Ensituntien merkitys vauvalle Kätilöpäivät 2016, 4.3.2016, Turku Kaija Puura, lastenpsykiatrian dosentti, yl, Lasten terveyden tutkimuskeskus TaY ja Lastenpsykiatrian vastuualue, TAYS World Association for Infant Mental Health, Associate Executive Director Lasten ja naisten toimialue Pirkanmaan sairaanhoitopiiri
Sisältö Mitä on pikkulapsipsykiatria? Raskaus ja syntymä lapsen kannalta Ensimmäisten tuntien tapahtumat ja niiden merkitys vauvalle ja vanhemmille Miksi me vouhkaamme varhaisesta vuorovaikutuksesta edelleen? 2 10.5.2016
Pikkulapsipsykiatria Pienen lapsen kehitys raskausajalta 3 ikävuoden loppuun Eri teorioiden ymmärrystä yhdistävää Etologinen tutkimus eläinmallit Kehityspsykologinen tutkimus normaali kehitys Kiintymyssuhdetutkimus Neurologian ja genetiikan tutkimus Aivojen ja mielen kehitys Pyrkimys ymmärtää, mitä pieni lapsi kokee ja tarvitsee kehittyäkseen 3 10.5.2016
Raskaus Kohdussa kaikki on säädeltyä homeostaasi vauvan kannalta Äidin stressitaso, tupakka ja päihteet vaikuttavat Äänimaailma äidin kehon äänistä ja kohdun ulkopuolisista ärsykkeistä Perheenjäsenten äänet, musiikki, tutut laulut, jopa lorut jäävät muistiin Kosketusärsykkeet oman kehon koskettelusta ja kosketuksista kohdun seinämään 4 10.5.2016
Synnytys Muutos! Mitä nyt tapahtuu? Myös vauvalle tavallinen alatiesynnytys on sopeutumisprosessi Kortisoli ja oksitosiini äidin verenkierrosta myös vauvan verenkiertoon Mikrobiomin synty: hyvät pöpöt iholle Keuhkojen ja oman verenkierron toiminta Miltä ensi hengenveto mahtaa tuntua? Näkö, kuulo ja tuntoaistien suodatus poistuu Primal scream syntymätrauma? tai ainakin jonkinasteinen ahdinko 5 10.5.2016
Ensimmäiset tunnit Paluu kohtuun on mahdoton, mutta Lämpimään ja pehmeään paikkaan rauhoittumaan äidin vatsalla käsivarsien ja peiton suojassa suurin osa vastasyntyneistä lakkaa itkemästä välittömästi stressitason laskiessa (Moore ym 2007) Ihokosketus auttaa myös vastasyntynyttä säätelemään omaa lämpötilaansa ja hengitysrytmiään (Ferber ym. 2004) 6 10.5.2016
Rauhoittumisen jälkeen Vauva alkaa ryömiä äidin nänniä kohti Haju on tärkein houkutin Päästyään nännin luo vauva hamuaa sen suuhunsa, ja alkaa imeä vauvalle tärkeä rinnasta erittyvän kolostrumin ja sen sisältämien vasta-aineiden vuoksi äidillä imemisen stimuloima oksitosiinin auttaa kohtua supistumaan lisää äidin halua ja kykyä olla vauvan kanssa vuorovaikutuksessa (Mathiesen ym. 2001) Samankaltainen mekanismi kaikilla nisäkkäillä 7 10.5.2016
Video Global Health Media; First breastfeeding https://www.youtube.com/watch?v=umcgjr8es Rc 8 10.5.2016
Ensimmäiset tunnit ja kiintymyssuhde Varhaisimetyksen yhteydessä vauva pystyy saamaan katsekontaktin äidin kanssa varhainen imetys ja katsekontakti tukevat vahvasti kiintymyssuhteen syntyä Betaendorfiinien eritys äidin aivoissa lisäävät imetyksen jatkumisen todennäköisyyttä (Klaus ym 1972, Mathiesen ym. 2001, Moore ym 2007). 9 10.5.2016
Photo: P. Fonagy 10 10.5.2016
Mitä varhainen vuorovaikutus on? Arjen taitoa ja taikaa jolla on biologinen psykologinen ja sosiologinen ulottuvuus 11 10.5.2016
Mikä saa aikaan varhaisen vuorovaikutuksen geneettisesti ohjelmoitua käyttäytymistä läpi eläinlajien jälkeläisen ruokinta, lämpimänä pitäminen, hoitaminen jälkeläisen välitön hakeutuminen emon nisälle tuoksun houkuttelemana nisäkkäillä aivolisäkkeen erittämä oksitosiini hormoni saa aikaan maidontuotannon ihmisellä oksitosiini on kytketty myös kiintymyksen syntymiseen 12 10.5.2016
Varhaisen vuorovaikutuksen biologia Syntymässä oksitosiinia erittyy runsaasti Syntymän jälkeen jokainen imetystilanne aktivoi oksitosiinin erityksen äidissä ja vauvassa Kummankin hyvänolontunne lisääntyy Lisää äidillä halukkuutta seurustella vauvan kanssa ja kiintyä tähän Vauvan stressi vähenee Imetys on siis tärkeää maidon eritykselle mutta myös vuorovaikutukselle Myöhemmin oksitosiinin eritys yleistyy kaikkeen vauvan hellimiseen myös toisen vanhemman kanssa 13 10.5.2016
Vuorovaikutuksen psykofysiologia 14 10.5.2016
Varhaisen vuorovaikutuksen psykofysiologia Vanhemman kasvojen ilmeet ja ääni kehittävät vauvan oikeaa aivopuoliskoa, ns sosiaalista aivopuoliskoa Vuorovaikutus lisää mielihyvää tuottavien betaendorfiinien eritystä sekä vauvalla että vanhemmalla I am addicted to you and you are addicted to me Vanhemman aivoissa tapahtuu vanhemmuuden kasvua 15 10.5.2016
Varhainen vuorovaikutus ja lapsen kehitys aivokudoksen organisaatio: experience-expectant experience-dependent aivojen toiminta Stressinsäätely: aivolisäke-lisämunuaisydin -akseli tunnekokemusten kehitys ja säätely sosiaalinen kanssakäyminen ja käyttäytymisen säätely tiedostamattomat toiminnot: muistot ja vaistot 16 10.5.2016
Varhainen vuorovaikutus ja kiintymyssuhde Kiintymyssuhde syntyy toistuvien vuorovaikutustilanteiden tuloksena Vanhempi seuraa lapsen reaktioita, sopeuttaa omat reaktionsa ja säätelee lapsen kokemuksia ja tunnetiloja = Dyadinen säätelymekanismi lapsen kokeman stressin hallitsemiseen Kiintymyssuhteen laatu riippuu vanhemman ja lapsen ominaisuuksista, vanhemman omista kokemuksista ja perheen elämäntilanteesta Mitä näissä suhteissa tapahtuu, mallittaa sitä mitä ihmissuhteissa myöhemmin haetaan ja koetaan 17 10.5.2016
Varhaisen vuorovaikutuksen sosiologia Vuorovaikutus vanhemman kanssa on lapselle Henkiinjäämisen edellytys Perustarpeiden tyydytyksen lähde Kehitysympäristö Sosiaalisten taitojen synnyttäjä Kulttuurin välittäjä: mikä on pienen lapsen merkitys? Malli arvojen ja strategioiden välittäjä 18 10.5.2016
Vanhemman ja lapsen tehtävät vuorovaikutuksessa (Emde 1989) Vanhempi: sitoutuminen suojelu tarpeiden tyydytys empaattinen vastaaminen opettaminen leikki rajojen asettaminen Lapsi: kiintymys valppaus fysiologinen säätely tunteiden säätely oppiminen leikki itsesäätely 19 10.5.2016
Mitä varhaisessa vuorovaikutuksessa havainnoidaan? Lapsen ja vanhemman välinen vuorovaikutus = tunnevuorovaikutus Varhaisessa vuorovaikutuksessa protokonversaatio Katse, liikkeet, äänensävy välittävät jaettua kokemusta, tunnetta ja ymmärtämistä Vanhemman on kyettävä säätelemään sekä omaa että vauvan tai pienen lapsen tunnetilaa Säätely tapahtuu tunteita soinnuttamalla Tunteen tunnistamisen Tunteen jakamisen sanallistamalla ja ei-kielellisesti viestimällä Toisen tunnetilan vahvistamisen tai muuttamisen 20 10.5.2016
Arviointi: Vanhempi Vanhemman herkkyys (sensitiivisyys) Peruspositiivinen ja hyväksyvä suhtautuminen Kyky havaita ja ymmärtää vauvan viestit Kyky vastata viesteihin oikea-aikaisesti (synkronia) ja oikealla tavalla Vanhemman strukturointikyky Kyky järjestää ympäristö, jossa lapsen oma tunteiden säätely ja hallinta on mahdollista - jotta lapsi voi oppia Vanhemman tunkeilemattomuus (non-intrusiveness) Vanhemman ei-vihamielisyys (non-hostility) 21 10.5.2016
Arviointi: Vauva Vauvan halu ja kyky vastata vanhemman viesteihin (responsiveness) Vauvan halu ja kyky ottaa vanhempi mukaan vuorovaikutukseen (involvement) 22 10.5.2016
Käyttäytymisen taso vanhemman toiminta katsekontakti vuorovaikutuspuhe vauvan käsittely vauvan toiminta katsekontakti ääntely aktiivisuus reaktiot kontaktissa olo: hakeeko itse ollenkaan, pysyykö vai katoaako 23 10.5.2016
Tunteiden taso Vanhemman tunnesävyt myönteisen ja kielteisen sävyn suhde tilanteeseen sopivuus vauvan herättämien tunteiden soinnutus ja sieto Vauvan tunnesävyt tyytyväinen vai tyytymätön vaste äidin tunteeseen ja soinnuttamiseen 24 10.5.2016
Psykologinen taso Vanhemmasta miten ymmärtää vauvaa mitä merkityksiä antaa vuorovaikutukselle Vauvasta miten vauva vastaa vanhemmalle 25 10.5.2016
Vahingollisten varhaisten kokemusten vaikutus limbisellä alueella solutuhoa vähentävät yhteyksiä kortikaalisille alueille (Glaser 2000). 1. elinvuosi: mantelitumakkeen ja anteriorisen limbisen alueen kehityksen häiriö: sosiaalinen käyttäytyminen ja tunnereaktio (Schore 2001). 2. ikävuosi: kortikolimbisten yhteyksien vaurio: häiriöitä kyvyssä kiintyä, osoittaa empatiaa ja säädellä tunnereaktioita (Perry ym. 1995). 26 10.5.2016
Mitä neuvoksi hoidossa? Perustasolla alkaviin vaikeuksiin: VAVU mallin mukainen vanhemmuuden tukeminen Security priming vanhemman oman myönteisen kokemuksen vahvistaminen Dialektinen käyttäytymisterapia hoitosuhteessa tiedonanto ja taitojen harjoittelu yhteisen keskustelun avulla Kiintymyssuhteeseen ja tunnevuorovaikutukseen keskittyvä perheterapia 27 10.5.2016
Kaikki hauska on hyväksi vatsalle! Muumimamma Kiitos! 28 10.5.2016