Menoluokat Etelä-Suomen EAKRohjelmassa. Mari Kuparinen Helsinki

Transkriptio

1 Menoluokat Etelä-Suomen EAKRohjelmassa Mari Kuparinen Helsinki

2 Lissabonin prosentti Yleisasetus (1083/2006) 9 artikla, 3. kohta: Rahastoista osarahoitettu tuki kohdennetaan kilpailukyvyn edistämistä ja työpaikkojen luomista koskeviin Euroopan unionin ensisijaisiin tavoitteisiin käytännössä tämä tarkoittaa asetuksen liitteen IV mukaisia MENOLUOKKIA (lista löytyy myös ohjelma-asiakirjan s. 72) luokittelu tehdään Eurassa päätösvalmistelun yhteydessä (tai myöhemmin)

3 Lissabonin prosentti Etelä-Suomen EAKRohjelmassa Ohjelma-asiakirjan mukainen tavoite: 80,5% EAKR-rahoituksesta kohdistuu Lissabonin strategiaa tukeviin menoluokkiin Toteutuma V lopussa: 68,6% V lopussa: 72,5% V lopussa: 74,1%

4 Yleisasetuksen 9 art. 3 kohdan mukaisten menoluokkien osuus eli Lissabonin prosentti sidotusta EAKR- ja valtion rahoituksesta Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi 74,1% 81,4% 81,7% 71,6%

5 Suurimmat menoluokkakokonaisuudet Etelä- Suomessa Tutkimus ja teknologinen kehittäminen, innovointi ja yrittäjyys 55% Tietoyhteiskunta 10,9% Matkailu 5,9%

6 Tutkimus ja teknologinen kehittäminen (TTK), innovointi ja yrittäjyys 1 Tutkimuskeskusten TTK-toimet 2 TTK -infrastruktuuri (mukaan luettuina toimitilat, välineistö ja tutkimuskeskusten väliset nopeat tiedonsiirtoverkot) ja teknologian eri aloihin erikoistuneet osaamiskeskukset 3 Teknologian siirto ja yhteistyöverkostojen kehittäminen pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) kesken sekä niiden ja muiden yritysten ja korkeakoulujen, erilaisten keskiasteen jälkeistä koulutusta antavien oppilaitosten, alueviranomaisten, tutkimuskeskusten sekä tiede- ja teknologiakeskusten (tiede- ja teknologiapuistot, teknologiakeskittymät ym.) kesken 4 Tuki TTK-toimille, erityisesti pk-yrityksille (mukaan luettuna mahdollisuus käyttää tutkimuskeskusten TTK-palveluja) 5 Edistyneet tukipalvelut yrityksille ja yritysryhmille 6 Tuki pk-yrityksille ympäristön kannalta suotuisten tuotteiden ja tuotantomenetelmien edistämiseksi (tehokkaan ympäristönhallinnan järjestelmän käyttöönotto, saastumista ehkäisevien teknologioiden omaksuminen ja käyttö sekä saastuttamattomien teknologioiden käyttö yrityksen tuotannossa) 7 Investointi suoraan tutkimukseen ja innovointiin liittyviin yrityksiin (innovatiiviset teknologiat, korkeakoulujen perustamat uudet yritykset, nykyiset TTK-keskukset ja yritykset jne.) 8 Muu investointi yrityksiin 9 Muut toimenpiteet tutkimuksen, innovoinnin ja yrittäjyyden edistämiseksi pk-yrityksissä

7 Lissabonin prosentti toimintalinjoittain TL 1 99,7% TL 2 93,5% TL 3 14,1% TL 4 22,4% TL 5 84,4%

8 Toimintalinjat ovat erilaisia TL 1 ja 2: menoluokat Tutkimus ja teknologinen kehittäminen, innovointi ja yrittäjyys korostuvat TL 3: menoluokkaan 57 Muu tuki matkailupalvelujen kehittämiseksi kohdistuu 32% sidotusta EAKR- ja valtion rahoituksesta. Seuraavana on menoluokka 54 Muut ympäristönsuojelu ja riskienehkäisytoimenpiteet 9,2%:n osuudella. TL 4: Suurin menoluokka 80 Kumppanuuksien, sopimusten ja aloitteiden edistäminen sidosryhmien verkostoitumisen kautta (22,6%). Seuraavina 59 Kulttuuri-infrastruktuurin kehittäminen(16,3%) ja 58 Kulttuuriperinnön suojelu ja säilyttäminen (14,3%) TL 5: suurimmat menoluokat 03, 04, 43 Energiatehokkuus, yhteistuotanto ja energianhallinta ja 01

9 Menoluokkajakaumassa on muitakin haasteita Komission näkökulmasta menoluokat ovat strategisen ohjauksen väline Etelä-Suomen EAKR-ohjlemassa käytössä 49/86 Menoluokkia, joihin kohdistuu alle 1% EU- ja valtion rahoituksesta on 25 kpl! menoluokkajakauma on pirstaloitunut Mistä johtuu ja mitä voisi tehdä? Luokittelutekniikka Strategisen fokuksen terävöittäminen? erityistä harkintaa inframenoluokkien käytössä (16-32 liikenne, jäte- ja vesihuolto)