Transkriptio

1

2 2/9

3 3/9

4 4/9

5 5/9

6 6/9

7 7/9

8 8/9

9 9/9

10 LIITE 1 Seuraavat tiedot ovat suoria lainauksia Länsi-Pakkalan yleissuunnitelmasta , jonka ovat laatineet Serum arkkitehdit Oy, Arkkitehtitoimisto Kristina Karlsson Oy, Arkkitehdit Mona Schalin ja Kati Salonen Oy, Maisema-arkkitehtitimisto Näkymä Oy ja Ramboll Finland Oy. Historiankuvaus Backaksen rustholli muodostettiin 1600-luvulla Veromiehen kylän 1500-luvulla muodostuneesta kantatilasta ja siihen liitetystä autiotilasta. Nykyisen päärakennuksen rakennutti 1818 oletettavasti luutnantti ja nimismies Ehrenkrona. Häntä seuranneet omistajat laajensivat tilaa liittämällä siihen useita maatiloja luvulla Backaksen kartanon historia yhdistyi suomalaisen osuusliikkeen ja Elannon tuotantotoiminnan vaiheisiin. Osuustoiminnan käynnisti Suomessa siirtyminen agraariyhteiskunnasta teolliseen ja omavaraistaloudesta kaupankäynnin yhteiskuntaan. Osuusliike Elanto perustettiin 1905 leipomoalan tuotanto-osuuskunnaksi. Elanto rakennutti Helsingin Sörnäisiin monipuolisen elintarviketuotantoalueen ja laajeni pian kulutusosuuskunnaksi, johon kuului mm. lukuisia leipä- ja maitokauppoja. Elanto hankki 1916 Backaksesta lähes 700 hehtaaria maata turvatakseen omavaraisuutensa ja tuottaakseen elintarvikkeita myymälöihinsä ja ravintoloihinsa. Backaksen lisäksi ostettiin lähialueelta muitakin tontteja ja kiinteistöjä. Peltoviljelyn ja kotieläintalouden lisäksi Backaksen tilalla harjoitettiin laajaa puutarhaviljelyä sekä tomaatti- ja kurkkuviljelyä, jota varten rakennettiin kolme suurkasvihuonetta. Elannon ravintoloiden, leipomon ja oluttehtaan ruokajätteet puolestaan kuljetettiin Helsingistä Backaksen sikojen ruoaksi. Vuonna 1939 sikaluku nousi yli tuhannen. Kartanon alueelle rakennettiin 1920-luvulla punatiilinen talous- ja asuinrakennusten kokonaisuus: talli, navetta, suursikala, paja ja sähkölaitos sekä henkilökunnan asuintaloja. Tilalle perustettiin sepelmurskaamo ja tiilitehdas, jonka tuotteilla rakennettiin tilan ulkorakennukset. Tiiliä käytettiin myös muihin Elannon tarpeisiin, kuten Veromiehenkylän kansakoulun rakentamiseen kartanon maalle vuonna luvulla rakennettiin kaksi kasvihuonetta tomaatin- ja kurkunviljelyä varten. Kartanon 1800-luvulta periytyvää päärakennusta käytettiin konttorina ja tilanhoitajan asuntona. Lähtötiedot rakennuskannasta Kartanon alueesta ja rakennuksista on laadittu vuonna 2004 rakennushistorian selvitys ja inventointi sekä esitetty arvio rakennusten säilyneistä ominaispiirteistä. Rakennusten nykytilaa ja käyttömahdollisuuksia on tarkasteltu myös alueen yleissuunnitelman laatimisen yhteydessä. Tässä esitetään rakennusluettelo sekä suunnitelman kannalta keskeisten rakennusten rakennusvuosi, huoneistoala ja lyhyt kuvaus. Paikannuskaavio on Arkkitehtitoimisto Ark-Byroon laatima.

11 1 Navetta 198, turvesäiliö 1945 Urho Åbergin suunnittelema uusi navetta valmistui 1920-luvun lopulla. Huoneistoala 1.krs 843 m2, 2.krs 631 m2 Nykyinen käyttö: Varasto (2004) Kahdesta taitekattoisesta volyymistä koostuva T- muotoinen rakennus, jossa on teräsbetonipilarirunko ja tiilestä muuratut ulkoseinät. Julkisivut ovat puhtaaksimuurattua punatiiltä ja vesikatteena on punainen savikattotiili. 2 Lantala 1928 (ei kuvaa) Huoneistoala 325 m2 Nykyinen käyttö: Korkean betonisokkelin varaan perustettu puutolpparakenteinen, lautaverhottu ja savitiilikattoinen aumakattoinen puurakennus, jossa on harvakseltaan pienet, pieniruutuiset ikkunat. 3 Kuivaamo, puimala ja rehulato 1920, 1934,1958 Huoneistoala 1941 m2 Nykyinen käyttö: Puurakenteinen siipi kesäaikana juhlatilana Luonnonkiviverhotun sokkelin varaan perustettu rakennuskompleksi, jota hallitsee kuivaamon korkea punatiilinen volyymi. Runko-osissa esiintyy sekä teräspalkki-, teräsbetonipilari-palkki- että puurakenteita. Ulkoseinät ovat sekä tiiliettä rankarakenteisia ja julkisivut ovat joko puhtaaksi muurattua punatiiltä tai lautaa. Vesikaton eri osissa on käytetty pelti- ja eterniittikatteita. Kuivaamon ulkoseinässä on tuuletusaukkoja. 4 Navetta 1870-l, laajennus, sikala 1927, 1870-l, 1921, 1927 Huoneistoala 3219 m2 Nykyinen käyttö: länsiosa -ei käyttöä; itäsosa- varastoja Henrik Helinin suunnittelema talli valmistui luvun navetta korotettiin, muutettiin sikalaksi ja yhdistettiin tallin kanssa yhtenäiseksi rakennusmassaksi arkkitehti Urho Åbergin suunnitelmin. Sokkelissa on eri vaiheissa käytetty luonnonkiveä, lohkokiveä ja betonia. Pääosin kaksikerroksisen rakennuksen runkorakenteena on eri vaiheissa tolpparunkoa ja teräsbetonipilarirunkoa. Julkisivuissa on puhtaaksi muurattua tiiltä, rapattua tiiltä ja lautaa. Vesikatteena on punainen savikattotiili. 5 Päärakennus 1818, laajennus 1840-l, muutokset 1920-l Huoneistoala 429 m2 Nykyinen käyttö: tilausravintola, kokoukset Backaksen ratsutilan puisen päärakennuksen runko on rakennettu 1818 ja siivet Päärakennus on uudistettu 1920-luvun lopulla ilmeisesti arkkitehti Antero Pernajan suunnitelmin. Rakennus on muutettu 1947 oppilasasuntolaksi ja ruokalaksi, 1987 pitokartanoksi. 2-kerroksisessa rakennuksessa, johon liittyvät 1-kerroksiset siivet, on kantava hirsirunko. Julkisivut on vuorattu lautapaneelilla, vesikatteena on peltikate. Ensimmäisessä kerroksessa on kaksi salia kaakeliuuneineen sekä erillinen kabinetti. Yläkerrassa on käytössä kolme huonetta.

12 6 Tilanhoitajan asunto 1948 Huoneistoala 229 m2 Nykyinen käyttö: asuinrakennus 7 Asuinrakennus 1916 Huoneistoala 180 m2 Nykyinen käyttö: asuinrakennus 8 Juureskellari 1929, 1935 Huoneistoala 479 m2 Nykyinen käyttö: varasto 9 Iso vesisäiliö 1959 (ei kuvaa) Betoni- ja sementtiharkkorakenteinen ja huopakatteinen, ikkunaton säiliörakennus 10 Pieni vesisäiliö, ennen 1918 (ei kuvaa) Betoni- ja sementtiharkkorakenteinen, ikkunaton säiliö 11 Piharakennus (ei kuvaa) 12 Sauna 1955 (ei kuvaa) Huoneistoala 72 m2 Nykyinen käyttö: Tekninen tila Yksikerroksinen, aumakattoinen rakennus, jonka julkisivut ovat puhtaaksi muurattua punatiiltä. 13 Asuinrakennus 1910-l, 1938 (ei kuvaa) Huoneistoala 174 m2 Nykyinen käyttö: Tyhjä (2004) 14 Paja 1929 (ei kuvaa) Huoneistoala 133 m2 Nykyinen käyttö: varasto Betonisokkelille perustettu yksikerroksinen, harjakattoinen tiilirakennus, jonka julkisivut ovat puhtaaksi muurattua tiiltä ja vesikatteena on peltikate. Ikkunat on peitetty luukuilla. 15 Saha 1934, myöh. liiteri (ei kuvaa) Huoneistoala 105 m2 Nykyinen käyttö: ei käytössä? Betonisokkelille perustettu, puurunkoinen, lautaverhottu ja peltikattoinen, harjakattoinen, ikkunaton rakennus Palanut 2011

13 16 Lämpökeskus 1936, laajennus1955 Huoneistoala 166 m2 Nykyinen käyttö: - Betonisokkelille perustettu rakennus, jonka runkorakenteet ovat betoni ja tiilimuurausta. Julkisivut ovat puhtaaksimuurattua tiiltä ja puuta. Vesikatteena on punainen savikattotiili. Lämpökeskukseen kuuluu korkea, punatiilipintainen muurattu savupiippu. 17 Asuinrakennus 1966 (ei kuvaa) Huoneistoala 73 m2 Nykyinen käyttö: asuinrakennus 18 Asuinrakennus m Huoneistoala 169 m2 Nykyinen käyttö: asuinrakennus 19 Miesten asuntola 1917, 1922 Huoneistoala 140 m2 Nykyinen käyttö Yksikerroksinen, harjakattoinen puurakennus 20 Piharakennus, aitta 1951 (ei kuvaa) Huoneistoala 44 m2 Nykyinen käyttö: varasto 21 Piharakennus, liiteri, käymälä, sikala 1937 (ei kuvaa) Huoneistoala 111 m2 Nykyinen käyttö: varasto 22 Asuinrakennus Lustikulla 1937 Asuinrakennus Lustikulla, työväen asuntola Huoneistoala 222 m2 Nykyinen käyttö: kerho- ja palvelutoimintaa Serum

14 23 Muuntaja 1938 Huoneistoala 9 m2 Nykyinen käyttö: - 24 Maakellari 1910-l (ei kuvaa) Huoneistoala - Nykyinen käyttö: - 25 Piharakennus 1910-l (ei kuvaa) Huoneistoala - Nykyinen käyttö: varasto 26 Asuinrakennus 1930-l (ei kuvaa) Huoneistoala - Nykyinen käyttö: asuinrakennus