Raskaus- ja synnytyskokemusten käsittely Synnytyksen jälkitarkastus täydennyskoulutus 3 op. Päivi Hoffrén syksy2012

Transkriptio

1 Raskaus- ja synnytyskokemusten käsittely Synnytyksen jälkitarkastus täydennyskoulutus 3 op. Päivi Hoffrén syksy2012

2 Raskausajan psykologinen merkitys Raskaudenajan psykologiset vaiheet jaetaan Fuusioon l. sulautuminen Differentiaatioon l. eriytyminen ja Separaatioon l. eroaminen (Joan Raphael-Leff 2005, 2001 ja Margareta Brodén 2004) Näiden vaiheiden tunteminen tärkeää neuvolatyössä

3 Raskaudenajan muutokset Raskaana olevan naisen fyysisessä ja psyykkisessä tilassa tapahtuu monitasoisia muutoksia Raskaus muuttaa naisen» hormonitoimintaa ja minäkuvaa» Hänen sosiaalisia suhteitaan ja» seksuaalielämää Raskaus ja synnytys vaativat naiselta fyysistä kestävyyttä ja voimaa Paanannen, Pietiäinen, Raussi-Lehto, Väyrynen & Äimälä 2012

4 Tunne-elämä raskauden aikana Alkuraskaus (1. trimesteri (1-12 rv)), Fuusio Paljon hormonaalisia muutoksia Raskaustestin varmistuminen» Herkistyminen, voimakkaat tunteet, ainutlaatuisuus» Toisten kokemukset, ympäristön ja elämän tarkastelu uudesta lapsen tarpeet huomioivasta näkökulmasta» Uudelleen synnyttäjillä positiiviset ja negatiivisiakin tunteita edellisistä raskauksista tai synnytyksistä» Oma hedelmällisyys-> Onnellisuuden tunne keskinäisessä suhteissa» Vaikuttavat raskauden kokemukseen Paanannen, Pietiäinen, Raussi-Lehto, Väyrynen & Äimälä 2012

5 Tunne-elämä raskauden aikana Estrogeenejä erittyy runsaasti kahdentoista ensimmäisen raskausviikon aikana Ruokahalun muutokset, mielihalut, väsymys, pahoinvointi, vihlova kipu (kannattimet), kohdun kasvaminen, asennon muutokset Sukupuolielämä Liikunta Voivat vaikuttaa raskaudenajan kokemuksen syntyyn Paanannen, Pietiäinen, Raussi-Lehto, Väyrynen & Äimälä 2012

6 Fuusio- vaiheen psykologisia riskejä Esim. Kehon muutosten äärimmäinen seuraaminen Vaikeus kääntyä sisäänpäin, psyykkinen ylikontrolli -> ahdistus, vauvan täytyy sopeutua minuun Armanto & Koistinen 2007

7 Tunne-elämä raskauden aikana Keskikolmannes (2. trimesteri, rv), Differentiaatio Raskauden edetessä lapsi alkaa hallita naisen kehoa» On naiselle yleensä miellyttävää aikaa» Raskauden aiheuttamat muutokset vaikuttavat naisen ihmissuhteisiin ja erityisesti puolisoon» Nainen ja sikiö elävät keskenään syvässä symbioosissa» Lapsi on todellinen, hänelle puhutaan ääneen, mielikuvat» Suhde kumppaniin vahvistuu, sukupuolielämä voi olla nautinnollista» Liikunta niveltyy päivärytmiin» vaikuttavat raskaudenajan kokemuksen muodostumiseen Paanannen, Pietiäinen, Raussi-Lehto, Väyrynen & Äimälä 2012

8 SYMBIOOSI Kun äidillä on elämyksensä turvin onnellinen muisto synnytyksestä, hänellä on myös edellytykset suloiseen symbioosiin vauvansa kanssa ja vahvat eväät vanhemmuuden matkalle.

9 Differentaatio vaiheen psykologisia riskejä Kyvyttömyys fantasioida, mielikuvitella vauvaa Stereotyyppiset, jäykät ja muuttumattomat fantasiat vauvasta Kyvyttömyys mielikuvitella itseä äitinä tai äitiyden idealisointi Ylenmääräinen huolenpidon vaatimus Synnytyspelot: pelko ettei kykene synnyttämään Armanto & Koistinen 2007

10 Tunne-elämä raskauden aikana Loppuraskaus (3.trimesteri (27-40 rv.), separaatio Paino nousee, muuttaa naisen habitusta, virtsaaminen tihentyy Ryhti muuttuu Ulkomuodon ja kehon hahmottaminen voi olla vaikeaa Väsymys, unettomuus -> riskitekijöitä -> voivat altistaa psyykkisille muutoksille synnytyksen jälkeen Liikkuminen hitaampaa, vaikeaampaa Synnytyksen lähestyminen -> kysymykset muuttuvat konkreettisiksi» mm. Miten selviän synnytyksestä, sairaala, puoliso-> ehtiikö mukaan, millainen on kätilö» Keskusteluaikaa» Synnytyspelko (horror partus) -> synnytyspelkopoliklinikka Sukupuolielämä saattaa muuttua, asennot Paanannen, Pietiäinen, Raussi-Lehto, Väyrynen & Äimälä 2012

11 Separaatio-vaiheen psykologisia riskejä Ylenmääräinen synnytykseen liittyvä huolestuneisuus Kieltäytyminen ajattelemasta synnytystä ja puhumasta siitä Etäisyys tai etäisyydenotto vauvaan, ei liittymistä/kiintymistä vauvaan Armanto & Koistinen 2007

12 Psyykkinen valmentautuminen synnytykseen ja vanhemmuuteen Valtaosa raskaskausista on suunniteltuja ja toivottuja Raskauteen voi liittyvä myös ristiriitaisia tunteita ja epätietoisuutta Synnytysvalmennus ja synnytysairaalan tutustuminen voivat helpottaa pelkoja ja lisätä myös turvallisuuden tunnetta UÄ- tutkimuksilla voi olla suuri merkitys myös vanhemmuuteen kasvamisessa Äidin kuunteleminen antaa mahdollisuuden käsitellä myös psyykkisiä asioita Paanannen, Pietiäinen, Raussi-Lehto, Väyrynen & Äimälä 2012;Ylikorkala &Tapaninen 2011

13 Synnytyskokemus Päivi Hoffrén, syksy 2012

14 Synnytyskokemus

15 Synnytyksen jälkeen Synnytyksen jälkeen terveydenhoitaja/kätilö tekee kotikäynnin äidin ja vauvan tarpeiden mukaan tai äiti. Lapsi ja puoliso tulevat neuvolaan Käynnillä käydään läpi mm. synnytyskokemus, mieliala, imetykseen liittyvät asiat sekä äidin palautuminen synnytyksestä.

16 Syntymän hoidon arviointi Syntymän jälkeinen keskustelu sairaalassa Synnytyssali Lapsivuodeosasto Syntymän jälkeinen keskustelu neuvolassa Välittömällä syntymän jälkeisellä keskustelulla tarkoitetaan keskustelua, joka jatkuu jälkitarkastukseen saakka

17 Varhainen vuorovaikutus Muodostuu kahdesta hyvin tiivisti toisiinsa kietoutuvasta prosessista: Vanhemman hoivakäyttäytymisestä ja Lapsen kiintymyskäyttäytymisestä Vuorovaikutus on jatkuva tulkintaprosessi, joka kuluessa kukin viestii itselleen tärkeistä asioita ja yrittää vaikuttaa toiseen Häiriöiden ennaltaehkäisy tärkeää, mitkä tekijät estävät tai vaurioittavat äidin ja lapsen välistä vuorovaikutusta Raskaus ja synnytyskokemus ja varhainen vuorovaikutus Armila & koistinen 2007

18 Synnytyskokemus Synnytys on ainutkertainen kokemus ja aina muistoissa oleva tapahtuma naisen elämässä Sitä verrataan usein kokemuksiin omista häistä tai läheisen sukulaisen kuolemasta Muistot synnytyksestä ovat pitkäkestoisia ja säilyvät muistissa naisen kuolemaan saakka yksityiskohdiltaan rikkaina ja myös vahvoina Naiset muistavat, mitä heille tapahtui synnytyksen aikana Muistot voivat olla voimaannuttavia tai musertavia, jotkut naiset kärsivät jopa posttraumaattisesta stressioireyhtymästä. Luonela & Kivistö 2012; Lawrence Beech Phipps 2004,Chapman 2004, Sandall 2004

19 Synnytyskokemukseen vaikuttavia tekijöitä Synnytyskokemukseen vaikuttaviksi tekijöiksi on kansainvälisissä potilastyytyväisyystutkimuksissa todettu kommunikaation laatu, läsnäolo, kontrollin tunne, päätöksentekoon osallistuminen, annettu tieto, hoitohenkilökunnan palvelut ja lähellä olon ajallinen pituus sekä fyysinen ympäristö Viisainen 2000

20 Synnytyskokemuksen vaikutukset Synnytyskokemuksella on vaikutusta siihen, miten nainen sopeutuu äitiyteen, hänen hallinnantunteeseensa sekä fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin, suhteeseen vauvaan ja vauvan hyvinvointiin, perheen muodostamiseen ja suhtautumiseen tuleviin raskauksiin. Traumaattisella kokemuksella on pitkäaikaiset haitalliset vaikutukset Hyvän synnytyskokemuksen tuomat edut ovat positiivisia ja pitkäkestoisia Kätilön ja synnyttäjän välinen suhde on merkittävin synnytyskokemukseen vaikuttava tekijä vastavuoroinen suhde sisältää ajatusten vaihtoa ja yhdessä asetettujen tavoitteiden saavuttamista Myönteisessä hoitosuhteessa luodaan olosuhteet, joissa synnyttäjälle annetaan tietoa valintojen tueksi, hän voi osallistua hoitoonsa ja hallita synnytyksen hoitotilannetta. Lawrence Beech Phipps 2004; Ahonen 2001,

21 Synnytyskokemuksen vaikutukset Pitkä synnytys ei välttämättä ole huono kokemus. Toisaalta lyhytkestoinen synnytys saattaa olla fyysisesti ja psyykkisesti vahingollinen sekä äidille että lapselle. (Miettinen-Jaakkola 1992) Synnytyskeskustelu synnytyksen jälkeen yleensä perheen lapsivuodeosastolla olon aikana lisää tunnetta siitä, että synnytys on mennyt hyvin (Vallimies-Patomäki 2007) Kokonaisvaltaiseen synnytyksen hoitoon kuuluu synnyttäjän kunnioittaminen, yksityisyyden huomiointi ja asianmukainen, synnyttäjän toiveisiin perustuva kivunlievitys tärkeää on luoda hyväksyvä ilmapiiri tunteiden ilmaisulle Miettinen-Jaakkola 1992; Vallimies-Patomaki 2007;

22 Psykososiaalinen tuli synnytyksen aikana Synnytyksen aikaisen psykososiaalisen tuen on todettu tutkimuksissa olevan yhteydessä synnyttäjän aktiivisuuteen, tavallista lievempiin pelon ja kivun kokemuksiin, hallinnantunteeseen avautumisvaiheessa, synnytyksen säännöllisyyteen sekä myönteiseen synnytyskokemukseen. Psykososiaalisen tuen puute on yhdistetty kielteiseen synnytyskokemukseen, lääkkeelliseen kivunlievitykseen ja matalan riskin synnyttäjällä autettuun alatiesynnytykseen. (Vallimies-Patomäki 2007) Kielteinen synnytyskokemus on yhteydessä paitsi synnytyksen kulkuun myös pelkoihin, kipuihin, puutteelliseen sosiaaliseen tukeen ja lapsen ongelmiin (Saisto 2001; Vallimies-Patomäki 2007) Saisto 2001; Vallimies-Patomäki 2007; Luonela & kivistö 2012

23 Synnytyskokemusten paremmin huomioinnin keinoja Keinot synnytyskokemuksen parempaan huomiointiin kuuluvat jo luonnostaan osaksi hyvää eettisesti kestävää synnyttävän naisen kätilötyötä Vahvan ammattitaidon lisäksi kätilön on kyettävä voimaannuttamaan synnyttäjä osalliseksi synnytysprosessiin Medikalisoituminen näkyy myös synnytyskokemuksen huomioimisessa jokapäiväisessä kätilötyössä: parantamisen varaa on Sairaalan hoitokäytänteiden ei pidä sanella synnytyksen kulkua Synnytyksen vauhdittaminen lääkkeellisin keinoin oli yhteydessä kielteisempään synnytyskokemukseen Karppanen & Kesäläinen 2010

24 Vaikea synnytyskokemus Tutkimusten mukaan äidit kokevat synnytyksen yleensä positiivisena, mutta noin 20 % kokee synnytyksen vaikeana Traumaattiseksi synnytykseksi koettiin sellaiset synnytykset, joissa synnyttäjä koki joko äärimmäistä kipua tai menetti hallinnan tunteen Vaikea synnytyskokemus voi aiheuttaa synnytyspelkoa ja vaikuttaa tuleviin valintoihin Traumaattisen synnytyksen kokeneen äidin ensimmäiset tunteet ovat hyvin sekavia. Hän voi tuntea hylkäämisen tunteita ja haluaa usein välttää kontaktia lapseen. Joillakin äideillä voi olla myös ajatuksia vauvan vahingoittamisesta. Myöhemmin tunteet muuttuvat, mutta normaalin kiintymyssuhteen luomiseen saattaa mennä kuukausia tai jopa vuosia. Reynolds 1997, Lounela & Kivistö 2012

25 LÄHTEET Ahonen, Pia 2001: Matalan ja korkean riskin ensisynnyttäjien raskaudenaikaiset odotukset ja synnytyskokemukset. Turun yliopisto. Hoitotieteen laitos. Väitöskirja. Turku. Armanto & Koistinen Neuvolatyön käsikirja. Tammi. Chapman, Vicky (toim.) 2004: The midwife s labour and birth handbook. Blackwell:USA. Ayers, S., Eagle, A. & Waring, H The effects of childbirth-related post-traumatic stress disorder on women and their relationships: A qualitative study. Psychology Health and Medicine, 11(4) Karppanen, O. & Kesäläinen, S Hyvä syntymä, hyvä synnytyskokemus. Kätilötyön interventioiden ja muiden tekijöiden yhteys synnytyskokemukseen. Metropolia ammattikorkeakoulu. Lawrence Beech, Beverley Phipps, Belinda 2004: Normal birth: women s stories. Teoksessa: Downe, Soo (toim.) 2004: Normal birth. Evidence and debate. Churchill Livingstone Elsevier. Luonela & Kivistö. Vaikea synnytyskokemus- kätilön tukea kaivataan. Kätilölehti 1. Sandall, Jane 2004: Promoting normal birth: weighing the evidence. Teoksessa: Downe, Soo (toim.) 2004: Normal birth. Evidence and debate. Churchill Livingstone Elsevier. Saisto, Terhi 2001: Obstetric, psychological and pain-related background, and treatment of fear of childbirth. University of Helsinki. Department of Obstetrics and Gynecology. Väitöskirja. Helsinki. Reynolds, L Post-traumatic stress disorder after childbirth: the phenomenon of traumatic birth. Canadian Medical Association Journal. Vallimies-Patomäki, Marjukka 2007: Raskaus ja synnytys tutkimuksen valossa. Teoksessa:Paananen, Ulla Pietiläinen, Sirkka Raussi-Lehto, Eija Väyrynen, Pirjo Äimälä, Anna-Mari (toim.) 2007: Kätilötyö. Edita: Helsinki. Sivut

26

27