Paneeli moniammatillinen ratkaisu miten lasta autetaan ajoissa

Transkriptio

1 Paneeli moniammatillinen ratkaisu miten lasta autetaan ajoissa

2 Panelistit - Esittäytyminen Toimiala-asiantuntija (verkostotyö) Olli Laiho, Nurmijärvi Lastensuojelun päällikkö, Sanna Välimäki, Keravan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimiala Aluehallintoylilääkäri Mikko Valkonen, Avi Päiväkodin johtaja, Marika Niittymäki, Hyvinkään kaupunki Nuorisotyön koordinaattori Lotta Kortteinen, Porvoon kaupungin nuorisopalvelut Rikoskomisario Markku Helenius Itä-Uudenmaan poliisilaitos, Vantaan pääpoliisiasema

3 Tarina tavallisesta perheestä Lastenneuvolaterveystarkastukseen saapuu mies, nainen ja heidän kaksivuotias lapsensa Maija. Maija käy päivähoidossa 4 kertaa viikossa. Perheessä on myös kaksi vanhempaa lasta. Vanhin on 13 vuotias Matias, keskimmäinen lapsi on ensimmäistä luokkaa käyvä Perttu. Neljäs lapsi on syntymässä perheeseen. Perhe tuntuu mukavalta. Mies puhuu paljon ja on hyvin selvillä raskauteen ja kaksivuotiaan Maijan kehitysvaiheeseen liittyvistä asioista. Mies pitää keskustelua yllä ja tuo vahvasti omia näkemyksiään esille silloin kun puhutaan parisuhteesta, päihteiden käytöstä ja lasten hyvinvoinnista. Nainen on hiljainen keskustelija. Hän myötäilee miehen kertomusta ja vastaa lähinnä kun asiaa kysytään häneltä suoraan. Nainen kertoo asioistaan siten, että hän kuulostaa pärjäävän hyvin arjen pyörittämisen keskellä. Miehen mielestä nainen on joskus väsynyt ja sen vuoksi heillä on parisuhteeseen liittyviä ristiriitoja. Nainen ei kommentoi tätä mitenkään. Mies antaa ymmärtää, ettei väsymys ole kuitenkaan iso asia. Keskustelu menee huonon huumorin piikkiin, eikä terveydenhoitaja esitä jatkokysymyksiä

4 Terveydenhoitaja havahtuu käynnin jälkeen, että perheen asioista oli vaikea saada kiinni. Keskustelussa ei ollut oikeastaan mitään tarttumapintaa. Terveydenhoitaja jää miettimään Maijan mustelmia, joista kysyttäessä ne selitettiin normaalin liikkumisen opettelun ja siinä itsensä satuttamisen piikkiin. Hän jäi myös miettimään naisen vaitonaisuutta yhteisissä keskusteluissa. Terveydenhoitajalla syntyy huoli perheestä

5 TUNNISTAMINEN JA PUHEEKSI OTTAMINEN PARAS TOIMINTAMALLI KUN HUOLI HERÄÄ

6 Onko terveydenhoitajalla aihetta huoleen? Jos on niin millaiseen huoleen? Millaisia väkivallan tunnusmerkkejä on havaittavissa? Mistä sinä huolestut kuultuasi tarinan? Jos tunnusmerkit ovat vaikeasti havaittavissa, kehen terveydenhoitaja voi ottaa yhteyttä? Mitä konsultaatiomahdollisuus tarkoittaa? Ketkä kaikki osapuolet tarvitsevat mahdollisesti apua ja millaista apua? Kenen kanssa terveydenhoitaja voi miettiä tilannetta laaja-alaisesti?

7 Mikä olisi paras mahdollinen toimintamalli puuttua tilanteeseen? Mistä terveydenhoitaja lähtee liikkeelle, mitä tekee ensimmäiseksi, toiseksi askel askeleelta Kuka ottaa seuraavat askeleet? Millaista yhteistyötä terveydenhoitaja voi tehdä ammattikuntasi kanssa? Miten sinuun ja kollegoihisi voi ottaa yhteyttä? Millainen mahdollisuus terveydenhoitajalla on tiedonvaihtoon muiden ammattikuntien edustajien kanssa sen jälkeen kun tilanteeseen on puututtu?

8 Lähisuhde- ja perheväkivalta Uhkatilanne: tunnistettavissa olevat merkit Akuuttitilanne: tunnistettavissa olevat merkit Puuttuminen: mitä, miten, milloin? Yhteistyö ja verkosto Lapsi/Lapset Aikuinen (väkivaltaa kokeva) Aikuinen (väkivaltaa tekevä) Eläimet Kehen otan yhteyttä jos en tiedä miten toimia?

9 Mitä tapahtui Tarinaa on kuvitettu, jotta sitä ei tunnistaisi mutta yhtäläisyyksiä on tapaukseen, jossa päällisin puolin asiat näyttivät olevan kunnossa. Nainen esitti neuvolassa hyvin pärjäävää ja parisuhteessa jaksavaa naista, mutta joutui niin huonoon kuntoon, että hän haki väsymykseensä ja masennukseensa apua neuvolasta. Hän romahti ilmoittautumisluukulle, ennen kuin pääsi terveydenhoitajan puheille. Mitä jos joku olisi kysynyt häneltä lähisuhde- ja perheväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeella, koska sillä kysytään rutiinisti kaikilta