Keinoja koulukiusaamisen ehkäisyyn Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1.-2.12.2009 Kristiina Laitinen Opetusneuvos
KiVa Koulu Poikkeuksellinen tutkimus- ja kehittämishanke Opetusministeriön kouluhyvinvoinnin edistämisen toimenpideohjelma 2006-2011 Turun yliopiston psykologian laitos ja Oppimistutkimuksen keskus (tarjouskilpailu) Kansainvälisesti ainutlaatuinen tutkimus- ja kehittämishanke - yli 30 000 lasta ja nuorta, - toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointi - maksuttomuus Kiusaamisen vastaiset toimenpiteet eri luokka-asteille suomen- ja ruotsinkielisinä Ensimmäiset tulokset vaikuttavuudesta erittäin hyvät Palaute sisällöistä myönteistä Valmis vakiinnutettavaksi kaikkiin kouluihin "kahdessa aallossa" 2009 2010 - pysyvä toimintatapa
Kiusaamista koskeva lainsäädäntö Perusopetuslaki, 29 Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön (1999). Opetuksen järjestäjän tulee laatia opetussuunnitelman yhteydessä suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä toimeenpanna suunnitelma ja valvoa sen noudattamista ja toteutumista (2003).
Kiusaamisen yleisyys Toistuvan kiusaamisen kohteeksi joutuu vähintään 5 10 % suomalaisista peruskoululaisista - määrä ei ole vähentynyt viimeisten vuosikymmenten aikana Kansainvälisessä vertailussa Suomi kiusaamistilastoissa keskivaiheilla Pohjoismaisessa vertailussa kärkimaita Alakouluissa toistuvasti kiusatuksi joutuminen yläkouluja yleisempää - vuosiluokat 1-3: 20 % - vuosiluokat 4-6: 16% - vuosiluokat 7-9: 10%
KiVa Koulu tilannekartoitus Toukokuu 2009 (vastaajina 195 000 lasta 1190 eri koulusta) 30 25 20 15 10 Kiusannut toisia Joutunut kiusatuksi 5 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Lisää tuloksia sivuston www.kivakoulu.fi avoimella alueella
Kiusaaminen on vallan väärinkäyttöä Koulukiusaaminen on aggressiivista käytöstä, jossa tietylle oppilaalle aiheutetaan tahallaan ja toistuvasti pahaa mieltä. Kiusaamiseen kuuluu valtasuhteiden epätasapaino: se on vallan tai voiman väärinkäyttöä, jota vastaan kiusatun on vaikea puolustautua. Kiusaamisella on monia muotoja (nimittely, lyöminen, ulkopuolelle jättäminen, uudet muodot).
Kiusaamisessa ei ole kysymys Konfliktista Riidasta Tappelusta Väärinkäsityksestä. Vaan alistussuhteesta, vallan tai voiman väärin- Tulkinta edellyttää usein lisätietoa
Kiusaamisen välittömiä vaikutuksia Tutkittu paljon Koulupelko, arkuus, ahdistuneisuus, itsetuntoongelmat, yksinäisyys, itsetuhoajatukset Masentuneisuus! Pitkäaikaisvaikutuksia tutkittu vähemmän Kouluampumiset?
Ryhmän merkitys: Kiusaamisen sosiaalinen arkkitehtuuri Kiusaamisessa on usein kysymys vallasta: tavasta tavoitella ihailua ja statusta ryhmässä - kiusaajat koetaan ryhmässä suosituiksi (Caravita, DiBlasio & Salmivalli, 2009) - kiusaaminen auttaa ylläpitämään ja parantamaan statusta (Cillessen & Borch, 2004) Vallan demonstraatio vaatii todistajia - kiusaamistilanteissa tyypillisesti läsnä ryhmä eli yleisö (Pepler, ym.) - mitä enemmän yleisöä, sitä pidempään kiusaamisepisodi jatkuu Kiusatuksi ei joudu kuka tahansa samalla todennäköisyydellä - valitsemalla uhrinsa (arka, fyysisesti heikko, ryhmässä huonossa asemassa, tms.) kiusaaja voi demonstroida valtaansa yhä uudelleen ilman että muut lapset puuttuvat asiaan.
Ryhmän merkitys: Kiusaamisen sosiaalinen arkkitehtuuri Kiusaamiseen liittyvät roolit (Salmivalli ym., 1996) Mitä muut oppilaat tekevät, kun jotakuta kiusataan? 20% 8% kiusaajan kannustajat kiusaaja(t) 24% hiljaiset hyväksyjät 12% kiusattu kiusaajan apurit 7% 17% kiusatun puolustajat 10
Sivustakatsojien toiminnan merkitys Yksilötaso: Kiusatut, joilla on puolustaja, voivat paremmin (Sainio, Veenstra, Huitsing & Salmivalli 2009) Luokkataso: Yksilötason riskitekijät (ahdistuneisuus, heikko asema ryhmässä) johtavat toisissa luokissa suuremmalla todennäköisyydellä kiusatuksi joutumiseen kuin toisissa (Kärnä, Voeten, Poskiparta & Salmivalli 2009) - Miten sivustaseuraajat toimivat! - Ryhmän normit
Keskeistä KiVa Koulussa Ryhmään vaikuttaminen - ei yksittäisen oppilaan muuttaminen toisenlaiseksi Luokkatovereihin vaikuttamalla vähennetään kiusaajan saamia sosiaalisia palkkioita ja tätä kautta hänen motivaatiotaan kiusata Kiusattujen on tultava autetuiksi Kiusaajien käytökseen on puututtava
KiVa Koulu -ohjelma Ohjelman tutkimus-, kehittämis- ja kokeiluvaihe 2006 2009 Ohjelman levittäminen suomalaisiin perusopetuksen kouluihin (maksutta) 2009 2010 Ohjelman vakiinnuttamisvaihe 2010 Kokeiluvaiheen osallistui 234 perusopetuksen koulua - 117 kokeilukoulua, 117 kontrollikoulua - noin 30 000 oppilasta Syksyllä 2009 ohjelman ottaa käyttöön 1400 perusopetuksen koulua - yli 300 000 oppilasta Syksyllä 2010 jäljelle jäävät koulut saavat ohjelman käyttöönsä
KiVa Koulun ominaispiirteitä Monipuolinen, konkreettinen, käytännönläheinen materiaali Virtuaalisen oppimisympäristön hyödyntäminen Koko ryhmään vaikuttaminen Kokonaisvaltaisuus - yleiset ja kohdennetut toimenpiteet - ennaltaehkäisy ja puuttuminen
KiVa Koulun keskeinen sisältö Yleiset toimenpiteet koulun tilannekartoitus oppitunnit (1-6 lk), 10 kaksoistuntia teemat (7-9 lk), 4 teemaa virtuaalinen oppimisympäristö symbolit (julisteet, välituntivalvojien huomioliivit) vanhemmille tiedote + opas Kohdennetut toimenpiteet käyttöön kun kiusaaminen tulee esille selvittelykeskustelut (koulutiimi, luokanopettaja)
Jatkumo alakoulusta yläkouluun Oppitunnit ja teemat muodostavat koko perusopetuksen ajan kattavan jatkumon - keskustelua, toiminnallisia harjoituksia, leikkejä, mielikuvaharjoituksia, lyhytfilmejä, ryhmätöitä, tehtäviä Oppilas on KiVassa Koulussa koko ajan, mutta saa "rautaisannoksen" KiVaa 1., 4. ja 7. luokalla Tietyt asiat toistuvat eri vuosiluokilla yhä uudestaan, mutta muoto vaihtelee ikätason mukaisesti Kohdennetut toimenpiteet otetaan tarvittaessa käyttöön, vuosiluokasta riippumatta.
Yleiset toimenpiteet: Oppitunnit 1. luokka 1. Tutustutaan 2. Tunnetunti 3. Meidän luokka kaikki mukaan 4. Erilaisuus on rikkaus 5. KiVassa Koulussa ei kiusata 6. Emme mene mukaan kiusaamiseen 7. Kiusattu tarvitsee sinun tukeasi 8. Minua ei kiusata 9. Kirjallisuustunti 10. KiVa-sopimus
Yleiset toimenpiteet: Oppitunnit 4. luokka 1. Kunnioitus kuuluu kaikille 2. Ryhmässä 3. Tunnista kiusaaminen 4. Kiusaamisen piilossa olevat muodot 5. Kiusaamisen seuraukset 6. Ryhmä ja kiusaaminen 7. Kiusaamisen vastavoimat ryhmässä 8. Mitä teen, jos joudun kiusatuksi? 9. KiVa Koulu - tehdään se yhdessä 10. Mitä meille kuuluu?
Yleiset toimenpiteet: Teemat 7. luokka Johdatus KiVa Koulu ohjelmaan Teemat 1. Vuorovaikutus ryhmässä 2. Minä ja muut 3. Kiusaamisen muodot ja mekanismit 4. Kiusaamisen seuraukset ja vastavoimat Yhteenveto -tunti
Esimerkki oppitunnista 7. Kiusaamisen vastavoimat ryhmässä Kiusattua tukeva viestintä Palautetaan mieleen: Mitä kaikkea viestintä on? Mitä on kiusattua tukeva viestintä? Miksi se on vaikeaa Keskustelua: Miksi kiusatun puolelle on vaikea asettua? Video Puolustajien ominaisuuksia Kaverin kanssa helpompaa Pienetkin asiat auttavat Ratkaisut löytyvät! Kolmen kortin pulmatilanteet (Mahdollinen myös toiminnallisena harjoituksena) Miten kiusattua voi tukea muissa tilanteissa? Yksi askel eteenpäin
Esimerkki oppitunnista (Välitunti) Sosiometriset valinnat: - Kenelle kertoisit kiusaamisesta? - Kenellä on sellaisia ominaisuuksia, että hän saattaisi kiusaamistilanteessa tukea kiusattua? - Kenen uskoisit osaavan ottaa syrjään jätetyt mukaan? - Kenen esimerkkiä muut noudattaisivat...? Seitsemäs sääntö: Tuemme ja puolustamme kiusattuja siten kuin itse kukin osaa ja uskaltaa Tehtävä (tuntien välillä): Oman toiminnan tarkkailu Pelataan KiVa-peliä: Taso III
Virtuaaliset oppimisympäristöt liittyvät oppitunteihin / teemoihin KiVa-peli erilliset versiot vuosiluokille 1. ja 4. KiVa Street suunnattu 7. luokkalaisille Virtuaalinen oppimisympäristö tukee käsiteltyjen asioiden omaksumista kertausta lisämateriaalia harjoituksia kasvattaa motivaatiota
Luokkataso: KiVa peli Virtuaalinen oppimisympäristö, KiVa-peli 1. TIEDÄN: Opitaan faktatietoa kiusaamisesta 2. TAIDAN: Opetellaan taitoja, joilla itse kukin voi vaikuttaa kiusaamisen vähenemiseen 3. TOIMIN: Sovelletaan opittuja taitoja, havainnoidaan omaa toimintaa 23
Pelin hahmoja ja oman pelin luonti
Kohdennetut toimenpiteet: puuttuminen kiusaamiseen KiVa-tiimi koostuu vähintään kolmesta koulun aikuisesta KiVa-tiimin ensisijainen tehtävä esille tulevien kiusaamistapausten selvittäminen yhdessä luokanopettajan / luokanvalvojan kanssa Ohjautuminen tiimille seulontaan perustuen (lomake) KOULUTIIMI Yksilö- ja pienryhmäkeskustelut kiusattu kiusaamiseen osallistuneet seurantakeskustelut LUOKANOPETTAJA Muutaman prososiaalisen, hyvässä asemassa olevan luokkatoverin hyödyntäminen "Apuanne tarvitaan"
Selvittämisprosessin kulku 26
Selvittämiskeskustelut Kaksi erilaista lähestymistapaa: Yhteisen huolen menetelmä YH (Pikas) Kiusaamisen tuomitseva menetelmä KT (Olweus)
KiVa Koulu toimii Vaikuttavuutta selvitetty tutkimuksella (Antti Kärnä) Kokeilu vuosiluokilla 4-6 lukuvuonna 2007-2008 Keskeiset tulokset: - sekä kiusatuksi joutuminen että toisen kiusaaminen vähenivät kokeilukouluissa puoleen - ensimmäisen vuoden jälkeen vertailukoulun oppilailla oli kaksinkertainen riski joutua kiusatuksi tai kiusata toisia, kun muut tekijät oli vakioitu
KiVa Koulu toimii Sivuvaikutukset - luokkailmapiiri parani - toisten auttaminen luokassa oli yleistä - koulumotivaatio lisääntyi: 'Oppiminen tuottaa minulle iloa!' - lasten empatiakyky lisääntyi Lukuvuonna 2008-2009 tehtiin vastaava vaikuttavuustutkimus vuosiluokilla 1-3 ja 7-9. Tulokset valmistuvat syksyllä 2009.
KiVa Koulu lukuvuonna 2009-2010 Syksystä 2009 alkaen KiVa Koulun kohteena on 305 000 peruskoululaista Heistä toistuvasti kiusattuja on noin 30 000 KiVa Koulu vaikuttaa tämän lukuvuoden aikana ratkaisevasti jo 15 000 lapsen ja nuoren elämään (mikäli tulokset vastaavat kokeiluvaiheen tuloksia)! Syksyllä 2010 KiVa Koulu laajenee kattamaan koko perusopetuksen, jolloin myös yllä mainitut tulokset lähes kaksinkertaistuvat KiVa Koulu jatkossa?
Lähteitä www.kivakoulu.fi Salmivalli, C. & Poskiparta, E. Avain KiVa Kouluun. Lyhyt opas ohjelmaan osallistuville kouluille. 2009. KiVa Koulu ohjelman kouluille suunnatut alueelliset koulutuspäivät 2009 ja niiden koulutusmateriaali Salmivalli, C., Kärnä, A. & Poskiparta, E. From peer putdowns to peer support: A theoretical model and how it translated into a national antibullying program. In S.R. Jimerson, et al. Handbook of Bullying: An International Perspective. 2009. Salmivalli, C., Kärnä, A. & Poskiparta, E. Development, evaluation and diffusion of a national antibullying program (KiVa). In B.Doll et al. Handbook of Youth Prevention Science. In press, 2009.