HAKAMETSÄ-4765-3, AARIKKALANKATU 6, PIENTEOLLISUUSTONTIN KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTTAMINEN ASUINRAKENNUSTEN KORTTELIALUEEKSI, KAAVA NRO 8499. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 9. päivänä kesäkuuta 2013 päivättyä ja 5. päivänä elokuuta tarkistettua asemakaavakarttaa nro 8499. Asian hyväksyminen kuuluu Tampereen kaupunginvaltuuston toimivaltaan. TIIVISTELMÄ Kaava-alue Asemakaavan muutos koskee Tampereen kaupungin Hakametsän kaupunginosan korttelin nro 4765 tonttia nro 3, jonka pinta-ala on 2 793 m2. Kaava-alue sijaitsee noin 4 km itään Tampereen ydinkeskustasta. Kaava-alue rajautuu itäpuolelta Aarikkalankadun katualueeseen, pohjois- ja eteläpuolelta rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueisiin ja länsipuolelta Sandelininpuistoon. Tontilla 4765-3 on voimassa 21.12.1959 hyväksytty tonttijako nro 1926 ja tontti on merkitty kiinteistörekisteriin 17.05.1960. Kaavahankkeen vaiheet Aloitteen kaavan laatimiseksi teki Mauri Timlin, joka jätti kaavaaluetta koskevan asemakaavan muutoshakemuksen 01.02.2013. Dnro TRE: 1138/10.02.01/2013. Kaavahanke tuli vireille 13.06.2013, jolloin osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja asemakaavaluonnos kuulutettiin asetettavaksi nähtäville 13.06.2013-04.07.2013 väliseksi ajaksi Palvelupiste Frenckelliin, sekä kaavoituksen Internet-sivuille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin nähtävilläoloaikana tiedoksi osallisille. Nähtäville asetettuun aineistoon liittyen jätettiin kolme mielipidettä. Asemakaavakarttaa tarkistettiin mielipiteiden perusteella poistamalla ajoyhteysmerkinnät. Asemakaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot tarvittavilta kaupungin toimialoilta ja viranomaistahoilta. Nähtäville asetettuun aineistoon liittyen jätettiin kahdeksan lausuntoa. Tampereen kaupungin Yleisten alueiden suunnittelun, Tampereen Sähköverkko Oy:n ja Tampereen Veden lausunnoissa ei esitetty huomautuksia. Tampereen kaupungin Kiinteistötoimen lausunnossa ei esitetty huomautuksia asemakaavalliseen puoleen. Tampereen kaupungin Ympäristönsuojelun ja Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnoissa kiinnitettiin huomiota terveellisen, turvallisen ja viihtyisän elinympäristön edellytysten varmistamiseen kaava-alueella. Asemakaavakarttaa tarkistettiin Ympäristönsuojelun ja Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausuntojen perusteella lisäämällä las-, me-12- ja pima-1-määräykset.
Pirkanmaan pelastuslaitoksen lausunnossa kiinnitettiin huomiota kaava-alueelle osoitetun autosuojan rakennusalan etäisyyteen lähimmistä asuinrakennuksista. Asemakaavakarttaa tarkistettiin lausunnon perusteella rakennusalojen pohjoispuolisten rajojen osalta. Yleiskaavoituksen lausunnossa todettiin, että kaava-alueelle esitetty käyttötarkoitus on mahdollinen, koska kaava-aluetta ympäröivän alueen entiset pienteollisuustontit on jo aiemmin asemakaavoitettu rivitalotonteiksi ja Tampereen kantakaupungin yleiskaava on tältä osin vanhentunut. Lausuntokohtaiset vastineet ja toimenpiteet on eritelty erillisessä vastineluettelossa. Kaavan keskeinen sisältö Kaava-alueena olevan pienteollisuustontin käyttötarkoitus muuttuu ja kerrosala pienenee. Tontin käyttötarkoitukseksi osoitetaan rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue (AR-1). Tontille osoitetaan erilliset rakennusalat asuin- ja talousrakennuksia varten. Tontin kerrosalaa, suurinta sallittua kerroslukua, sekä harjasuuntaa ohjataan rakennusalakohtaisin erillismerkinnöin. Tontille osoitettu kerrosala vastaa tonttitehokkuuslukua e=0,39 (aiemmin e=1,00). Asuinrakennusten suurin sallittu kerrosluku on II. Talousrakennusten suurin sallittu kerrosluku on I. Tonttien itäreunalle on osoitettu istutettava alueen osa ja puurivi. Tontin etelä-, länsi- ja pohjoisrajoille on osoitettu istutettava pensasaita (PA). Tontilta on varattava yksi autopaikka asuntoa kohti. Tontin maaperän pilaantuneisuus tulee tutkia ja pilaantuneet alueet kunnostaa ympäristöviranomaisten hyväksymien suunnitelmien mukaisesti ennen rakennustöiden aloittamista (pima-1). Asuinrakennusten länsipuolisten parvekkeiden tai terassien tulee olla lasitettuja (las). Rakennuslupa-asiakirjoihin on liitettävä rakennushankkeen pohjalta laadittu meluntorjuntasuunnitelma. Asemakaavassa vaadittuja melusuojarakenteita on tarvittaessa parannettava (me-12). Kaavan toteuttaminen Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman. Asemakaavaan liittyy maankäyttösopimus. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Kaavan laatija Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen, Maankäytön suunnittelu, arkkitehti Timo Rysä. 1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus Hakametsä-4765-3, Aarikkalankatu 6, Pienteollisuustontin käyttötarkoituksen muuttaminen asuinrakennusten korttelialueeksi, kaava nro 8499.
1.3 Kaavan tunnistetiedot Diaarinumero: TRE: 1138/10.02.01/2013. Verkkonumero: 4038171. 1.4 Kaava-alue Asemakaavan muutos koskee Tampereen kaupungin Hakametsän kaupunginosan korttelin nro 4765 tonttia nro 3, jonka pinta-ala on 2 793 m2. Kaava-alue sijaitsee noin 4 km itään Tampereen ydinkeskustasta. Kaava-alue rajautuu itäpuolelta Aarikkalankadun katualueeseen, pohjois- ja eteläpuolelta rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueisiin ja länsipuolelta Sandelininpuistoon. Tontilla 4765-3 on voimassa 21.12.1959 hyväksytty tonttijako nro 1926 ja tontti on merkitty kiinteistörekisteriin 17.05.1960. 1.5 Aloite Aloitteen kaavan laatimiseksi teki Mauri Timlin, joka joka jätti kaavaaluetta koskevan asemakaavan muutoshakemuksen 01.02.2013. Dnro TRE: 1138/10.02.01/2013. 1.6 Selostuksen liiteasiakirjat Selostukseen liittyen on laadittu kaavan laatijan toimesta seuraavat liiteasiakirjat: Asemakaavakartta Havainnekuva Asemakaavan selostuksen liitelomake 1.7 Osalliset Hankkeen osallisluetteloon on merkitty seuraavat tahot: Mauri Timlin, kaavamuutoksen hakija, kiinteistönomistaja (5771-2), Aarikkalankatu 6 kaavan lähivaikutusalueen asukkaat, yritykset ja kiinteistönhaltijat Uudenkylän omakotiyhdistys Sammon Yrittäjät ry Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus kaupungin eri toimialat: Kaupunkiympäristön kehittäminen viranomaisyksikköineen, kiinteistötoimi, Pirkanmaan pelastuslaitos kaupungin liikelaitokset: Tampereen Kaukolämpö Oy, Tampereen Sähkölaitos, Tampereen Sähköverkko Oy, Tampereen Vesi Osallisluetteloa täydennetään hankkeen aikana tulleiden ilmoitusten mukaan.
2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Hankkeelle asetetut tavoitteet Hakijan tavoitteena on purkaa tontilla oleva teollisuusrakennus ja rakentaa tontille enintään kaksikerroksisia rivi- ja/tai paritaloja kaavaalueen eteläpuolisella tontilla aiemmin sovellettuja suunnitteluperiaatteita soveltaen. Kaavan laatijan tavoitteena on selvittää hankkeelle asetettujen tavoitteiden toteuttamiskelpoisuus ja edellytykset kaava-alueella, sekä laatia tehtyjen selvitysten ja havaintojen pohjalta kaava-aluetta koskeva asemakaavaehdotus. 2.2 Selvitys kaava-alueen oloista 2.2.1 Luonnonympäristö Kaava-alueena oleva tontti viettää tasaisesti länteen päin. Tampereen kaupungin paikkatietojärjestelmän mukaan kaava-alueen maalajina on savi (sa). Paikkatietojärjestelmään ei ole kirjattu kaavaaluetta koskevia eliöstö- tai biotooppihavaintoja. Kaava-alueelle ei sijoitu luonnontilaista ympäristöä tontin länsireunan keskikokoista sekapuustoa lukuun ottamatta. Tontin istutusperäinen kasvillisuus sijoittuu tontin pohjois- ja itäreunoille ja koostuu muutamasta yksittäisestä puusta, pensaista, sekä nurmetetusta alueesta. 2.2.2 Rakennettu ympäristö Kaava-alueen pohjoisreunalla sijaitsee 1972 valmistunut, yksikerroksinen, eritasopulpettikattoinen, tiilirakenteinen teollisuusrakennus, jonka kerrosala on 550 m 2. Tontin asvaltoidut kulkualueet sijoittuvat tontin etelä- ja länsireunalle. 2.2.3 Tontin käyttöhistoria ja muut lähtötiedot Kaava-alueena oleva tontti ja tontilla oleva rakennus on toiminut 1960-luvulta lähtien pienteollisuus-, varasto- ja konttorikäytössä. 1960-luvulla tontilla toimi hedelmien tukkumyyntiin erikoistuneen Oy Baltic Company Ltd Ab:n banaaninkypsyttämö. 1970-luvun puolessa välissä kiinteistö siirtyi Oy Julius Tallberg Ab:n omistukseen, missä yhteydessä tontilla olevan hallin itäpäähän rakennettiin asunto-/konttoritila. Tiloissa toimi 1990-luvun taitteeseen asti Atlas Copco myyden ja huoltaen ilmakompressoreita. 1990-luvun ajan kiinteistö oli Erämies Oy:n omistuksessa ja tiloja käytettiin eri yrityksille vuokrattuina konttoritiloina. 1990-luvun lopulta lähtien kiinteistö on ollut suoraan tai välillisesti yrityksen kautta nykyisen omistajan omistuksessa palvellen ensin omistajan oman yrityksen (UP-Lattiat Oy) varasto- ja konttorikäytössä ja vuodesta 2003 alkaen myös muiden yritysten kuivatavaravarastokäytössä. Tampereen kaupungin paikkatietojärjestelmään ei ole kirjattu kaavaaluetta koskevia havaintoja pilaantuneisiin maihin tai ympäristönsuojelun valvontakohteisiin liittyen.
2.2.4 Maanomistus Tampereen kaupungin kiinteistörekisterin mukaan maarekisteritila 4:141 on Mauri Timlinin omistuksessa. 2.3 Suunnittelutilanne 2.3.1 Pirkanmaan maakuntakaava Valtioneuvoston 29.03.2007 vahvistamassa Pirkanmaan maakuntakaavassa kaava-alue sijoittuu taajamatoimintojen alueelle (A). Merkinnällä osoitetaan asumisen ja muiden taajamatoimintojen alueita. Merkintä sisältää kaupan, palvelujen ja hallinnon ja työpaikkatoimintojen alueita sekä pienehköjä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattoman teollisuuden alueita. Samoin siihen sisältyy virkistys-, puisto- ja erityisalueita sekä pääväyliä pienempiä liikennealueita. Ote Pirkanmaan maakuntakaavasta. 2.3.2 Tampereen kantakaupungin yleiskaava Ympäristöministeriön 12.12.2000 vahvistamassa Tampereen kantakaupungin yleiskaavassa kaava-alue sijoittuu palveluvaltaisen yritystoiminnan alueelle (PK-3). Alue varataan pääasiassa liike- ja toimistotiloille sekä niihin liittyville varastotiloille. Alueelle saa sijoittaa myös ympäristöön soveltuvaa muuta työpaikkatoimintaa. Alueelle ei saa sijoittaa kaupan suuryksiköitä eikä suuria yli 400 m2 päivittäistavaramyymälöitä.
Ote Tampereen kantakaupungin yleiskaavasta. 2.3.3 Asemakaava nro 1226 Sisäasiainministeriön 29.06.1959 vahvistamassa asemakaavassa nro 1226 tontti 4765-3 on osoitettu pienteollisuustontiksi (PTT). Tontin itäreunaan on osoitettu istutettava tontin osa. Tontin kerrosala on 2793 m2. Ote asemakaavasta nro 1226. 2.3.4 Pohjakartta Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima ja se on tarkistettu v. 2013.
3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Aloitus- ja valmisteluvaihe Aloitteen kaavan laatimiseksi teki Mauri Timlin, joka joka jätti kaavaaluetta koskevan asemakaavan muutoshakemuksen 01.02.2013. Dnro TRE: 1138/10.02.01/2013. Kaavahanke tuli vireille 13.06.2013, jolloin osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja asemakaavaluonnos kuulutettiin asetettavaksi nähtäville 13.06.2013-04.07.2013 väliseksi ajaksi Palvelupiste Frenckelliin, sekä kaavoituksen Internet-sivuille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin nähtävilläoloaikana tiedoksi osallisille. Nähtäville asetettuun aineistoon liittyen jätettiin kolme mielipidettä. Asemakaavakarttaa tarkistettiin mielipiteiden perusteella poistamalla ajoyhteysmerkinnät. Asemakaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot tarvittavilta kaupungin toimialoilta ja viranomaistahoilta. Nähtäville asetettuun aineistoon liittyen jätettiin kahdeksan lausuntoa. Tampereen kaupungin Yleisten alueiden suunnittelun, Tampereen Sähköverkko Oy:n ja Tampereen Veden lausunnoissa ei esitetty huomautuksia. Tampereen kaupungin Kiinteistötoimen lausunnossa ei esitetty huomautuksia asemakaavalliseen puoleen. Tampereen kaupungin Ympäristönsuojelun ja Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnoissa kiinnitettiin huomiota terveellisen, turvallisen ja viihtyisän elinympäristön edellytysten varmistamiseen kaava-alueella. Asemakaavakarttaa tarkistettiin Ympäristönsuojelun ja Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausuntojen perusteella lisäämällä las-, me-12- ja pima-1-määräykset. Pirkanmaan pelastuslaitoksen lausunnossa kiinnitettiin huomiota kaava-alueelle osoitetun autosuojan rakennusalan etäisyyteen lähimmistä asuinrakennuksista. Asemakaavakarttaa tarkistettiin lausunnon perusteella rakennusalojen pohjoispuolisten rajojen osalta. Yleiskaavoituksen lausunnossa todettiin, että kaava-alueelle esitetty käyttötarkoitus on mahdollinen, koska kaava-aluetta ympäröivän alueen entiset pienteollisuustontit on jo aiemmin asemakaavoitettu rivitalotonteiksi ja Tampereen kantakaupungin yleiskaava on tältä osin vanhentunut. 3.2 Ehdotusvaihe Yhdyskuntalautakunta käsittelee hankkeen aikana laadittavan asemakaavaehdotuksen ja päättää sen asettamisesta nähtäville. Nähtäville asettamisesta tiedotetaan sanomalehtikuulutuksin ja kaavoituksen Internet-sivuilla. Nähtäville asetettavaan aineistoon liittyen on mahdollista jättää ehdotusvaiheessa muistutuksia. Muistutukset tulee toimittaa nähtävilläoloaikana Tampereen kaupungin kirjaamoon.
Asemakaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot tarvittavilta viranomaistahoilta. Lausunnot, sekä hankkeen aikana jätetyt mielipiteet ja muistutukset kirjataan vastineineen asemakaavaehdotuksen vastineluetteloon. Vastineluettelosta ja asemakaavan selostuksesta käy ilmi, miten mielipiteet, muistutukset ja lausunnot ovat vaikuttaneet suunnitteluun. 3.3 Tarkasteltavat vaihtoehdot Hankkeen aloitusvaiheessa sovittiin kaavoitusviranomaisen ja kaavan laatijan kesken, ettei hankkeen valmisteluvaiheen aikana laadita tai tarkastella vaihtoehtoisia suunnitelmia. Näin ollen asemakaavaluonnosta (1-vaihtoehto) tarkastellaan suhteessa kaavaalueen lähtötilanteeseen (0-vaihtoehto). 3.4.1 0-vaihtoehto Vaihtoehdon toteutuessa kaava-alueena olevan tontin asemakaava, käyttötarkoitus, tonttitehokkuus ja kaupunkikuvallinen asema säilyvät ennallaan. Kaava-alueella jää voimaan asemakaava nro 1226, jossa tontti 4765-3 on osoitettu pienteollisuustontiksi (PTT) tonttitehokkuudella e=1,00. Kaava-alueena olevan tontin maankäyttöä ei voida kehittää hakijan ja Tampereen kaupungin täydennysrakennustavoitteiden mukaisesti. 3.4.2 1-vaihtoehto Vaihtoehdon toteutuessa kaava-alueena olevan pienteollisuustontin asemakaava, käyttötarkoitus, tonttitehokkuus ja kaupunkikuvallinen asema muuttuvat. Kaava-alueella tulee voimaan asemakaava nro 8499, jossa tontin käyttötarkoitukseksi osoitetaan rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue (AR-1) tonttitehokkuudella e=0,40. Kaava-alueena olevan tontin maankäyttöä voidaan kehittää hakijan ja Tampereen kaupungin täydennysrakennustavoitteiden mukaisesti. Asemakaava jatkaa alueella jo aiemmin tapahtunutta muutosta asuinalueeksi poiketen voimassa olevasta Tampereen kantakaupungin yleiskaavasta. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne, aluevaraukset ja kaavamerkinnät Kaava-alueena olevan pienteollisuustontin käyttötarkoitus muuttuu ja kerrosala pienenee. Tontin käyttötarkoitukseksi osoitetaan rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue (AR-1). Tontille osoitetaan erilliset rakennusalat asuin- ja talousrakennuksia varten. Tontin kerrosalaa, suurinta sallittua kerroslukua, sekä harjasuuntaa ohjataan rakennusalakohtaisin erillismerkinnöin. Tontille osoitettu kerrosala vastaa tonttitehokkuuslukua e=0,39 (aiemmin e=1,00). Asuinrakennusten suurin sallittu kerrosluku on II. Talousrakennusten suurin sallittu kerrosluku on I. Tonttien itäreunalle on osoitettu istutettava alueen osa ja puurivi. Tontin etelä-, länsi- ja pohjoisrajoille on osoitettu istutettava pensasaita (PA). Tontilta on varattava yksi autopaikka asuntoa kohti. Tontin maaperän pilaantuneisuus tulee tutkia ja pilaantuneet alueet kunnostaa ympäristöviranomaisten
hyväksymien suunnitelmien mukaisesti ennen rakennustöiden aloittamista (pima-1). Asuinrakennusten länsipuolisten parvekkeiden tai terassien tulee olla lasitettuja (las). Rakennuslupa-asiakirjoihin on liitettävä rakennushankkeen pohjalta laadittu meluntorjuntasuunnitelma. Asemakaavassa vaadittuja melusuojarakenteita on tarvittaessa parannettava (me-12). 5 ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET Asemakaavan laatimisen yhteydessä arvioidaan kaavan vaikutukset mm. ihmisten elinoloihin, kaupunkikuvaan, yhdyskuntarakenteeseen ja luontoon. Kaavan laatijan näkemyksen mukaan kaavalla on myönteisiä vaikutuksia ihmisten elinoloihin, kaupunkikuvaan, yhdyskuntarakenteeseen ja luontoon. Kaava-alueena oleva pienteollisuustontti muutetaan kaava-alueen eteläpuolisten tonttien tapaan asuinkäyttöön. Rakentamista ohjataan alueella aiemmin sovelletuin suunnitteluperiaattein ja asemakaavamääräyksin (mm. pääkäyttötarkoitus, tonttitehokkuus). Asuinrakennusten rakennusalat on osoitettu viereisten tonttien tapaan tontin itä- ja länsireunoille, jolloin tontin suojaisaa sisäosaa voidaan hyödyntää yhteiskäytössä olevana leikki- ja oleskelualueena. Asuntopihat on suunnattu asuinrakennusten länsipuolelle. Tontin sisäisten toimintojen jäsentelyä ja turvallisuutta on pyritty edistämään istutuksia, liikennejärjestelyjä, sekä talousrakennusten rakennusaloja koskevin erillismääräyksin. Kaava-alueena oleva tontti viettää tasaisesti länteen päin. Tampereen kaupungin paikkatietojärjestelmän mukaan kaava-alueen maalajina on savi (sa). Paikkatietojärjestelmään ei ole kirjattu kaavaaluetta koskevia eliöstö- tai biotooppihavaintoja. Kaava-alueelle ei sijoitu luonnontilaista ympäristöä tontin länsireunan keskikokoista sekapuustoa lukuun ottamatta. Tontin istutusperäinen kasvillisuus sijoittuu tontin pohjois- ja itäreunoille ja koostuu muutamasta yksittäisestä puusta, pensaista, sekä nurmetetusta alueesta. Käyttötarkoituksen muutos mahdollistaa kaava-alueena olevan tontin rakennuskannan ja piha-alueiden kehittämisen alueen nykyiselle käyttötarkoitukselle luontevalla tavalla, kaupunkikuvaa ja liikenneturvallisuutta parantaen. Pinnoitetun alan pieneneminen parantaa kaava-alueelta tulevien hulevesien hallintaa. Vaikka kyse onkin yksittäisen tontin käyttötarkoituksen muutoksesta, tukee hanke omalta osaltaan Tampereen kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen tiivistymistä ja olemassa olevien liikenne- ja infrastruktuuriverkkojen nykyistä tehokkaampaa käyttöä. Asemakaavan muutoksella eheytetään korttelirakennetta, parannetaan kantakaupungin uudisasuntotarjontaa ja toteutetaan kaava-alueen maankäytölle asetettuja tavoitteita alueelle luontevalla tavalla.
6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Hankkeen valmisteluvaiheen aikana laaditaan yksi asemakaavaluonnos. 6.2 Toteutuksen ajoitus Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman. Asemakaavaan liittyy maankäyttösopimus.