-Liikuntatilojen käyttöaste % - Omavalvonta vuorokausie n määrä. - kehityskeskusteluiden käy minen % - kehityskeskusteluiden hyö dyllisyys %

Transkriptio

1 Liikunta- ja nuorisopalvelut Resurssit ja johtaminen Päämäärä: Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden tavoitteet: Espoo toimii edelläkävijänä kunnallisten palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa. Johtaminen, esimiestyö ja työtyytyväisyys kehittyvät ja ovat hyvällä tasolla. Talouden liikkumavara säilyy ja rahoitusasema on tasapainossa. Liikunta- ja nuorisopalveluiden k Tilojen käyttö on tehostunut -Nuorisotilojen käyttöaste Koulusalien käytön tehostamista äytössä olevien kuntalaiskäyttöö neuvotellaan opetustoimen kans n soveltuvien tiloja käytetään teh % sa (loma-ajat). okkaasti ja koordinoidusti. Liikunta- ja ulkoilusuhteet sekä n uorisotilat pidetään käyttötarkoitu staan vastaavassa kunnossa. Koulujen ilta- ja viikonloppukäytö n omavalvontaa on lisätty -Liikuntatilojen käyttöaste % - Omavalvonta vuorokausie n määrä Nuorisotilojen käyttömaksut tuod aan lautakunnan käsittelyyn touk okuussa - tavoitteena saada tilat tehokkaammin käyttöön. Omavalvontavuorokausien määr ää mitataan vuoden lopussa, joll oin saadaan ensimmäinen vertai luluku. Sähkölukkojen asennus o n lähdössä liikkeelle vielä tänä k eväänä Listalla on 16 koul ua, joista viisi koulua on menoss a/valmistunut peruskorjauksesta. VH: Markku Sistonen ja Merja N ordling Omavalvontaa lisätään ja kävijä määrien tilastointiin kartoitetaan välineitä. Tilojen käyttöasteen osalta laske ntatapa ja kriteerit määritellään ja nuorisotilojen osalta laskenta su oritetaan otannalla suoraan nuor isotiloilla. VH: Markku Sistonen Viikonloppuihin lisätään omavalv ontaa ja otetaan käyttöön sähköl ukot. Omavalvontakoulujen karto ittaminen jatkuu ja koulujen omie n iltojen osalta luovutaan Liikunta- ja nuorisopalveluiden jo htamista ja esimiestyötä on kehit etty ja henkilöstön työhyvinvointi on hyvällä tasolla. Kehityskeskustelut käydään 100 % ja kehityskeskusteluiden hyöd yllisyys on parantunut - kehityskeskusteluiden käy minen % - kehityskeskusteluiden hyö dyllisyys % Kehityskeskusteluiden hyödyllisy ydestä ja käymisprosentista saad aan tulokset Kunta 10 henkilöstö tutkimuksen perusteella. Seuraa va tutkimus tehdään syksyllä Kehityskeskusteluiden hyödyll isyyden kehittämiseksi on nuoris opalveluissa sovittu yhteisiä käyt änteitä kehityskeskusteluiden kä ymisen osalta. Olosuhdepalvelui ssa on otettu käyttöön liikuntapai kanhoitajien kehityskeskusteluita tukeva lomake. Kehityskeskusteluiden hyödyllisy yteen kiinnitetään huomiota jokai sella palvelualueella. 1

2 Työhyvinvointimatriisin lukuarvo kasvaa vähintään yhden lukuarv on vuoden 2015 arvoon verrattu na Terveysperusteiset sairauspoiss aolot vähenevät vuoteen 2015 v errattuna - työhyvinvointimatriisin lukuarvo Työhyvinvointimatriisin lukuarvo saadaan seuraavan kerran ensi vuoden alussa. Viime vuosina Li ikunta- ja nuorisopalveluiden työ hyvinvointimatriisin lukuarvon ke hitys on osoittanut positiivista su untaa. Työhyvinvoinnin kehittäm iseksi tulosyksikössä otetaan kä yttöön Työhyvinvointisuunnitelm a keväällä 2016 ja Reilu Meinink i - teeman jalkauttamista suunnit ellaan. - sairaspoissaolot pv - kuorma Sairauspoissaoloja seurataan sy stemaattisesti työkykyraporttia hy ödyntäen. Tuloksia käydään läpi seurantojen yhteydessä. Työhyvinvointisuunnitelma oteta an käyttöön ja Reilu Meininki - te ema lanseerataan koko tulosyks ikössä työhyvinvoinnin parantam iseksi. sekä esimiehet Sairauspoissaoloja seurataan sy stemaattisesti ja tehdään työhyvi nvointia lisääviä sekä johtamista ja esimiestyötä kehittäviä toime npiteitä. Lokakuussa 2016 uusita an johtamisen ja esimiestyön ky sely. Liikunta- ja nuorisopalveluiden h enkilöstö on osaavaa ja hallitsee tarvittavien työvälineiden käytön. Arjen työ on mahdollistettu. Puitteet ovat nykyaikaisia ja ajan tasaiset sekä tietoteknisiltä valm iuksiltaan, välineiltään että varus teiltaan. Työnkiertoa on lisätty vuodesta 2015 Henkilöstön osaamistarpeet järje stelmien ja digitalisaation osalta on selvitetty ja kirjattu ylös henkil östösuunnitelmiin. Osaamisprofiilit on määritelty ja k artoitus tehty - työnkiertoon osallistuneid en määrä - määritys - tehty kartoitus Nuorisopalvelujen lähiesimiesten työnkierto toteutettiin lä htien. Viisi esimiestä kuudesta sa i vastuulleen uuden alueen tai te htävät muuttuivat muuten. Olosu hdepalveluissa työnkierto jatkuu. Sähköisten järjestelmien osaami starpeiden selvittämiseksi on sov ittu, että tietoa kerätään kehitysk eskusteluiden kautta ja tieto koot aan syksylle osaamisperusteisen henkilöstösuunnitelman laatimis en yhteydessä. VH: Markku Sistonen ja Merja N ordling Nuorisonohjaajien työnkierron s uunnitelma tehdään ja johtavien nuorisonohjaajien työnkiertoa tot eutetaan tehtävän suunnitelman mukaisesti. Liikuntapaikanhoitaj ien työnkierrot dokumentoidaan ja tavoitteena 100 % osallistumi nen. Henkilöstösuunnitelmissa otetaa n kantaa sähköisten järjestelmien osaamiseen ja kuva taan osaamisprofiilit tältä osin. S ito tason tavoite osaamistasojen määrittelyn osalta 2

3 Liikunta- ja nuorisopalvelut tekee talousarvion mukaisen tuloksen vuosittain. Toiminta on tuottavas ti suunniteltua ja talous tehokkaa sti järjestetty. Resurssivarausjärjestelmän toim ivuus paranee, tukipyyntöjen mä ärä vähenee Toimintakate on vähintään alkup eräisen talousarvion mukainen. - tukipyyntöjen määrä Tukipyynnöt on kirjattu ylös tilava raustiimin osalta. Toimivuuden te staamiseksi on parhaillaan meno ssa hiljainen kausi, jonka aikan a ei tehdä uusia kehittämiskohtei ta vaan katsotaan miten järjestel mä toimii ns. normaalikäytössä. - toimintakate Talouden kuukausiseurantaa teh dään systemaattisesti ja reagoid aan tarvittaessa muutoksiin. Seure ostot ovat vähentyneet - Seure ostot Liikuntapalvelujen/ koulujen sähk ölukkojen asentamisesta on sovi ttu ja työt aloitettaan huhtikuun ai kana. Tällä on vaikutusta iltakäyt ön valvonnan tarpeeseen ja järje stämiseen, jolloin Seure ostojen voidaan katsoa vähenevän. Sair auspoissaoloilla on myös yhteys Seure:n käyttöön. VH: Markku Sistonen, Virpi Mika ma ja Mirja Taavila Järjestelmän toimivuutta seurata an ja kirjataan ylös tilavarausyksi kön tekemät tukipyynnöt. Talouden kuukausiseuranta on s ystemaattista. Johtotiimi seuraa t alouslukuja joka kuukausi VH: Martti Merra, Markku Siston en ja Merja Nordling Omavalvonnan lisäämisellä tavoi tellaan myös taloudellisia säästöj ä Seure ostojen osalta. Työhyvin voinnilla on vaikutus sairauspois saoloihin ja sitä kautta Seure:sta hankittavan työvoiman määrään 3

4 Liikunta- ja nuorisopalvelut Asukkaat ja palvelut Päämäärä: Espoolaiset ovat aktiivisia ja omatoimisia huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään, mutta kukaan ei jää tukea vaille, mikäli voimat eivät riitä. Espo o järjestää palvelut asukaslähtöisesti yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Valtuustokauden tavoitteet: Palveluvalikoima muodostaa ennaltaehkäisevien, terveys- ja hyvinvointieroja kaventavien, varhaisen puuttumisen, kuntalaisten omatoimisuutta tukevien ja asiakkaan valinnanvapautta lisäävien palvelujen kokonaisuuden. Palveluja ja lähiympäristöä kehitetään yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Palveluja tuotetaan yht eistyössä kumppaneiden kanssa, eri palvelukanavat mahdollistavat palvelujen saatavuuden ja saavuttamisen. Espoo toimii edelläkävijänä kansallisen palveluväylän kehittäm isessä ja käyttöönotossa. Lasten, nuorten, ikäihmisten erity isryhmien sekä maahanmuuttajie n palveluja on kehitetty ja hyvinv ointia vahvistettu sekä tasapaino ista kasvua tuettu. Matalan kynnyksen harrastetoimi ntaa ja palveluita on lisätty. Kuntalaisia on aktivoitu liikkuma an omatoimisesti sekä terveyten sä kannalta riittävästi, toimenpite itä on kohdistettu erityisesti riittä mättömästi liikkuvien aktivoimise en. Lasten ja nuorten matalan kynny ksen harrastetoimintaa on lisätty ja harrastajamäärä kasvaa - uudet kerhot ja palvelut - harrastetoiminnan kerhoje n määrä - harrastaja ja osallistuja määrät Uusia Muuvi kerhoja on lisätty ja neuvottelut Jump ryhmien lisääm iseksi käydään huhtikuun aikana. Kevään kävijämääristä saadaan tietoa kevätkauden päätyttyä. Nuorisopalvelujen suunnitelmalli sten kerhojen määrä oli vuoden 2015 syksyllä 94. Vastaava luku kerätään myös syksyllä VH: Merja Nordling ja Markku Si stonen Liikunta- ja nuorisopalvelut vasta avat osaltaan Tunti Liikuntaa pä ivässä tavoitteeseen lisäämäll ä suunnitelmallista kerhotoiminta a Nuorisopalveluissa ja tarjoama lla tukea toiminnallisen oppimise n hyödyntämiseksi kouluilla. Liiku ntapalveluissa Muuvi ja Jump toi mintaa lisätään. Syksyllä alkanutt a Wau toiminta pysyy vuoden tasolla. Harrastuksissa turvataan tasa-ar voiset ja yhdenvertaiset mahdoll isuudet. Sukupuolivaikutusten arviointi Ennakkoarviointi otetaan käyttöö n Liikunta- ja nuorisopalveluissa Sito mallin mukaisesti, tässä yhte ydessä tehdään myös jatkossa S uvaus, jos se arvioinnin perustee lla on tarpeen. VH: Martti Merra Sukupuolivaikutusten arviointi te hdään Sivistystoimen ohjeistuste n mukaisesti. IVA - ennakkoarvio inti otetaan käyttöön lautakuntap äätöksenteon tukena. 4

5 Matalan kynnyksen liikuntapalve luita ja vapaa-ajan palveluita on lisätty Liikuntaneuvonta-asiakkaiden m äärä kasvaa. BMI 40+ (diagnosoidusti ylipaino iset) asiakkaiden määrä on karto itettu ja toimintamalli tältä osin o n luotu - Lisätyt palvelut - Avoimen toiminnan ryhmi en lukumäärä -Lähiliikuntapaikkojen määr ä (oma hallinta) - Loma-ajan toimintaan osa llistuvien määrä -liikuntaneuvonta-asiakkaid en määrä -BMI 40+ asiakkaiden mää rä Avoimien, matalan kynnyksen liik untapalveluiden määrää on lisätt y ohjattuun kesätoimintaan erityi sesti ulkoliikuntaan. Talvilomaviikon Hop on hop off - tapahtumassa liikkui 1573 kunta laista. Lähiliikuntapaikkakartoitus käsite llään toukokuun lautakunnassa. Kevätkauden ( ) liikunta neuvonta-asiakkaiden määrä las ketaan kevätkauden päätyttyä. Tähän mennessä ( ) on BMI 40+ -asiakkailta tullut 23 kpl erityisryhmien uima- ja/tai kunto salikorttihakemuksia (korttia voi anoa, kun on käynyt liikuntaneuv onnassa). VH: Markku Sistonen ja Jarmo Ik ävalko Matalan kynnyksen liikuntapalvel uita lisätään kausien ulkopuolise na aikana. Tavoitteena että tapa htuva toiminta pysyy vähintään v uoden 2015 tasolla. Nuorisopalv eluiden loma-ajan toimintaan osa llistuvien nuorten (13 + v.) määrä kasvaa. Eläkeiän kynnyksellä pilottiprojekti käynnistyy ja lähiliik untapaikkojen kehittämissuunnite lma laaditaan. VH: Markku Sistonen ja Virpi Mik ama Maahanmuuttajille suunnattuja j a monikulttuurisia palveluita lisät ään Maahanmuuttajataustaisten ja m onikulttuurisen palveluiden osuu s kasvaa. Yhdenvertainen mahd ollisuus osallistua palveluihin tot eutuu. - lisätyt palvelut - vieraskielisten korttien mä ärän osuus kaikista korteis ta Toimintaa Helsinki Human Right sin kanssa jatketaan myös kesäl lä. Nuorisopalvelut tekee tiivistä yht eistyötä VOKien kanssa. Turvap aikanhakijanuorille tarjotaan palv eluja nuorisotiloilla ja sovitusti va stanottokeskuksissa. Turvapaika nhakijoille on osoitettu max. 50 k pl Kesäseteleitä kesätyöllistymis en tueksi. VH: Merja Nordling ja Markku Si stonen Palveluita lisätään jo maassa as uville maahanmuuttajataustaisille henkilöille, alaikäisille yksin maa han tulleille lapsille ja nuorille sek ä turvapaikanhakijoille (aikuiset j a perheet). Yhteistyötä vahvistet aan monikulttuuristen järjestöjen kanssa.humanitäärisin perustei n maahan tulleille nuorille tarjota an Nuorisopalveluita. Yhteistyötä tehdään vastaanottokeskusten kanssa. Monikulttuurisen tausta huomioidaan palveluita suunnite ltaessa. 5

6 Liikunta- ja nuorisopalveluiden a siakkaat käyttävät sähköisiä järje stelmiä ja välineitä palveluiden v araamiseen. Järjestelmät ja välin eet mahdollistavat sujuvan palve lukokonaisuuden. Verkossa tehtävän nuorisotyön k autta kohdataan laaja määrä nu oria. Sosiaalisen median kautta tavoi tetaan kuntalaisia ja sähköisiä a lustoja on kehitetty asiakaslähtöi sesti. Liikunta- ja nuorisopalveluiden d igitarina on kirjoitettu ja jalkautett u. Digitaaliset palvelut ovat ajan t asalla ja kuvaus niistä tehty. -Digitarina Liikunta- ja nuorisopalveluiden Di gitarina on työstetty ja käsitelty jo htotiimissä. Tarina otetaan lopulli sesti käyttöön keväällä VH: Martti Merra, Pia Martin ja T arja Kauppinen Liikunta- ja nuorisopalveluiden di gitarina kirjoitetaan ja digitaalisie n palveluiden kehittämisen osalta ollaan ajan tasalla Liikunta- ja nuorisopalveluita tuot etaan laadukkaasti ja kehitetään yhdessä asukkaiden sekä asiakk aiden kanssa Uusia avauksia on tehty sähköist en palveluiden osalta. Palveluiden laadun arviointeja on tehty suunnitelmallisesti ja niistä on tehty kooste johdon tarkastel tavaksi - uudet palvelut Sähköinen avustusjärjestelmä o n otettu käyttöön nuorisopalvelui ssa. - toteutuneet arvioinnit ja to imenpiteet Kooste laaditaan elokuun strateg iapäiville toiminnan arvioinnin tu eksi. en päälloiköt Uusina avauksina vuodelle 2016 suunnitteilla infotaulujen käyttöön oton laajentaminen, Espoo Liikku u rannekkeen käyttöönotto, sä hköisten avustusjärjestelmän käy ttöönotto Nuorisopalveluissa. Liik untapalveluissa saman järjestelm än osalta tehdään määrityksiä. Harrastushaku toteutuu vuoden 2016 aikana. VH: Nina Taipale ja palvelualueid Tehdyistä arvioinneista tehdään LiiNu tason kooste johdon käsitel täväksi. Vuoden 2016 osalta arv ioidaan liikuntaneuvonnan vaikut tavuutta, suunnitellaan Nuorisop alveluiden Mystery shopping p rosessia ja selvitetään kuntosalie n asiakastyytyväisyyttä. Lisäksi u udet alueellisen nuorisotyön krite erit testataan PKS- yhteistyössä. Alueellisen nuorisotyön itsearvioi nnit toteutetaan 12/2016 6

7 Nuorten osallisuuden osalta on N upan kokonaisuus määritelty sek ä Nuori Espoo kiertueen nuorten osallistamisen prosessi on mallin nettu vuoden 2016 aikana - toiminnan omaehtoiseen t oteuttamiseen tai tapahtum ien ja toiminnan tuottamise en osallistuneiden nuorten lukumäärä Vuoden 2015 Manimiitin ideat ov at toteutuksessa ja toisen kierrok sen valmistelut käynnissä. Osallisuuden mahdollisuuksia al etaan kartoittaa keväällä 2016 ja vuoden loppuun mennessä on m ääritelty Nuorisopalveluiden rooli osallisuuden osalta. VH: Merja Nordling ManiMiitin ideat käytäntöön ja toi nen kierros alkaa. Osallisuuden mahdollisuudet koo taan yhteen ja Nuorisopalveluide n rooli osallisuuden osalta määrit ellään. Toimintaan osallistuneide n määrää aletaan tilastoida ja ke rätään tieto Palveluita tuotetaan yhteistyössä kumppaneiden kanssa laadukka asti ja tuottavasti. Työtä tehdään verkostoja hyödyntäen. Yhteistyötä nuorisojärjestöjen ja seurojen on lisätty ja uusia avauk sia tehty. Tavoitteena on kumppa nuuksien monipuolisempi hyödyn täminen ja uusien kumppanuuksi en löytäminen. - uudet toimintamallit - uudet avaukset Kesälajien tapaaminen pidettiin , Mika Poutala ja Kari Helan der toimivat alustajina. Seurayhteistyöseminaari Tallinna an Seuratapaaminen pidettiin 1.3 Ai heina aikuisliikunnan, +68 toimin nan ja erityisryhmienliikunnan jär jestämisestä. Vammaisjärjestöille pidettiin tapa aminen Kumppanuushankkeena toteutet aan Kaitaan koulun kentän tekon urmi Espoon Jalkapalloilun Tuki Oy:n kanssa. Seuratapaamisia pidetään suunn itellusti eri teemoilla (Onnellinen Urheilija,68+, soveltava liikunta).aluevastaavien liikunnan ohjaaj ien yhteistyö ja verkostokartoitus tehdään ja priorisoidaan aluetyö n näkökulmasta keskeisimmät v erkostot. Nuorisopalveluiden ver kostotyön kartoitus on tehty ja toi mintamallia sovelletaan arvioin ti. Harrastehaku.fi Kuinka moni nuorisojärjestö käyttää harraste hakua. 7

8 Liikunta- ja nuorisopalvelut Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Päämäärä: Kaupunki on kansainvälisesti houkutteleva ja kiinnostava. Osaavat ihmiset, yrittäjät ja kaikenkokoiset yritykset juurtuvat Espooseen. Valtuustokauden tavoitteet: Espoon vetovoimaisuus kansainvälisesti kiinnostavana osaamisen sekä tieteen, taiteen ja talouden innovaatioympäristönä kehittyy. Osana me tropolialuetta Espoon verkostomaista kaupunkirakennetta kehitetään taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäväksi. Palvelukeskittymien saavutettavuutta joukkoliiken neyhteyksin parannetaan. Kaupunkikeskuksia kehitetään niiden omiin vahvuuksiinsa tukeutuen viihtyisiksi ja sujuviksi asumisen, asioinnin, työssäkäynnin ja vapaa-ajan koht aamispaikoiksi. Torjutaan segregaatiota ja vastataan espoolaisten erilaisiin asumistarpeisiin tarjoamalla edellytykset edulliselle ja monimuotoiselle asuntotuotannolle ja tonttit arjonnalle. Yrittäjyyteen ja innovatiivisuuteen kannustava Espoo rakentaa hyvinvointia ja vaurautta metropolialueelle ja koko Suomeen. Espoossa järjestetään sekä valta kunnallisesti että paikallisesti kun talaisille houkuttelevia kilpailuita, tapahtumia ja leirejä Espoo Liikkuu ja Nuori Espoo br ändit ovat palvelulupaus ja niiden tulee näkyä läpi palveluiden. Urbaani pop-up toiminta on aloite ttu kesällä 2016 Espoo liikkuu yhteisön logo on otettu käyttöön seurayhteistyöss ä - käyntikerrat - pop-up paikkojen määrä - Espoo Liikkuu logon käyttöönot taneiden määrä Kesällä 2016 toteutetaan Nuori E spoo kesäpaku-toimintaa viikoilla Yhteisötunnuksen ovat ottaneet käyttöön seurat sitä mukaan kun ovat liittyneet yhteisöön ja alkane et näkyä espooliikku.fi -sivustolla. Yhteisötunnuksen alla on tehty myös yhteisiä markkinointikampa njoita ja seurat ovat lisänneet tun nuksen sivustoilleen ja tuoneet tu nnusta esiin tapahtumissaan sek ä markkinoinnissaan. Tunnusta käyttää tällä hetkellä 12 seuraa. VH: Merja Nordling Liikkuva pop-up toiminta suunnit ellaan ja toteutetaan kesällä VH: Jetta Laajarinne Nuorisotilojen visuaalista ilmettä on kehitetty suunnitelman muka isesti ja infotauluja on lisätty liiku ntapaikoille. espooliikkuu.fi, yhte isötapaamiset, yhteistä markkino intia Palveluita tuotetaan kestävän ke hityksen periaatteita huomioiden Liikunta- ja nuorisopalveluita on kehitetty alueellisia eroja ja erityi syyttä huomioiden. Nuoria on kannustettu yrittäjyyte en ja innovatiivisuuteen. Liikunta- ja nuorisopalveluiden k estävän kehityksen sitoumus on laadittu Kansainvälisen toiminnan ja yht eistyön osalta uusia avauksia on tehty - laadittu sitoumus Kestävän kehityksen sitoumukse n osalta on käyty keskustelut sis ällöstä johtoryhmässä. - uudet avaukset - kansainvälisen toiminnan määr ä Tutustumiskäyntien toteutumista suunnitellaan. VH Martti Merra Sivistystoimen tavoitteen mukais esti jokainen tulosyksikkö laatii o man sitoumuksensa. Kerätään ol emassa oleva tieto. VH: Martti Merra Icehearts esittelyä laajennetaan ystävyyskaupunkeihin. Tutustumi skäyntejä lisätään hyvien käytänt öjen jakamiseksi ja löytämiseksi. Kansainvälisen toiminnan osalta on saatu luotua vakiintuneita kä ytäntöjä 8

9 Espoon liikunta- ja nuorisopalvel ut on myös mukana UBC / Inclus ive & healthy cities komission toi minnassa, jonka tehtävänä on po htia ja kehittää avointa terveyden ja sosiaalisen edistämisen toimi ntaa itämeren kaupunkien keske n. Nuorisopalvelut on lisäksi muk ana UBC / Youthful cities komiss ion toiminnassa. Yhteisötakuun edellyttämiä toimi a on toteutettu Liikunta- ja nuoris opalveluissa. Nuoria on kannustettu yrittäjyyte en ja innovatiivisuuteen. Yhteisötakuun liittyviä toimia ja h arjoittelupaikkoja on lisätty. Kesä työllistämisen osalta nuorille on t arjottu työpaikkoja vuoden tasoi sesti. Yrittäjyyspaketin toimintanmalli o n luotu - Nuori Espoo setelien määrä - harjoittelupaikat vammaisille nu orille - harjoittelupaikkojen määrä Kesäsetelit (1000 kpl) jaettiin lop puun toimintamalli Nuorisopalveluille on tehty toimin tamalli nuorten tukemisesta yrittä jyyteen ja yritteliäisyyteen. Kesäl lä 2016 järjestetään leiri- ja loma -aikatoimintaa yhdessä Espoon Yrityskylän kanssa ja syksyllä nu orisonohjaajille järjestetään koul utusta nuorten tukemisesta yrittä jyyteen ja yritteliäisyyteen. Uusia toimintoja tullaan kehittämään y hteistyössä muiden toimijoiden k anssa. VH Martti Merra ja palvelualueid VH: Nina Grönmark Yrittäjyyspaketin toimintamalli on luodaan, sitä toteutetaan sekä h enkilöstöä koulutetaan yrittäjyysk oulutukseen. Liikunta- ja nuorisopalveluita on kehitetty alueellisia eroja ja erityi syyttä huomioiden. (Metro huom iointi) Metron / Kaupunkikeskusten ja a lueellisuuden huomioiminen ja a lueellinen tarkastelu on tehty Nu orisopalveluissa ja suunnitelma tulosten hyödyntämiseksi on laa dittu - aluekartoitus - tehty suunnitelma Matinkylä-Olari-Tapiolan alueelle on perustettu nuorisopalvelujen työtiimi, jonka tehtäviin kuuluvat yesbox, jalkautuminen Iso Ome nan palvelutorilla sekä Nuorisoty ö raiteilla-toiminta. Toiminta käyn nistyy 08/2016. Nuorisotyö raiteilla, Metroasemie n seutujen huomioiminen (nuoris otilat, jalkautuminen), Iso - Omen a palvelutori. Metroasemien yhteyteen lisätään liikunta aktivointia 9

10 Liikunta- ja nuorisopalvelut Riskit Kaupungin riskienhallintapolitiikan mukaan toimialojen ja yksiköiden tulee kartoittaa toimintaansa ja tavoitteitaan uhkaavia riskejä säännöllisesti. Riskikartoituksen tulokset koostetaan (tai se tehdään) tähän omaan korttiinsa. Riskeinä kuvataan näkökulmittain ne merkittävimmät e pävarmuudet, asiat ja olosuhteet, jotka voivat vaarantaa tulostavoitteiden tai tavoitteiden saavuttamisen. Riskien vakavuutta arvioidaan suoraviivaisesti värisymbolien avulla. Riskit kirjataan mahdollisimman käytännönläheisesti ja selkeästi. Myös riskien hallintaan liittyvät toimenpiteet kuvataan lyhyesti ja siten, että asia n ydin käy selvästi esille. Riskit ja hallintatoimenpiteet on kirjattava julkaisukelpoisessa muodossa. (Toimialatason riskikortteja hyödynnetään rap ortoinnissa muiden tuloskorttien tapaan.) Linkki riskienhallintapolitiikkaan: Apuväline tarkempaan riskikartoitukseen: Näkökulma Resurssit ja johtam inen Asukkaat ja palvel ut Elinvoima, kilpailu kyky ja kestävä ke hitys Tavoitteiden toteutumista uhkaavat ris kit Tilojen käyttöä ei pystytä tehostamaan om an käytön tehostamisen kautta. Matalan kynnyksen liikunta- ja vapaa-ajan palveluita ei pystytä lisämään määräraho jen ja henkilöstöresurssien vähenemisen vuoksi Palveluiden kehittämistä ei pystytä tekem ään alueellisia eroja ja erityisyyttä (Metro) huomioiden. Henkilöstöresurssien puutte esta johtuen nuoriso- ja liikuntapalveluver kkoa ei pystytä laajentamaan riittävästi. Li ikuntaolosuhteita ei pystytä rakentamaan, mikäli niille ei ole osoitettu riittävästi paikk oja alueellisesti huomioiden. Arvio riskin merkitt ä- vyydestä Tavoitteiden toteutumista uhkaavien ris kien hallinta Tilojen käytön osalta kävijämäärien tilastoi ntia selkeytetään ja esimerkiksi omien vara usten osalta laaditaan selkeät pelisäännöt. Kehittämistoimenpiteet on suunniteltuja ja r esurssit pohdittuja. Ennakkoarvioinnilla lisä tään hyötyjen tarkastelua. Liikunta- ja nuorisopalveluverkko suuunnitt elua tehdään kokonaisvaltaisesti ja henkilö stösuunnitelmissa otetaan kantaa henkilöst öresurssointiin alueellisesti. Arvio Arvio Lisätiedot & Liitteet 10