Lastensuojelutarpeen selvityksen kehittäminen Väli-Suomessa RAPORTTI. Heidi Vuorela

Lastensuojelutarpeen selvityksen kehittäminen Väli-Suomessa 1.4.2013 31.10.2015 RAPORTTI Heidi Vuorela 1

Lastensuojelutarpeen selvityksen kehittäminen Väli-Suomessa 1.4.2013 31.10.2015 Yhteenveto Päijät-Hämeen C-moduulin työpajoihin osallistuneiden palautteista ja ehdotukset yhteistyön toimintamalleista 2

Sisällys 1 TYÖPAJATYÖSKENTELY 4 2. PALAUTEKYSELYN VASTAUSTEN YHTEENVEDOT 5 2.1 Lahden palaute 5 2.2 Heinolan palaute 5 2.3 Oivan palaute 7 2.4 Aavan palaute 6 2.5 Tiivistelmä palautteista 8 3. CASE-TYÖSKENTELYN POHJALTA SYNTYNEITÄ TOIMINTAMALLEJA 9 3.1 Yhteenveto yhteistyöstä 10 Liitteet Liite 1. Yhteistyökyselyn tulokset, varhaiskasvatus Liite 2. Yhteistyökyselyn tulokset, neuvolat Liite 3. Yhteistyökyselyn tulokset, lastensuojelu Liite 4. Case-tehtävä 3

1. TYÖPAJATYÖSKENTELY LasSe-hanke järjesti yhteistyöpajat Lahden, Heinolan, Oivan ja Aavan alueilla 9.9. 7.10. 2014. Lahdessa työpaja-työskentelyyn osallistui yhteensä 21 henkilöä, joista 10 oli terveydenhuollosta, seitsemän varhaiskasvatuksesta ja neljä lastensuojelusta. Heinolassa osallistujia oli yhteensä 28 henkilöä, joista 10 oli terveydenhuollosta, kahdeksan varhaiskasvatuksesta ja 10 lastensuojelusta. Oivan alueen työpajoihin osallistui yhteensä 39 henkilöä, joista 14 oli terveydenhuollosta, 11 varhaiskasvatuksesta ja 14 lastensuojelusta. Aavan alueen työpajoihin osallistui yhteensä 27 henkilöä, joista kuusi oli terveydenhuollosta, 13 varhaiskasvatuksesta ja kahdeksan lastensuojelusta. Työpajoissa käytiin läpi neuvolan ja varhaiskasvatuksen työntekijöille suunnatun yhteistyökyselyn tulokset (Liitteet 1,2 ja 3). Tulosten pohjalta keskusteltiin. Sen jälkeen osallistujat jaettiin ryhmiin ja heille annettiin pohdittavaksi case-tehtävä (liite 2). Case-tehtävän avulla he mallinsivat yhteydenpitoa, tiedonvaihtoa ja muuta asiakastyötä yhteistyötahojen välillä. 4

2. PALAUTEKYSELYN VASTAUSTEN YHTEENVEDOT Palaute työpajatyöskentelystä kerättiin Lahden osallistujilta keskustelun pohjalta ja Heinolan, Aavan sekä Oivan osallistujilta kirjallisesti. Palautelomakkeessa kysyttiin oliko työpaja-päivä vastannut odotuksia ja mihin oltiin erityisen tyytyväisiä. Lomakkeessa kysyttiin myös, saivatko osallistujat työpajasta uusia ajatuksia/ideoita tai muuta hyödynnettävää omaan työhönsä ja jos eivät, niin miksi. Lopuksi kysyttiin toiveita ja kommentteja tuleviin työpajoihin. 2.1. Lahden palaute Palautekeskustelussa tuli esiin se, että moniammatillinen työskentely koettiin tärkeäksi. Lahden osallistujat toivoivat, että työpajassa olisi enemmän väkeä varhaiskasvatuksen työkentältä, ei pelkästään esimiestahoja. Case-tapauksen käsittelyssä toivottiin, että jokaisessa ryhmässä olisi edustaja niin neuvolasta, varhaiskasvatuksesta kuin lastensuojelustakin. Keskustelu aidosta elämästä koettiin hyväksi. 2.2 Heinolan palaute Heinolan palautteesta tuli vahvasti ilmi se, että työpajan sisältö oli vastannut osallistujien odotuksia. Osa vastanneista sanoi, että ennakko-odotuksia työpajan suhteen ei ollut, mutta työpaja koettiin hyväksi ja tärkeäksi. Heinolan työpajaan osallistuneet kokivat hyödylliseksi sen, että kyselyjen tulokset julkistettiin. Tämän ajateltiin osoittavan, että kyselyihin vastaaminen kannattaa, ja että heidän mielipiteensä koetaan tärkeiksi. Heinolassa tuli myös esille se, ettei kysely ollut tavoittanut kaikkia ja vastaajia oli melko vähän. Ryhmäkeskustelut koettiin antoisiksi ja vastaajat pitivät erittäin positiivisena sitä, että paikalla oli eri toimijoita. Keskustelua eri yhteistyötahojen kesken ajateltiin yleensä olevan liian vähän, joten työpajan tuntui tarpeelliselta. Yhteisen keskustelun ajateltiin selkeyttäneen ajatuksia. Case-työskentelyä pidettiin hyvänä pohjana tulevalle yhteistyölle. Käsiteltävän aiheen koettiin avautuneen aivan eri tavalla case-työskentelyn kautta. 5

Osallistujat pitivät mielekkäänä sitä, että saivat kuulla erilaisia näkökulmia ja huomata, että eri alojen ammattilaiset ovat työskentelyssä yhteisillä linjoilla. Työpajaa pidettiin sopivan mittaisena, mutta työskentelyssä toivottiin annettavan enemmän aikaa vapaalle keskustelulle. Työpajasta osallistujat tunsivat saaneensa uusia ideoita ja hyödynnettävää tietoa omaan työskentelyynsä. Työpajan koettiin toimineen hyvänä muistutuksena moniammatillisen yhteistyön tärkeydestä. Osa vastaajista kertoi tulevaisuudessa todennäköisesti muistavansa helpommin kutsua yhteistyötahoja mukaan keskusteluihin. Osa vastaajista koki asiat lastensuojelun näköulmasta selkeinä jo etukäteen, eivätkä täten saaneet työpajan kautta uutta tietoa. Palautteista ilmeni myös se, että moniammatillisesta yhteistyöstä on puhuttu vuodesta toiseen, eivätkä asiat silti tunnu muuttuneen. Osallistujat ajattelivat, että yhteisen keskustelun kautta asiat konkretisoituvat. He saivat ideoita omaan työhönsä, yhteistyön tekemiseen sekä työn kehittämiseen. Omat ajatukset yhteistyöprosessista selkiytyivät entisestään. Osallistujat ymmärsivät, että omaa aktiivisuutta yhteistyössä voi lisätä. Osa vastaajista koki saaneensa työpajan kautta muistutuksen siitä, että yhteydenpito lastensuojeluun päin on suotavaa. Heinolan työpajaan osallistuneilla oli myös kehittämisajatuksia tuleville työpajoille. Vastaajat kokivat, että aikaa pitäisi olla käytettävänä enemmän. Koulutuksen sisältöä pidettiin hyvänä ja tärkeänä, mutta ulkoiset puitteet olisivat voineet olla paremmat. Palautetta tuli siitä, että tila oli ahdas ja sisäilma huonoa. Videotykillä näytetyt vastaukset olivat liian haaleita ja niistä oli vaikeaa saada selvää. Osallistujilta nousi myös esiin ehdotus, että tutkimustulokset pitäisi saada nähtäville jo etukäteen. Myös tiedon syventämistä toivottiin. Osa osallistujista jäi kaipaamaan toimintaohjeita moniammatilliselle yhteistyölle. 6

2.3 Oivan palaute Työpajan sisällön koettiin vastanneen osallistujien odotuksia. Erityisen tyytyväisiä oltiin siihen, että yhteistä keskustelua syntyi. Vastaajat tunsivat, että tarvittavaa vuorovaikutusta varhaiskasvatukseen saatiin ja yhdessä löydettiin myös työskentelyn kehittämisen paikkoja. Vastaajat pitivät positiivisena sitä, että he pääsivät käytännössä työskentelemään moniammatillisesti. Koko yhteistä, eri alojen välistä keskustelua pidettiin tarpeellisena ja osallistujien määrä koettiin sopivan pieneksi. Myös yhteistyötahojen edustajiin tutustuminen kasvotusten koettiin positiivisena. Koulutuksen pituus oli sopiva. Erityisen antoisana pidettiin sitä, että case-työskentelyn kautta saatiin eri ammattikuntien näkökulmia käsiteltävään asiaan. Kyselyn tulosten näkeminen koettiin myös avartavana. Niiden kautta pystyi näkemään, että toisilla ammattikunnan edustajilla on samanlaisia iloja ja suruja työssään kuin itsellä. Oivan osallistujat tunsivat saanensa työpajatyöskentelystä uusia ideoita ja hyödynnettävää tietoa myös omaan työhönsä. Prosessien kirkastamista pidettiin tärkeänä. Vastaajat ajattelivat, että moniammatillisen työskentelyn kirjalliset kaaviot ja toimintaohjeet olisivat tärkeitä työpaikalla ja ne pitäisi käydä läpi jo perehdytyksessä. Case-työskentelyn koettiin antaneen lisävinkkejä ja ajatuksia siihen, kuinka toimitaan moniammatillisesti. Myös kynnys ottaa yhteyttä lastensuojeluun madaltui. Vastanneilla oli myös toiveita ja kehittämisideoita tuleviin työpajoihin. Heidän mielestään tutkimustulosten esittelyn olisi voinut välissä katkaista lyhyellä keskustelutuokiolla. Keskustelun aiheita voisivat olla esimerkiksi: Mitä ajatuksia herää/ Mitä selityksiä annettaisiin sille, että neuvola-terveydenhoitajat ovat tehneet lastensuojeluilmoituksia ja varhaiskasvatuksessa niitä ei tehdä. Varhaiskasvatuksessa lapsi viettää suuren osan ajastaan ja silti sieltä tehdään lastensuojeluilmoituksia hyvin vähän. Oivan osallistujilta nousi esiin myös kehittämisajatus siitä, että vastaavanlainen kysely ja työpaja voisi jatkossa olla vaikka viiden vuoden välein. 7

2.4 Aavan palaute Aavan työpajaan osallistuneet kokivat työskentelyn vastanneen heidän odotuksiaan hyvin. Erityisen tyytyväisiä oltiin yhteiseen, moniammatilliseen ryhmätyöskentelyyn. Sen ajateltiin herätelleen omaa mietintää ja mielipiteiden vaihtoa eri yksiköiden taholta. Kyselyn tuloksia pidettiin mielenkiintoisina ja niiden koettiin herättäneen hyviä keskusteluja. Yhteistyön kannalta ajateltiin tapahtuneen positiivisia muutoksia, esimerkiksi se, että konsultaatiota lastensuojelulta voi pyytää nimettömänä. Kehitettävää koetiin olevan siinä, että nimetöntä konsultaatiota uskallettaisiin käyttää enemmänkin. Työpajan ajateltiin lisänneen ja selkeyttäneen osallistujien tietoutta lastensuojeluprosessista. Mukaan olisi toivottu enemmän terveydenhoitajia sekä työntekijöitä tasapuolisesti eri Aavan kunnista. Lisäksi sosiaalitoimen osallistujamäärän olisi toivottu olevan suurempi. Case-työskentely koettiin todentuntuiseksi. Vastaajat pitivät hyvänä sitä, että toimintamallit tehtiin yhdessä selväksi. Myös yhteistyökumppanien näkeminen kasvotusten ja heihin tutustuminen koettiin positiivisena. Case-työskentelyn ajateltiin myös avanneen muiden toimijoiden tapaa toimia. Lisäksi koettiin tarpeellisena kerrata lastensuojeluilmoituksen ja lastensuojelupyynnön tekemiseen liittyviä asioita. Vastaajat tunsivat saaneensa uusia ideoita ja hyödynnettävää tietoa omaan työhönsä. Toiveena tuli, että päivähoidon ja neuvolan välistä yhteistyötä kehitettäisiin. Tärkeänä pidettiin sitä, että tilanteissa toimimiseen saataisiin mahdollisimman selkeät säännöt. Vastauksista nousi esille se, että nyt, kun yhteistyökumppanien nimille saatiin kasvot, on kynnys yhteydenottoon alentunut. Työpajatoiminnan koettiin lähentäneen eri ammattikuntien edustajia. Päivähoidon edustaja oivalsi, että lastensuojelutapauksissa varhaiskasvatus-keskusteluun voidaan kutsua vanhempien lisäksi myös edustaja lastensuojelusta. Aavan työpajan osanottajat pitivät tärkeänä sitä, että neuvolasta ja päivähoidosta osallistutaan LasSe-hankkeen koulutuksiin, koska niistä saa lisätietoa lastensuojelusta ja varmuutta siihen, miten tulee toimia kun huoli lapsesta herää. Osallistujien mukaan 8

varhaiskasvatuksen rooli puheeksiottamisessa on edelleen korostamisen tarpeessa. Aavan osallistujat toivoivat myös uutta kokoontumista aiheen äärellä. Lisäksi he toivoivat, että työpajoihin osallistuisi enemmän käytännön työntekijöitä, eikä pelkästään esimiehiä. 2.5 Tiivistelmä palautteista Työpajatyöskentely koettiin antoisaksi ja tärkeäksi. Osallistujat pitivät ryhmässä keskustelua tarpeellisena ja ajatuksia selkeyttävänä. Erityisesti osallistujat pitivät casetyöskentelystä. He ajattelivat, että käsiteltävä aihe avautui konkreettisemmin casetyöskentelyn avulla. Osallistujien mielestä oli positiivista, että he pääsivät käytännössä toimimaan moniammatillisesti. Case-työskentelyssä he saivat eri ammattikuntien näkökulmia asiaan ja he pääsivät yhdessä selventämään toimintakäytäntöjä. Työpajaa pidettiin sopivan pituisena. Osallistujat kokivat myös positiiviseksi sen, että saivat tutustua eri ammattialojen edustajiin ja saivat näin kasvot nimille. Työskentelyn koettiin lähentäneen eri ammattikuntien edustajia. Osallistujat pitivät tärkeänä sitä, että osallistujia on riittävästi jokaisesta ammattikunnasta. Osallistujat tunsivat, että työpaja oli tarpeellinen muistutus moniammatillisen yhteistyön tärkeydestä. Vastauksista nousi esiin se, että toisten alojen edustajiin on matalampi kynnys ottaa yhteyttä työpajan jälkeen, koska he tulivat hieman tutummaksi toisilleen. Varsinkin varhaiskasvatuksen ja neuvolan kynnys ottaa yhteyttä lastensuojeluun madaltui, kun he saivat selkeämmän kuvan lastensuojeluprosessista. Useat aikoivat tulevaisuudessa ottaa yhteystyötahot herkemmin mukaan työskentelyyn. Kehittämisehdotuksena osallistujilta nousi esiin se, että toimintaohjeet moniammatilliselle yhteistyölle olisivat tarpeelliset. Usea vastaaja koki, että selkeät säännöt ja toimintamallit helpottaisivat ja selventäisivät yhteistyötä. Varhaiskasvatuksen vähäiset yhteydenotot lastensuojeluun mietityttivät osallistujia ja varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun väliseen työhön haluttaisiinkin tarkennusta. Lisäksi toivottiin, että yhteistyöpajoja järjestettäisiin myös tulevaisuudessa. 9

3. CASE-TYÖSKENTELYN POHJALTA SYNTYNEITÄ TOIMINTAMALLEJA Case-tehtävässä pohdittiin, miten kukin taho toimii, kun huoli lapsesta on herännyt sekä päivähoidossa että lastenneuvolassa. Case-perhe on vasta käynyt läpi avioeron ja äiti on tilanteesta hyvin väsynyt. Lapset oireilevat päiväkodissa, eikä heidän vaatetuksestaan huolehdita asianmukaisesti. Lapsia ei ole käytetty neuvolassa, eikä neuvolan terveydenhoitaja saa yhteyttä vanhempiin. Työpajojen pohdintojen perusteella toimintatavoista tuli seuraavanlaisia ehdotuksia: Neuvolan näkökulmasta tilanteessa kannattaisi jatkaa yhteydenotto-yrityksiä. Neuvolasta voitaisiin myös olla yhteydessä päiväkotiin ja kertoa, että lapset eivät ole tulleet vastaanotolle, eikä vanhempaa saada kiinni. Tarvittaessa neuvolasta voitaisiin ottaa yhteyttä lastensuojeluun joko konsultointipuhelulla tai lastensuojeluilmoituksella. Yhtä mieltä oltiin siitä, että aivan ensin huoli pitäisi ottaa puheeksi vanhemman kanssa päiväkodissa. Keskustelun pohjalta vanhemmalle voitaisiin ehdottaa, että päiväkoti kutsuisi koolle verkostopalaverin. Tilanteessa voisi myös ehdottaa päivähoidon tukiryhmää. Päiväkodista voitaisiin myös konsultoida lastentarhan erityisopettajaa ja ohjata vanhempaa peruspalveluihin, kuten perheneuvolaan tai eropalveluihin. Päiväkodista voitaisiin myös olla yhteydessä neuvolaan, vanhempien suostumuksella. Jos tilanne ei korjaantuisi ja huoli jatkuisi tai lisääntyisi, tilanteessa voisi tehdä konsultaatiopuhelun lastensuojelun palveluohjaajalle. Tilanteessa voisi myös tehdä vanhemman kanssa yhdessä pyynnön lastensuojeluntarpeen selvittämiseksi. Jälleen vanhempien kanssa keskusteltaisiin huolesta ja ehdotettaisiin, että pyyntö lastensuojeluun tehtäisiin yhdessä. Jos vanhemmat eivät tähän suostuisi, kerrottaisiin heille, että päiväkodista tehdään lastensuojeluilmoitus. Lastensuojeluilmoituksessa tulisi olla esillä ilmoittajan yhteystiedot sekä tieto siitä, haluaako ilmoittaja osallistua aloituspalaveriin. Lastensuojelu aloittaisi lastensuojelutarpeen selvittämisen. Aloituspalaveriin kutsuttaisiin perheen lisäksi ilmoittajataho sekä muut tarvittavat yhteistyötahot. Täytyy kuitenkin muistaa, että huoltajalla on oikeus kieltää yhteistyötahojen osallistuminen. 10

Aloituspalaverissa perheen kanssa tulisi sopia, mitä tietoja lastensuojelu saa luovuttaa yhteistyötahoille. Työskentelyssä tutkittaisiin perheen tuen tarvetta sekä perheellä jo olevia tukikeinoja ja niiden riittävyyttä. Selvitystyössä perhettä tavattaisiin ja tarvittaessa tehtäisiin kotikäynti. Yhteystahoihin oltaisiin yhteydessä puhelimitse ja tarvittaessa heiltä pyydetään lausuntoja ja asiakirjoja. Selvitystyöskentelyssä tärkeää olisi saumaton ja ajantasainen tiedonkulku sekä työskentelyn läpinäkyvyys. Työssä tulee huomioida, että perhe varmasti ymmärtää, mitä tehdään. Selvitystyöskentelyn päättyessä perheen kanssa pidetään palaveri, jossa selvennetään tehtyä selvitystyötä ja kerrotaan, nähdäänkö aihetta asiakkuuden jatkumiselle vai ei. Tähän palaveriin yhteistyötahot haluaisivat myös olla kutsutut. Vaikka päiväkoti tai neuvola eivät pääsisi osallistumaan lopetuspalaveriin, he haluaisivat ilmoituksen siitä, onko selvitystyön perusteella päädytty asiakkuuden jatkumiseen vai loppumiseen ja mitä tukikeinoja perheelle tarjotaan. 3.1 Yhteenveto yhteistyöstä Yhteistyön kannalta olennaiseksi koettiin se, että perhe pidetään työskentelyn keskiössä. Heidän kanssaan pyritään yhteistyöhön ja heidät pidetään jatkuvasti ajantasalla siinä, mitä aiotaan tehdä. Työpajojen osallistujat kokivat lastensuojeluun tehtävän konsultaatiopuhelun erittäin hyödylliseksi ja tarpeelliseksi vaihtoehdoksi hankalassa tilanteessa. Lastensuojelun toivottiin osallistavan yhteistyökumppaneita työskentelyyn nykyistä enemmän. Lastensuojelun näkökulmasta esteenä koettiin salassapito-asiat, jotka nekään eivät ole este, jos perhe on yhteistyöhaluinen ja antaa suostumuksensa yhteistyötahojen liittämiselle osaksi työskentelyä. Neuvolan ja päiväkodin kannalta olisi tärkeää saada lastensuojelusta informaatiota perheen asiakkuuden jatkosta ja heille tarjotuista tukipalveluista. He toivovat yhteistä loppupalaveria tai ainakin sitä, että lastensuojeluilmoituksen tekijää informoitaisiin siitä, mihin selvitystyöskentelyssä on päädytty. 11

Liite 1. Yhteistyökyselyn tulokset, varhaiskasvatus 2. Toimipaikkani sijainti (kunta/yhtymä) Vastaajien määrä: 126 3. Onko sinulla mielestäsi riittävästi tietoa lastensuojelun toimintatavoista? Vastaajien määrä: 125 12

4. Jos toivoisit enemmän tietoa lastensuojelun toimintatavoista, niin millaisiin kysymyksiin haluaisit vastauksia? Vastaajien määrä: 23 vastaajat toivoivat tietoa yleisesti koko lastensuojeluprosessista: mitä tapahtuu lastensuojeluilmoituksen tekemisen jälkeen, millaisia tukitoimia perheille on, kuinka nopeasti asiat etenevät toiveita oli myös päivähoidon näkökulmasta tiedon saantiin ja yhteistyöhön liittyen Mitä käytännössä tehdään, mitä tukitoimia perheelle on, mitä Yleisesti tietoa lastensuojelusta päivähoidon näkökulmasta seurantaa? 5. Oletko tehnyt lastensuojeluilmoituksen? Vastaajien määrä: 124 13

6. Oletko tehnyt pyynnön lastensuojelutarpeen selvittämiseksi yhdessä perheen kanssa? Vastaajien määrä: 125 7. Kohtaatko työssäsi sellaisia tilanteita, joissa toivoisit konsultaatioapua lastensuojelun sosiaalityöntekijältä? Vastaajien määrä: 125 14

konsultaatioapua on toivottu perheen tilanteen huolestuttaessa varhaiskasvatuksen työntekijää erityisesti silloin kun työntekijä ei tiedä, onko perhe jo lastensuojelun asiakkaana tai kun työntekijä miettii perheen kanssa avun saannin mahdollisuutta ja tarpeellisuutta 8. Oletko saanut konsultaatioapua lastensuojelusta silloin, kun olet sitä tarvinnut? Vastaajien määrä: 124 15

9. Toivoisitko, että yhteydenpito lastensuojeun sosiaalityöntekijän kanssa olisi nykyistä tiiviimpää? Vastaajien määrä: 116 tiiviimpää yhteydenpitoa (69 vastaajaa) toivottiin seuraavanlaisissa tilanteissa: 1. perhe on jo lastensuojelun asiakas lapsen tullessa päivähoitoon 2. päivähoidosta tehdään lastensuojeluilmoitus 3. yhteydenpidon toivottiin olevan kaikin puolin luontevampaa ja tiiviimpää 10. Onko sinulla hyviä kokemuksia toimivasta yhteistyöstä lastensuojelun sosiaalityön kanssa? Vastaajien määrä: 124 16

124 vastaajaa, joista 39 sanoo ettei ole hyviä kokemuksia, 28 sanoo että on hyviä kokemuksia hyviä kokemuksia ollut toimivasta yhteistyöstä asiakasperheen ollessa yhteinen hyviä kokemuksia on tullut myös silloin, kun varhaiskasvatuksen työntekijä on saanut tietoa miten toimia 11. Toivoisitko että lastensuojelun ja oman toimipaikkasi asiakasyhteistyön käytännöistä sovittaisiin nykyistä tarkemmin, esimerkiksi laatimalla yhdessä ohjeistus tai toimintamalli? Vastaajien määrä: 119 Kaikkien osapuolten asiantuntemusta hyödyntävää toimintamallia, jossa perustana on luottamus ja toisen näkemyksen/osaamisen kunnioitus ja asiakaslähtöisyys avoimissa vastauksissa korostui toive mallista yhteydenottoon ja yhteistyöhön. Konkreettinen, lyhyt, selkeä ohje kehen ollaan yhteydessä, milloin, miten, yleiset toimitaperiaatteet Yhteinen toimintatapa perheen hyväksi Yksinkertaiset selvät toimintamallit Yksinkertaiset selkeät ohjeet ja mallit Selkeä malli, mihin otan yhteyttä, kun tarvitsen konsultaatioapua. Yleiset toimintaperiaatteet. kirjallinen selkeä graafinen esitys miten toimitaan erilaisissa lastensuojelua vaativissa tilanteissa. 17

12. Miten kehittäisit yhteistyötä lastensuojelun kanssa? Vastaajien määrä: 34 paljon samaa kuin kysymyksen 12 vastauksissa toivottiin yhteisiä tapaamisia, avointa tiedonkulkua, yhteistä toimintamallia, selkeitä ohjeita huolen herätessä varhaiskasvatuksen työntekijällä avoimuus korostui monessa vastauksessa Yhteistä arviointia yhteisistä prosesseita. Yhteisiä tapaamisia. Näkökulmien avaamista. Tuttuutta. Yhteisen vision luomista toimivasta yhteistyöstä. Toimintatapoja määrittävien taustojen (laki ym. asiat) auki puhumista. Perheen kanssa yhdessä toimimisen käytäntöjen vahvistaminen. => Kaikki nämä yhdessä rakentavat keskinäistä LUOTTAMUSTA. 18

Liite 2. Yhteistyökyselyn tulokset, neuvolat Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin - Lasten suojelun ongelmana valtakunnallisesti myöhäinen puuttuminen -kodin ulkopuolelle sijoitukset lisääntyneet kouluikäisten nuorten keskuudessa - -kun sijoitettujen lasten ja nuorten elämäntapahtumia selvitetty, todettu että ongelmat olleet näkyvissä jo 5-vuotiaiden elämässä, jopa 3-vuotiaiden tarpeellisten ja vaikuttavien toimien oikea-aikaisuus edellyttää hyviä yhteistyökäytäntöjäneuvolan rooli tärkeä, sillä suuri osa pienistä lapsista ei ole muiden palveluiden piirissä (esim. kunnall. päivähoidossa 1 % alle 1-vuotiaista, 48 % 2-vuotiaista, 72 % 5-v.) Lasse-hankkeen C-moduulin tavoitteet (Päijät-Häme): Eri ammattilaisten roolit suhteessa lastensuojelutarpeen määrittelyyn ovat selkiytyneet Yhteistyö on lisääntynyt ja selvitysvaiheen yhteistyökäytännöille on luotu toimintamalli monialaisessa yhteistyössä lastensuojelun, äitiys- ja lastenneuvoloiden sekä varhaiskasvatuksen kanssakehitetään lastensuojelutarpeen selvityksen aikana tapahtuvaa palveluohjausta sisällyttämällä palveluohjauksen käytännöt yhteisesti luotuun toimintamalliin. Varmistetaan, että enemmän apua saavat nekin lapset, jotka eivät jää lastensuojelun asiakkaiksi 19

Toimipaikkani sijainti, neuvoloiden vastaukset (kunta/yhtymä) Peruspalvelukesk us Oiva: 4 Heinola: 2 Peruspalvelukesk us Aava: 5 Lahti: 18 3. Onko sinulla mielestäsi riittävästi tietoa lastensuojelun toimintatavoista? 0% 10% 20% 30% 40% 50% Ei lainkaan riittävästi Minulla on jonkin verran tietoa, mutta toivoisin enemmän Minulla on riittävästi tietoa En osaa sanoa Äitiys- tai lastenneuvola (N=29) Varhaiskasvatus (N=125) 20

AVOIMET VASTAUKSET, ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLAT Kysymys 4. Jos toivoisit enemmän tietoa lastensuojelun toimintatavoista, niin millaisiin kysymyksiin haluaisit vastauksia? (13) A.Lastensuojelun toimintakäytännöt Miten lastensuojelun tarve määritetään? Miten lastensuojelutyön prosessi etenee? Millaisia erilaisia tukimuotoja perheiden on mahdollista saada lastensuojelun kautta? Milloin lapsen asiassa järjestetään verkostopalaveri? Lastensuojelun rakenne muuttuu jatkuvasti ja tässä muutoksen perässä pysyminen on todella vaikeaa. B.Yhteistyön toteutuminen lapsen ja perheen auttamiseksi Miten yhteistyö neuvolan terveydenhoitajan kanssa toimii? Miten taataan yhteistyön sujuvuus? Voisiko th olla enemmän työparina näissä perheissä? Miten neuvolan ja lastensuojelun toiminta voisi olla asiakkaalle enemmän yhdessä tekemistä, läpinäkyvää? Kuinka vähän lastensuojelun työskentelyn eri vaiheissa järjestetään yhteisiä neuvotteluja tai kotikäyntejä? Selkeitä ohjeita miten toimitaan. Miten/milloin/kuka sopii verkostopalaverit? Jotenkin uskoisin että perheet antavat kyllä luvan ja kun yhteisen pöydän ääressä pohditaan työskentelyn tavoitteita ja menetelmiä, olisi useammat hartiat perhettä tukemassa Haluaisin olla mukana. Silloin ne puolet, jotka eivät jää lastensuojelun asiakkaiksi, jäisivät neuvolaan erityistä tukea tarvitsevien lasten ryhmään. Toiminta olisi avointa. C.Tiedon kulku Miten varmistetaan että tärkeät tiedot kulkee tarvittaville tahoille? Miten sovitaan jatkotuki lastensuojelun asiakkuuden päätyttyä? Kenestä on tehty lastensuojeluilmoitus (vastaanotolla ei voi kysyä asiaa jokaiselta perheeltä)? Perheeltä itseltään kysyttäessä tietojen paikkansa pitävyyteen ei aina voi täysin luottaa Lastensuojeluilmoituksen ja aloituspalaverin (jonne harvoin kutsutaan) jälkeen on suuri kysymysmerkki se, mitä lastensuojelun yhteistyö perheen kanssa on. 21

Kysymyksen 4 avoimet vastaukset erosivat siten, että varhaiskasvatuksen vastauksissa korostui ilmoituksen tekemiseen ja ilmoituskäytäntöihin liittyvä tiedontarve ja tietojen saamisen tarve lapsesta ja vanhemmista Neuvoloiden vastauksissa korostui halukkuus toimia yhdessä lapsen ja perheen hyväksi ja tukemiseksi 5. Oletko tehnyt lastensuojeluilmoituksen? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% En milloinkaan Kyllä, siitä on kulunut aikaa enemmän kuin 2 vuotta, miten monta kertaa? Kyllä, viimeisen kahden vuoden aikana, miten monta kertaa? Äitiys- tai lastenneuvola (N=29) Varhaiskasvatus (N=124) 6. Oletko tehnyt pyynnön lastensuojelutarpeen selvittämiseksi yhdessä perheen kanssa? 0% 25% 50% 75% En milloinkaan Kyllä, siitä on kulunut aikaa enemmän kuin kaksi vuotta, miten monta kertaa? Kyllä, viimeisen kahden vuoden aikana, miten monta kertaa? Äitiys- tai lastenneuvola (N=27) Varhaiskasvatus (N=125) 22

- Yleisesti lastensuojeluilmoitus tai pyyntö ls-tarpeen selvittämiseksi oli tehty 1-2 kertaa - Ilmoituksen tekemisen prosenttiosuuksissa merkittävä ero neuvoloiden ja varhaiskasvatuksen välillä 7. Kohtaatko työssäsi sellaisia tilanteita, joissa toivoisit konsultaatioapua lastensuojelun sosiaalityöntekijältä? 0% 25% 50% 75% Ei milloinkaan Kyllä, kerran tai muutaman kerran vuodessa, esimerkiksi seuraavan kaltaisissa tilanteissa Kyllä, lähes kuukausittain, esimerkiksi seuraavan kaltaisissa tilanteissa Kyllä, lähes viikottain tai useammin, esimerkiksi seuraavan kaltaisissa tilanteissa En osaa sanoa Äitiys- tai lastenneuvola (N=29) Varhaiskasvatus (N=125) 23

Kyllä, kerran tai muutaman kerran vuodessa (26) Lastensuojeluilmoituksen tekoa harkittaessa Onko perhe jo lastensuojelun asiakkaana Kun on herännyt huolta ja epäilyä mm. lapsen kaltoinkohtelusta tai vanhempien päihteidenkäytön vaikutuksista, lapsen kehityksen ongelmista, vanhempien voimavarojen ehtymisestä; rajapinnalla liikuttaessalapsella todettu kuntoutustarve, mutta vanhemmat eivät tuo lasta palveluihin eivätkä myönnä tai näe asiaa Kun huoli herää, kiinnostaa tieto, onko perhe lastensuojelun piirissä jo entuudestaan paljon on ehkä jo tehty, mutta neuvolassa ei tietoa Jos perheellä jo asiakkuus lastensuojelussa ja neuvolassa mietitään perheen kanssa, mistä heille tukea. He eivät aina tiedä, mitä ovat saamassa lastensuojelun kautta...perheet ovat usein ymmällä, että ketkä kaikki näitä heidän asioitaan hoitaa. 8. Oletko saanut konsultaatioapua lastensuojelusta silloin, kun olet sitä tarvinnut? 0% 10% 20% 30% 40% 50% En ole tarvinnut Olisin tarvinnut, mutta en ole tiennyt, mistä pyytäisin En ole saanut, vaikka olen yrittänyt saada kontaktia. Millä tavalla olet yrittänyt saada kontaktia? Kyllä, olen saanut jonkin verran. Millaisiin asioihin? Kyllä, olen saanut riittävästi. Millaisiin asioihin? En osaa sanoa Äitiys- tai lastenneuvola (N=29) Varhaiskasvatus (N=124) 24

Kyllä, jonkin verran, millaisiin asioihin? (16) Lastensuojeluilmoituksen tai selvityspyynnön tarpeen arviointiin ja sen tekemiseen Asiakkaan seuranta, yhteisen asiakkaan kuulumisista keskustelu Tiedustelua yhteiselle perheelle suunnitelluista tukimuodoista, neuvolalle jäävää roolia niissä Väkivalta Huoliperheiden kohdalla, esim. jos neuvolakäynnistä on aikaa Kyllä, riittävästi (2) Lastensuojelun piiriin siirtyminen raskausajan jälkeen Palveluohjaajalta aina vastauksia, tukea, toimintamallin Kysymyksen 8 vastausten jakauma erilainen - neuvola-varhaiskasvatus 9. Toivoisitko, että yhteydenpito lastensuojelun sosiaalityöntekijän kanssa olisi nykyistä tiiviimpää? 0% 25% 50% 75% En Kyllä, minkälaisissa asioissa, mainitse esimerkki En osaa sanoa Äitiys- tai lastenneuvola (N=28) Varhaiskasvatus (N=116) Kyllä, minkälaisissa asioissa, mainitse esimerkki (22) Asiakaslähtöinen näkökulma korostuu avoimissa vastauksissa Toimiminen yhteisten asiakkaiden parhaaksi jotta ohjeistus ja tavoitteet perheelle olisivat samansuuntaisia ja vältyttäisiin päällekkäisyyksiltä Verkostotapaamiset 25

Yhteistyö lisäisi perheen hyvinvointia eikä tulisi ylimääräistä selvitystä Yhteistyö tärkeää yhteisten asiakkaitten kohdalla, vaikka ilmoitusta ei olisi tehty neuvolasta Lastensuojelun yhteydenotto ja tiedonkeruu neuvolasta kasvun ja kehityksen asiantuntijalta lastensuojeluilmoituksen kohteena olevaan lapseen ja perheeseen liittyen. Yhteistyötapaamiset..muutostilanteissa ja niiden suunnittelussa. Tiedon välitys asiakkuuden alkamisesta ja/tai päättymisestä. Lastensuojeluilmoituksen jälkeinen tiedonvaihto ja yhteistyö mitä ilmoituksen jälkeen tapahtuu Onko asiakkuus lastensuojeluun syntynyt, miten asia etenee, mitä palveluita perhe saa mihin pitää muualla panostaa Oma huoli voi jatkua epätietoisuuden vuoksi Kun huoli on jatkuvaa, eikä perhe itse tiedota asioista Miten asiakasperheiden kanssa asiat etenevät ja kuinka pystyisimme yhdessä auttamaan perheitä 10. Jos saat lastensuojelusta kutsun yhteiseen neuvotteluun perheen kanssa tekemäsi ilmoituksen/pyynnön johdosta tai myöhemmin esimerkiksi selvityksen yhteenvetoa käsiteltäessä, olisiko osallistuminen sinulle mahdollista? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% Se ei olisi mahdollista. Miksi? Melko todennäköisesti se olisi mahdollista. Mikä voi olla esteenä? Kyllä varmasti olisi mahdollista En osaa sanoa Äitiys- tai lastenneuvola (N=29) Varhaiskasvatus (N=124) 26

Kysymys 10. Mikä voisi olla esteenä osallistumiselle? (5) - Kiireellinen asiakasvastaanotto, jota ei mahdollista siirtää - Asiakasvaraus, jota ei voi siirtää tai kollega ei voi hoitaa - Jos kutsu tulee liian myöhään - Loma Sovitut asiakkaat, mutta aina voidaan siirtää poikkeustapauksia lukuunottamatta: Lastensuojelusta ei vaan koskaan ole pyydetty neuvotteluun 11. Onko sinulla hyviä kokemuksia toimivasta yhteistyöstä lastensuojelun sosiaalityön kanssa? 0% 10% 20% 30% 40% Ei ole Kyllä on, kerro minkälaisia En osaa sanoa Äitiys- tai lastenneuvola (N=28) Varhaiskasvatus (N=124) Kyllä on, kerro minkälaisia (9) Mukana olo lastensuojelutarpeen selvityksen aloituspalaverissa tai muussa yhteistyö- tai verkostopalaverissa Yhteiset kotikäynnit Avoin keskustelu ja toimiva tiedon välitys Aiemmin ollut alueellinen tapaamiskäytäntö lastensuojelun, perhetyön ja neuvolan työntekijöille yhteistyö ja kontaktit olivat tiiviimpiä tapaamisten ja tutuiksi tulemisen myötä Sain kutsun selvitysvaiheessa yhteistyötapaamiseen, jossa avoimesti kävimme läpi ilmoitusta ja siihen liittyviä asioita. Yhteistyö sujui hyvin....yleensä silloin, kun työskentely alkaa yhteisillä kotikäynneillä ja toimijoiden sekä perheen selkeällä vastuuttamisella Yhteistyöhön perheen asiassa vaikuttavat vastausten perusteella: työntekijöiden tuttuus vs. kasvottomuus sekä työntekijän henkilökohtaiset toimintatavat Toiset tekee yhteistyötä ja toiset sitten eivät 27

12. Toivoisitko että lastensuojelun ja oman toimipaikkasi asiakasyhteistyön käytännöistä sovittaisiin nykyistä tarkemmin, esimerkiksi laatimalla yhdessä ohjeistus tai toimintamalli? 0% 25% 50% 75% 100% Ei, miksi? Kyllä. Millaista ohjeistusta tai toimintamallia toivot? En osaa sanoa Äitiys- tai lastenneuvola (N=28) Varhaiskasvatus (N=119) Kyllä. Millaista ohjeistusta tai toimintamallia toivot? (22) A.Yhteinen toimintamalli, jossa toimintaperiaatteet, sovitut asiat ja käytännöt Milloin otetaan yhteyttä puolin ja toisin (mihin, keneen ja miten) Selkeä kaava: kun tulee ilmoitus neuvolasta, aina kutsutaan th alkutapaamiseen Kutsu verkostotapaamiseen aina myös neuvolaan Yhteisten kotikäyntien malli B.Tiedon kulun tehostaminen toimintamallin avulla Ilmoitus aloitetusta työstä perheen parissa tulisi myös ilmoituksen tekijälle Esim. sovitut puhelinkonsultaatioajat Tiedon kulun parantaminen, yhteisistä asiakkaista täytyy voida puhua avoimesti Ihminen ja perhe on kokonaisuus ja toimiminen monella eri luukulla toimijoiden tietämättä mitä toisessa paikassa tehdään perheen eteen ei voi olla paras toimintatapa. Kysymys 13. Miten kehittäisit yhteistyötä lastensuojelun kanssa? Lastensuojeluilmoituksen jälkeinen tiedonvaihto, mihin toimenpiteisiin lastensuojelussa on päädytty Osallistuminen ilmoituksen jälkeiseen tapaamiseen ja muihin asiakaspalavereihin Enemmän tapaamisia ja säännöllisiä palavereita työntekijöiden kesken Asiakkaan edun mukaista, että neuvolassa olisi aina tieto lastensuojelun asiakkuudesta Lastensuojelun työntekijät ottaisivat enemmän yhteyttä neuvolaan päin Toivomus, että sosiaalityöntekijän tavoittaisi ainakin puhelinaikoina Koulutusta terveydenhuollon ja sosiaalityön tieteellisestä perustasta osin erilainen tehtävä asiakkaan elämässä, osin samanlainen tavoite hyvinvoinnin edistäminen Terveydenhoitajalla monesti suuri huoli asiakkaasta, josta ilmoituksen tekee ja sen jälkeen ei tiedä yhtään onko perhe otettu lastensuojelun piiriin vai ei. Koko prosessi alkaa havainnoinnista, joskus terveydenhoitaja havaitsee jo pieniä signaaleja (kurinpidollisia asioita, lapsen nolaamista tms.) mutta lastensuojelussa ko. asiat voivat 28

näyttäytyä liian pieninä asioina, vasta kun lapsi alkaa selkeästi oireilla, on puuttumisen aika. Mikä on ehkäisevän lastensuojelun paikka? Liite 3. Yhteistyökyselyn tulokset, lastensuojelu 1. Onko teillä käytäntönä kutsua lastensuojeluilmoituksen / pyynnön toimittanut viranomaistaho ensimmäiseen tai selvitystyön alkuvaiheessa tapahtuvaan neuvotteluun yhdessä perheenjäsenten kanssa? 0 1 2 3 4 5 6 7 8 Kyllä, pääsääntöisesti aina 4 Kyllä, toisinaan 8 Ei juuri koskaan 4 Ei koskaan 1 2. Onko teillä tapana järjestää verkostokokouksia osana selvitysprosessia? (Kokoontuminen, jossa mukana perheenjäsenten lisäksi esim. työntekijöitä muista palveluista tai lapselle/ nuorelle läheisiä henkilöitä) 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 ei lainkaan 0 kyllä, satunnaisesti joidenkin asiakkaiden kohdalla 12 kyllä, useimpien asiakkaiden kohdalla 4 kyllä, pääsääntöisesti aina 1 29

3. Miten usein lastensuojeluilmoituksen/pyynnön toimittaneen viranomaistahon edustaja kutsutaan mukaan yhteenvetoa koskevaan palaveriin tai muuhun selvityksen loppuvaiheessa pidettävään yhteisneuvotteluun? 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 ei milloinkaan 4 satunnaisesti 10 10-30 %:n kohdalla 1 40-60 %:n kohdalla 1 70-90 %:n kohdalla 0 pääsääntöisesti aina 1 4. Jos lapsella tai nuorella ei ole tarvetta lastensuojelun asiakkuuteen, teettekö ilmoittajatahon ja/tai muiden palvelutahojen kanssa lapsen/ perheen suunnitelmallista ohjaamista tai saattamista muiden palveluiden piiriin? 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 ei lainkaan kyllä, satunnaisesti joidenkin asiakkaiden kohdalla kyllä, useiden asiakkaiden kohdalla kyllä, lähes kaikkien asiakkaiden kohdalla pääsääntöisesti aina 30

5. Pitäisikö yhteistyötä muiden palvelutahojen kanssa kehittää lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen aikana? 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 kyllä, millä tavoin? 15 ei 0 en osaa sanoa 2 - -14 ehdotusta, joista seitsemässä ehdotettiin yhteistyötahojen mukaan ottamista entistä tiiviimmin selvitysprosessiin, useimmiten mainittiin yhteisiin palavereihin osallistuminenlisäksi: yhteistyökäytäntöjen suunnitelmallisuuden ja yhteydenottotapojen parantaminen, mallit perheen tukemiseen ilman lastensuojelun asiakkuutta (jotain palveluita helpompi saada, jos on lastensuojelun asiakkuus), työpari selvityksen tekemiseen sieltä missä lapsella/nuorella on jo asiakkuus, ilmoittajataholle tiedottaminen selvityksen lopputuloksista Yhteistyötahoja tulisi ottaa tiiviimmin mukaan prosessiin ja ilmoittajataho tulisi ottaa mukaan erityisesti alkuun. Selvityksen aikana olisi hyvä pitää yhteispalaveri muiden tahojen kanssa, jotka ovat mukana perheen elämässä sekä selvityksen lopussa tulisi tarpeen mukaan olla yhteydessä muihin perheen kanssa työskenteleviin tahoihin siitä, miten jatkossa toimitaan. Yhdessä työskentelyä pitäisi lisätä, ei enää pois lähettämisen kulttuuria. Moniammatillinen yhteistyö Lahden lastensuojelutoimistossa. Lahden Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö kevät 2014. Hertman Anu ja Vuorela Heidi. Päätulokset: - Moniammatillinen yhteistyö koetaan tärkeäksi ja asiakasta hyödyttäväksi - Yhteistyön esteinä tiedonkulun haasteet, yhteisen ajan puute, vaitiolovelvollisuus ja työntekijöiden vaihtuvuus - Kehittämistoiveina yhteiset koulutukset yhteistyötahojen kanssa, säännölliset tapaamiset ja tutustumiskäynnit -Kehittäminen parantaa asiakkaan asemaa ja vähentää samojen asioiden toistamista eri viranomaisille, vähentää työntekijöiden päällekkäisen työn tekemistä ja auttaa kohdentamaan oikeanlaisia palveluita sekä nopeuttaa palveluohjausta. 31

Liite 4. Case-tehtävä Äiti Kaisa, Isä Tommi, lapset Viivi 3,5v ja Jere 1,5v - äiti muuttanut lasten kanssa paikkakunnalle, vanhemmat eroamassa, äiti sanoo hakevansa lasten yksinhuoltajuutta. Isän on nähty hakevan lapset hoidosta yhden kerran. - lapsilla pitkät hoitopäivät. Viivi on aggressiivinen ryhmän muita lapsia kohtaan, työntekijöihin ripustautuu. Jere ei vielä osaa puhua, harjoittelee kävelyä. - päiväkodin työntekijöiden mielestä äiti vaikuttaa väsyneeltä. Kaisa ei puhu erotilanteesta juuri mitään, sen verran on kertonut, ettei halua että lapsia annetaan Tommille jos Tommi tulee lapsia hoidosta hakemaan. Päiväkotiin liittyvät asiat hoitaa huolimattomasti, esim. lasten ulkovaatteet ovat puutteelliset, varavaatteita ei juuri ole yms. - työntekijät ovat huolissaan tilanteesta ja miettivät, mitä voisivat tehdä. Onko tässä aihetta ls-ilmoitukselle? Kaisan mukana on 2x ollut lapsia hakemassa nainen, jonka eräs pk:n työntekijä on tunnistanut perhetyöntekijäksi. Kaisa ei kuitenkaan ole sanonut että heillä perhetyöntekijä kävisi. - Vanhalla paikkakunnalla äiti oli puhunut neuvolassa tulevasta erosta ja väsymyksestään avoimesti. Siellä olivat myös puhuneet Viivin käyttäytymisestä. Kaisa oli antanut luvan tietojen siirtämisestä uuteen neuvolaan. Nykyisellä paikkakunnalla hän oli varannut yhden neuvolakäynnin mutta jätti tulematta, eikä ilmoittanut / perunut käyntiä. Neuvolassa ollaan tietoisia perheestä ja vanhan neuvolan huolesta. Terveydenhoitaja on soittanut Kaisalle peruuttamattomasta käynnistä, mutta terveydenhoitaja ei saanut häntä kiinni. TÄMÄN PERHEEN TILANTEEN POHJALTA LAATIKAA RYHMÄSSÄNNE ERI TAHOJEN YHTEISTYÖHÖN TOIMINTAMALLI - MITÄ ASIOITA TULEE OTTAA HUOMIOON / MISTÄ YHTEISTYÖKÄYTÄNTEISTÄ TULEE SOPIA ERI TOIMIJOIDEN KESKEN LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYKSEN ALKUVAIHEESSA? 32

Lastensuojelutarpeen selvityksen kehittäminen Väli-Suomessa 1.4.2013 31.10.2015 33