SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.
Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on hyvä valmistautua niin perheen kuin henkilökunnankin. Meitä pyydettiin tekemään synnytyskeskustelua varten apuväline lapsivuodeosastolla pidettävään keskusteluun. Työskentelemme synnytyssalissa ja pidämme myös synnytyspelkopoliklinikkaa. Synnytyspelkokeskusteluissa olemme törmänneet useasti siihen, ettei synnytystä ole käyty rauhassa tai juuri ollenkaan läpi ennen kotiutumista. Tai äidillä ei vain ole siitä muistikuvia tai ei ole ollut voimia keskittyä synnytyksen läpikäymiseen. Uuden raskauden alettua alkavat edellisen synnytyksen pelot, ahdistukset tai synnytyksen kulku ylipäätänsä nousta mieleen ja aiheuttaa pelkoa tulevaa synnytystä kohtaan. Huono synnytyskokemus voi joskus aiheuttaa perheissä sen, että lapsiluku jää vain yhteen vaikka useampia lapsia olisi toivottu. Synnytyspelkokeskusteluissa tulee usein ilmi että edellisen synnytyksen läpikäyminen laadukkaasti olisi helpottanut kokemuksen käsittelyä ja synnytyspelkoa ei mahdollisesti olisi jäänyt.
Synnytyskeskustelu olisi toivottavaa, että se käydään ennen kotiutumista synnytystä hoitaneen kätilön kanssa. Perheiden lyhyiden hoitopäivien ja kätilöiden kolmivuorotyön ja suuren synnyttäjämäärän takia keskusteluita jää usein käymättä juuri synnytystä hoitaneen kätilön kanssa. Tällöin keskustelu käydään lapsivuodeosaston kätilön kanssa. Joskus lapsivuode työtä tekevät kätilöt voivat kokea riittämättömyyttä synnytyskeskustelua pitäessään, koska synnytyssalityöstä voi olla paljon aikaa tai sitä ei ole ollenkaan. Tämän kehitystyön tarkoitus on helpottaa lapsivuodeosastojen työtä synnytyskeskusteluissa ja löytää ne äidit jotka kokevat synnytyksen traumaattisena. Äideille on tarkoitus antaa etukäteen, mahdollisesti edellisenä päivänä luettavaksi, synnytyskertomus, saatelomake ja laminoitu kortti, jotta äiti ehtii rauhassa tutustua synnytysdokumentteihin ja koota ajatuksia sekä käydä mielessään synnytykseen liittyviä tunteita ja ajatuksia läpi.
Saatekirje äidille
Synnytyskeskustelu Synnytyskeskustelu terveen lapsen syntymä huoli vauvan terveydestä riittävä kivunlievitys riittämätön kivunlievitys kehon eheyden säilyminen kehon eheyden menetys luonnollinen synnytyskokemus puuttuminen synnytykseen luonnolliseen kulkuun taitava henkilökunta henkilökunnan kokemattomuus luottamus luottamuksen puute vuorovaikutus henkilökunnan kanssa puutteet vuorovaikutuksessa hlö.kunnan kanssa mahdollisuus osallistua päätöksen tekoon päätöksenteon ulkopuolelle jääminen huolenpito laiminlyönti huolenpidossa tiedonsaanti ja ohjaus riittämätön tiedonsaanti ja ohjaus onnistumisen kokemus odotettua haastavampi kokemus oman valmistautumisen ja osallistumisen onnistuminen läheisiltä saatu tuki pettymys omaan suoriutumiseen läheisten tuen puute turvallisuuden tunne turvattomuuden tunne Kätilöopiston sairaala 1/2015. N. Harjunen, M. Arasmo, M. Tainio
Synnytyskeskustelu Minua kuunneltiin Toiveeni ja ajatukseni huomioitiin Minä onnistuin Kivunlievitys oli Ensipäivät vauvan kanssa Synnytys meni mielestäni Koen äitinä olemisen Sain tukea sairaalassaoloni aikana Minusta tuntuu Henkilökunta mielestäni Kotiinlähtö tuntuu Kätilöopiston sairaala, synnytysosasto, 1/2015. N. Harjunen, M. Arasmo, M. Tainio
PILOTOINTI KEVÄÄLLÄ 2015 KÄTILÖOPISTON SAIRAALA, HELSINKI
Pilotoinnin tulokset: Synnytyskeskustelun kehittämistyötä pilotoitiin Kätilöopiston sairaalassa kolmella lapsivuodeosastolla keväällä 2015 (2.2-15.2.15 osasto 3A ja 9.3-22.3.15 osastot 2A ja 2B). Pilotoinnista saatiin vastauksia yhteensä 47 äidiltä ja 17 kätilöltä. Äideiltä saaduista palautteista vastaukset olivat 91,5 % positiivisia eli äidit kokivat saaneensa apua lomakkeen ja laminoidun kortin käytöstä synnytyskeskustelua käydessä. Äideistä 8,5 % ei kokenut saavansa apua apuvälineistä, tosin yhden äidin kanssa ei oltu käytetty kyseisiä apuvälineitä ollenkaan. Kätilöiltä saaduista palautteista 29,5 % oli positiivisia ja kätilöt kokivat että apuvälineistä oli hyötyä keskustelua käytäessä. Kätilöiden vastauksista 70,5 % oli negatiivisia eli kätilöt kokivat että apuvälineiden käyttö lisäsi työtä.
Pilotoinnin tulokset äitien vastauslomakkeista: Helppo keskustella lomakkeen avulla, hahmottaa kokonaisuutta Pystyy miettimään etukäteen keskustelua, auttaa jos on väsynyt, pystyy purkamaan kokemusta Helpompi pilkkoa synnytystä palasiksi, muuten sen voi muistaa yhtenä mönttinä Hyviä keskustelunalkuja, selkeyttää ajatuksia Synnytystä pystyi ajattelemaan eri osissa, pystyi analysoimaan erikseen itse kivun ja kokemuksen Synnytyskeskustelu oli mukava hetki, joka herätti ajatuksia Ensimmäisen synnytyksen jälkeen käytiin läpi lähinnä synnytyskertomuksen pohjalta ja omat kokemukseni jäivät vähemmälle huomiolle, mikä olisi ollut elintärkeää traumaattiseksi kokemani synnytyksen jälkeen Auttoi miettimään monelta kantilta synnytykseen liittyviä asioita, havainnollisti mitä kaikkea siihen kuuluu Tuli tunne, että kokemani pelot, avun ja huolehtimisen tarve ovat normaaleja ja yleisiä
Pilotoinnin tulokset kätilöiden vastauslomakkeista: Ymmärsi mistä hyvä keskustella ja auttaa hahmottamaan mitkä kaikki asiat voivat vaikuttaa synnytyskokemukseen Auttoi rakentamaan keskustelua, tuli kysyttyä asioita joita muuten ei ehkä kysyisi Äiti oli aloitteellisempi keskustelussa Keskustelusta tuli pidempi Tuntui, että perheet odottivat keskustelusta enemmän Ei voida olettaa, että keskustelu käydään läpi kotiinlähtö päivänä
Synnytyskeskustelun tarkoituksena on keskustella äidin tuntemuksista ja kokemuksista. Keskustelun avulla voidaan tunnistaa äidit joiden kokemus on ollut negatiivinen, jotta häntä voidaan auttaa tarvittaessa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Pilotoinnista saatiin paljon positiivista palautetta synnyttäjiltä, joten apuvälineistä on ainakin äideille hyötyä synnytyskokemusten purkamisessa. Synnytyskeskusteluun kehitetyt apuvälineet (äidille annettava saatekirje ja laminoitu kortti) on otettu käyttöön Kätilöopiston sairaalan lapsivuodeosastoilla syksyllä 2015.
KIITOS!