11. Pikonniemen hiiliuunit (R,H, M) Kaavassa sr RKY 2009 v. 1889-1890 Vuori-insinööri L.M. Ottelin Kuva 35. Pikonniemen hiiliuunit (Juha Rajahalme 2011) Valintaperuste: R, H, M, Valtakunnallisesti merkittävä v. 2009 Kaksi suurta, tyypiltään ainutlaatuista tiilistä hiiliuunia olivat käytössä vuodesta 1889 1910 luvulle saakka, jolloin raudanvalmistus loppui Juankoskella. Hiiliuuneja oli alun perin 6-8 kpl. Kaksi kahdeksasta saattoi olla tiilenvalmistuksen käytettyjä rakennuksia. Kaksi hiiliuunia säilyi sota-aikaan saakka, jolloin ainakin toista vielä käytettiin hiilen valmistukseen. Toiseen uuniin on tehty suurempi kulkuaukko, jossa pariovet. Museoviraston v. 2000-2001 suorittamat restauroinnin yhteydessä hiiliuuneihin rakennettiin uudet puurunkoiset ja peltikatteiset katot. Puisia hormeja myös uusittiin. Toiseen uuniin sijoitettiin hiilenvalmistuksesta kertova näyttelytila. Pikonniemen kärjessä olevat kaksi jäljellä olevaa hiiliuunia on ainoat maassamme säilyneet ehjät esimerkit tästä hiiliuunityypistä. Kuva 36. Hiiliuunien kaaviokuva. Kesän 2000 aikana hiiliuunien ympäristö raivattiin, kohde dokumentoitiin huolellisesti ja sisätilat puhdistettiin. Syksyn 2000 aikana uunit katettiin alkuperäi-
siä vastaavin katoksin ja kesän 2001 aikana niiden ulkopinnat konservoitiin. Julkisivut pyrittiin käsittelemään mahdollisimman hellävaraisesti aikaisempien korjausten jäljet tarpeen mukaan säästäen. Voimakkaasti rapautuneen pinnan vuoksi alkuperäisen slammauskäsittelyn palauttaminen ei olisi tuottanut kestävää tai kaunista lopputulosta. Kunnostustöiden yhteydessä uunit ovat saaneet myös pysyvän valaistuksen. Lisäksi toiseen uuneista on sijoitettu hiilenpolton ja hiiliuunien kertova näyttely. (http://museovirastorestauroi.nba.fi/pohjoissavonruukit.htm) Kuvat 37-40. Juantehtaan hiiliuunien restauroinnista vuodelta 2000. (Juha Rajahalme 2000) Hiiliuunit Uimaranta Kuva 41. Kartta Pikonniemestä.
12. Voimalaitos (R, H, M) Kaavassa sr-2, RKY 2009 v. 1928 Kuva 42. Voimalaitos kuvassa etualalla, tumma katto. (J R 2009) Kaksi kerroksinen voimalaitos rakennettiin kosken itärannalle vuonna 1928. Uusi voimalaitos korvasi alkuperäisen 1990 luvulla, jolloin vanha laitos museoitiin. Nykyisin vanhan voimalaitoksen tiloissa on tilauksesta auki pidettävä sähkömuseo. Uusi voimalaitos sijaitsee vanhan voimalaitoksen vieressä. Voimalaitos on nykyisin Savon Voiman omistuksessa. Kuva 43. Kuva voimalaitoksesta.
13. Isännöitsijän pytinki (R,H,M) RKY 2009, KM sr-1 (Patruunanmäen Kartano) v. 1826 Carl Ludvig Engel Kuva 44. Patruunanmäen Kartano kuvattuna muotopuutarhan suunnasta. (Juha Rajahalme 2007) Kuva 45. Patruunanmäen Kartanon nykyinen huonejako. Rakennuksista vanhin on korkealla mäellä sijaitseva päärakennus Patruunan pytinki vuodelta 1826. Suunnittelijaksi mainitaan Carl Ludvig Engel, joka tuohon aikaan johti Suomen suurruhtinaskunnan intendentinkonttoria. Viime vuosisadalla (1800-l) rakennukseen kuului yksitoista huonetta ja keittiö. Rakennusta ympäröi joka puolelta koristeelliset avoverannat. Arkkitehti J. W. Strömbergin vuonna 1922 tekemän muutospiirustuksen mukaisesti avokuistit poistettiin ja toiselle puolelle jäi puolipyöreä lasiveranta (ns. köyhien taivas ). Muutosten yhteydessä rakennus sai alkuperäisen empiretyylisen asunsa. 1950 luvulle saakka päärakennuksen pihaa ympäröi koristeellinen puuaita. Ympäristössä on ruukin kuuluisa puisto, pinta-alaltaan noin viisi hehtaaria. Rakennuksessa ovat asuneet ruukinpatruunat A. W. Tigerstedtistä alkaen paroni von Alfthaniin ja Kymiyhtiön omistuksen kaudella paikalliset isännöitsijät 1980
luvun alkuun asti. Tämän jälkeen rakennus on ollut toimihenkilökerhon käytössä ja edustustilana. (Juha Forsberg Ari Kankkunen, 297) Rakennukseen on tehty kattava peruskorjaus 1960 luvulla. Rakennuksen katto ja ulkomaalaus uusittiin vuonna 2007 Ruukki Nousuun hankkeen turvin. Kartanon ikkunat myös kunnostettiin. Kartanon liiterin huopakatto uusittiin. Kuva 46. Ilmakuva Kartanon puistosta nykypäivinä. Kuva 47. (oik.) Patruunanmäen Kartano ennen kuistien poistamista. Kuva 48. Kartanon lasikuisti. (Juha Rajahalme 2009) Kuva 49. Kartano joulukuussa 2011. (Juha Rajahalme)
14. Taivaanpankko (H,M), RKY 2009, KM sr-1 v. 1872 Taivaanpankko on rakennettu tehtaan johtoportaan asunnoiksi. Rakennus on edelleen asuinkäytössä, talo on jaettu asuinto-osakkeisiin neljäksi eri huoneistoksi. Kiinteistöön kuuluu myös liiterirakennus ja autokatos. Rakennus on hyvällä rakennuspaikalla kumpareen laella, säilymisedellytykset ovat hyvät. Kuva 50. Taivaanpankko (J R 2011) Kuva 51. Taivaanpankon liiteri, takana Juankosken ensimmäinen hautausmaa. (J R 2011) 15. Alakyökki (H,M), RKY 2009, KM Sr-1 v. 1864 Patruunanmäen välittömässä läheisyydessä oleva Alakyökki eli Pehtoorila on rakennettu pehtoorin asunnoksi. Rakennus on nykyisin yksityisessä omistuksessa, vuokra-asunto käytössä. Rakennuksessa on aumakatto, molemmilla pitkillä kattolappeilla on poikkiharjat. Vuonna 2009 rakennuksen ulkoseinien alaosaa kunnostettiin. Maanpinta on hieman koholla rakennuksen pohjoispuolella.
Kuva 52. Alakyökki (J R 2011) 16. Vesitorni (R,H,M), RKY 2009, KM Sr-1 v. 1800 luvun loppu Kuva 53. Vesitorni (J R 2011) Vesitorni on rakennettu 1800 luvun lopulla. Villiviinit sen ympärillä on istutettu 1930 luvulla. Vesitorni on toiminut vuosien varrella mm. autotallina, nykyisin vesitornissa on Kartanon öljykeskuslämmityksen kattilahuone. Ovatko silloiset autot olleet siinä määrin kapeita, että ovat mahtuneet vesitornin ovesta? Ainakin oviaukko on ollut aikaisemmin leveämpi (kuva 48). Vesitornissa on ollut aikaisemmin yksi kapeampi puurakenteinen kerros, joka on purettu jossain vaiheessa.
Kuva 54. Auto vuosisadan alkupuolelta. 17. Puuhiomo (R,H,M, RKY 2009) KM - v. 1904-08 Rakennusmestari F. Nyberg Puuhiomo rakennettiin kosken itärannalle entisen sahan paikalle. 1900-1910 elettiin uutta hiomoiden nousukautta Suomessa. Puuhiomon rakentamisen aikaan tehdas oli Anton von Alfthanin omistuksessa. Hiomorakennus valmistui vuoden 1907 lopussa, koneiden asennus saatiin valmiiksi kesään 1908 mennessä, jolloin tuotanto alkoi. Ensimmäisinä vuosina hiomo työllisti 70-90 työntekijää, joista 20-30 naisia. Hiomoa laajennettiin jo vuonna 1909. Suurempi laajennus tehtiin vuonna 1934. Hiomo toimi vuoteen 1984, jolloin otettiin käyttöön uusi painehiomo. Nykyisin alkuperäisen puuhiomon paikalla toimii tehtaan vedenpuhdistamo. Kuva 55. Kartonkitehdas 1940 luvulla. Vanha hiomo
18. Kartonkitehdas (R,H,M, RKY 2009) KM Sr-5 v. 1912-13 24.7.1912 tehtiin sopimus kartonkikoneen toimittamisesta Juantehtaalle warmbrunnilaisen H. Füllnerin kanssa.loppukesällä 1912 aloitettiin kartonkitehtaan vaatimat rakennustyöt. Kartonkitehdas valmistui syksyllä 1913. 1936 kartonkitehtaalle hankittiin jenkki- eli kiillotussylinteri. Vuonna 1970 kartonkitehdas uudistettiin perusteellisesti. Voimassa olevassa asemakaavassa osat 7, 12, 5, 6, ja 4 on merkitty sr-5 merkinnällä (kuva alla). Kuva 56 Kartonkitehtaan pohjakaavio 1990 luvulla. Kuva 57. Tehtaan ilmakuva 1970 -luvulta
19. Vanha kirkko (H, M, RKY 2009) KM srk-1 v. 1861-64 Rakennusmestari Henrik Heselius (Pietarsaari) Kuva 58. Juantehtaan vanha kirkko. (Juha Rajahalme 2009) Kuva 59. Vanhan kirkon pohjapiirros (Kari Nykänen 1992) Ruukin johto anoi 1861 konsistorilta uudelleen lupaa saada pappi, joka opettaisi ruukin koulussa. Tähän suostuttiin, ja ruukkiseurakunta alkoi rakentaa omaa kirkkoa. Suorakulmaisen kirkkosalin pohjois-päätyyn pystytettiin tapulitorni ja eteläpäätyyn papinasunto. Kirkon valmistuessa 1864 se oli tullut maksamaan 12 278,18 markkaa. 1896 urkujen rakentaja Zachariassen asensi kirkkoon 7 äänikertaiset urut. Vuonna 1861 senaatti antoi päätöksen, että Juankoskelle tuli perustaa kansakoulu. Niinpä kirkkosaliin vasemmalle puolelle penkkien paikalle tulikin pulpetit. Kirkko toimi kansakouluna 1862 1921, joka oli vuoteen 1916 asti tehtaan yksityinen laitos. Kirkkoa korjattiin 1890, ja uudistettiin perinpohjaisesti 1924. Vuonna tehtiin kirkossa peruskorjaus, jonka yhteydessä pappilan tilat muutettiin seurakunnan kerho- ja kokoustiloiksi. Pappila siirtyi kirkon viereen rakennettuun taloon. Kuva 60. Juankosken vanha tehtaankirkko 1940 luvulla.
Uuden kirkon valmistuttua 1989 rakennus on toiminut srk:n ja kansalaisopiston kerhotiloina. Kirkkosalia ei käytetty enää jumalanpalvelukseen. Alttaritaulun on maalannut M. Kiljander 1897. Kirkolle anottiin purkulupaa jo vuonna 1980 luvun alussa. Museovirasto kuitenkin kielsi vanhan kirkon purkamisen. Purkukielto tuli myös valtioneuvostolta. Varojen puutteen vuoksi kirkko jätettiin vanhenemaan paikoilleen. Vuonna 2006 vanha kirkko pääsi mukaan silloisen Stromsdal Oyj:n hallinnoimaan Ruukki Nousuun hankkeeseen, jossa kunnostettiin vanhaa kirkkoa, Patruunanmäen Kartanoa ja mm. konttori rakennusta. Vanhaan kirkkoon uusittiin konesaumakatto, uusittiin ulkomaalaus ja kunnostettiin vanhat ikkunat. Alustavien suunnitelmien lisäksi kirkon lattiarakenteet avattiin, alimmat hirret kirkkosalin kohdalta vaihdettiin ja vanha multiaisperustus muutettiin tuulettuvaksi alapohjaksi. Uuteen lattiaa ei laitettu lämpöeristeitä (Rakenne alapuolelta: lattian kannatinhirret 6, vaneri 16 mm, 28 mm pontattu lattialauta). Vanhan kirkon vaiheita 1861 Kirkon rakentaminen alkaa 1862 Koulu aloittaa kirkkosalissa? 1864 Kirkko valmistuu kokonaan 1890 Kirkkoa kunnostetaan 1924 Kirkkoa uudistetaan perusteellisesti 1961 Kirkko peruskorjataan, uunit puretaan kirkkosalista 1983 Kirkon purkulupa evätään 1989 Uusi kirkko valmistuu, vanha kirkkosali jää kylmilleen 2006 Kirkkoa peruskorjataan, alimmat hirret vaihdetaan, katto uusitaan Kuva 61. Kari Nykäsen piirtämä tonttikartta vuodelta 1992.
Kuva 62. Kirkkosalin alimmat hirret vaihdettiin vuonna 2007. (Juha Rajahalme 2007) Kuva 63. Kirkkosalin alkuperäinen filleritäytteinen multiaisperustus purettiin, ja tilalle rakennettiin tuulettuva alapohjainen lattia. (Juha Rajahalme 2006) Kuva 64. Kirkkosalin seinät kengitettiin vuonna 2007. (Juha Rajahalme) Kuva 65. Lattiaseini oli viedä kirkon huonoon kuntoon, remontti aloitettiin viime hetkellä. (Juha Rajahalme marraskuu 2006)
20. Juankosken Seuratalo (H, M), Yleiskaava sr-4 v. 1905 1906 Kuva 66. Juankosken Seuratalo kesällä 2009. (J R 2010) Tehtaan patruuna Anton von Alfthan rakennutti Seuratalon vuosina 1905 1906. Noihin aikoihin myös Juankoskella oli työläisten ja tehtaan johdon välillä oli erimielisyyksiä, työläiset lakkoilivat johon patruuna vastasi työsululla. Alfthan ei antanut työväenyhdistyksen kokoontua vastavalmistuneella seuratalolla, mutta työläiset saivat kokoontua mm. Raittiusseuran jäseninä. Näin Alfthan pyrki vaikeuttamaan työväenyhdistyksen toimintaa. (Juankosken työväen historiaa) Rakennettiinko Seuratalo kilteille työntekijöille palkinnoksi ja olisiko talo jäänyt rakentamatta ilman silloisia erimielisyyksiä? Kokoontumistiloja tuohon aikaan oli vähän joten Seuratalo oli kaiken kaikkiaan tarpeellinen kokoontumistila. Paikalliset yhdistykset ja vierailevat teatteriseurueet ym. käyttivät taloa ahkerasti. Lukuiset paikkakuntalaiset ovat menneet naimisiin Seuratalolla. Tehtaan työläiset käyttivät Seurataloa kokous-, juhla- ja tanssihuoneistona. Kuva 67. Seuratalon pohjapiirros. Av-huone on laajennettu v. 1945.
Kuten useita muitakin seurojentaloja, myös Juankosken Seurataloa käytettiin myös suojeluskuntatalona sotien aikaan. Alkuperäiseen ulkoasuun kuului vinkkelin nurkkaukseen rakennettu kolmiovinen eteinen sekä koristemastoja katonharjalla. Seinien hirsipinnat olivat aluksi vuoraamattomina. Vuonna 1937 ullakolle rakennettiin vahtimestarin asuinhuoneisto. Vuonna 1945 Seurataloon rakennettiin tulenkestävä konehuone, joka mahdollisti rakennuksen käytön elokuvasalina. Vuonna 1980 rakennuksen sisätilat uudistettiin nuorisotiloiksi. Salin perälle rakennettiin Av huone ja wc:t sekä keittiö uudistettiin. 2000 luvun taitteessa Seuratalon kolmiorimahuopakate uusittiin ruodelaudoituksineen. Myös ikkunat uusittiin tuolloin. Samoihin aikoihin kunnostettiin myös Soittokunnantaloa, Seuratalon vanhat ikkunaruudut pääsivätkin Soittokunnan talon korjattuihin ikkunoihin. Nuorisotilat siirtyivät vanhaan valimoon kesällä 2007. Kuva 68. Juankosken Seuratalo 1920 luvulla. Seuratalo siirtyi tehtaalta Juankosken kunnan omistukseen 1960 luvulla, noihin aikoihin ruukin yhteiskuntavastuu siirtyi yhä enemmän kunnalle. Nuorisotilat siirtyivät pienempiin tiloihin vanhalle Valimolle vuonna 2007. Seuratalo jäi ilman käyttöä, rakennusta suunniteltiin jo purettavaksi, jos esim. mikään yhdistys ei ottaisi taloa omistukseensa. Paikalliset yhdistykset eivät halunneet taloa ylläpidettäväkseen. Lopulta Seuratalo siirtyi Juha Rajahalmeen omistukseen kesällä 2007, rakennus palautettiin kokous- ja juhlahuoneistoksi. Vuosien 2007-2008 aikana rakennuksen wc-tilat ja keittiön laitteet uusittiin, yläkerran asuntoon sijoitettiin Juha Rajahalmeen RakennusArkki niminen suunnittelutoimisto. 21. Juankosken ortodoksinen kirkko (R, H, M, RKY 2009) 1954 Arkkitehti Toivo Paatela (alkuperäinen numerointi 31) Tsasouna (rukoushuone) rakennettiin talkoovoimin arkkitehti Toivo Paatelan piirustusten mukaan Juankosken Ruislammille 1954. Lähipitäjissä ei tuolloin
vielä ollut ortodoksisia rukoushuoneita tai kirkkoja. Rakennus vihittiin saman vuoden syyskuun 19. päivänä. Kuva 69 Juankosken ortodoksinen kirkko. (J R 2011) Tsasounassa suoritettiin peruskorjaus 1985. Katto ja ulkoseinät maalattiin sekä uudistettiin laudoitusta. Huonejärjestystä muutettiin hieman. Sisälle asennettiin mäntypaneeli ja maalattiin osittain. Myös kalusteet ja ikonostaasi uudistettiin. Ikonit ja katossa olevan Pantokrator kuvan on maalannut ikonitaiteilija Petros Sasaki. Peruskorjausta suoritettiin myös talkoovoimin. Rakennus vihittiin tsasounasta kirkoksi 8.10.1985. Kuva 70. Juankosken ortodoksisen kirkon pohja- ja asemapiirros.
112. Koskenkievari, asuinrakennus Karjalankoskentie 131 174 401 13 4 1900 KKJ:n peruskoordinaatisto N 6994332 E 3566229 Kuva 71. Koskenkievarista. Rakennus on rakennettu perimätietojen mukaan1800-luvun lopulla, valmistunut 1900. Tuolloin rakennus on ollut nykyisen kamaripäädyn suuruinen. Myöhemmän tupaosan rakentamisaikaa ei tarkkaan tiedetä. Alun perin rakennus on ollut suuren maatilan päärakennuksena. Vuosikymmenten varrella rakennus on toiminut mm. kievarina, josta tilan nimikin, Koskenkievari. 1890-luvulla huutokaupasta ostettu tila siirtyi 1930-luvulla Kymi-yhtiön omistukseen. Tuolloin 1930-luvulla rakennusta on peruskorjattu ja jaettu kahteen eri huoneistoon. Kymin omistuksen aikana rakennuksessa on asunut vuokralaisina useita perheitä, mm. puolustusvoimain komentajan, Juhani Kaskealan äidin perhe on asunut talossa. Juhani Kaskeala onkin viettänyt lapsuuden kesänsä Koskenkievarilla. Muita vuokralaisia ovat olleet 1960-70 luvuilla mm. paikallinen Lions-järjestö. Kymin omistuksen aikana huonejärjestystä on muutettu aika-ajoin tarpeen mukaan. Voimalaitoksen toimistona rakennus on toiminut 1960-luvulla. Nykyiselle omistajalle rakennus on siirtynyt vuonna 1980, tuolloin rakennukseen on tehty peruskorjaus. Rakennuksessa on hirsirunko ja ulkoverhouksena vaakapanelointi. Perustukset ovat pilariperustukset, joiden välit on laudoitettu umpeen. Rakennuksessa on betonitiilikatto. Betonitiilien alla on vanha huopakate, joka toimii aluskatteena.
113. Perätalo, asuinrakennus 174 404 19 7 Yleiskaavassa sr 16 Kellolahdentie 275 1800 luvun alkupuoli KKJ:n peruskoordinaatisto N 6998638 E 3570107 Kuva 72. nykyisestä Perätalosta, talo on ollut aiemmin Hipsolan päärakennus. Tila jaettiin 1940 luvulla, vanhasta päärakennuksesta tuli Perätalo, Hipsola nimi muuttui Nykyiselle Hipsola tilalle (174 404 2 37), joka sijaitsee muutanan sadan metrin päässä. Hirsirunkoinen rakennus on tiettävästi 1800 luvun alussa rakennettu. Nykyiset omistajat, Maljaset, ovat tulleet Karjalan evakkoina ensin Maarianvaaralle, josta siirtyneet vuonna 1944 paikalle vuokralle. Vuonna 1947 Paavo Maljanen osti talon Kiljanderiltä. Tuolloin talo sai nimekseen Perätalo, siihen asti talo kantoi Hipsola nimeä. Rakennuksen perustus on alun perin ollut kiviladelma-multapenkki perustus. Uudet omistajat muuttivat multapenkkiperustuksen 1950 luvulla maanvaraiseksi betonilaataksi. Kivijalka on vuorattu betonilla. Betonointi perustuksissa on alaosaltaan leveämpi, ja kapenee ylöspäin. Rakennus on vuorattu 1950 luvulla. Rakennuksen savupiiput uunit on uusittu 1950 luvulla betonitiilirakenteisina. Betonitiilipiiput ovat kestäneet vain muutaman vuoden, jonka jälkeen saatiin jo punatiiliä Vehkalahdesta (Kainulaisten tekemiä tiiliä). Rakennuksessa on leivinuuni, peltikuorinen pönttöuuni ja kaakelipintainen nykyaikainen lämmitysuuni. Huoneissa alas lasketut katot, alkuperäiset kattorakenteet uuden katon yläpuolella (hirret ja leveä lomalaudoitus, sammal eriste ja painikehiekka). Hirsiseinien sisäpinnat vuorattu haltex levyllä ja tapetilla. Uudemman pihasaunan paikalla on ollut kahden huoneen tupa, joka on siirretty Vehkalahteen, uudella paikalla tupa on ollut vuodesta 1957 Vikilä (174-402-7-1) nimisenä paikkana. Rakennukseen on rakennettu kuisti (jossa sauna) 1990 luvulla. Pihapiirissä on vanha aitta/liiterirakennus ja rannassa rantasauna.
Kuva 73. Kartta alueesta. 114. Hipsola, nykyisin kesäasuntona 174 404 2 37 Yleiskaavassa sr-15 Kellolahdentie 319 B 1911 KKJ:n peruskoordinaatisto N 6998730 E 3569921 Kuva 74. Hipsolan uusi päärakennus, rakennettu 1911. Rakennus on rakennettu 1911 Hipsola nimiselle tilalle. Tilan silloinen päärakennus on ollut muutaman sadan metrin päässä sijaitseva 1800 luvun alussa rakennettu talo (nykyinen Perätalo). Tilasta pakkolunastettiin suuri osa Karjalan evakoille, tuolloin Hipsolan vanhasta päärakennuksesta tuli Perätalo ja vanha Hipsola nimi siirtyi tälle 1911 rakennetulle talolle. Rakennus on hyväkuntoinen ja on nykyisin ympärivuotisena vapaa-ajan asuntona. Rakennus on hyvällä paikalla, kuivan oloisella mäntykumpareella. Rakennuksen ulkovuoraus on uusittu 1994, vuonna 2000 yläkerran huoneet on rakennettu lämpimiksi huoneiksi. Vuonna 2010-2011 rakennuksen koillispäätyyn on rakennettu laajennus, jossa saunatilat.
115. Koivulehto, nykyisin vapaa-ajan asuntona 174 401 13 9 1930 (mahd. 1900 luvun alku) KKJ:n peruskoordinaatisto N 6994418 E 3565759 Kuva 75. pohjoispuolelta Kyltti: B 301 Kuva 76. Koivulehdosta Vanhanradantieltä. Rakennus on tiettävästi rakennettu 1900 luvun alussa. Samoihin aikoihin Rakennus on ollut Juantehtaan satamatoimintoihin liittyvä rakennus, satamaan on ollut matkaa noin 150 m. Rakennus on toiminut mm. satamapäällikön asuntona ja toimistona. Rakennuksessa on tuulettuva rossipohja, perustukset ovat harkkokiviperustukset. Kapearaiteinen rata on kulkenut talon vierestä Juantehtaalta Satamaan. Rakennus on ollut 1980 luvulle saakka Kymin Oy:n omistuksessa. Rakennusta on remontoitu 1980 luvulla, mm. vesikatto, kuistit ja ikkunat on uusittu. Rakennuksessa on neljä pönttöuunia ja kaksi muurattua pystyuunia. Keittiöissä on vanhat Högforsin hellat (alle muurattu leivinuuni). Rakennus on tullut 1990 luvulla nykyiselle omistajalle. Rakennuksen pihapiirissä on liiteri ja maakellari, maakellariin käynti Vanhanradantieltä.
Kuva 77. Karjalankosken satamasta. Taustalla Koivulehto, silloinen satamapäällikön talo.