Suomenkarjan ruokintasuositukset Suomenlehmä-päivä Jokioinen 14.2.2014 Marketta Rinne ja Annu Palmio MTT Kotieläintuotannon tutkimus
Ruokinnan merkitys suuri Ruokintakustannukset muodostavat suurimman osan maidontuotannon muuttuvista kustannuksista Ruokinta vaikuttaa: Tuotettuun maitomäärään ja maidon koostumukseen Eläinten hyvinvointiin Energiataseen kehitykseen ja kuntoluokkaan vaikuttavat tuotokseen, terveyteen ja hedelmällisyyteen Rehun hyväksikäyttöön Maidontuotannon ympäristökuormitukseen Maidontuotannon taloudellisuuteen Kansallisessa eläingeeninvaraohjelmassa todetaan, että alkuperäisrotuisia eläimiä tulisi suojella taloudellisesti kestävällä tavalla Kuva: MTT/Arja Seppälä
Suomenkarjan tuotokset valtarotuja matalammat
Ilmeisesti viimeisin suomen- karjalla tehty ruokintakoe: k Koe tehtiin Koivikon navetassa Muhoksella. LSK-lehmät olivat poikineet 70 pv ennen kokeen alkua ja painoivat 468 kg. Rinne, M., Jaakkola, S., Järvi, M. & Huhtanen, P. 1997. Effects of gradual replacement of rapeseed cake with linseed cake in the grass silage-based diet of dairy cows. Agric.Food Sci.Finl. 6: 161-172. Tuotannon tehokkuutta kuvaavat tulokset samalla tasolla kuin tyypillisesti tutkimusjulkaisuissa, vaikka tuotostaso matalampi: Kuiva-aineen (ka) syönti (kg/pv) 14,2 17,9 Maidontuotanto (kg/pv) 17,8 25,4 Energiakorj. maito (kg/pv) 20,2 26,1 Maidon valkuaispit. (%) 3,32 3,21 Maidon rasvapit. (%) 4,55 4,28 EKM / kg ka:n syönti 1,43 1,46 Valkuaisen hyväksikäyttö (%) 24 28 Vertailuarvot 998 ruokintaryhmän meta-analyysistäanalyysistä (Huhtanen, P., Nousiainen, J.I., Rinne, M. Kytölä, K. & Khalili, H. 2008. Utilization and partition of dietary nitrogen in dairy cows fed grass silage-based diets. Journal of Dairy Science 91: 3589-3599.
Ruokinta tarkasteluun Työ oli osa hanketta: Finncattle-brändi: itä-, länsi ja pohjoissuomenkarjan erityisominaisuudet hyötykäyttöön y y (rahoitus Suomen kulttuurirahastolta v. 2009-2011) Annu Palmion maisterintutkielma valmistui vuonna 2013 Suomenkarjalehmien rehujen syönti, ravintoaineiden saanti, maitotuotos ja rehujen hyväksikäyttö Helsingin yliopiston Maataloustieteiden laitos Ohjaajat j Marketta Rinne (MTT) ja Aila Vanhatalo (HY) Aineistot: Geenipankkikarjojen tuotosseurantatiedot Lämpimät kiitokset geenipankkikarjoille yhteistyöstä! MTT:n Minkiön tutkimusnavetan kyyttölehmät
ISK- ja PSK-lehmien rehun hyväksikäytöt huonoja Tila 1 Tila 2 Tila 3 LSK ISK ISK PSK Ekm, kg/pv 23,6 14,2 11,8 15,4 Syönti, kg/ka pv 18,0 14,4 13,4 14,9 Ekm /kgka ka 131 1,31 099 0,99 088 0,88 103 1,03 Rehun hyväksikäyttö, MJ ME/ekm Tuotantoon t käytettävissä ttä ä olevan rehun hyväksikäyttö, MJ ME/ekm kg 7,70 11,2 12,6 10,7 5,46 7,08 7,95 7,11 ~ 1,45 yleisesti Rehunkulutusseurantaan kuuluvien karjojen tuotantoon käytettävissä olevan rehun hyväksikäyttö y 5,53 MJ ME/kg ekm (ProAgria 2010) Geenipankkikarjojen huonoa rehunhyväksikäyttöä selittävät geeniperimältään arvokkaat mutta vain vähän lypsävät lehmät Kuva: MTT/Marketta Rinne
Yliruokinta heikentää rehun hyväksikäyttöä Säilörehuun perustuvassa ruokinnassa väkirehun määrän lisääminen ja säilörehun sulavuuden paraneminen huonontavat yleensä sekä muuntokelpoisen energian että typen hyväksikäyttöä Geenipankkikarjojen väkirehumäärät pieniä ja säilörehun sulavuus keskimääräistä ki äi matalampi Ruokinnan yleinen energiapitoisuus oli liian suuri lehmien maidontuotantopotentiaaliin nähden Lihominen Huono rehun hyväksikäyttö
MTT julkaisee kansallisten rehuarvojen laskentaperusteet MMM:n toimeksiannosta Rehuarvojen laskentaperusteet Energia- ja valkuaisarvojen kaavat Käytettävät vakiot, sulavuuskertoimet ja märehtijöillä hajoavan valkuaisen osuudet (hvo-arvot) Järjestelmän piirissä: Märehtijät Siat Siipikarja Turkiseläimet Hevoset Rehuarvot kuvaavat rehujen suhteellista tuotantovaikutusta mahdollisimman oikein 8
Energian saanti on tärkein maitotuotokseen vaikuttava tekijä Ohitusvalkuaisen saannin lisääntyminen lisää myös maitotuotosta
Vain vähän viitteitä ruokinnan ja eläinaineksen merkittävistä yhdysvaikutuksista Yleensä geneettiseltä maidontuotantopotentiaaliltaan paremmat lehmät ovat parempia ruokinnasta riippumatta Runsaasti tuottavilla lehmillä kuntoluokan muutokset tyypillisesti suurempia ja hedelmällisyys heikompi kuin vähemmän tuottavilla lehmillä (ruokinnasta riippumatta) Esim. Vance et al. 2013. Comparison of the performance of Holstein-Friesian and Jersey x Holstein-Friesian crossbred dairy cows within three contrasting grassland-based systems of milk production. Livest. Sci. 151: 66-79. Jalostusvalinta maidontuotannon määrän perusteella on johtanut myös lehmien koon kasvuun Voi olla merkitystä mm. navettarakenteiden ja lantalan mitoituksen osalta Alpeilla ja Irlannissa arvostetaan pienempiä lehmiä laiduntajina vähemmän tallausvaurioita
Yleiset perusruokintasuositukset pätevät myös suomenkarjalehmiin Perusteita energian ja valkuaisen tarpeen eriyttämiselle eri rotujen välillä ei löydetty Rehustuksen laatu ja määrä on parantunut selkeästi aikaisempiin vuosikymmeniin (ja satoihin) verrattuna Vapaalla ruokinnalla varsinkin tuotantopotentiaaliltaan huonot lehmät pystyvät syömään hyvin sulavia rehuja liikaa energian- ja OIV:n saanti ei ole ruokintasuositusten mukaista
Lihomisen välttäminen tärkeää Korkeaan kuntoluokkaa liittyy Vähentynyt kuiva-aineen aineen syönti Pienempi maitotuotos Lisääntynyt aineenvaihduntasairauksien riski Yliruokinta ei taloudellisesti järkevää Kuva: MTT/Arja Seppälä
Kuntoluokat korkeita Aineiston lehmien painot vaihtelivat huomattavasti Geenipankkikarjoissa kuntoluokan keskiarvo kasvoi lypsykauden edetessä Tutkimusnavetoissa kuntoluokat eivät kehittyneet johdonmukaisesti ruokinnan rajoittamisesta johtuen Geenipankkikarjat Tutkimusnavetat Rotu LSK PSK ISK ISK Kuntoluokka 3,36 3,53 3,58 4,06 0-100 pv poik. 317 3,17 301 3,01 346 3,46 391 3,91 101-200 pv poik. 3,33 3,46 3,59 3,86 201- pv poik. 348 3,48 402 4,02 370 3,70 431 4,31
Geenipankkikarjojen lehmien kuntoluokat Kuntoluokka 5 4.5 4 3.5 3 LSK 2.5 ISK PSK PSK 2 1.5 1 30 0 30 60 90 120 150 180 210 240 270 300 330 360 390 Päivää poikimisesta Viivojen väliin jää kuntoluokan tavoitealue
Kuntoluokka 5.0 4.5 4.0 3.5 3.0 2.5 2.0 1.5 Tutkimusnavetoiden ISK lehmien kuntoluokat 1.0 30 0 30 60 90 120 150 180 210 240 270 300 330 360 390 Päivää poikimisesta Kuntoluokka 5.0 4.5 4.0 3.5 3.0 2.5 2.0 1.5 Tutkimusnavetoiden Ay lehmien kuntoluokat 1.0 30 0 30 60 90 120 150 180 210 240 270 300 330 360 390 Päivää poikimisesta Viivojen väliin jää kuntoluokan tavoitealue
Karjasilmää voi kehittää kuntoluokituksella htt // d /Oth http://www.uaex.edu/other_areas /publications/pdf/fsa-4008.pdf Photos by Craig Johnson
Kuntoluokitus avuksi ruokinnan seurantaan Lähde: Nauta ja sikatilan terveydenhuolto. NautaTieto tuottamaan 103 (2003). Löytyy myös Maatalouskalenterista Kuva: MTT/Marketta Rinne
Ruokinnan suunnittelussa huomioitava it eläinaines i Jalostettujen lypsyrotujen tuotantopotenttiaali niin suuri, että ruokinnansuunnittelulla voi pyrkiä maksimoimaan kuiva-ainesyönnin Suomenkarjan pienempi geneettinen maidontuotantopotenttiaali rajoittaa niiden kykyä muuntaa rehun ravintoaineita maidoksi Ruokinnannan suunnittelulla ll pitäisi i pyrkiä välttämään ää yliruokintaa kaikissa tuotantokauden vaiheissa Perusteita ruokintasuositusyhtälöiden muuttamiseen (energian ja valkuaisen käyttö tietyssä tuotoksessa) ei liene
Suosituksia ruokinnan toteutukseen Ruokinnan suunnittelussa huomioitava lehmien kuntoluokka ja tarvittaessa: Ruokinnan rajoittaminen Lehmien ryhmittely tuotoksen perusteella g karkearehuvaihtoehtojen j käyttö y ((kokoviljasäilörehu, j, Vähäenergisten säilörehun korjuuajan myöhästyttäminen, oljet, luonnonlaitumet Poikimisen rytmittäminen E il i t eläimet läi t sopivat i t Erilaiset erilaisiin tarkoituksiin Matkailu, Matkailu terapia terapia Kuva: MTT/Marketta Rinne Kuva: Annu Palmio
Kyytöt laiduntavat Loimijoen rantoja MTT:n Elonkiertopuistossa Jokioisilla. Kuva: MTT / Annu Palmio MTT