Vakka-Suomen metallialan kehittämisstrategia Uudenkaupungin seudun osaamis- ja teknologiakeskus Ukipolis Oy UUSIKAUPUNKI 2002
TAUSTAA Vakka-Suomi nimettiin vuonna 2001 valtakunnallisen aluekeskusohjelman aluekeskukseksi. Aluekeskuksella tarkoitetaan keskuskuntaa laajempaa luonnollista toiminnallista työmarkkina-, palvelujen haku- ja kuntien yhteistyöaluetta. Aluekeskusohjelma tähtää toiminnallisten kaupunkiseutujen elinvoimaisuuden vahvistamiseen. Seutukunnan aluekeskusohjelma muodostuu neljästä toimintalinjasta, joista ensimmäinen on teollisuus Vakka-Suomen veturina. Tämän toimintalinjan sisällä on valittu kaksi painopistealuetta: metalli- ja elintarvikesektori. Painopistealojen tulevaa kehittämistä ohjaamaan päätettiin toteuttaa kehittämisstrategiat. Vakka-Suomen metallialan kehittämisstrategian Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymä tilasi Uudenkaupungin seudun osaamis- ja teknologiakeskus Ukipolis Oy:ltä. Strategiatyöhön liittyen toteutettiin laaja taustaselvitys, jossa kartoitettiin muun muassa yritysten kehitystyöhön liittyviä tarpeita ja näkemyksiä, seudullisten ja maakunnallisten strategioiden asettamia linjoja sekä eri sidosryhmien toiveita ja odotuksia strategialta. Taustaselvityksestä on tuotettu oma raporttinsa ja se toimii laajasti tämän kehittämisstrategian tausta-aineistona. TAVOITTEET Vakka-Suomen metallialan kehittämisstrategian avulla ohjataan alueen metallialan tulevaa kehitystyötä. Strategian avulla pyritään suuntaamaan kehittämispanokset mahdollisimman tehokkaasti ja näin lisäämään toimenpiteiden tehoa ja Vakka-Suomen menestymismahdollisuuksia. 1
Vakka-Suomen metallialan kehittämisstrategian tavoitteena on kartoittaa seudun metallisektorin nykytila, tulevan kehittämisen painopistealueet, kehitystä tehostavat toimenpiteet sekä tavoitetila. Sektorin nykytila kertoo sen lähtökohdan, josta tuleva kehittäminen aloitetaan. Painopistealueet määritellään, jotta eri osasektoreiden merkitys toimintakentässä tunnistetaan ja kehitystä tehostavat toimenpiteet voidaan kohdistaa sinne, mistä niiden avulla on saatavissa suurin hyöty. Tavoitetilan määrittelyllä osoitetaan se eri toimintojen taso, jolle tulevilla toimenpiteillä halutaan päästä. Toiminta- Tavoitetila ympäristö 2007 Toimenpide- Nykytilanne kenttä 2002 Kuva 1. Kehittämisstrategia osoittaa Vakka-Suomen metallisektorin nykytilan, määrittelee tavoitetilan sekä kertoo tavoitetilan saavuttamiseksi tarvittavia toimenpiteitä. 2
TERMISTÖÄ Strategia on tulevaisuutta koskeva näkemys ja toimintasuunnitelma, joka kattaa määrätyn ajanjakson ja antaa toiminnalle suuntaviivat. Sen laatimiseksi selvitettiin nykytila, ennakoitu toimintaympäristön muutoksia ja asetettu toiminnalle selkeät tavoitteet. Strategiassa määritellään olennaisimmat keinot, joita tavoitteen saavuttamiseksi käytetään. Kehittäminen on kehittää verbin mukaista tietyn määrätyn alueen tai ryhmän tekemää toimintaa. Kehittää sanaa kuvataan suomen kielen sanakirjassa seuraavasti: tuoda esiin jonkin kyvyt, mahdollisuudet, saada tai saattaa kypsymään, tehdä edistyneemmäksi. Tässä yhteydessä vastataan juuri näihin sanaa kuvaaviin asioihin. Kehittämisstrategia on pitkän aikavälin toimintasuunnitelma, jolla kehittämistä ohjataan. Se ottaa huomioon toiminnan lähtökohdat, tarkastelee kehittämismahdollisuuksia, asettaa selkeät toiminnalliset tavoitteet sekä ohjaa resurssien käyttöä. Kehittämisstrategiaa käytetään päätöksenteon tukena. Sen tuoma suunnitelmallisuus lisää käytettävien panostusten tehoa ja helpottaa asetettuihin tavoitteisiin pääsemistä. KEHITTÄMISPANOSTEN SUUNTAAMINEN 1 Tuotannon keskittyminen on kertautuvaa. Kerran hankittu teknologinen osaaminen kerryttää samalle alueelle lisää osaamista ja parantaa edelleen 1 Tämä teksti on esitetty niin perusteellisessa muodossa Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan Teknologiastrategiassa (2002), että se on lainattu sieltä lähes sellaisenaan käsillä olevaan kehittämisstrategiaan. 3
alueen kilpailukykyä verrattuna muihin alueisiin. Kerran saavutettu merkittävä asema jollakin osaamisen alueella houkuttelee kilpailevia saman alan yrityksiä sekä alihankintayrityksiä, jotka laajentavat osaamisen pohjaa ja vahvistavat alueen asemaa ennestään. Kehittämistyötä kannattaa suunnata sellaisiin teknologian aloihin, joilla jo on merkittäviä vahvuuksia ja tämän vuoksi myös luontaisia menestymisen edellytyksiä. Samoin panoksia kannattaa suunnata sellaisiin toimintoihin, jotka tukevat näiden ydinalojen kehittymistä. Kehittämispanosten tehoa voidaan lisätä niiden tarkalla kohdentamisella, mikä puolestaan edellyttää pidemmän aikavälin tavoitteet yksilöivää ja toimintaympäristön huomioonottavaa suunnitelmaa eli strategiaa. Tuotannon alueelliset keskittymät kasvavat joidenkin tuotteiden, teknologioiden ja toimialojen ympärille. Useimmiten kysymys on monien yritysten muodostamista monimutkaisista verkostoista, joissa eri tekijöillä on omat roolinsa. Yleensä kysymyksessä on tuotantoketju, jonka menestys perustuu joihinkin keihäänkärkiteknologioihin ja niiden hallintaan. Koko ketju on riippuvainen näiden keihäänkärkien menestyksestä ja edelleen kehittämisestä. Silti on huomattava, että keihäänkärjet tarvitsevat tuekseen muita teknologioita. Niitä tarvitaan valmiiden lopputuotteiden aikaansaamiseksi ja edelleen kehittämiseksi. Menestyäkseen maailmanmarkkinoilla tuotteen on oltava teknisesti huipputasoa. Tämä vaatii sen suunnittelijoilta ja valmistajilta korkeatasoista teknologiaa, mutta se edellyttää kehittymisvalmiuksia myös esimerkiksi komponenttien valmistajilta ja toimittajilta. Usein nämä toiminnon rakentuvat lähelle keihäänkärkiteknologiat hallitsevia yrityksiä. Siten 4
yhden tuoteryhmän tai toimialan ympärille syntyy teknologisesti eritasoisten ja eri aloilla toimivien yritysten kokonaisuus. METALLIN TOIMIALAKUVAUS Metalliteollisuuden merkitys Vakka-Suomelle on erittäin suuri. Se työllistää laajasti, aikaansaa huomattavan osan tuotannon jalostusarvosta, antaa mahdollisuuden toimia yrittäjänä, jne. Seuraavassa on lyhyesti kuvattu sitä merkittävyyttä, joka metalliteollisuudella on alueelle. Vakka-Suomen alueen teollisuustuotannon bruttoarvo vuonna 2000 oli 611,5 miljoonaa euroa, josta metalliteollisuus tuotti 252,6 miljoonaa euroa eli 41,3 prosenttia. Vastaavasti teollisuustuotannon jalostusarvo vuonna 2000 oli 255 miljoonaa euroa. Tästä metalliteollisuus muodosti 137 miljoonaa euroa eli 53,7 %. Seudun metalliteollisuudessa tuotannon jalostusarvon suhde bruttoarvoon on huomattavasti suurempi kuin muilla teollisuuden aloilla, kuvastaen alan muuta teollisuutta huomattavasti korkeampaa jalostusastetta. Miljoonaa euroa 400 350 300 250 200 150 100 50 0 2000 1999 1998 1997 1996 1995 Muu teollisuus Metalliteollisuu Kuva 2. Teollisuustuotannon bruttoarvoja Vakka-Suomessa vuosina 1995-2000 5
160 140 Miljoonaa euroa 120 100 80 60 40 Muu teollisuus Metalliteollisuu 20 0 2000 1999 1998 1997 1996 1995 Kuva 3. Teollisuustuotannon jalostusarvoja Vakka-Suomessa vuosina 1995-2000 Vakka-Suomen teollisuuden palveluksessa oli vuoden 2000 lopussa yhteensä 5.112 henkilöä, joka on 31,4 prosenttia alueella työssäkäyvistä. Metalliteollisuuden palveluksessa oli 3.053 henkeä eli 59,7 % alueen teollisuuden henkilöstöstä ja 18,8 % kaikista alueella työssäkäyvistä. Työssäkäyvät 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 3053 Metalliteollisuus 2059 2016 Muu teollisuus Terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut 1672 Maa-, riista- ja metsätalous 1342 1269 Tukku- ja vähittäiskauppa Rakentaminen 887 Koulutus Kuva 3. Työllistävimmät toimialat Vakka-Suomessa (Lähde: Tilastokeskus) 6
Vakka-Suomen alueen koko teollisuuden vientiaste oli 54,6 % vuonna 2000. Samana aikana metalliteollisuuden vientiaste oli 66,9 % ja muun teollisuuden vientiaste 41,6 %. Metallin vientiastetta tosin nostaa autojen ja perävaunujen valmistus toimialan 97,9 % vientiaste, joka muodostuu pitkälti Valmet Automotive Oy:n autotehtaan tuotannon viennistä Seudun metalliteollisuuden erikoisuutena on valtakunnan ainoa autotehdas, joka on erikoistunut autojen sopimusvalmistukseen. Lisäksi tehdas on aikaansaanut autonosien valmistukseen erikoistunutta teollisuutta. Muina metallisektorin alueellisina painopistealoina voidaan pitää lämpöteknisiin sovelluksiin liittyvää valmistusta ja vesikulkuneuvojen valmistusta. Omaleimaista metalliteollisuudelle on kuitenkin alueella olevien yritysten toimialojen hyvin laaja kirjo. VISIO 2007 Metalliteollisuuden merkitys Vakka-Suomelle on erittäin merkittävä. Seudun metallisektori työllistää 3.250 henkeä, muodostaen tuotannon bruttoarvoa 320 miljoonan ja jalostusarvoa 180 miljoonan euron edestä. Metallisektorin toiminta ja osaaminen on laaja-alaista, pääpainon kohdistuessa ohutlevysektorille. Seudulla on tähän alaan suuntautunutta osaamiskeskustoimintaa, seudun ulkopuolisten osaamis- ja tutkimuskeskusten ollessa läheisesti kytkettynä alueen yritysten toiminnan kehittämiseen. Seudulla toimii paikallinen kumppani, joka voi toimia yhdyspisteenä yritysten ja tutkimuslaitosten välillä. Seudun yritysten metallisektorin sisäiset toimialat tukevat vahvasti toisiaan eikä merkittäviä osaamispuutteita esiinny. Tuotannon seudullinen 7
verkottuminen on hyvin voimakasta ja paikallisilla alihankintasuhteilla on merkittävä asema tuotantoketjuissa. Yritysten henkilöstö on osaavaa, tunnetun toiminnan sekä korkeatasoisen paikallisen perus- ja täydennyskoulutuksen ansiosta. Seudulla toimii metallisektorin osaajapankki, jonka kautta alueen yritykset voivat lähestyä niin paikallisia kuin muuallakin toimivia asiantuntijoita. Yritysten tuotantovälineistö on uudenaikaista eikä tuotanto ole pahasti toimialasidonnaista. Tuotannossa hyödynnetään uudenaikaisia tuotantoautomaatioon ja tietotekniikkaan pohjautuvia menetelmiä. 8
KEHITTÄMISEN PAINOPISTEALUEET Vakka-Suomen metallialan kehittämisen painopistealueet valitaan olemassa olevien tuotannon keskittymien ja niihin liittyvien tarpeiden ympärille. Tällöin tuetaan olemassa olevia vahvuuksia ja pyritään laajentamaan niihin liittyvää osaamista. Painopistealueet eivät ole suoraan rinnasteisia, koska ne liittyvät metallisektoriin eri tavoin. Ohutlevyosaaminen Vakka-Suomessa on laajaa ohutlevyteknistä osaamista. Jotta kaikki osaamiseen liittyvät hyödyt voidaan tulevaisuudessa ulosmitata, tulee sektorin kokonaisuudessaan olla kehittämisen ensisijainen painopistealue myös tulevaisuudessa. Ensiarvoisen tärkeää on tietämys seudullisen ohutlevyosaamisen tasosta ja mahdollisuuksista, sektorin palvelutarjonnan laajentaminen ja kehittäminen sekä seudullisten ja laajempien toiminnallisten yhteistyöverkostojen luominen. Ohutlevyjen käsittelyyn liittyviä kehittämissektoreita ovat uudet leikkausja liittämistavat sekä tuotannon automatisointi. Näihin panostaminen ja hyödyntäminen ovat välttämätöntä, jotta laadulliset ja taloudelliset tekijät pystytään tulevaisuudessakin pitämään kiristyvät vaatimukset täyttävinä. Metallin palvelutarjonta Metallialan pääsektoreiden kattavan palvelutarjonnan aikaansaamiseksi tulee yritysten toimintaa kehittää ja alueelle saada nykyisiin osaamispuutealoihin keskittyviä yrityksiä. Näiden avulla voidaan kasvaa osaamista seudullisten keihäänkärkiyritysten ympärille. 9
Osaavan henkilöstön saanti Osaavan henkilöstön saanti on ehdoton edellytys kilpailukykyiselle yritystoiminnalle. Jotta sektori pystyy uudistumaan ja kehittymään, tulee yrityksillä olla mahdollisuus saada uutta osaavaa henkilöstöä ja kouluttaa omaa henkilöstöään. Uuden laadukkaan henkilöstön saamiseksi tulee yritysten toiminnan olla tunnettua ja kehittynyttä sekä paikallisen koulutuksen korkeatasoista ja oikein suunnattua. Jotta paikallinen opetus voi olla tarvelähtöistä ja laadukasta tulee oppilaitosten ja yritysten välillä olla laajaa yhteistyötä. Yritysten tulee voida ja haluta vaikuttaa paikallisten oppilaitosten opetuksen sisältöön ja yritysten tulee olla mukana kehittämässä opiskelijoiden työelämävalmiuksia. Tuotantoautomaatio Toiminnan tehostamiseksi ja kilpailukyvyn ylläpitämiseksi tulee metalliyritysten tuotannon automatisointia laajentaa. Yksinkertaisten rutiiniluontoisten töiden automatisointi lisää tuotannon tehokkuutta ja työtehtävien mielekkyyttä. Tuotantoautomaation lisääminen voi useasti tapahtua myös verkostomaisen yhteistoiminnan lisäämisen avulla. Verkostotoiminta Alueellisen yhteistyön merkitystä tulee korostaa ja kehittää mahdollisuuksia hyödyntää aiempaa enemmän seudulla olevaa osaamista. Seudun metalliyritysten keskinäisen verkottumisen vähyys tulee poistaa ja toteuttaa mahdolliset paikalliset kumppanuudet. Myös seudun ulkopuolisten verkostosuhteiden kehittämiseen pitää panostaa. Verkostomaiseen toimintaan liittyvien toiminnallisesti integroitujen tietoteknisten järjestelmien käyttöä tulee edistää. 10
KEHITYSTOIMINTA 2003-2006 Vakka-Suomen metallialan tulevaan kehitystoimintaan liittyy sekä julkiselle sektorille suunnattuja tehtäviä että yrityksiin kohdistuvaa kehittämistä. Julkisen sektorin pääasiallinen tehtävä on kehittää laajaalaisesti yritysten toimintaympäristöä ja kohdentaa julkisia kehittämispanoksia. Yritysten omatoimisen sisäisen kehittämisen toivotaan tukevat tätä laajempaa seudullista kehitystyötä, oman sisäisen kehittämisen ja alueellisten yrityksille suunnattujen hankkeiden kautta. Julkisen sektorin toteuttamat seudulliset kehittämishankkeet ovat aina tarvelähtöisiä ja niillä tuetaan yritysten sisäistä kehittämistä. Vakka-Suomen metallialaa tukeva seudun julkisen sektorin kehitystoimintaan vuosille 2002 2006 liittyviä toimenpiteitä on esitetty seuraavassa tiettyinä ajankohtiin sijoittuvina. Esitys toimenpiteiksi pohjautuu strategiassa valittuihin kehittämisen painopiste-alueisiin, mutta ei ole täydellinen kuvaus vaan esimerkinomainen esitys. Kehitystoimintaan liittyvät hankkeet on esitetty lyhyesti alla ja ajanjaksoa kuvaavassa taulukossa 1. Hankkeet on kuvattu valitun ajanjakson alkuvuosina ajallisesti täsmällisempinä kuin jakson loppuosassa. Käynnissä olevat kunnallisia tai yrityskohtaisia hankkeita laajemmat kehittämistoimet: A) Metalliyritysten teknologiatason kehittäminen (Laser hanke) Pyritään selvittämään kohdeyritysten mahdollisuudet verkottumiseen uuden perustettavan yrityksen kautta. Uuden yrityksen avulla kehitetään kohdeyritysten valmiuksia käyttää uusinta teknologiaa tavoitteena kilpailukyvyn parantuminen. 11
B) Vakka-Suomen korkeakouluyhteistyön kehittämisohjelma Hankkeen tuloksena syntyy Vakka-Suomen korkeakouluyhteistyön kehittämisohjelma, jossa esitetään toimintamallit elinkeinoelämän ja korkeakoulujen tutkimusyhteistyölle sekä korkeakouluopetuksen jalkauttamiseksi seutukuntaan elinkeinoelämän tarpeiden mukaisesti. C) Vakka-Suomen ohutlevy- ja liittämisosaamisen kehittämishanke Luodaan edellytykset teknologian ja osaamisen siirrolle valituilla osaamisaloilla, käyttöön-otetaan tiedonhankintaverkostoja ja testataan niiden käyttöä käytännön koulutuksessa. Rahoituskierroksella olevat kehittämistoimet: D) Vakka-Suomen ja Rauman seutukuntien metallialan osaamisen kartoitus- ja kehittämishanke Saadaan tarkka kuva Vakka-Suomen ja Rauman seutukuntien metalliyritysten osaamisesta ja osaamiseen liittyvistä tarpeista. Hankkeen myötä alueen yritysten tunnettuus lisääntyy ja niille muodostuu uusia hankealueen sisäisiä strategisia kumppanuussuhteita ja verkostoja. E) Kone- ja metallialan koulutuksen vetovoiman ja vaikuttavuuden kehittäminen paikallisen elinkeinoelämän tarpeiden perusteella Kehitetään Novidan metallikoulutuksen vetovoimaa monin tavoin, mm. lisätään yritysten panosta opetussuunnitelmien laatimisessa, profiloidaan opetusta tarvelähtöisemmäksi, parannetaan oppilasrekrytointia, liitetään opintoihin vapaaehtoisia amk-opintoja, jne. 12
F) Metallitekniikan osaamisala osaamiskeskusohjelmassa Ollaan mukana hakemassa valtakunnallisesta osaamiskeskusstatusta Vakka-Suomeen, osana Varsinais-Suomen osaamiskeskusta. Osaamisala kohdistuu suoraan metalliin. Ehdotettavat kehittämistoimet G) Tuotantoautomaation kehittäminen Kasvatetaan metalliyritysten tuotannon automaatioastetta siirtämällä rutiiniluontoisia töitä automaattiseen valmistukseen. H) Työvoimahanke Vakka-Suomen ja lähiseutukuntien yhteinen metallityövoiman hankintaan tähtäävä hanke. I) Uudet tuotantomenetelmät verkostossa Kartoitetaan ja käyttöönotetaan uusia verkostomaisia mahdollisuuksia kehittää yritysten tuotantoa, levittämällä resursseja ja osaamista laajemmin hyödynnettäväksi. J) Ydinvoimalaan varautumishanke Muodostetaan kuva ydinvoimalan tarjoamista mahdollisuuksista ja Vakka-Suomen alueen yritysten osallistumisesta hankkeeseen. Luodaan toimittajaverkostoja vastaamaan tarpeeseen. K) Toiminnan ja verkostojen laatu Parannetaan uuden toiminnan mukanaan tuomien uusien toimintamallien laadukkuutta. L) Metallisektorin logistiikan kehittäminen Kehitetään tuotannollisten yritysten logistiikkaa, parantamalla raakaaineiden, puolivalmisteiden, valmiiden tuotteiden ja jätteiden kiertoa. 13
M) Metalliyritysten etabloituminen Pyritään vastaamaan olemassa olevien osaamispuutteiden poistamiseen, parantamalla yritysten mahdollisuuksia etabloitua alueelle. N) Metalliyritysten ulkonäkö ja turvallisuus Parannetaan metalliyritysten työskentelyolosuhteita ja turvallisuutta, lisäämään alan kiinnostavuutta ja tuottavuutta. Taulukko 1. Vuosille 2002-2006 kohdistuvien kehittämistoimien alustavia toteutusajankohtia 14
LÄHTEET Levomäki Rikumatti, Jonna Voronkoff, Tapio Heiniö & Antti Soisalo (2002). Vakka-Suomen metallialan kehittämisstrategia. Taustaraportti. Ukipolis Oy, Uusikaupunki. Nurmi Timo (1998). "Uusi suomen kielen sanakirja", Gummerus Oy, Jyväskylä. Tilastokeskus (2002a). Teollisuus toimialoittain 1995-2000: Vakka- Suomi. Tilastokeskus (2002b). Alueella työssäkäyvät (työpaikat) toimialoittain 2000: Vakka-Suomi. Vainio Arttu, Kekäle Tauno & Rinta-Knuuttila Antti (2002). Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan teknologiastrategia. Vaasan yliopiston Levoninstituutti, Vaasa. 15
Hanke 7-1-6/03 7-1-6/04 7-1-6/05 7-1-6/06 7-12/02 12/03 12/04 12/05 12/06 A) B) C) D) E) F) G) H) I) J) K) L) M) N) 16