TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2009

TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2009 Hallitus 8.3.2010

SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS... 6 2 KUNTAYHTYMÄN TEHTÄVÄ JA ORGANISAATIO... 8 2.1 Luottamushenkilöorganisaatio... 8 2.2 Sisäinen organisaatio... 10 3 STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT... 13 4 HUS:N SAIRAANHOITOTOIMINTA... 19 4.1 Jäsenkuntien palvelusuunnitelmat... 19 4.2 Palvelusuunnitelmien toteutuminen... 19 4.3 Kalliin hoidon tasaus... 22 4.4 Hoitopalvelut... 22 4.5 Ylikäyttömaksukäytäntö ja siirtoviivepotilaiden määrien raportointi... 27 4.6 Hoidetut eri henkilöt... 28 4.7 Hoidon saatavuus ja hoitoon pääsy... 28 5 OPETUS-, TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA... 32 6 HENKILÖSTÖ... 37 7 ARVIO MERKITTÄVIMMISTÄ RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ... 40 8 YMPÄRISTÖTEKIJÄT... 42 9 SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN JÄRJESTÄMISESTÄ... 43 10 TALOUS JA RAHOITUS... 48 10.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen... 48 10.2 Toiminnan rahoitus ja rahoitusasemassa tapahtuneet muutokset... 49 10.3 Kuntayhtymän kokonaistulot ja -menot... 55 11 KONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS... 56 11.1 Konsernin yhteisöt... 56 11.2 Konsernin tytäryhtiöiden toiminnalle asetetut tavoitteet ja tulokset... 56 11.3 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat... 57 11.4 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä... 58 12 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY... 60 13 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN JA TOTEUTUMISVERTAILUT... 61 13.1 Kuntayhtymän toimintakulujen ylitysoikeus ja alijäämän lisäkanto... 61 13.2 Kuntayhtymän tavoitteiden toteutuminen... 61 13.3 Tuloslaskelman toteutuminen... 67 13.4 Palvelutuotannon tavoitteiden toteutuminen... 72 13.4.1 HYKS-sairaanhoitoalue... 72 13.4.2 Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue... 81 13.4.3 Lohjan sairaanhoitoalue... 87 13.4.4 Hyvinkään sairaanhoitoalue... 94 13.4.5 Porvoon sairaanhoitoalue... 103 13.4.6 HUS-Tilakeskus tulosalue... 110 13.4.7 Konsernihallinto tulosalue... 116 13.5. Liikelaitosten tavoitteiden toteutuminen... 118 13.6 Rahoituksen toteutuminen... 120 13.7 Investointien toteutuminen... 121 13.8 Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta... 124 14 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 126 14.1 Tuloslaskelma... 126 14.2 Rahoituslaskelma... 127 14.3 Tase... 128 14.4 Konsernilaskelmat... 129 15 Tilinpäätöksen liitetiedot... 133 15.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot... 133 15.2 Tuloslaskelman liitetiedot... 134 15.3 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot... 145 15.4 Henkilöstöä koskevat liitetiedot... 147 2

16 ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET ja liitetiedot... 148 16.1 HUS-Apteekki liikelaitos... 148 16.1.1 Katsaus toimintaan... 148 16.1.2 Toiminnan riskit ja epävarmuustekijät... 149 16.1.3 Sisäisen valvonnan järjestäminen... 150 16.1.4 Strategiset päämäärät... 150 16.1.5 Strategisten tavoitteiden toteutuminen... 150 16.1.6 Tuloslaskelma ja tase... 154 16.1.7 Investointien toteutuminen... 157 16.1.8 Rahoitusosan toteutuminen... 157 16.1.9 HUS-Apteekin johtokunta... 158 16.1.10 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot... 159 16.1.11 Tuloslaskelman liitetiedot... 159 16.1.12 Taseen liitetiedot... 160 16.1.13 Henkilöstöä koskevat liitetiedot... 161 16.1.14 Tilikauden tuloksen käsittely... 162 16.2 HUS-Röntgen liikelaitos... 162 16.2.1 Katsaus toimintaan... 162 16.2.2 Toiminnan riskit ja epävarmuustekijät... 163 16.2.3 Sisäisen valvonnan järjestäminen... 163 16.2.4 Strategiset päämäärät... 164 16.2.5 Strategisten tavoitteiden toteutuminen... 165 16.2.6 Tuloslaskelma ja tase... 174 16.2.7 Investointien toteutuminen... 177 16.2.8 Rahoitusosan toteutuminen... 178 16.2.9 HUS-Röntgenin johtokunta... 179 16.2.10 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot... 181 16.2.11 Tuloslaskelman liitetiedot... 181 16.2.12 Taseen liitetiedot... 182 16.2.13 Henkilöstöä koskevat liitetiedot... 183 16.2.14 Tilikauden tuloksen käsittely... 183 16.3 HUSLAB liikelaitos... 184 16.3.1 Katsaus toimintaan... 184 16.3.2 Toiminnan riskit ja epävarmuustekijät... 184 16.3.3 Sisäisen valvonnan järjestäminen... 185 16.3.4 Strategiset päämäärät... 186 16.3.5 Strategisten tavoitteiden toteutuminen... 186 16.3.6 Tuloslaskelma ja tase... 189 16.3.7 Investointien toteutuminen... 193 16.3.8 Rahoitusosan toteutuminen... 193 16.3.9 HUSLAB:in johtokunta... 194 16.3.10 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot... 195 16.3.11 Tuloslaskelman liitetiedot... 196 16.3.12 Taseen liitetiedot... 196 16.3.13 Henkilöstöä koskevat liitetiedot... 198 16.3.14 Tilikauden tuloksen käsittely... 198 16.4 Ravioli liikelaitos... 198 16.4.1 Katsaus toimintaan... 198 16.4.2 Toiminnan riskit ja epävarmuustekijät... 199 16.4.3 Sisäisen valvonnan järjestäminen... 200 16.4.4 Strategiset päämäärät... 200 16.4.5 Strategisten tavoitteiden toteutuminen... 201 16.4.6 Tuloslaskelma ja tase... 205 16.4.7 Investointien toteutuminen... 209 16.4.8 Rahoitusosan toteutuminen... 209 16.4.9 Raviolin johtokunta... 210 16.4.10 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot... 211 16.4.11 Tuloslaskelman liitetiedot... 211 16.4.12 Taseen liitetiedot... 212 3

16.4.13 Henkilöstöä koskevat liitetiedot... 213 16.4.14 Tilikauden tuloksen käsittely... 213 16.5 HUS-Desiko liikelaitos... 214 16.5.1 Katsaus toimintaan... 214 16.5.2 Toiminnan riskit ja epävarmuustekijät... 215 16.5.3 Sisäisen valvonnan järjestäminen... 215 16.5.4 Strategiset päämäärät... 216 16.5.5 Strategisten tavoitteiden toteutuminen... 216 16.5.6 Tuloslaskelma ja tase... 221 16.5.7 Investointien toteutuminen... 225 16.5.8 Rahoitusosan toteutuminen... 226 16.5.9 HUS-Desikon johtokunta... 226 16.5.10 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot... 227 16.5.11 Tuloslaskelman liitetiedot... 227 16.5.12 Taseen liitetiedot... 228 16.5.13 Henkilöstöä koskevat liitetiedot... 229 16.5.14 Tilikauden tuloksen käsittely... 229 16.6 HUS-Logistiikka liikelaitos... 230 16.6.1 Katsaus toimintaan... 230 16.6.2 Toiminnan riskit ja epävarmuustekijät... 231 16.6.3 Sisäisen valvonnan järjestäminen... 231 16.6.4 Strategiset päämäärät... 231 16.6.5 Strategisten tavoitteiden toteutuminen... 232 16.6.6 Tuloslaskelma ja tase... 235 16.6.7 Investointien toteutuminen... 238 16.6.8 Rahoitusosan toteutuminen... 238 16.6.9 HUS-Logistiikan johtokunta... 239 16.6.10 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot... 240 16.6.11 Tuloslaskelman liitetiedot... 240 16.6.12 Taseen liitetiedot... 241 16.6.13 Henkilöstöä koskevat liitetiedot... 242 16.6.14 Tilikauden tuloksen käsittely... 243 16.7 HUS-Tietotekniikka liikelaitos... 243 16.7.1 Katsaus toimintaan... 243 16.7.2 Toiminnan riskit ja epävarmuustekijät... 244 16.7.3 Sisäisen valvonnan järjestäminen... 244 16.7.4 Strategiset päämäärät... 245 16.7.5 Strategisten tavoitteiden toteutuminen... 245 16.7.6 Tuloslaskelma ja tase... 249 16.7.7 Investointien toteutuminen... 253 16.7.8 Rahoitusosan toteutuminen... 254 16.7.9 HUS-Tietotekniikan johtokunta... 254 16.7.10 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot... 255 16.7.11 Tuloslaskelman liitetiedot... 255 16.7.12 Taseen liitetiedot... 256 16.7.13 Henkilöstöä koskevat liitetiedot... 257 16.7.14 Tilikauden tuloksen käsittely... 257 16.8 HUS-Lääkintätekniikka liikelaitos... 258 16.8.1 Katsaus toimintaan... 258 16.8.2 Toiminnan riskit ja epävarmuustekijät... 258 16.8.3 Sisäisen valvonnan järjestäminen... 259 16.8.4 Strategiset päämäärät... 259 16.8.5 Strategisten tavoitteiden toteutuminen... 260 16.8.6 Tuloslaskelma ja tase... 263 16.8.7 Investointien toteutuminen... 266 16.8.8 Rahoitusosan toteutuminen... 266 16.8.9 HUS-Lääkintätekniikan johtokunta... 267 16.8.10 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot... 268 16.8.11 Tuloslaskelman liitetiedot... 268 4

16.8.12 Taseen liitetiedot... 269 16.8.13 Henkilöstöä koskevat liitetiedot... 270 16.8.14 Tilikauden tuloksen käsittely... 270 16.9 HUS-Servis liikelaitos... 270 16.9.1 Katsaus toimintaan... 270 16.9.2 Toiminnan riskit ja epävarmuustekijät... 272 16.9.3 Sisäisen valvonnan järjestäminen... 273 16.9.4 Strategiset päämäärät... 273 16.9.5 Strategisten tavoitteiden toteutuminen... 273 16.9.6 Tuloslaskelma ja tase... 277 16.9.7 Investointien toteutuminen... 280 16.9.8 Rahoitusosan toteutuminen... 280 16.9.9 HUS-Servisin johtokunta... 281 16.9.10 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot... 281 16.9.11 Tuloslaskelman liitetiedot... 282 16.9.12 Taseen liitetiedot... 282 16.9.13 Henkilöstöä koskevat liitetiedot... 283 16.9.14 Tilikauden tuloksen käsittely... 283 17. LIIKELAITOSTEN VAIKUTUS KUNTAYHTYMÄN TALOUTEEN... 284 18. ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT... 285 18.1 Tilinpäätöksen allekirjoitus... 285 18.2 Tilinpäätösmerkintä... 286 19. LUETTELOT JA SELVITYKSET... 287 19.1 Kirjanpitokirjat, tositteiden lajit ja kirjanpito- ja tilinpäätösaineiston säilytys... 287 TILINPÄÄTÖKSEN JA TOIMINTAKERTOMUKSEN 2009 LIITTEET... 291 Liite 1a: Valtuuston jäsenet vaalikaudella 2009-2012... 291 Liite 1b: Hallituksen jäsenet vuonna 2009... 293 Liite 1c: Lautakuntien jäsenet vuonna 2009... 294 Liite 1d: Tarkastuslautakunta vuonna 2009... 299 Liite 1e: Kunnallisten liikelaitosten johtokunnat vuonna 2009... 300 Liite 1f: HUS:n 100 % omistamien tytäryhtiöiden hallitusten jäsenet vuonna 2009... 303 Liite 2a: Jäsenkuntien palvelusuunnitelmien toteutuminen vuonna 2009... 304 Liite 2b: Jäsenkuntien palvelusuunnitelmien toteutuminen vuonna 2009... 305 Liite 2c: Jäsenkuntien palvelusuunnitelmien toteutuminen vuonna 2009... 306 Liite 3: HUS:n jäsenkuntien maksuosuudet palvelutuloista vuosina 2005 2009... 307 Liite 4: Kalliin hoidon tasaus jäsenkunnittain 1.1. 31.12.2009 (tuhansina euroina)... 308 Liite 5a: Henkilöstön lukumäärä vuonna 2009... 309 Liite 5b: Henkilötyövuodet vuonna 2009... 311 5

1 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Erinomaista työtä tiukan kuntatalouden ehdoilla Vuonna 2009 HUS:ssa kävi hoidossa 460 000 eri potilasta. Luku on 1,5 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna, mikä ei selity pelkästään alueen väestönkasvulla. Vuosittaisessa potilastyytyväisyyden mittauksen tuloksissa korostui hoidossa olleiden potilaiden tyytyväisyys hoidon laatuun ja ystävälliseen palveluun. Vuosi 2009 oli kuntataloudessa tiukka. Maailmantalous oli lähtenyt syksyllä jyrkkään laskuun ja lama iski myös Suomeen. HUS oli ennakoinut tilanteen ja asettanut itselleen toimintavuodeksi kahden prosentin tuottavuustavoitteen. Tähän pyrittiin virtaviivaistamalla toimintoja, etsimällä kustannussäästöjä ja ennen muuta rakenteellisilla muutoksilla. Toimintakuluja tarkasteltiin kriittisesti kaikkialla organisaatiossa, ja kustannustietoisuutta lisättiin. Investointiohjelmaa karsittiin ja useita investointeja lykättiin myöhemmäksi. Vuokratyövoiman käytöstä päätettiin luopua asteittain. Henkilöstölle tarjottiin vapaaehtoista sopeuttamisvapaata. Konsernin johtoryhmät tekivät toukokuussa viikon työtä palkatta. Loppusyksystä tiukalla kulujen hallinnalla tähdättiin siihen, että nähtävissä ollut talousarvion ylitys saataisiin supistetuksi mahdollisimman pieneksi. Siinä onnistuttiinkin, ja tehokkaan toiminnan ansiosta HUS:n tuottavuus kasvoi yli kolme prosenttia vuodesta 2008 vuoteen 2009. Sairaanhoitoalueiden ja tulosyksiköiden sisällä rakenteellisia muutoksia jatkettiin tuloksekkaasti. Tavoitteena on ollut koko HUS:n kymmenvuotisen olemassaolon ajan vahvistaa pienten erikoisalojen toimintaa keskittämällä. Runsaasti resursseja vaativa päivystys keskitetään ja kliinisen toiminnan vahvoja osaamisen keskuksia luodaan. Sairaanhoitoalueiden väliset rakenteelliset ratkaisut osoittautuivat edelleen haasteellisiksi toteuttaa. Hallituksen päätös lopettaa synnytykset Länsi-Uudenmaan sairaalassa 1.6.2010 aiheutti runsaasti vastustusta varsinkin ruotsinkielisessä väestössä ja myös mediassa. Hallitus kuitenkin hylkäsi asiasta tehdyt oikaisuvaatimukset. Tiukkaa taloudenpitoa vaikeutti keväällä 2009 Valviran asettama uhkasakko, joka koski hoitotakuun ylittäviä leikkausjonoja. Leikkausjonojen purkamisessa onnistuttiin määräaikaan mennessä ja sakolta vältyttiin. Influenssa A(H1N1) -viruksen rantautuminen Suomeen vaikutti syksyn 2009 toimintaan. Taudin huippuvaiheessa Meilahden ja Jorvin sairaaloiden tehostetun hoidon paikkoja jouduttiin kohdentamaan influenssapotilaiden hoitoon, mikä vaikutti siihen, että leikkausjonot pitenivät jälleen. Pandemia hoidettiin kokonaisuudessaan suunnitellusti ja hyvin. Tutkimuksessa ja opetuksessa saavutettiin merkittävä tunnustus, kun Meilahden kampus sijoittui eurooppalaisten kliinisen lääketieteen tutkimustyötä tekevien yhteisöjen joukossa viidenneksi, kun arviointiperusteena käytettiin julkaisuihin tehtyjen viittausten lukumäärää. HUS:n hallitus vaihtui 1.4.2009. Puheenjohtajaksi valittiin Ulla-Marja Urho ja varapuheenjohtajaksi Veikko Simpanen. Myös konsernin johtoryhmä muotoutui toimintavuoden aikana uudelleen. Konsernin strategisten linjausten mukainen sairaanhoidon johtamisjärjestelmän uudistus saatiin valmiiksi syyskuuhun mennessä. Syksyn aikana valittiin Hyksin alueelle uudet klinikkaryhmien johtajat ja osastoryhmien päälliköt. Uusien johtajien koulutus käynnistyi saman tien. 6

Tilaaja-tuottajamallia laajennettiin ottamalla sen piiriin loputkin ydintoimintaa tukevat palvelut. Liikelaitosten lukumäärä lisääntyi yhdeksään, kun HUS-Tietotekniikka, HUS- Lääkintätekniikka ja HUS-Servis aloittivat vuoden alussa toimintansa. Keskustelu HUS:n tulevaisuudesta ja uudesta terveydenhuoltolaista kiihtyi vuoden loppua kohti. Poliitikot ja omistajakuntien virkamiehet kävivät julkisuudessakin keskustelua HUS:n uudelleenorganisoimisesta. Lakiesitystä koko maan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ei vielä toimintavuonna kuitenkaan tehty. HUS on kymmenvuotisen olemassaolonsa aikana kehittänyt toimintaansa ja rakenteitaan tietoisena väestörakenteen aiheuttamista muutospaineista. Tavoitteena on ollut turvata kansalaisten tarvitsema erikoissairaanhoito myös muuttuvissa olosuhteissa. Tätä tavoitetta myös toimintavuonna tehdyt linjaukset ja ratkaisut ovat vahvistaneet. Tärkeimmässä tehtävässä, potilaiden hyvässä hoidossa, olemme onnistuneet. Kiitos kuuluu osaavalle henkilöstölle sekä yhteistyökumppaneillemme. Raimo Kekkonen vt. toimitusjohtaja 7

2 KUNTAYHTYMÄN TEHTÄVÄ JA ORGANISAATIO HUS-kuntayhtymän tehtävänä on tuottaa jäsenkuntiensa ja sairaanhoitopiirin järjestämisvastuuseen kuuluvia erikoissairaanhoidon ja 1.11.2008 alkaen myös kehitysvammahuollon palveluja. Lisäksi HUS huolehtii yliopistolliselle sairaanhoitopiirille säädetyistä muista tehtävistä. Kuntayhtymä voi tuottaa myös muita toimialaansa liittyviä tai sitä tukevia palveluita. 2.1 Luottamushenkilöorganisaatio VALTUUSTO Jäsenkuntien valtuustot valitsevat kuntayhtymän perussopimuksen mukaan valtuustoon 2-5 jäsentä sekä kullekin henkilökohtaisen varajäsenen kunnanvaltuustojen toimikautta vastaavaksi ajaksi. Valtuuston jäsenten lukumäärä määräytyy jäsenkuntien peruspääomaosuuksien mukaisessa suhteessa. Kunta, jonka peruspääomaosuus on vähintään 8 % peruspääomasta, on oikeutettu valitsemaan valtuustoon enintään kolme jäsentä. Mikäli kunnan peruspääomaosuus on vähintään 25 %, on kunta oikeutettu valitsemaan valtuustoon enintään viisi jäsentä. Lisäksi Helsingin yliopistolla on oikeus nimetä valtuustoon kaksi jäsentä ja heidän henkilökohtaiset vara-jäsenensä. Vuoden 2009 alussa tapahtui HUS:n jäsenkunnissa muutoksia. Tammisaaresta, Karjaasta ja Pohjasta tuli Raaseporin kaupunki ja Sammatti liittyi Lohjaan. Uudessa kunnallisvaalikaudeksi 2009-2012 valitussa valtuustossa oli vuonna 2009 näiden kuntamuutosten jälkeen 63 jäsentä. Valtuusto kokoontui vuoden 2009 aikana 4 kertaa. Valtuuston jäsenet vaalikaudella 2009 2012, liite 1a HALLITUS Sairaanhoitopiiriä johtaa valtuuston alaisena hallitus, johon valtuusto valitsee toimikaudekseen 15 jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Lisäksi Helsingin yliopistolla on oikeus nimetä hallitukseen kaksi jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Valtuusto valitsee yhden hallituksen jäsenistä puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi. Hallituksen tehtävistä on säädetty kuntalaissa ja määrätty kuntayhtymän perussopimuksessa. Vastatessaan sairaanhoitopiirin hallinnosta ja taloudenhoidosta hallitus keskittyy erityisesti sairaanhoitopiirin strategisten toimintatavoitteiden toteuttamiseen ja talouden tasapainon ylläpitämiseen, toiminnan tehostamiseen ja sen tarvitsemien rakennejärjestelyjen toteuttamiseen, toiminnan yhteensovittamiseen, valtakunnallisten ja erityisvastuualuekohtaisten tehtävien toteuttamiseen, yliopistollisen terveystieteellisen opetus- ja tutkimustoiminnan järjestämiseen, työnantajatoimintaan ja hallinnon ohjaukseen. Hallitus valvoo sairaanhoitopiirin etua, edustaa sairaanhoitopiiriä ja tekee sen puolesta sopimukset, jollei näitä tehtäviä ole siirretty muun toimielimen tai viranhaltijan tehtäväksi. Sen lisäksi hallituksen tehtävänä on käsitellä kuntayhtymän toimintaa ja taloutta koskevat seurantaraportit sekä päättää toimenpiteistä, joihin ne antavat aiheen. Hallitus kokoontui vuoden 2009 aikana 22 kertaa. Hallituksen jäsenet vuonna 2009, liite 1b 8

LIIKETOIMINTAJAOSTO Valtuusto hyväksyi joulukuussa hallintosäännön muutoksen liiketoimintajaoston perustamisesta kuntayhtymän hallituksen alaisuuteen. Liiketoimintajaostoon kuuluu hallintosäännön mukaan kuusi jäsentä henkilökohtaisine varajäsenineen. Jaoston jäsenet ja varajäsenet valitaan hallituksen jäsenistä ja varajäsenistä. Jaoston jäsenistä yhden ja hänen henkilökohtaisen varajäsenensä nimeää Helsingin yliopisto. Konserniohjauksen osalta toimivaltaa on sekä hallituksella että liiketoimintajaostolla. Liiketoimintajaoston tehtävänä on: tehdä esityksiä konserniohjauksen linjauksista ja periaatteista sekä liikelaitoksille ja tytäryhtiöille asetettavista tavoitteista; seurata, että liikelaitokset ja tytäryhtiöt toimivat valtuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti, sekä osaltaan huolehtia konsernivalvonnan toteuttamisesta; käsitellä liikelaitosten ja tytäryhtiöiden seurantaraportit sekä muutoinkin seurata niiden toimintaa; käsitellä konserniohjaukseen liittyviä liikelaitoksia ja tytäryhtiöitä koskevia linjauksia. Väliaikaisena ratkaisuna hallitus asetti 12.10.2009 toimikunnan, jonka tehtävät olivat yhdenmukaiset liiketoimintajaoston kanssa. Toimikunnan toimikausi oli 12.10. 31.12.2009. LAUTAKUNNAT Hallituksen alaisena sairaanhoitopiirissä toimivat sairaanhoitoalueiden toimintaa varten valtuuston toimikaudekseen asettamat lautakunnat. HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunnassa on 9 15 jäsentä ja kullakin henkilökohtainen varajäsen. Lisäksi HYKS-sairaanhoitoalueen lautakuntaan valitaan kaksi jäsentä ja heille kaksi henkilökohtaista varajäsentä muihin sairaanhoitoalueisiin kuuluvista kunnista sekä Helsingin yliopiston nimeämä yksi jäsen ja hänen henkilökohtainen varajäsenensä. Muiden sairaanhoitoalueiden lautakunnissa on 9-13 jäsentä ja kullakin henkilökohtainen varajäsen. Valtuusto valitsee yhden lautakunnan jäsenistä puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi. Jäsenet lautakuntaan valitaan sairaanhoitoalueeseen kuuluvista kunnista. Sairaanhoitoalueen lautakunnan tehtävänä on omalta osaltaan toteuttaa konsernin strategiaa ja talouden hallintaa sekä kuntayhtymän perussopimuksen mukaan hallituksen ohjauksessa johtaa sairaanhoitoalueen toimintaa, valmistella sairaanhoitoaluetta koskevat hallituksen ja valtuuston käsiteltävät asiat ja huolehtia niiden täytäntöönpanosta sekä huolehtia yhteistyöstä alueensa kuntien perusterveydenhuollon kanssa. Lisäksi lautakunnan tehtävänä on tehdä esityksiä alueensa toiminnan kehittämisestä sekä käsitellä alaistaan toimintaa ja taloutta koskevat seurantaraportit ja päättää toimenpiteistä, joihin ne antavat aiheen. Lisäksi sairaanhoitopiirissä on erikoissairaanhoitolain 18 :ssä säädetty vähemmistökielinen lautakunta, jonka valtuusto asettaa toimikauttaan vastaavaksi ajaksi. Lautakunnan tehtävänä on perussopimuksen mukaan hallituksen alaisena huolehtia siitä, että potilas saa sairaanhoitopiirissä erikoissairaanhoidon palveluja omalla äidinkielellään, suomeksi tai ruotsiksi. HYKS-sairaanhoitoalueella ja vähemmistökielisillä sairaanhoitoalueilla on vähemmistökielisen lautakunnan alaisuudessa vähemmistökieliset jaostot. Valtuuston toimikaudekseen asettama psykiatrisen sairaanhoidon lautakunta huolehtii perussopimuksen mukaan hallituksen apuna psykiatrisen sairaanhoidon kehittämisestä ja yhteensovittamisesta. 9

Lautakuntien jäsenet vuonna 2009, liite 1c HYKS-sairaanhoitoalue Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue Lohjan sairaanhoitoalue Hyvinkään sairaanhoitoalue Porvoon sairaanhoitoalue Vähemmistökielinen lautakunta Psykiatrisen sairaanhoidon lautakunta TARKASTUSLAUTAKUNTA Tarkastuslautakunnan kokoonpanosta ja tehtävistä on määrätty kuntalaissa ja kuntayhtymän perussopimuksessa. Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat ja arvioi ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Tarkastuslautakunta vuonna 2009, liite 1d KUNNALLISTEN LIIKELAITOSTEN JOHTOKUNNAT Liikelaitosten toiminnasta säädetään kuntalaissa ja määrätään liikelaitosten johtosäännöissä ja toimintaohjeissa. HUS-kuntayhtymän liikelaitoksia ovat HUS-Apteekki, HUS- Röntgen, HUSLAB, Ravioli, HUS-Desiko ja HUS-Logistiikka sekä vuoden 2009 alusta toimintansa aloittaneet HUS-Tietotekniikka liikelaitos ja HUS-Lääkintätekniikka liikelaitos (valtuuston päätös 18.6.2008) sekä HUS-Servis liikelaitos (valtuuston päätös 8.10.2008). Uutena tulosalueena aloitti HUS-Tilakeskus. Kutakin kunnallista liikelaitosta varten on oma, hallituksen valitsema johtokunta, jonka tehtävistä ja toimivaltuuksista määrätään kunnallisen liikelaitoksen johtosäännössä. Liikelaitosten johtokunnat vuonna 2009, liite 1e TYTÄRYHTIÖT HUS-kuntayhtymä omistaa 100 % seuraavista yhtiöistä; HUS-Kiinteistöt Oy, Kiinteistö Oy Jorvi, Kiinteistö Oy Asolanrinne, VN Fastigheter, Asunto Oy Laurinkatu 24, Kiinteistö Oy Kangasjyvä ja Asunto Oy Pilvenmäki. Tämän lisäksi HUS-kuntayhtymä omistaa 69,93% Uudenmaan Sairaalapesula Oy:stä. HUS:n 100 % omistamien tytäryhtiöiden hallitusten jäsenet vuonna 2009, liite 1f 2.2 Sisäinen organisaatio Valtuusto hyväksyi 1.1.2009 voimaan tulleen hallintosäännön 17.12.2008. HUS-konsernia johdetaan hyväksytyn strategian, sen arvojen ja päämäärien mukaisesti yhtenä kokonaisuutena siten, että kullakin organisaatiolla on selkeät vastuut ja toimivallat yksijohtajaperiaatteen mukaisesti. HUS-konsernin toimintatapa perustuu sairaanhoidollisten palveluiden ja tukipalveluiden välillä tilaaja-tuottajamalliin. Kuntayhtymä on kiinteässä yhteistyössä Helsingin yliopiston sekä muiden korkeakoulujen ja oppilaitosten kanssa opetuksen ja tieteellisen tutkimustyön järjestämiseksi ja kehittämiseksi. HUS-konserni on kuntalain mukaan kokonaisuus, jonka muodostavat HUS-kuntayhtymä (emoyhteisö) sekä juridisesti itsenäiset tytär- ja kiinteistöyhtiöt. HUS-kuntayhtymä muodostuu viidestä HUS:n ydinliiketoimintaa, erikoissairaanhoitoa, toteuttavasta sairaanhoitoalueesta, tulosalueina toimivista konsernihallinnosta ja HUS-Tilakeskuksesta sekä yhdeksästä sairaanhoitoalueille ja tulosalueille sairaanhoidollisia/muita tukipalveluita toimittavasta liikelaitoksesta. HUS-konserniin kuuluu lisäksi tytäryhteisöt Uudenmaan Sairaalapesula Oy ja HUS- 10

Kiinteistöt Oy sekä 10 asunto- ja kiinteistöyhtiötä, jotka ovat juridisesti itsenäisiä yhteisöjä, joissa HUS-kuntayhtymällä on määräysvalta. Sairaanhoitoalueita ovat HYKS-sairaanhoitoalue, Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue, Lohjan sairaanhoitoalue, Hyvinkään sairaanhoitoalue ja Porvoon sairaanhoitoalue. Sairaanhoidon palvelutuotanto jakautuu kaikilla sairaanhoitoalueilla Medisiiniseen tulosyksikköön, Operatiiviseen tulosyksikköön, Naisten- ja lastentautien tulosyksikköön, Psykiatrian tulosyksikköön sekä johdon tulosyksikköön. Liikelaitosten määrä lisääntyi vuoden 2009 alusta kuudesta yhdeksään. Liikelaitoksia ovat vuonna 2004 toimintansa aloittaneet HUS-Röntgen, HUSLAB ja Ravioli sekä 1.1.2008 perustetut HUS-Apteekki, HUS-Desiko ja HUS-Logistiikka. 1.1.2009 uusina liikelaitoksina aloittivat HUS-Lääkintätekniikka, HUS-Servis ja HUS-Tietotekniikka. HALLINTOSÄÄNTÖ JA JOHTAMISPERIAATTEET Hallintosäännön mukaan toimitusjohtajan alaisuudessa toimivan konsernihallinnon tehtävänä on vastata kuntayhtymän strategisesta johtamisesta ja talouden hallinnasta, koko kuntayhtymää koskevista toimintapolitiikoista, työnantajatoiminnasta, edunvalvonnasta, rahoituksen järjestämisestä, omaisuuden- ja riskien hallinnasta, ympäristökysymyksistä huolehtimisesta, konserniviestinnästä, sisäisestä tarkastuksesta ja lakiasioista. Konsernihallinnon keskeisenä tehtävänä on luoda edellytyksiä yksiköiden toiminnalle ja tukea niitä tehtäviensä suorittamisessa. Lisäksi konsernihallinto vastaa kuntayhtymän työterveyshuollosta. Edellä mainitut tehtävät konsernihallinto toteuttaa koko konsernia koskevan johtamisjärjestelmän avulla. Konsernihallinto huolehtii hallituksen kokousasioiden valmistelusta ja päätösten toimeenpanosta. Toimitusjohtajan alaisuudessa toimi johtajaylilääkäri, hallintojohtaja, hallintoylihoitaja, henkilöstöjohtaja, talousjohtaja ja viestintäjohtaja. Liiketoimintajohtajan tehtävää hoiti hallintojohtaja oto. Toimitusjohtajan ja Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan edustajan kanssa he muodostivat konsernin johtoryhmän. Johtoryhmän tehtävänä on tukea toimitusjohtajaa strategisessa johtamisessa ja huolehtia päätösten toimeenpanosta sekä seurannasta. Johtajaylilääkäri vastasi konsernitasolla erikoissairaanhoidon palveluista sekä tutkimus-, opetus- ja kehittämistoiminnasta. Johtajaylilääkärin tehtäviin sisältyi keskeisenä osana myös viranomaisyhteistyö, erityisvaltionosuus- sekä tutkimuslupa-asiat. Hallintoylihoitaja toimi konsernitasolla hoitotyön ja tieteen toiminnan kehittämisen vastuuhenkilönä. Hallintoylihoitaja vastasi hoitotyön strategisesta suunnittelusta ja hoitotyön kehittämisen koordinoinnista sekä hoitotieteellisen opetus- ja tutkimustoiminnan edistämisestä. Hallintojohtaja vastasi konsernin yleishallinnosta ja juridiikasta. Talousjohtaja vastasi konsernin talousjohtamisesta, investointien ja rahoituksen suunnittelusta, tilinpäätöksen laadinnasta sekä omaisuuden hallinnasta. Henkilöstöjohtaja vastasi konsernin henkilöstöjohtamisesta, työnantajatoiminnasta, henkilöstöstrategiasta ja politiikasta sekä työterveyshuollosta. KONSERNIN JOHTORYHMÄT Johtoryhmään kuuluivat toimitusjohtaja, talousjohtaja, hallintojohtaja, henkilöstöjohtaja, viestintäjohtaja, johtajaylilääkäri, hallintoylihoitaja, tutkimusjohtaja sekä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan edustaja. Konsernin johtoryhmä kokoontui 40 kertaa. Konsernin laajennettuun johtoryhmään kuuluivat konsernin johtoryhmän lisäksi sairaanhoitoalueiden johtajat, HYKS-sairaanhoitoalueen tulosyksiköiden johtajat sekä kaksi pääluottamusmiestä henkilöstön edustajina. Laajennettu johtoryhmä kokoontui 10 kertaa. Laajennetun johtoryhmän tehtävänä on toimia konsernitason koordinointielimenä ja huolehtia päätösten toimeenpanosta sekä seurannasta. Sairaanhoidon johtoryhmään kuuluivat johtajaylilääkäri, hallintoylihoitaja, Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan edustaja, sairaanhoitoalueiden johtajat, HYKS- 11

sairaanhoitoalueen tulosyksiköiden johtajat sekä HUSLAB:in, HUS-Röntgenin ja HUS- Apteekin toimitusjohtajat. Johtoryhmän puheenjohtajana toimi johtajaylilääkäri. Sairaanhoidon johtoryhmä kokoontui 12 kertaa. Liiketoimintajohtoryhmään kuuluivat liiketoimintajohtaja, jota tehtävää hoiti hallintojohtaja oto., liikelaitosten ja tytäryhtiöiden toimitusjohtajat sekä HUS-Tilakeskus tulosalueen johtaja. Johtoryhmän puheenjohtajana toimi liiketoimintajohtaja. Liiketoimintajohtoryhmä kokoontui 5 kertaa. Valtuusto päätti 15.12.2009 vuoden 2010 alusta voimaan tulevan hallintosäännön muutoksista. Hallituksen linjausten mukaan hallintosääntöä uudistetaan siten, että perustetaan hallituksen alainen liiketoimintajaosto valvomaan, että liikelaitokset ja tytäryhtiöt toimivat valtuuston ja hallituksen asettamien tavoitteiden mukaisesti. 12

3 STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT HUS:n arvoperustan mukaisesti toiminta perustuu yhteistyöhön, edelläkävijyyteen ja keskinäiseen kunnioittamiseen. Strategia on keskeinen osa HUS-konsernin ohjausjärjestelmää ja vuosittaisen toiminta- ja taloussuunnitelman tulee toteuttaa konsernistrategian linjauksia. HUS:n strategiassa määritellyt strategiset päämärät, jotka HUS:n valtuusto tarkisti kokouksessaan 17.12.2008, ovat seuraavat: 1. Potilaslähtöinen, vaikuttava ja oikea-aikainen erikoissairaanhoito 2. Korkeatasoinen tutkimus ja opetus yhteistyössä Helsingin yliopiston, muiden korkeakoulujen ja ammattioppilaitosten kanssa 3. Moniammatillista asiantuntijayhteisöä kannustava ja arvostava johtaminen 4. Alan vetovoimaisin monien mahdollisuuksien työpaikka 5. Toimintatapojen ja rakenteiden jatkuva parantaminen 6. Luottamukseen perustuva kuntayhteistyö ja ennakoitavissa oleva tasapainoinen talous. Strategian osana on määritelty HUS:n ydintehtävä ja arvopohja: Ydintehtävä Ydintehtävänämme on tuottaa asiakkaidemme parhaaksi erikoissairaanhoidon palveluja ja terveyshyötyjä tuloksellisessa yhteistyössä perusterveydenhuollon, yliopiston ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Arvopohja Yhteistyöllä huipputuloksiin Onnistumme yhdessä avoimuuden, luottamuksen, osaamisen ja verkostoitumisen avulla. Tahto toimia edelläkävijänä Toimimme innovatiivisesti asiakkaidemme parhaaksi ja käytämme hyväksi tulevaisuuden mahdollisuudet. Arvostamme asiakkaittamme ja toisiamme Kohtelemme potilaita, muita asiakkaita, kumppaneita ja työtovereita oikeudenmukaisesti, vastuullisesti ja suvaitsevaisesti. Noudatamme yhteisiä pelisääntöjä. Kannamme vastuumme ympäristöstä. Kuntayhtymän toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet pohjautuvat yllämainittuihin strategisiin päämääriin ja tukevat näitä. Niiden toteutuminen seurataan tuloskorttien avulla jotka ovat jaettu seuraaviin osioihin: - Asiakas ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus - Talous - Prosessit ja rakenteet - Henkilöstö, kyvykkyys ja johtaminen Asiakas ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus Potilaiden hoitoon pääsy ja hoidon saatavuus turvataan riippumatta kunta- ja organisaatiorajoista, sillä kuntayhtymä sitoutuu järjestämään potilailleen kiireettömän, lääketieteellisesti perustellun hoidon erikoissairaanhoitolain ja mielenterveysasetuksen mukaisissa määräajoissa. Potilaat/asiakkaat saavat tarpeensa mukaiset laadukkaat palvelut oikea-aikaisesti ja omakielisesti, sillä HUS:n kaikki sairaalat toimivat koordinoidussa yhteistyössä paitsi potilaiden kiireettömän hoidon antamiseksi myös kiireellisen hoidon järjestämiseksi toiminnallisesti järkevän kokoisissa toimintayksiköissä ja mahdollisimman taloudellisesti. 13

Potilaat arvostavat HUS:ssa saamansa hoidon ja tutkimusten laatua ja HUS:n potilaskeskeistä hoitokulttuuria, joka antaa heille edellytykset sekä ennaltaehkäistä terveysongelmia että ottaa vastuuta omasta hoidostaan. Potilaspalautteen seurantamenetelmä uudistettiin vuonna 2008. Lisäksi liikelaitokset tekevät omille sisäisille tai ulkoisille asiakkailleen säännöllisesti asiakastyytyväisyysmittauksia. Tulosten perusteella lisätään asiakashyötyjä ja asiakasyhteistyötä panostamalla palvelujen laatuun ja kumppanuussuhteisiin. Kuntien edustajille, omistajille ja tilaajille, tehtiin ensimmäisen kerran asiakkuus-kysely keväällä 2008. Strateginen tavoite Hoidon saatavuus ja hoitoon pääsy Mittari ja tavoitearvo strategiakaudella Hoidon tarpeen arviointi on aloitettu 3 viikon kuluessa lähetteen saapumisesta. Hoitoon tai tutkimukseen pääsee viimeistään 6 kuukaudessa. Lasten- ja nuorisopsykiatriassa hoitoon pääsee 3 kuukauden kuluessa. Yli 6 kuukautta odottaneita ei hoitojonossa ole. Toteuma 2009 Tilikauden aikana hoitojono oli keskimäärin 72 päivää (68 päivää vuonna 2008). Yli 6 kuukautta jonottaneita oli 1 896 henkilöä (625 henkilöä vuonna 2008). Hoitojono lasten psykiatriseen hoitoon oli 59 päivää ja nuorten psykiatriseen hoitoon oli 64 päivää. Yli 6 kuukautta jonottaneita näihin hoitoihin oli 125 henkilöitä (260 henkilöä vuonna 2008). Potilastyytyväisyys Kunta-asiakkuus Vuonna 2008 käyttöönotettu asiakastyytyväisyyskysely toistetaan ja tavoitteena on arvosanan parantaminen. Vuonna 2008 käyttöönotettu asiakastyytyväisyyskysely toistetaan ja tavoitteena on arvosanan parantaminen. Potilaiden antama kokonaisarvosana oli 8,49 joka ylittää vuoden 2008 arvosanan (8,48). Omistajien ja tilaajien antama yleisarvosana oli 7,52 joka jäi hieman alle vuoden 2008 arvosanaa (7,54). Talous Vuorovaikutus kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon edustajien kanssa perustuu kumppanuuteen. HUS vastaa jäsenkuntiensa väestön palvelutarpeisiin ottamalla huomioon kuntien taloudelliset mahdollisuudet sekä noudattamalla kuntien omistajaohjausta. Valtuustokausittain ja yhteistyössä sairaanhoitopiirin kuntien kanssa laadittavassa terveydenhuollon palvelujen järjestämissuunnitelmassa sovittiin ensimmäisen kerran vuonna 2006 alueellisesta yhteistyöstä ja palvelujen yhteensovittamisesta toiminnallisiksi kokonaisuuksiksi. Järjestämissuunnitelman toteutumista arvioidaan ja tarvittaessa muutetaan vuosittain sairaanhoitopiirin ja sen jäsenkuntien yhteistyönä. Toimintojen vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta arvioidaan ja kustannukset pidetään hallinnassa, jotta jäsenkuntien asukaskohtaiset kustannukset eivät kasva. 14

Strateginen tavoite Asukaskohtaisten kustannusten hallinta Kustannusten hallinta Omaisuuserien hallinta Rahoitussuunnittelu Mittari ja tavoitearvo strategiakaudella Jäsenkuntien sairaalaindeksillä korjatut asukaskohtaiset kustannukset eivät kasva verrattuna vuoden 2008 tasoon. Toimintakulut ilman liikelaitoksia ovat enintään talousarvion mukaiset. Palvelutuotannon kannalta keskeisten omaisuuserien eli leikkaussalien käyttöaste on vuoden 2008 tasolla. Kannattavuuslaskentamalli kehitetty ja käyttöönotettu. Omavaraisuusaste on vähintään 40 % Toteuma 2009 Asukaskohtaiset kustannukset olivat 827,3 euroa joka on 2,1% korkeampi kuin vuoden 2008 kustannukset (810,6 euroa), ei tarvevakioitu. Vuoden 2009 toimintakulut ilman liikelaitoksia ylittivät talousarvion kulut 2,9%. Leikkausyksiköt ovat tehostaneet toimintaa, vaihtoajat ovat pääosin lyhentyneet, aamujen käynnistymisessä osittain tahmeutta. HYKS:in Silmäleikkausyksikön osalta silmälääkäripula heikentää käyttöastetta. HYKS:in Korvaleikkausyksikössä aamut alkavat ripeämmin, vaihtoaika nopeutunut. Investointien kannattavuuslaskentamalli käytetty ensimmäisen kerran vuoden 2010 budjetoinnissa. Jälkilaskenta toteutetaan vuoden 2010 aikana. Omavaraisuusaste oli 48,1% kuluneella tilikaudella (51,2% vuonna 2008). Prosessit ja rakenteet HUS:n toimintayksiköt hallitsevat omat toiminta- ja hoitoprosessinsa. Prosessikartassa (prosessien verkosto) esitetään kuntayhtymän toiminnan onnistumiselle tärkeät ja kriittiset avainprosessit. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköistä käsittelyä koskevan lain mukaan julkisen terveydenhuollon yksiköillä on velvollisuus liittyä valtakunnallisiin terveydenhuollon tietojärjestelmäpalveluihin (KanTa) 1.4.2011 mennessä. Hankkeessa KELA vastaa sähköisistä lääkemääräyksistä (eresepti), potilasasiakirjojen kansallisesti keskitetystä arkistosta (earkisto) ja kansalaisen katseluyhteydestä omiin tietoihin. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus vastaa varmennepalveluista ja Stakes terveydenhuollossa käytettävistä kansallisesti yhteisistä koodistoista ja koodistopalvelusta. KanTa-palvelujen teknisissä määrittelyissä on laadittu keskeiset periaatteet lääkemääräyksille, sähköiselle arkistoinnille, viestinvälitykselle, tunnistamiselle, sähköiselle allekirjoitukselle, suostumuksen hallinnalle, loki- ja valvontapalvelulle, hakemisto- ja rekisteröintipalvelulle sekä koodistopalvelun rajapinnalle. Kukin sairaanhoitopiiri ja kunta vastaa itse yksittäisten tietojärjestelmien liittämisestä Kan- Taan. KanTa-palvelujen käyttöönotoissa keskeisiä tehtäviä ovat mm. käyttöönottojen vaiheis- 15

tus, käyttöönottoaikataulujen koordinointi, yhteisen teknisen, toiminnallisen ja sopimuksiin liittyvän sekä tuotantovaiheen tukeen tarvittavan ohjeistuksen ja koulutusmateriaalin tuottaminen. Näitä toimintoja varten perustetaan organisaatioiden yhteinen hanketoimisto. HUS:n hallitus päätti 3.11.2008 osallistua yhteisen hanketoimiston perustamiseen ja toiminnan rahoittamiseen. Korkeatasoinen tutkimus luo uusia hoitomahdollisuuksia ja tukee hoitomenetelmien ja kuntoutuksen kehittämistä sekä parhaiden ja taloudellisimpien hoitokäytäntöjen omaksumista sekä innovatiivista tuotekehittelyä. Tutkimustyö ja opetukseen osallistuminen nostavat jatkuvasti henkilöstön osaamistasoa ja edistävät osaavan ja ammattitaitoisen työvoiman saantia. Verkostoitumalla ja muilla yhteistyömuodoilla aktivoidaan opetus- ja tutkimustoimintaa. HUS on lääkäreiden korkeatasoinen koulutuspaikka sekä terveydenhuoltoalan opiskelijoiden käytännön jaksojen laadukas harjoittelupaikka. Kolmannes Suomen erikoislääkäritutkinnoista suoritetaan Helsingin yliopistossa. Strateginen tavoite Prosessien hallinta Strategiset tietojärjestelmähankkeet Mittari ja tavoitearvo strategiakaudella Ydin- ja tukiprosessien kuvaaminen ja mallintaminen. Kansallisiin terveydenhuollon tietojärjestelmäpalveluihin (KanTa) liittyminen 2009 2011. Yhteisen hanketoimiston toimintaan osallistuminen. Toteuma 2009 Useiden prosessien kuvaukset tehty ja julkaistu HUS:n prosessien katselun portaalissa. Kaikki kuvaukset eivät vielä ole viety loppuun. Uranus-tuotteen kehittäminen on aloitettu yhteistyössä yliopistosairaanhoitopiirien kanssa. Versio 8.1. tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2011. Tuottavuuden kasvutavoite on 2-3 %/vuosi Syyskuun tiedot Kokonaiskustannukset/ henkilötyövuodet; 88 605 euroa Tuottavuuden parantaminen DRG-pistesumma/henkilötyövuodet; 124,8 DRG-pisteen hinta; 659,3 euroa Kokonaiskustannukset/ hoidettavana olleet eri henkilöt; 2839 euroa Toteutuneen työtunnin hinta 23,8 euroa 92 648 euroa 103,6 658,4 euroa 3 377 euroa (2 839 euroa vuonna 2008) 24,6 euroa 16

Strateginen tavoite Mittari ja tavoitearvo strategiakaudella Toteuma 2009 Tutkimustyö Opetustoiminta Tutkimusten lukumäärä /myönnettyjen tutkimuslupien lukumäärä (TIETU) HUS:n osuus yliopistosairaalakuntayhtymien yliopistotasoiseen terveystieteelliseen tutkimukseen saamasta tutkimus-evorahoituksesta 41,6 % Ammatillisen jatkokoulutuksen työjaksojen määrä HUS:n osuus yliopistosairaaloiden EVO:n koulutusmäärärahasta 28,4 Opiskelijatyytyväisyys kliinisen harjoittelun laatuun tulisi olemaan arvosanaltaan vähintään 8,0. 4,78 Toteutunut osuus oli 41,2%. Terveysalan opiskelijoiden kliinisen harjoittelujen viikkoja Husissa oli 18 000. Toteutunut osuus oli 28,8%. Toteutunut arvosana oli 8,28. Henkilöstö, kyvykkyys ja johtaminen HUS on hyvä työpaikka, jossa toimitaan yhteisten arvojen ja strategian mukaisesti. Avointa tiedonkulkua ja yhteistoimintaa kehitetään. Henkilökunnan osaamista tuetaan aktiivisella koulutuksella. Esimiehillä on riittävät tiedolliset ja taidolliset valmiudet, talousosaaminen, tietojärjestelmätuki sekä vastuulliset toimintatavat. Johtamisosaaminen lisää avointa vuorovaikutusta ja tiedonkulkua esimiesten ja henkilöstön välillä ja parantaa työilmapiiriä. Tavoitteena on jatkuvasti vahvistaa asiantuntevaa ja ihmisläheistä johtamiskulttuuria sekä tarjota erilaisia mahdollisuuksia johtamisen tietojen ja esimiestaitojen kartuttamiseen. Lähivuosien erityisenä haasteena on ammattitaitoisen henkilökunnan saatavuus. HUS panostaa työhyvinvoinnin ja rekrytoinnin kehittämiseen. Palkitsemisen kokonaisuus muodostuu HUS:ssa neljästä osa-alueesta, joita ovat kokonaispalkka, henkilöstöedut, organisaation kehitys ja positiivinen työympäristö. Kaikkien näiden osa-alueiden kehittämiseen panostetaan lähivuosina yhdessä henkilöstön kanssa. Osaava henkilökunta pidetään HUS:n palveluksessa henkilöstö- ja palkkapoliittisin keinoin. 17

Strateginen tavoite Henkilöstösuunnittelu Mittari ja tavoitearvo strategiakaudella Sairauspoissaolopäiviä on vähemmän kuin vuonna 2008. Henkilöstösuunnitteluprosessin tiiviimpi kytkeminen budjetointiprosessiin vuoden 2010 suunnitelmia tehtäessä. Toteuma 2009 14,7 pv (14,9 pv vuonna 2008). Henkilöstö- ja taloussuunnittelussa noudatettiin yhteistä aikataulua. Henkilöstön kannustaminen ja palkitseminen Kannustava palkitseminen Haastavan yleistaloudellisen tilanteen takia tulospalkkiojärjestelmää ei otettu käyttöön kliinisissä yksiköissä ja tulosalueilla. Liikelaitoksissa on käytössä tulospalkkiojärjestelmät. Henkilöstön kehittäminen Kehityskeskustelujen toteutumisaste on vähintään 80 %. Vähintään 80 % on kokenut kehityskeskustelut hyödyllisiksi. Johtamisvalmennushanke 2008 2010. Kehityskeskustelujen toteutumisaste oli 72,7%. 62,5% koki kehityskeskustelut hyödyllisiksi. Johtamisvalmennusta on järjestetty säännöllisesti, jatko-osio suunnitteilla. Työhyvinvointiohjelman vuodelle 2009 asetettujen tavoitteiden toteutuminen. Työhyvinvointia edistäviä toimenpiteitä on kehitetty hallituksen vahvistaman toimenpide-ehdotuksen mukaisesti. 18

4 HUS:N SAIRAANHOITOTOIMINTA 4.1 Jäsenkuntien palvelusuunnitelmat Jäsenkuntien ja HUS:n välisissä kuntaneuvotteluissa sovitaan kuntien väestölleen hankkimien palveluiden määrästä ja palvelusuunnitelmien euromääräisistä tilauksista. Kunnille esitettiin myös suunnittelukaudella toteutettavaksi suunnitellut toiminnalliset muutokset. Hallitus päätti 18.6.2008 vuoden 2009 talousarvion ja investointiohjelman valmistelun lähtökohdista seuraavaa: - vuoden 2009 kuntakohtaisten palvelusuunnitelmien laadinnan pohjana käytettiin tilinpäätösten 2006 ja 2007 toteutunutta keskimääräistä palvelutarvetta per asukas ikäryhmittäin. Kustannustasoa korjattiin palkkojen ja muiden toimintakulujen osalta 3,4 %:lla. Henkilösivukuluihin budjetoitiin vain 0,3 %:n korotus, koska työnantajan osuuden eläkemaksun ennakoitiin alenevan. - toiminnalliset muutosesitykset lisättiin/vähennettiin - palvelusuunnitelmiin sisältyi 2 %:n tuottavuusvaade - taloussuunnitelma ja investointiohjelma valmisteltiin siten, että kuntayhtymän omavaraisuusaste säilyy noin 50 %:ssa. Lisäksi hankeohjelma pyrittiin rajaamaan välttämättömiin ja toimintaa tehostaviin hankkeisiin. Suunniteltu investointitaso vuodelle 2009 oli 122,8 miljoonaa euroa. - kuntalaskutuskäytäntönä päätettiin säilyttää käytön mukainen laskutus. HUS-tason huhtikuussa 2009 laadittu laskennallinen palvelusuunnitelmaehdotus vuodelle 2009 jäsenkunnille oli 1 185,9 miljoonaa euroa. Kuntatarjousten pohjana käytettiin kuntien toteutunutta palveluiden käyttöä ja ehdotus perustui ikäryhmittäisiin euroa/asukas laskelmiin. Talousarviovalmistelun tavoitteena oli, että vuosikate = vuosipoistot. Sitovaksi tavoitteeksi asetettiin nollatulostavoite. Sairaanhoitoalueet kävivät kevään ja alkusyksyn aikana kuntaneuvottelut. Neuvotteluissa sovittiin myös sairaanhoitoaluekohtaisesti toiminnallisista muutoksista. Neuvottelujen perusteella palvelusuunnitelmien kokonaissummaksi muodostui 1 190,0 miljoonaa euroa. Palvelusuunnitelmiin sisältyivät jäsenkuntien väestölle suunnitellut seuraavat hoitopalvelumäärät: DRG-tuotteita 472 149, käyntituotteita 1 456 784 ja hoitopäivätuotteita 289 612. Jäsenkuntien ennakkolaskutus perustui kuntien kanssa tehtyjen palvelusuunnitelmien loppusummien perusteella kuukausittain perittyihin maksuihin. Laskutuksen tasaus palvelujen todellisen käytön mukaisesti tehtiin neljä kertaa vuodessa. Jäsenkuntien laskutusta oikaistiin perustumaan todelliseen käyttöön myös potilaiden VRK2-tarkistuksella, jolloin laskut kohdistuivat oikeille kotikunnille sekä tehtiin jäsenkuntien lisähyvitys/-veloitus kuntayhtymän alijäämän kattamiseksi. 4.2 Palvelusuunnitelmien toteutuminen Palvelusuunnitelmat ylittyivät kalliin hoidon tasaus mukaan lukien 3,9 %:lla, 46,5 miljoonalla eurolla. Palvelusuunnitelmien toteutuminen sairaanhoitoalueittain esitetään luvussa Palvelutuotannon tavoitteiden toteutuminen (13.4.). 19