Harjoittelun seuranta nuorilla Ville Vesterinen Maastohiihdon valmentajakerhon seminaari 24-25.5.2014 Kuopio
Harjoittelun seuranta nuorilla Maajoukkueella käytössä olleet harjoittelun kuormituksen / palautumisen seurantamenetelmät 1. Harjoitustiedot (OneDrive) 2. Palautumisen seuranta (yösykevariaatioanalyysi) 3. Pikkumattotesti 4. Kevennys/reaktiivisuushypyt 5. Suora hapenoton testi ja/tai kontrolliharjoitus leirien välillä Miten toteuttaa harjoittelun seurantaa nuorilla?
1. Harjoitustiedot Harjoituspäiväkirja Täytön opettelu jo nuorena Harjoitustiedot Urheilijan oma tuntemus harj. kuormittavuudesta ja palautuneisuudesta Valmentajan kommentit Webbi-pohjaiset harjoituspäiväkirjat Lumilajit.fi-hanke
Yösykevariaatioanalyysi Ortostaattinen testi 2. Palautumisen seuranta Syke (krt/min) 110 100 90 80 70 60 50 40 30 Palautunut Kuormittunut Nopea vaste seisomaannousuun (min / max) Lepokeräys (5min) Seisontakeräys (3min) (Analyysiin: 0:30 4:30) (Analyysiin: 6:00 8:00) 0 60 120 180 240 300 360 420 480 Aika (s)
Käyttökelpoinen autonomisen hermoston toimintakoe Voimakas yhteys yökeräyksen ja aamukeräyksen välillä syketasossa (R=0.73) sekä sykevariaatiossa (R=0.81) Usein sykevaste seisomaan nousuun on pelkkää leposykettä herkempi heijastamaan erilaisia muutoksia palautumisessa Säännöllinen toteutus tärkeää normaali tason ja vaihteluvälin löytämiseksi, jotta osaa reagoida poikkeaviin arvoihin Seuranta päivä- ja viikkotasolla 2. Palautumisen seuranta
3. Pikkumattotesti (juoksu) Maajoukkueen testiprotokolla Nopeus (km/h) Kulma Aika (min) Miehet Naiset (%) (astetta) LEPO 0 4 13,5 11,7 2 1 4 8 13,5 11,7 3/4 2 8 12 13,5 11,7 7 4 12 16 13,5 11,7 9 5 16 20 13,5 11,7 11 7 P1' (20 21) Palautusminuutin viim. 15 s syke mitataan Testiprotokolla nuorille Kulma Nopeus (km/h) Aika (min) (astetta) (%) Pojat 18 20v Pojat 15-17v Tytöt 18-20v Tytöt 15-17v LEPO 0 4 1 1,5 12,5 11,7 10,0 9,0 4 8 2 3,5 12,5 11,7 10,0 9,0 8 12 3 5,0 12,5 11,7 10,0 9,0 12 16 4 7,0 12,5 11,7 10,0 9,0 16 20 5 8,5 12,5 11,7 10,0 9,0 P1' (20 21) Palautusminuutin viim. 15 s syke mitataan P9' (21 30) 11,7 10,0 2 1 P7' (27) 1 1,5 10,0 10,0 8,5 8,0 Mitataan syke ja laktaatti jokaiselta kuormalta Kuvaa kestävyysominaisuuksia ja pääasiassa hengitys- ja verenkiertoelimistön kuormitustilaa
3. Kontrolliharjoitus Kontrolliharjoituksen protokollan tulee olla sellainen, joka sopii luontevasti harjoitusohjelmaan, tehoharjoitus vs. alkuverryttely 90 %:n intensiteetti kuvastaa parhaiten maksimikestävyyssuorituskykyä 80 %:n intensiteetti parhaiten kynnystasoja
3. Kontrolliharjoitus Kontrolliharjoitus voidaan suorittaa useammin kuin (maksimi)testi, jolloin voidaan tarvittaessa reagoida nopeammin harjoitteluun Sykkeeseen ja nopeuteen perustuvissa testeissä on väärän tulkinnan mahdollisuus, mikäli maksimisyke muuttuu. Laktaatti testattavan tuntemus (RPE) mukaan analyysiin Harjoittelun seurantamenetelmien käytössä oleellista on vakioida menetelmä ja toteuttaa sitä säännöllisesti esim. 2-4 viikon välein
4. Vauhditon 5-loikka Kuvaa hermolihasjärjestelmän (kuormitus)tilaa ja jalkojen nopeaa voimantuottokykyä Voimakas yhteys staattisen hypyn ja kevennyshypyn nousukorkeuteen (R=0.71-0.72) (Chamari et al. 2008, Hunter 2008) Helppo toteuttaa Toteutus 2-4 viikon välein tai ennen kuormittavaa harjoitusjaksoa (leiriä) hermoston/lihaksiston harjoitusvalmiuden selvittämiseksi
5. Suora hapenoton testi Antaa kattavimmin tietoa kestävyyskuntoa määrittävistä fysiologisista muuttujista Laboratoriotesti / tasotesti juosten, sauvakävellen tai rullahiihtäen Toteutus 2-3 krt / vuodessa tai tarvittaessa
Harjoittelun seuranta nuorilla - yhteenveto 1. Harjoituspäiväkirja Päivittäin 2. Palautumisen seuranta (ortostaattinen testi) Päivittäin kunnes perustaso ja normaali vaihteluväli on tiedossa, sen jälkeen mittausjaksoja tarvittaessa esim. kuormittavan harjoitusjakson ja palauttavan jakson aikana. 3. Pikkumattotesti tai kontrolliharjoitus 2-4 viikon välein tai ennen kuormittavaa harjoitusjaksoa (leiriä) hengitys- ja verenkiertoelimistön harjoitusvalmiuden selvittämiseksi 4. Vauhditon 5-loikka 2-4 viikon välein tai ennen kuormittavaa harjoitusjaksoa (leiriä) hermoston/lihaksiston harjoitusvalmiuden selvittämiseksi 5. Suora hapenoton testi tai tasotesti 2-3 kertaa vuodessa