityskeskusteluita tukeva lomake. Kehityskeskusteluiden hyödyllisyyteen kiinnitetään huomiota jokaisella palvelualueella. Työhyvinvointimatriisin lukuarvo kasvaa vähintään yhden lukuarvon vuoden 2015 arvoon verrattuna - työhyvinvointimatriisin lukuarvo Työhyvinvointimatriisin lukuarvo saadaan seuraavan kerran ensi vuoden alussa. Viime vuosina Liikunta- ja nuorisopalveluiden työhyvinvointimatriisin lukuarvon kehitys on osoittanut positiivista suuntaa. Työhyvinvoinnin kehittämiseksi tulosyksikössä otetaan käyttöön Työhyvinvointisuunnitelma vuonna 2016 ja Reilu Meininki - teeman jalkauttamista suunnitellaan. Työhyvinvointisuunnitelma otetaan käyttöön ja Reilu Meininki - teema lanseerataan koko tulosyksikössä työhyvinvoinnin parantamiseksi. Terveysperusteiset sairauspoissaolot vähenevät vuoteen 2015 verrattuna - sairaspoissaolot pv - kuorma Sairauspoissaoloja seurataan systemaattisesti työkykyraporttia hyödyntäen. Tuloksia käydään läpi seurantojen yhteydessä. sekä esimiehet Sairauspoissaoloja seurataan systemaattisesti ja tehdään työhyvinvointia lisääviä sekä johtamista ja esimiestyötä kehittäviä toimenpiteitä. Lokakuussa 2016 uusitaan johtamisen ja esimiestyön kysely. 2

3 Liikunta- ja nuorisopalveluiden henkilöstö on osaavaa ja hallitsee tarvittavien työvälineiden käytön. Arjen työ on mahdollistettu. Puitteet ovat nykyaikaisia ja ajantasaiset sekä tietoteknisiltä valmiuksiltaan, välineiltään että varusteiltaan. Työnkiertoa on lisätty vuodesta työnkiertoon osallistuneiden määrä Nuorisopalvelujen lähiesimiesten työnkierto toteutettiin lähtien. Viisi esimiestä kuudesta sai vastuulleen uuden alueen tai tehtävät muuttuivat muuten. Olosuhdepalveluissa työnkierto jatkuu. VH: Markku Sistonen ja Merja Nordling Nuorisonohjaajien työnkierron suunnitelma tehdään ja johtavien nuorisonohjaajien työnkiertoa toteutetaan tehtävän suunnitelman mukaisesti. Liikuntapaikanhoitajien työnkierrot dokumentoidaan ja tavoitteena 100 % osallistuminen. Henkilöstön osaamistarpeet järjestelmien ja digitalisaation osalta on selvitetty ja kirjattu ylös henkilöstösuunnitelmiin. Osaamisprofiilit on määritelty ja kartoitus tehty Resurssivarausjärjestelmän toimivuus paranee, tukipyyntöjen määrä vähenee - määritys - tehty kartoitus - tukipyyntöjen määrä Sähköisten järjestelmien osaamistarpeiden selvittämiseksi on sovittu, että tietoa kerätään kehityskeskusteluiden kautta ja tieto kootaan syksylle osaamisperusteisen henkilöstösuunnitelman laatimisen yhteydessä. Sähköisten järjestelmien osaamistarpeiden selvittämiseksi on sovittu, että tietoa kerätään kehityskeskusteluiden kautta ja tieto kootaan syksylle osaamisperusteisen henkilöstösuunnitelman laatimisen yhteydessä. Henkilöstösuunnitelmissa otetaan kantaa sähköisten järjestelmien osaamiseen ja kuvataan osaamisprofiilit tältä osin. Sito tason tavoite osaamistasojen määrittelyn osalta VH: Markku Sistonen, Virpi Mikama ja Mirja Taavila Järjestelmän toimivuutta seurataan ja kirjataan ylös tilavarausyksikön tekemät tukipyynnöt. 3

4 Liikunta- ja nuorisopalvelut tekee talousarvion mukaisen tuloksen vuosittain. Toiminta on tuottavasti suunniteltua ja talous tehokkaasti järjestetty. Toimintakate on vähintään alkuperäisen talousarvion mukainen. - toimintakate Talouden kuukausiseurantaa tehdään systemaattisesti ja reagoidaan tarvittaessa muutoksiin. Talouden kuukausiseuranta on systemaattista. Johtotiimi seuraa talouslukuja joka kuukausi Seure ostot ovat vähentyneet - Seure ostot Liikuntapalvelujen/ koulujen sähkölukkojen asentamisesta on sovittu ja työt aloitettaan huhtikuun aikana. Tällä on vaikutusta iltakäytön valvonnan tarpeeseen ja järjestämiseen, jolloin Seure ostojen voidaan katsoa vähenevän. Sairauspoissaoloilla on myös yhteys Seure:n käyttöön. VH: Martti Merra, Markku Sistonen ja Merja Nordling Omavalvonnan lisäämisellä tavoitellaan myös taloudellisia säästöjä Seure ostojen osalta. Työhyvinvoinnilla on vaikutus sairauspoissaoloihin ja sitä kautta Seure:sta hankittavan työvoiman määrään 4

5 Liikunta- ja nuorisopalvelut Asukkaat ja palvelut Päämäärä: Espoolaiset ovat aktiivisia ja omatoimisia huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään, mutta kukaan ei jää tukea vaille, mikäli voimat eivät riitä. Espoo järjestää palvelut asukaslähtöisesti yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Valtuustokauden tavoitteet: Palveluvalikoima muodostaa ennaltaehkäisevien, terveys- ja hyvinvointieroja kaventavien, varhaisen puuttumisen, kuntalaisten omatoimisuutta tukevien ja asiakkaan valinnanvapautta lisäävien palvelujen kokonaisuuden. Palveluja ja lähiympäristöä kehitetään yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Palveluja tuotetaan yhteistyössä kumppaneiden kanssa, eri palvelukanavat mahdollistavat palvelujen saatavuuden ja saavuttamisen. Espoo toimii edelläkävijänä kansallisen palveluväylän kehittämisessä ja käyttöönotossa. Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta Toimenpiteet / vastuuhenkilö Lasten, nuorten, ikäihmisten erityisryhmien sekä maahanmuuttajien palveluja on kehitetty ja hyvinvointia vahvistettu sekä tasapainoista kasvua tuettu. Matalan kynnyksen harrastetoimintaa ja palveluita on lisätty. Kuntalaisia on aktivoitu liikkumaan omatoimisesti sekä terveytensä kannalta riittävästi, toimenpiteitä on kohdistettu erityisesti riittämättömästi liikkuvien aktivoimiseen. Lasten ja nuorten matalan kynnyksen harrastetoimintaa on lisätty ja harrastajamäärä kasvaa - uudet kerhot ja palvelut - harrastetoiminnan kerhojen määrä - harrastaja ja osallistujamäärät Uusia Muuvi kerhoja (1.-4.lk.) on lisätty ja neuvottelut Jump ryhmien lisäämiseksi on käyty. WAU kerhojen kävijämäärät 13220, Muuvi (4.-6.lk.) 1124 ja Jumppi (7.-9. lk.) 402. Yhteensä käyntiä. Kerhoja yhteensä 88 kpl. Nuorisopalvelujen suunnitelmallisten kerhojen määrä oli vuoden 2015 syksyllä 94. Vastaava luku kerätään myös syksyllä VH: Merja Nordling ja Markku Sistonen Liikunta- ja nuorisopalvelut vastaavat osaltaan Tunti Liikuntaa päivässä tavoitteeseen lisäämällä suunnitelmallista kerhotoimintaa Nuorisopalveluissa ja tarjoamalla tukea toiminnallisen oppimisen hyödyntämiseksi kouluilla. Liikuntapalveluissa Muuvi ja Jump toimintaa lisätään. Syksyllä alkanutta Wau toiminta pysyy vuoden 2015 tasolla. Harrastuksissa turvataan tasa-arvoiset ja yhdenvertaiset mahdollisuudet. Sukupuolivaikutusten arviointi Ennakkoarviointi otetaan käyttöön Liikunta- ja nuorisopalveluissa Sito VH: Martti Merra Sukupuolivaikutusten arviointi tehdään Sivistystoimen 5

6 mallin mukaisesti, tässä yhteydessä tehdään myös jatkossa Suvaus, jos se arvioinnin perusteella on tarpeen. ohjeistusten mukaisesti. IVA - ennakkoarviointi otetaan käyttöön lautakuntapäätöksenteon tukena. Matalan kynnyksen liikuntapalveluita ja vapaa-ajan palveluita on lisätty - Lisätyt palvelut - Avoimen toiminnan ryhmien lukumäärä -Lähiliikuntapaikkojen määrä (oma hallinta) - Loma-ajan toimintaan osallistuvien määrä Avoimien, matalan kynnyksen liikuntapalveluiden määrää on lisätty ohjattuun kesätoimintaan erityisesti ulkoliikuntaan. Talvilomaviikon Hop on hop off -tapahtumassa liikkui 1573 kuntalaista. Lähiliikuntapaikkakartoitus on esitelty toukokuun lautakunnassa. VH: Markku Sistonen ja Jarmo Ikävalko Matalan kynnyksen liikuntapalveluita lisätään kausien ulkopuolisena aikana. Tavoitteena että tapahtuva toiminta pysyy vähintään vuoden 2015 tasolla. Nuorisopalveluiden loma-ajan toimintaan osallistuvien nuorten (13 + v.) määrä kasvaa. Eläkeiän kynnyksellä pilottiprojekti käynnistyy ja lähiliikuntapaikkojen kehittämissuunnitelma laaditaan. Liikuntaneuvonta-asiakkaiden määrä kasvaa. BMI 40+ (diagnosoidusti ylipainoiset) asiakkaiden määrä on kartoitettu ja toimintamalli tältä osin on luotu -liikuntaneuvonta-asiakkaiden määrä -BMI 40+ asiakkaiden määrä Kevätkauden ( ) liikuntaneuvonta-asiakkaiden määrä lasketaan kevätkauden päätyttyä. Tähän mennessä ( ) on BMI 40+ -asiakkailta tullut 23 kpl erityisryhmien uima- ja/tai kuntosalikorttihakemuksia (korttia voi anoa, kun on käynyt liikuntaneuvonnassa). VH: Markku Sistonen ja Virpi Mikama Maahanmuuttajille suunnattuja ja monikulttuurisia palveluita Maahanmuuttajataustaisten ja monikulttuurisen palveluiden osuus kasvaa. Yhdenvertainen - lisätyt palvelut Toimintaa Helsinki Human Rightsin kanssa jatketaan myös kesällä. VH: Merja Nordling ja Markku Sistonen Palveluita lisätään jo maassa 6

7 lisätään mahdollisuus osallistua palveluihin toteutuu. - vieraskielisten korttien määrän osuus kaikista korteista Nuorisopalvelut tekee tiivistä yhteistyötä VOKien kanssa. Turvapaikanhakijanuorille tarjotaan palveluja nuorisotiloilla ja sovitusti vastanottokeskuksissa. Turvapaikanhakijoille on osoitettu max. 50 kpl Kesäseteleitä kesätyöllistymisen tueksi. Vieraskielisten korttien määrää seurataan vuositasolla ja tilastot saadaan vuoden vaihteessa. asuville maahanmuuttajataustaisille henkilöille, alaikäisille yksin maahan tulleille lapsille ja nuorille sekä turvapaikanhakijoille (aikuiset ja perheet). Yhteistyötä vahvistetaan monikulttuuristen järjestöjen kanssa.humanitäärisin perustein maahan tulleille nuorille tarjotaan Nuorisopalveluita. Yhteistyötä tehdään vastaanottokeskusten kanssa. Monikulttuurisen tausta huomioidaan palveluita suunniteltaessa. Liikunta- ja nuorisopalveluiden asiakkaat käyttävät sähköisiä järjestelmiä ja välineitä palveluiden varaamiseen. Järjestelmät ja välineet mahdollistavat sujuvan palvelukokonaisuuden. Verkossa tehtävän nuorisotyön kautta kohdataan laaja määrä nuoria. Sosiaalisen median kautta tavoitetaan kuntalaisia ja sähköisiä alustoja on kehitetty asiakaslähtöisesti. Liikunta- ja nuorisopalveluiden digitarina on kirjoitettu ja jalkautettu. Digitaaliset palvelut ovat ajan tasalla ja kuvaus niistä tehty. -Digitarina Liikunta- ja nuorisopalveluiden Digitarina on työstetty ja käsitelty johtotiimissä. Tarina otetaan lopullisesti käyttöön keväällä 2016 ja siihen liittyvä osaamista suunnitellaan osaamisperusteisten henkilöstösuunnitelman laatimisen yhteydessä. VH: Martti Merra, Pia Martin ja Tarja Kauppinen Liikunta- ja nuorisopalveluiden digitarina kirjoitetaan ja digitaalisien palveluiden kehittämisen osalta ollaan ajan tasalla Uusia avauksia on tehty sähköisten palveluiden osalta. - uudet palvelut Sähköinen avustusjärjestelmä on palvelualueiden päälloiköt 7

8 otettu käyttöön nuorisopalveluissa. Uusina avauksina vuodelle 2016 suunnitteilla infotaulujen käyttöönoton laajentaminen, Espoo Liikkuu rannekkeen käyttöönotto, sähköisten avustusjärjestelmän käyttöönotto Nuorisopalveluissa. Liikuntapalveluissa saman järjestelmän osalta tehdään määrityksiä. Harrastushaku toteutuu vuoden 2016 aikana. Liikunta- ja nuorisopalveluita tuotetaan laadukkaasti ja kehitetään yhdessä asukkaiden sekä asiakkaiden kanssa Palveluiden laadun arviointeja on tehty suunnitelmallisesti ja niistä on tehty kooste johdon tarkasteltavaksi - toteutuneet arvioinnit ja toimenpiteet Liikunta- ja nuorisopalveluiden keskeisten mittareiden koostaminen on tehty ja syksyn 2016 aikana avataan mittareiden sisältö. Arviointiraportti koostetaan seurantojen tueksi. VH: Nina Taipale ja Tehdyistä arvioinneista tehdään LiiNu tason kooste johdon käsiteltäväksi. Vuoden 2016 osalta arvioidaan liikuntaneuvonnan vaikuttavuutta, suunnitellaan Nuorisopalveluiden Mystery shopping prosessia ja selvitetään kuntosalien asiakastyytyväisyyttä. Lisäksi uudet alueellisen nuorisotyön kriteerit testataan PKSyhteistyössä. Alueellisen nuorisotyön itsearvioinnit toteutetaan 12/2016 Nuorten osallisuuden osalta on NuPan kokonaisuus määritelty sekä Nuori Espoo kiertueen nuorten osallistamisen prosessi on mallinnettu vuoden 2016 aikana - toiminnan omaehtoiseen toteuttamiseen tai tapahtumien ja toiminnan tuottamiseen osallistuneiden nuorten lukumäärä 8 Vuoden 2015 Manimiitin ideat ovat toteutuksessa ja toisen kierroksen valmistelut käynnissä. Osallisuuden mahdollisuuksia aletaan kartoittaa keväällä 2016 ja vuoden loppuun mennessä on VH: Merja Nordling ManiMiitin ideat käytäntöön ja toinen kierros alkaa. Osallisuuden mahdollisuudet kootaan yhteen ja Nuorisopalveluiden rooli osallisuuden osalta määritellään. Toimintaan

9 määritelty Nuorisopalveluiden rooli osallisuuden osalta. osallistuneiden määrää aletaan tilastoida ja kerätään tieto Palveluita tuotetaan yhteistyössä kumppaneiden kanssa laadukkaasti ja tuottavasti. Työtä tehdään verkostoja hyödyntäen. Yhteistyötä nuorisojärjestöjen ja seurojen on lisätty ja uusia avauksia tehty. Tavoitteena on kumppanuuksien monipuolisempi hyödyntäminen ja uusien kumppanuuksien löytäminen. - uudet toimintamallit - uudet avaukset Kesälajien tapaaminen pidettiin , Mika Poutala ja Kari Helander toimivat alustajina. Seurayhteistyöseminaari Tallinnaan Seuratapaaminen pidettiin 1.3 Aiheina aikuisliikunnan, +68 toiminnan ja erityisryhmienliikunnan järjestämisestä. Vammaisjärjestöille pidettiin tapaaminen Kumppanuushankkeena toteutetaan Kaitaan koulun kentän tekonurmi Espoon Jalkapalloilun Tuki Oy:n kanssa. Seuratapaamisia pidetään suunnitellusti eri teemoilla (Onnellinen Urheilija,68+, soveltava liikunta).aluevastaavien liikunnan ohjaajien yhteistyö ja verkostokartoitus tehdään ja priorisoidaan aluetyön näkökulmasta keskeisimmät verkostot. Nuorisopalveluiden verkostotyön kartoitus on tehty ja toimintamallia sovelletaan arviointi. Harrastehaku.fi Kuinka moni nuorisojärjestö käyttää harrastehakua. 9

10 Liikunta- ja nuorisopalvelut Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Päämäärä: Kaupunki on kansainvälisesti houkutteleva ja kiinnostava. Osaavat ihmiset, yrittäjät ja kaikenkokoiset yritykset juurtuvat Espooseen. Valtuustokauden tavoitteet: Espoon vetovoimaisuus kansainvälisesti kiinnostavana osaamisen sekä tieteen, taiteen ja talouden innovaatioympäristönä kehittyy. Osana metropolialuetta Espoon verkostomaista kaupunkirakennetta kehitetään taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäväksi. Palvelukeskittymien saavutettavuutta joukkoliikenneyhteyksin parannetaan. Kaupunkikeskuksia kehitetään niiden omiin vahvuuksiinsa tukeutuen viihtyisiksi ja sujuviksi asumisen, asioinnin, työssäkäynnin ja vapaa-ajan kohtaamispaikoiksi. Torjutaan segregaatiota ja vastataan espoolaisten erilaisiin asumistarpeisiin tarjoamalla edellytykset edulliselle ja monimuotoiselle asuntotuotannolle ja tonttitarjonnalle. Yrittäjyyteen ja innovatiivisuuteen kannustava Espoo rakentaa hyvinvointia ja vaurautta metropolialueelle ja koko Suomeen. Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta Toimenpiteet / vastuuhenkilö Espoossa järjestetään sekä valtakunnallisesti että paikallisesti kuntalaisille houkuttelevia kilpailuita, tapahtumia ja leirejä Urbaani pop-up toiminta on aloitettu kesällä käyntikerrat - pop-up paikkojen määrä Kesällä 2016 toteutetaan Nuori Espoo kesäpaku-toimintaa viikoilla Tilastot toiminnasta valmistuvat syksyn aikana. VH: Merja Nordling Liikkuva pop-up toiminta suunnitellaan ja toteutetaan kesällä 2016 Espoo Liikkuu ja Nuori Espoo brändit ovat palvelulupaus ja niiden tulee näkyä läpi palveluiden. Espoo liikkuu yhteisön logo on otettu käyttöön seurayhteistyössä - Espoo Liikkuu logon käyttöönottaneiden määrä Yhteisötunnuksen ovat ottaneet käyttöön seurat sitä mukaan kun ovat liittyneet yhteisöön ja alkaneet näkyä espooliikku.fi -sivustolla. Yhteisötunnuksen alla on tehty myös yhteisiä markkinointikampanjoita ja seurat ovat lisänneet tunnuksen sivustoilleen ja tuoneet tunnusta esiin tapahtumissaan sekä markkinoinnissaan. Tunnusta käyttää tällä hetkellä 12 seuraa. VH: Jetta Laajarinne Nuorisotilojen visuaalista ilmettä on kehitetty suunnitelman mukaisesti ja infotauluja on lisätty liikuntapaikoille. espooliikkuu.fi, yhteisötapaamiset, yhteistä markkinointia 10

11 Palveluita tuotetaan kestävän kehityksen periaatteita huomioiden Liikunta- ja nuorisopalveluiden kestävän kehityksen sitoumus on laadittu - laadittu sitoumus Kestävän kehityksen sitoumuksen osalta on käyty keskustelut sisällöstä johtoryhmässä ja tavoitteet asetettu. VH Martti Merra Sivistystoimen tavoitteen mukaisesti jokainen tulosyksikkö laatii oman sitoumuksensa. Kerätään olemassa oleva tieto. Liikunta- ja nuorisopalveluita on kehitetty alueellisia eroja ja erityisyyttä huomioiden. Nuoria on kannustettu yrittäjyyteen ja innovatiivisuuteen. Kansainvälisen toiminnan osalta on saatu luotua vakiintuneita käytäntöjä Kansainvälisen toiminnan ja yhteistyön osalta uusia avauksia on tehty - uudet avaukset - kansainvälisen toiminnan määrä Tutustumiskäyntien toteutumista suunnitellaan. Espoon liikunta- ja nuorisopalvelut on myös mukana UBC / Inclusive & healthy cities komission toiminnassa, jonka tehtävänä on pohtia ja kehittää avointa terveyden ja sosiaalisen edistämisen toimintaa itämeren kaupunkien kesken. Nuorisopalvelut on lisäksi mukana UBC / Youthful cities komission toiminnassa. VH: Martti Merra Icehearts esittelyä laajennetaan ystävyyskaupunkeihin. Tutustumiskäyntejä lisätään hyvien käytäntöjen jakamiseksi ja löytämiseksi. Yhteisötakuun edellyttämiä toimia on toteutettu Liikuntaja nuorisopalveluissa. Yhteisötakuun liittyviä toimia ja harjoittelupaikkoja on lisätty. Kesätyöllistämisen osalta nuorille on tarjottu työpaikkoja vuoden tasoisesti. - Nuori Espoo setelien määrä - harjoittelupaikat vammaisille nuorille - harjoittelupaikkojen määrä Kesäsetelit (1000 kpl) jaettiin loppuun VH Martti Merra ja Nuoria on kannustettu yrittäjyyteen ja innovatiivisuuteen. Yrittäjyyspaketin toimintanmalli on luotu - toimintamalli Nuorisopalveluille on tehty toimintamalli nuorten tukemisesta yrittäjyyteen ja yritteliäisyyteen. Kesällä 2016 järjestetään leiri- ja loma-aikatoimintaa yhdessä Espoon Yrityskylän kanssa ja syksyllä nuorisonohjaajille järjestetään koulutusta nuorten tukemisesta yrittäjyyteen ja yritteliäisyyteen. Uusia toimintoja tullaan kehittämään 11 VH: Nina Grönmark Yrittäjyyspaketin toimintamalli on luodaan, sitä toteutetaan sekä henkilöstöä koulutetaan yrittäjyyskoulutukseen.

12 yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Liikunta- ja nuorisopalveluita on kehitetty alueellisia eroja ja erityisyyttä huomioiden. (Metro huomiointi) Metron / Kaupunkikeskusten ja alueellisuuden huomioiminen ja alueellinen tarkastelu on tehty Nuorisopalveluissa ja suunnitelma tulosten hyödyntämiseksi on laadittu - aluekartoitus - tehty suunnitelma Matinkylä-Olari-Tapiolan alueelle on perustettu nuorisopalvelujen työtiimi, jonka tehtäviin kuuluvat yesbox, jalkautuminen Iso Omenan palvelutorilla sekä Nuorisotyö raiteilla-toiminta. Toiminta käynnistyy 08/2016. Nuorisotyö raiteilla, Metroasemien seutujen huomioiminen (nuorisotilat, jalkautuminen), Iso - Omena palvelutori. Metroasemien yhteyteen lisätään liikunta aktivointia 12