Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä

Samankaltaiset tiedostot
LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen

Lisää liikkumista. Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta

Paljonko liikkuvissa kouluissa liikuttiin pilottivaiheessa? Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus

Muuttuiko koulujen toimintakulttuuri?

Liikkuva koulu hanke. Seminaari Helsinki Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi

Hankkeesta perustyöksi Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen päivät Jani Komulainen

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä

KOKO KOULUYHTEISÖ MUKANA HANKKEESSA? Liikkuva koulu seminaari

Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa

suhteessa suosituksiin?

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Oulu

Liikkuva koulu tilannekatsaus sekä oppilaan osallisuus. Janne Kulmala, Mittauskoordinaattori

Millaista muutosta ollaan tekemässä?

Kokonaisuus. 15 vuotta kestävä interventio- ja seurantaohjelma

Fyysisen aktiivisuuden perussuositus kouluikäisille

Pysyvätkö suomalaiset lapset pinnalla eli onko koulujen uimaopetuksella merkitystä? Matti Pietilä Opetushallitus OPS2016_SUH 11.1.

Liikkuvan koulun johtaminen -rehtorin näkökulma. Antti Blom, Varkaus,

LIIKKUVA KOULU TUTKIMUSTEN JA SEURANNAN VALOSSA Koulut Liikkumaan Rovaniemi

Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri

Tykätäänkö koululiikunnasta ja Move!- mittauksista?

Kouluterveyskysely 2017

Liikkuvan koulun tulevaisuus Mitä kärkihankkeen jälkeen? Antti Blom, Liikkuva koulu -ohjelma

Kouluterveyskysely 2017

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa

Liikunnan edistämisaktiivisuus Liikkuva koulu -ohjelman kouluissa ja oppilaiden liikuntakäyttäytyminen VALTION LIIKUNTANEUVOSTON JULKAISUJA 2019:3

Viestintä vaikuttamisen välineenä Liikkuva koulu -edistämistyössä. Noora Moilanen, viestintäkoordinaattori

Turun Liikkuva koulu. Oppilaiden hyvinvointia ja liikunnallista harrastetoimintaa yli 200 tuntia viikossa

Ajankohtaista Liikkuvasta opiskelusta

Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta?

Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari Vantaa

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi

Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson

Aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä

Matkalla Liikkuvaksi kouluksi tukea koulujen kehittämistyölle. Liikkuva koulu -seminaari Jukka Karvinen

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Ajan trendit suomalaisessa liikuntapolitiikassa jatkuuko Liikkuvan koulun menestystarina?

Matkalla Liikkuvaksi kouluksi Yhteyspäällikkö Kirsi Räty, Liikkuva koulu-ohjelma, Opetushallitus

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa

Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella?

Miksi koulun liikunta- ja terveyskasvatuksesta ei

Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään?

Liikkuva koulu tiiviisti tutkimuksesta

Kouluikäisten liikunta ja liikkumattomuus Liikkuva koulu ohjelmassa

Liikunnan merkitys oppimiselle? Heidi Syväoja, tutkija LIKES tutkimuskeskus, Jyväskylä

Tutkimus ja seuranta Liikkuva koulu -ohjelman kehittämisen tukena Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus

MIKÄ SAA NUORET LIIKKUMAAN? LIIKUNTAMOTIVAATION YHTEYS LIIKUNNAN HARRASTAMISEEN KUUDEN LIIKKUVA KOULU -HANKKEEN KOULUN 7. JA 8.

Yläkouluseminaari. Joni Kuokkanen, Åbo Akademi Helsinki

Monialainen yhteistyö Liikkuvassa koulussa MOVE-kiertue 2015 Vantaa Kirsi Räty, Liikkuva koulu-ohjelma, Opetushallitus

Monialainen yhteistyö Liikkuvassa koulussa MOVE- kiertue 2015 Seinäjoki Kirsti Siekkinen, LIKES

JYRÄNGÖN KOULU HEINOLA

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi

Muutoksia Liikkuvissa kouluissa aktiivisempi toimintakulttuuri tutkimuksen ja käytännön valossa. Janne Kulmala

Tervetuloa webinaariin! Esitysdiat ja tallennelinkit löytyvät kunkin webinaarin jälkeen osoitteesta

Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä?

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Kokonaisuus. 15 vuotta kestävä interventio- ja seurantaohjelma

Liikkuva opiskelu -ohjelma

Matti Pietillä Opetushallitus Liikkuva koulu_turku ja sisäinen liikuntamotivaatio

Oppilaiden luontainen energisyys halutaan nähdä voimavarana, joka oikein kanavoituna tuottaa sekä hyviä oppimistuloksia että koulussa viihtymistä.

Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri Reijo Ruokonen

Lisää liikettä lapselle ja nuorelle peruskouluiässä KOULU JA SEURA

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa.

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta

Liikkuva koulu etenee koulujen toimintakulttuurissa

Kuva: ANTERO AALTONEN 24 LIIKUNTA & TIEDE 53 6/ 2016

PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN

Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä

Aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä

KOULULAISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

peruskoulun 5. ja 8. -vuosiluokille Matti Pietilä Opetushallitus

Kouluterveyskysely Vantaan kaupungin tulokset

Lapsia liikuttava kaupunki

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu ohjelman laajentaminen valtakunnalliseksi.

HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA. Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista

Nuorten liikunta ja liikkumattomuus -tietovisa

Tutkimus ja seuranta Liikkuva koulu ohjelman kehittämisen tukena Tampere Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus

Uutta tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Nina Halme, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lape -päivät, Helsinki

Nuorten fyysinen aktiivisuus Kasit liikkeelle! -hankkeessa. Minna Aittasalo, TtT, ft Kuntotestauspäivät UKK-instituutti

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia

Liikkuva koulu hyvinvoinnin tukena. Antti Blom, Liikkuva koulu ohjelma, OKM

Lasten fyysinen aktiivisuus ja varhaiskasvatuksen oppimisympäristöt

TULOSKORTTI 2016 Lasten ja nuorten liikunta Suomessa

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Tervetuloa webinaariin! Esitysdiat ja tallennelinkit löytyvät kunkin webinaarin jälkeen osoitteesta

Transkriptio:

LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen Tutkimustulokset 2014 5 9 luokat Vuokatti 20.5.2014 Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä

Tutkimuksen osanottajat 2014 5-9 luokat Tytöt Pojat SOTKAMO 226 183 KAJAANI 48 61 KUHMO 136 153 YHTEENSÄ 410 397

Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille: Kaikkien 7-18 -vuotiaiden tulee liikkua vähintään 1-2 tuntia päivässä monipuolisesti ja ikään sopivalla tavalla. Yli kahden tunnin pituisia istumisjaksoja tulee välttää. Ruutuaikaa viihdemedian ääressä saa olla korkeintaan kaksi tuntia päivässä. Lähde: www.edu.fi/move (Opetusministeriö ja Nuori Suomi)

Gråstén (2014)

Fyysinen aktiivisuus ja sen muutokset 2010-2014

7 Fyysinen aktiivisuus (pvä/vko) Sotkamo tytöt kaikki 2010-2014 6 5 4 3 5,3 5,1 4,8* 4,9 4,6 5,6 5,3 4,8 5,4 5,1 5,4 4,7 4,6 4,4* 4,4 4,1 4,2 3,9 4,7 4,6 4,4 3,9* 4,24,1 3,7 3 2,9 4,1 2 1 0 5lk 6lk 7lk 8lk 9lk *WHO = kansainvälinen koululaistutkimus 2010, Suomen koululaiset. Fyysinen aktiivisuus lisääntyi erityisesti 5. ja 9. luokan kohorteissa

7 Fyysinen aktiivisuus (pvä/vko) Sotkamo tytöt 1998 synt. 6 5,3 5 4 4,8* 4,6 4,4* 4,4 4,4 3,9* 4,1 3 2 1 0 5lk 6lk 7lk 8lk 9lk *WHO = kansainvälinen koululaistutkimus 2010, Suomen koululaiset. V. 1998 syntyneiden tyttöjen fyysisen aktiivisuuden väheneminen tasaantui yläkoulussa.

7 6 5 4 3 2 1 5,5 5,3* 5,2 5 Fyysinen aktiivisuus (pvä/vko) Sotkamo pojat kaikki 2010-2014 5,7 5,9 5,8 5,6 5,5 5,3 5,1 4,9* 5,2 5,1 5 5 4,9 4,8 3,9 4,4 4,3 3,8 4,0* 4,1 4 4,2 3,5 4,3 0 5lk 6lk 7lk 8lk 9lk *WHO = kansainvälinen koululaistutkimus 2010, Suomen koululaiset. Fyysinen aktiivisuus lisääntyi erityisesti 7. ja 8. luokan kohorteissa.

7 Fyysinen aktiivisuus (pvä/vko) Sotkamo 1998 synt. pojat 6 5 4 5,3* 5 5,5 4,9* 5 4,4 4,3 4* 3 2 1 0 5lk 6lk 7lk 8lk 9lk *WHO = kansainvälinen koululaistutkimus 2010, Suomen koululaiset. V. 1998 syntyneiden poikien fyysisen aktiivisuuden väheneminen tasaantui 8. ja 9. luokilla.

Obj. fyysinen aktiivisuus (pv/vko) Sotkamo 2012-2014 S K K S K K S K K S K K

Obj. fyysinen aktiivisuus (min/pv) Sotkamo 2012-2014

7 Fyysinen aktiivisuus (pvä/vko) Kajaani tytöt kaikki 2012-2014 6 5 4 4,8* 5 5,7 5,3 4,6 5 5,2 4,4* 4,1 3,7 3,9* 3,7 3 2 1 0 5lk 6lk 7lk** 8lk** 9lk** *WHO = kansainvälinen koululaistutkimus 2010, Suomen koululaiset; ** 2012

Fyysinen aktiivisuus (pvä/vko) Kajaani pojat kaikki 2012-2014 7 6 5 4 5,3* 5,4 5,6 5,7 5,8 4,9* 5,1 5,1 4,5 4,5 4* 3,7 3 2 1 0 5lk 6lk 7lk** 8lk** 9lk** *WHO = kansainvälinen koululaistutkimus, Suomen koululaiset; ** 2012

7 Fyysinen aktiivisuus (pvä/vko) Kuhmo tytöt kaikki 2012-2014 6 5,6 5,6 5 4 4,8* 4,74,6 4,7 4,6 4,4* 4,4 4,2 4,6 4,4 4,2 4,1 3,9* 3,9 4,1 3 3,6 2 1 0 5lk 6lk 7lk 8lk 9lk *WHO = kansainvälinen koululaistutkimus 2010, Suomen koululaiset

7 Fyysinen aktiivisuus (pvä/vko) Kuhmo 2000 synt. tytöt 6 5 4 4,8* 4,7 4,6 4,4* 4,6 3,9* 3 2 1 0 5lk 6lk 7lk 8lk 9lk *WHO = kansainvälinen koululaistutkimus 2010, Suomen koululaiset

7 Fyysinen aktiivisuus (pvä/vko) Kuhmo pojat kaikki 2012-2014 6 5 4 3 5,3 5,3* 5,3 5,5 5,2 4,9* 5 5,3 4,6 4,8 5,2 4 4,4 4,4 4,0* 4 3,2 3,8 2 1 0 5lk 6lk 7lk 8lk 9lk *WHO = kansainvälinen koululaistutkimus 2010, Suomen koululaiset

7 Fyysinen aktiivisuus (pvä/vko) Kuhmo 2000 synt. pojat 6 5 5,3* 5,3 5,5 4,9* 5,2 4 4* 3 2 1 0 5lk 6lk 7lk 8lk 9lk *WHO = kansainvälinen koululaistutkimus 2010, Suomen koululaiset

Kuinka monena päivänä viikossa olet liikkunut väh. 60 minuuttia? Sotkamo tytöt (%) Vähintään 60 min/pvä liikkuvien tyttöjen osuus lisääntyi +14.7 % -yksikköä 2010-2014

Kuinka monena päivänä viikossa olet liikkunut väh. 60 minuuttia? Sotkamo pojat (%) Vähintään 60 min/pvä liikkuvien poikien osuus lisääntyi +18.9 % -yksikköä 2010-2014

Kuinka monena päivänä viikossa olet liikkunut väh. 60 minuuttia? Kajaani 5-6 lk tytöt (%) Vähintään 60 min/pvä liikkuvien 5-6 lk tyttöjen osuus lisääntyi +9.8% -yksikköä 2012-2014

Kuinka monena päivänä viikossa olet liikkunut väh. 60 minuuttia? Kajaani 5-6 lk pojat (%) Vähintään 60 min/pvä liikkuvien 5-6 lk poikien osuus lisääntyi +12.1% -yksikköä 2012-2014

Kuinka monena päivänä viikossa olet liikkunut väh. 60 minuuttia? Kuhmo tytöt (%) Vähintään 60 min/pvä liikkuvien tyttöjen osuus lisääntyi +2.8 % -yksikköä 2012-2014

Kuinka monena päivänä viikossa olet liikkunut väh. 60 minuuttia? Kuhmo pojat (%) Vähintään 60 min/pvä liikkuvien poikien osuus lisääntyi +4.7% -yksikköä 2012-2014

Harrastan liikuntaa mielestäni riittävästi (%) TYTÖT POJAT Sotkamo 5-9 lk 2013 36 (24) 31 (33) 2014 38 (26) 39 (38) Kajaani 5-6 lk 2013 45 (24) 43 (44) 2014 42 (40) 41 (52) Kuhmo 5-9lk 2013 33 (21) 35 (39) 2014 33 (20) 33 (30) Tytöt eivät koe tarpeelliseksi olla aktiivisempia, vaikka alle kolmannes liikkuu terveyden kanalta riittävästi. (suluissa väh. 60 min. päivässä saavuttaneet %).

Fyysinen aktiivisuus 2010-2014 Yhteenveto Fyysinen aktiivisuus lisääntyi kaikissa ikäryhmissä 2010-2014 Vaikka fyysinen aktiivisuus väheni siirtymässä alakoulusta yläkouluun, fyysisen aktiivisuuden väheneminen tasaantui yläkoulun aikana Terveytensä kannalta riittävästi (väh. 60 minuuttia päivässä) liikkuvien osuus lisääntyi kaikissa kaupungeissa Pojilla realistisempi kuva riittävästä fyysisestä aktiivisuudesta > ohjausta erityisesti tytöille

Fyysisen aktiivisuuden taustalla olevat psykologiset tekijät

KOETTU FYYSINEN PÄTEVYYS tytöt Tytöillä koettu fyysinen pätevyys pysyi samalla tasolla 2012 2014, *) Fox 1995, **5-6 lk

KOETTU FYYSINEN PÄTEVYYS pojat Pojilla koettu fyysinen pätevyys pysyi samalla tasolla 2012 2014, *) Fox 1995, **)5-6 lk

LIIKUNNAN TÄRKEYS tytöt Tytöt kokivat liikunnan melko tärkeäksi, arvostus säilyi samalla tasolla 2012-14, *5-6 lk

LIIKUNNAN TÄRKEYS pojat Pojat kokivat liikunnan melko tärkeäksi, arvostus säilyi samalla tasolla 2012-14, *5-6 lk

Kehonkoostumus 2011-2014

Objektiivinen BMI (paino/pituus 2 ) Objektiivisesti mitattu BMI säilyi samalla tasolla 2011-2014 (ikäkohortit)

Vyötärönympärys (cm) Vyötärönympärys säilyi samalla tasolla 2011 2014 (ikäkohortit)

Toimintakulttuuri 2012-2014 Sotkamon varhaiskasvatuksen ja koulujen johtajat, opettajat ja muu henkilökunta

Näkemyksiä oman koulusi roolista lasten ja nuorten liikuttajana (1-5)? 2012 2014 Hanke kohdistuu lähinnä koululiikuntaan oppiaineena 2,0 2,4 Koulussamme aktivoidaan nimenomaan kaikkein vähiten liikkuvia oppilaita 2,9 3,0 Koulussamme on riittävästi välituntivälineitä 3,7 3,9 Koulumme piha on liikuntaan aktivoiva 4,1 4,3 Koulumme liikuntasalia hyödynnetään välituntiliikunnassa 2,9 4,0 Hankkeen tavoitteena on lisätä kaikkien lasten ja nuorten liikuntaa 4,7 4,5 Koulumatkojen kulkeminen kävellen tai pyöräillen on lisääntynyt viimeisen kahden lukuvuoden aikana 3,0 2,9 Olen kokenut hankkeen hyödyllisenä työyhteisössämme 4,2 4,0 Uskon, että työyhteisöömme jää hankkeesta pysyviä käytäntöjä 4,2 4,0

Tärkeimmät muutokset Koulupäivän rakenne Pitkät välitunnit Tietoisuus lisääntynyt (vinkit) Olosuhteet kohentuneet Välineet Hanke on ollut erittäin tarpeellinen ja hyödyllinen. Itse olen nähnyt ja kokenut hankkeen vaikutukset työni kautta lähinnä lapsiin ja nuoriin. Toivoisi, että tulisi pysyvä jälki, ei jäisi pelkäksi puheeksi. Vielä enemmän toivoisin kohdistusta murrosikäisiin ja heistä erityisesti niihin, jotka eivät liiku!

Kehittämisehdotuksia Liikunnallisen kerhotoiminnan lisääminen Koulumatkojen kulkemisen edistäminen kävellen tai pyöräillen Hoitopäivän sisällön muuttaminen liikkumiselle paremmin aikaa Lasten huoltajien tietoisuuden lisääminen lasten liikkumisen merkityksestä

Johtopäätökset 2010-2014 Fyysinen aktiivisuus lisääntyi kaikissa kohorteissa 2010-2014 Alakoulusta yläkouluun siirtymiseen liittyvä fyysisen aktiivisuuden väheneminen näyttää kääntyneen parempaan suuntaan Liikaha hankkeen aikana Terveytensä kannalta riittävästi liikkuu 29% tytöistä ja 40% pojista (Sotkamo, Kajaani, Kuhmo) yli Suomen keskitason (tytöt 17%, pojat 29%) Opettajat ja muu henkilöstö kokivat koulupäivän rakenteen muuttamisen ja pitkät välitunnit tärkeiksi oppilaiden liikkumisen edistämisessä, erityisesti liikuntasalien käyttö välitunneilla lisääntyi