Globaalien ruokamarkkinoiden nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Professori Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Maailman ruokapäiväseminaari 17.10.2011
Maataloustuotemarkkinoilla ollut viime vuosina aiempaa enemmän volatiliteettiä 350 Hintaindeksi, 2000 = 100 300 250 200 150 100 50 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Lähde: World Bank 2
Erityisesti viljan maailmanmarkkinahinnat heilahdelleet rajusti USD/1000 kg 600 500 400 Soijan hinta 300 200 Vehnän hinta 100 0 Maissin hinta MTT Taloustutkimus, Julkaisuja 111 Suomen maatalous ja maaseutuelinkeinot 2011 Lähde: USDA, CBOT, CBR
myös maitotuotteiden maailmanmarkkinoilla suuria hintavaihteluita USD/1000 kg 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Voi Maitojauhe 2006 2007 2008 2009 2010 MTT Taloustutkimus, Julkaisuja 111 Suomen maatalous ja maaseutuelinkeinot 2011 Lähde: Canadian Dairy Information Centre
Maailmamarkkinahintojen muutokset heijastuneet nopeasti myös Suomen maatalousmarkkinoille /tonni 240 220 200 180 160 140 120 100 80 60 Vehnän ja ohran markkinahinnat 1995-2011 Vehnä Ohra Lähde: Tike
Elintarvikkeiden hinnat kehittyneet Suomessa paljon vakaammin kuin maataloustuotteiden hinnat - jalostuksella ja kaupalla isompi merkitys ruoan hinnassa kuin alkutuotannolla 160 150 140 130 120 110 100 90 80 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Ruoan vähittäishintaindeksi Elintarvikkeiden valmistajahintaindeksi
Monissa kehitysmaissa hintamuutokset heijastuneet suoremmin elintarvikkeiden hintoihin CFA Franc /Kg 500 400 300 200 Retail prices in Yaoundé, Cameroon Maize Rice Ethiopian Birr/kg 8 6 4 2 Wholesale prices in Ethiopia, Addis Ababa Maize Wheat (white) 100 helmi.05 helmi.06 helmi.07 helmi.08 helmi.09 helmi.10 helmi.11 Retail prices in Niger, Niamey 0 huhti.05 huhti.06 huhti.07 huhti.08 huhti.09 huhti.10 huhti.11 Retail prices in Senegal, Dakar (CFA Franc /Kg) 550 450 350 Rice (imported) (CFA Franc /Kg) 550 450 350 250 Rice (imported) 250 maalis.05 maalis.06 maalis.07 maalis.08 maalis.09 maalis.10 maalis.11 150 helmi.07 helmi.08 helmi.09 helmi.10 helmi.11 Source: Data from FAO 2011
Suuret ja yllättävät hintavaihtelut Koettelevat markkinoiden toimivuutta Markkina- ja hintariskit kasvavat Haittaavat sekä kuluttajia että tuottajia Järkyttävät elintarviketurvaa erityisesti kehitysmaissa, jotka ovat elintarvikkeiden tuojia Toisaalta Hintojen nousu voisi piristää maataloustuotantoa Hintojen siirtymämekanismit toimivat kuitenkin usein puutteellisesti Monissa kehitysmaissa maatalousmarkkinat toimivat erillään maailmanmarkkinoista
Hintavaihtelun takana monia tekijöitä Kysynnän muutokset Joustamattomat markkinat Öljyn hinta Sääolot ja varastot Ruoan hinta Kauppapolitiikka USAn dollarin kurssi Rahoitusmarkkinat ja hyödykejohdannaiset
Tulevaisuuden näkymät?
Huolenaiheita riittää! Köyhyyden ja nälkäongelmien kärjistyminen Pienet globaalit varastot Väestön nopea kasvu Maatalousmaan rajallisuus Energian saatavuus ja hinta Makean veden saatavuus Tuotannon ympäristökuormituksen kasvu & biodiversiteetin menetys Ilmastomuutos ja sään ääri-ilmiöt Riittämättömät investoinnit maataloustuotantoon
map of countries most at risk
Virallinen näkemys globaalista ruokatilanteesta FAO OECD World Bank IFPRI U.S. Department of Agriculture Maailman väestö jatkaa kasvuaan Maailman maataloustuotanto kasvaa kuitenkin nopeammin Tulotaso/capita kaksinkertaistuu Vahva luottamus teknologian kehitykseen Politiikalla voidaan vahvistaa tarvittavia uudistuksia Ei katastrofaalisia seurauksia http://vikkianderson.com/tarot/img/cup10.gif
Antiestablishment View Wordwatch Institute Tietyt kansalaisjärjestöt http://vikkianderson.com/tarot/majorarcana.html Ympäristökatastrofin mahdollisuus Eroosio Viljelysmaan heikentyminen Kasteluveden riittämättömyys Merenpinnan nousu ilmastomuutoksen myötä Satotasojen nousu hidastuu vääjäämättä Teknologiapessimismi Radikaali taloudellinen ja poliittinen reformi tarpeen tai muuten Tulevat sukupolvet kärsivät Nykyinen sukupolvi syö tulevaisuuden siemenet Ruoan kulutuksen raju leikkaustarve
Maailman väestön kasvu jatkuu,vaikkakin hitaammalla vauhdilla Maailman väestö (miljadia) 12.0 0.9 0.8 9.1 9.0 7.0 6.0 0.7 0.6 0.5 0.4 0.3 3.0 0.2 0.1 0.0 0 1750 1800 1850 1900 1950 2000 2050 Vuosittainen väestönlisäys (miljardia) Lähde: UN, World Population Assessment 2006
Väestönkasvuennusteet alueittain (U.N. medium projections) Alue 2005 2050 Maailma 6,465 9,076 + 40% Korkean tulotason maat 1,211 1,236 + 2% Matalan tulotason maat 5,253 7,840 + 49% Saharan et. puol. Afrikka 906 1,937 +114% Aasia 3,905 5,217 + 33% Latinalainen Amerikka 561 783 + 40% Pohjois-Amerikka 331 438 + 32%
FAO: Maailman väestö kasvaa ja vaurastuu Väestön kasvu: +2.3 mrd 2010-2050 (+3.3 mrd 1970-2010) Nopein kasvu köyhimmissä maissa: +114% Kasvu hitainta rikkaammissa maissa +2.7 mrd kasvu kaupungeissa (osuus nousee 50%:sta > 70%:iin) Tulotason kasvu Globaali talouskasvu keskimäärin +2.9% vuodessa, nopeampaa köyhissä maissa Tulonjako tasaantuu suhteellisesti, mutta maiden väliset ja sisäiset absoluuttiset erot kasvavat Absoluuttinen köyhyys vähenee (eliminoituu?) (kriteerillä < $1.25) Lähde: FAO
Tulotason ja ruoan kulutuksen dynamiikka 1.25 mrd ihmistä elää alle 1$/pvä; 925 milj. heistä kärsii aliravitsemuksesta & nälästä. 3 mrd ihmistä elää alle 2$/pvä; 2 dollarilla/pvä nälkäongelmat (kalorimääräisesti) saadaan ratkaistua 2-10 $:lla/pvä ihmiset syövät enemmän lihaa, maitotuotteita, vihanneksia, hedelmiä, mikä johtaa maataloustuotteiden kysynnän kasvuun 10$/pvä ihmiset syövät enemmän prosessoitua, pakattua ruokaa ja käyttävät palveluita,mikä ei lisää juuri perusmaataloustuotteiden kysyntää. Lähde: FAO
Maailman ruoantuotannon näkymät Ruokaa on tuotettava merkittävästi lisää ja ruokajätteen määrää pystyttävä vähentämään +70% tuotannon kasvu ajanjaksolla 2006-2050 (vrt. 150%:n tuotannon kasvu 1961-2005) Kansainvälinen kauppa osana ruokaturvaa Kehitysmaiden viljan tuonti: 125 mrd kg 300 mrd kg Kehitysmaiden öljykasvien vienti: 8 mrd kg 25 mrd kg Kehitysmaiden sokerin vienti: 10 mrd kg 20 mrd kg Ruoan hinta Reaalisten hintojen lasku pysähtyy? Pitkän aikavälin laskeva trendi on muuttunut nousuksi Yhteys energian hintaan tulee tärkeäksi Bioenergian kysyntä: villikortti tuotannolle, kaupalle ja hinnoille! Lähde: FAO
- onko satopotentiaalia riittävästi? Kasvun lähteet FAO:n mukaan: pääasiallisesti tuottavuuden kasvun kautta (kuten aikaisempina vuosikymmeninä) Maailma: 77% satotaso, 14% tuot. tehostuminen, 9% pinta-ala Kehitysmaat: 71% satotaso, 8% tuot. tehostuminen, 21% pinta-ala Satotaso: hidastunut merkittävästi: 0.8%/v 2010-2050 (verrattuna 1.7%/v 1965-2005) Satopotentiaalin hyödyntäminen Tuotannon intensiteetin nostamisessa edelleen merkittäviä mahdollisuuksia Teknologisen potentiaalin hyödyntäminen satotasojen nostamisessa mutta: tutkimus- ja kehitystyötä tarvitaan erityisesti kasveille, jotka tärkeitä köyhille (durra, kassava, palkokasvit, jauhobanaani ym.) Lähde: FAO
Aikavälillä 1950 2000 teknologian kehittyminen mahdollisti esim. maissin satotason 292%:n nousun U.S. Corn Yield per Acre: 1950 2000 Source: U.S. Department of Agriculture, 2007
- onko maailmassa maatalousmaata riittävästi? Maatalousmaa/asukas vähenee globaalisti 0,43 ha:sta vuonna 1961 0,18 ha:iin vuonna 2050 1.60 mrd ha käytössä tänään Arvioidaan kasvavan 1.67 mrd ha:iin v. 2050 Suuri potentiaali tosin olemassa: 4.2 mrd ha huom: osa metsäalaa, osa suojeltua jne Maa-ala epätasaisesti jakautunut: lisäysmahdollisuuksia Latinalaisessa Amerikassa ja Saharan et. puol. Afrikassa, mutta ei Pohjois-Afrikassa Lähde: FAO
OECD Countries 26% Africa 11% East Asia and the Pacific 14% Arable Land South Asia 15% Middle East and North Africa 4% Europe and Central Asia 20% Latin America and Caribbean 10% OECD Countries 14% Africa 11% Population South Asia 22% East Asia and the Pacific 31% Middle East and North Africa 5% Latin America and Caribbean Europe and Central Asia 8%
- onko makeaa vettä riittävästi? arvioidaan, että 20 vuoden kuluttua 47 prosenttia maailman väestöstä elää alueilla, jotka kärsivät vakavasta vesipulasta Makeasta vedestä 70 % käytetään maataloudessa 17 prosenttia maailman viljellystä maasta kastellaan kastelua etenkin kuivilla alueilla, kuten Lähi-idässä, Pohjois-Afrikassa ja Yhdysvaltojen lounaisosissa ruoantuotanto kastelluilla alueilla vastaa lähes puolta maailman sadosta. Kastellun maatalouspinta-alan arvioidaan kasvavan Maailma: +32 milj. ha 318 milj. ha:iin Kehitysmaat: +32 milj. ha 251 milj. ha:iin Veden käytön kasvu vain +11% Vedenkäytön tehostettava (vesivarojen parempi hallinta) Kastellun riisialan arvioidaan pienentyvän Lähde: FAO
Ruoan kansainvälinen kauppa kasvanut merkittävästi 1960-luvulla vain 2 %:n osuus maailman elintarviketuotannosta liikkui maailmanmarkkinoilla, nyt 15 % 800 700 600 672 mrd $ 500 400 300 200 100 0 35 Lähde: FAOSTAT 2008
Kansainvälisen kaupan osuus globaalista tuotannosta eri maataloushyödykkeissä Ł Maitotuotteet 7 % Ł Sianliha 5 % Ł Naudanliha 11 % Ł Siipikarjanliha 10 % Ł Riisi 7 % Ł Vehnä 18% Ł Rehuvilja 11% Ł Öljykasvit 27 % Ł Sokeri 30%
Myös tuotantopanosten kansainvälinen kauppa kasvaa mrd $ 35 30 Rehut 25 20 15 10 Lannoitteet Kasvinsuojelu Traktorit Puimurit 5 0 Source: FAOSTAT 2008
Biopolttoainebuumi Etanolin tuotanto 1975-2007 (mrd litraa) Etanoli > 90% biopolttoaineista; Brasilia ja USA suurimpia tuottajia Biodieseltuotanto 1991-2007 (mrd litraa) Biodiesel: EU on suurin kuluttaja ja tuottaja Lähde: Global Subsidies Initiative 2007
Globaalin ruokaturvan parantaminen - mitä voidaan tehdä? Markkinoiden toimivuuden turvaaminen markkinoiden kehityksen syvällisempi ymmärtäminen riskien hallintaan uusia välineitä läpinäkyvyyden lisääminen maataloushyödykkeiden johdannaismarkkinoilla Kansainvälisen kaupan mahdollisuuksien hyödyntäminen toisaalta köyhien maiden erityistarpeiden huomioon ottaminen esim. WTO:ssa Energia-ruoka-painotusten uudelleen arviointi Instituutioiden vakauttaminen (maanomistus jne..) Tarvitaan investointeja maatalouteen Uutta panostusta maatalouden tutkimukseen Ruoka-apu kohdennettava oikein
w w w. m t t. f i MTT Taloustutkimus, Latokartanonkaari 9, 00790 Helsinki puh. 020 772 004 s-posti: MTT Taloustutkimus, etunimi.sukunimi@mtt.fi www.mtt.fi/mttl Julkaisuja 111 Suomen maatalous ja maaseutuelinkeinot 2011