Pohjois-Pohjanmaan kuntapäivä ajankohtaiskatsaus 12.3.2013 Oulu Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja Suomen Kuntaliitto
Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelman mukaan» uusien ja nykyisten tehtävien ja velvoitteiden lisäämistä ja laajentamista kunnille rajoitetaan ja niille osoitetaan yli puolet todellisista kustannuksista» arvioidaan mahdollisuudet vähentää kuntien velvoitteita Asiaa valmistelee kuntien tehtävien arviointityöryhmä, jonka toimikausi päättyy 30.5.2014. Hallitusohjelman mukaan» valtio-kunta neuvottelumenettelyä kehitetään niin, että kunnille mahdollisesti siirrettävien tai annettavien tehtävien kustannus- ja vaikutusarviointia parannetaan» peruspalveluohjelman pitkäjänteisyyttä, sitovuutta ja ohjausvaikutusta vahvistetaan tavoitteena kuntatalouden nykyistä parempi ennakointi 2
Hallituksen puolivälitarkastus Hallituksen puolivälitarkistuksessa päätettyä:» Rakennelain tavoitteet täyttäville kunnille annetaan lisää vastuuta ja toimintavapautta. Valtio tukee kuntia paikallisissa kokeiluissa, joissa kehitetään lähipalveluita, uusia tuloksellisempia toimintatapoja ja uusia hallinnon malleja sekä lähidemokratiaa. Linjaukset valmistellaan kehysriiheen.» Kehysriihessä päätetään linjauksista normitalkoiden jatkamiseksi ja asetetaan ministeriökohtaiset tavoitteet kuntien velvoitteiden vähentämiseksi. 3
Milloin vuonna 2012 voimassa olevat kuntien lakisääteiset tehtävät on ensimmäistä kertaa osoitettu kunnille 134 89 107 62 40 16 27 28 29 3 4
5
Lähtötilanne Uusia tehtäviä on säädetty kunnille jatkuvasti Kunnille säädettyjen tehtävien toteuttamistapaa koskevat velvoitteet ovat lisääntyneet jatkuvasti Kuntiin kohdistuva lisääntynyt norminanto ja normien kustannusvaikutusarvioiden pettäminen on yksi keskeinen syy kuntatalouden tilanteen heikkenemiseen 6
Kuntaliitokset vuosina 2000 2013 N = -132 N = 85 v. Kuntien lkm. Kuntien lkm:n vähentyminen -70-60 -50-40 -30-20 -10 vuosi Kuntaliitosten lkm. 10 20 30 40 2013 320-16 2013 11 2012 336 0 2012 0 2011 336-6 2011 6 2010 342-6 2010 4 2009 348-67 2009 32 2008 415-1 2008 1 2007 416-15 2007 14 2006 431-1 2006 1 2005 432-12 2005 10 2004 444-2 2004 1 2003 446-2 2003 2 2002 448 0 2002 0 2001 448-4 2001 3 2000 452 0 2000 0 7-70 -60-50 -40-30 -20-10 0 0 10 20 30 40
Hallitusohjelmien välille tarvitaan siltaa Toimintaa voi kehittää ilman kuntaliitostakin Kaksikielisyys tulisi kääntää voimavaraksi Demokratia ja sen vaje muuttavat muotoaan Palvelujen järjestämistavat eriytyvät moninaisuus säilyy Valtion linjauksiin kaivataan yhteneväisyyttä Liitokseen valmistuvia kuntia joudutaan paimentamaan Kunnat ovat erilaisia ja niiden ongelmat vaihtelevat 8. Ohjauksen koordinoimista 7. Strategista kehittämistä 6. Muutosten kirjavuutta Luottamus on merkittävä pääoma Yleistä optimikokoa ei voi määritellä 1. Kuntien erilaisuutta ARTTU-tutkimusohjelman oppeja kuntauudistukselle 5. Prosessilla merkitystä Henkilöstö on keskeinen voimavara Kunnan koko ja palveluyksikön koko ovat eri asioita 2. Kehityksen eriytymistä 3. Perustelujen puutteita 4. Todentamisen vaikeuksia Onko kehittämispotentiaalia ja saadaanko se käyttöön Kuntien eriytyvä kehitys jatkuu Samanlaisissa kunnissa on erilaisia kehityskulkuja Alussa fuusiokustannuksia - hyödyt pitkällä aikavälillä Uudistuksen nettohyödyt pitäisi kyetä perustelemaan Perustelut tehdään pienillä asioilla Perusteluissa tulevaisuus jätetään vähälle huomiolle Näkyvien säästöjen tuottaminen on vaikeaa 8 Lähde: Pentti Meklin & Marianne Pekola-Sjöblom (toim.) (2012). Parasta Artun mitalla II. Acta 242.
Väljyyttä selvitysalueisiin Miten vältetään mekaaniset selvitykset ja kielteinen lopputulos? Selvitysalueet tarjoavat hyvän viitekehyksen yhdistymisen hyötyjen ja haittojen pohdintaan. Kriteerien mukaiset, pinta-aloiltaan ja asukasmääriltään ennätyksellisen suuret kuntaliitokset saatetaan todeta käytännössä mahdottomiksi esitetyllä aikataululla. Osa kunnista saattaisi olla valmiita selvitysalueita pienempiin liitoksiin. Kuntarakenteen luontainen muutoksen turvaamiseksi ehdotettuja keinoja tulisi arvioida vielä uudelleen kuntalähtöisen uudistamisen pohjalta. 9
Valtionosuusuudistus Perustuslaillinen selvittäminen, miten rahoitusperiaate toteutuu (valtionosuusleikkaukset) ei kuulunut toimeksiantoon/puuttuu Selvitysmiehen ehdotus mm. Laskennallisuus Kustannustenjaon tarkistusten nopeutus Määräytymistekijöiden vähennys Yleiskatteellisuus, selkeä ei korvamerkityille valtionosuuksille Askel kuntaliitosneutraalimpaan suuntaan Toisen asteen koulutus mahdollisesti yhden putken malliin Ammattikorkeakoulujen rahoitus valtiolle leikkaamalla OKM:n valtionosuuksista Tasausrajan nosto kannustavasti Työpaikkaomavaraisuus korvaa taajamarakennekorotuksen (22 kuntaa) Harkinnanvaraisesta rahoitusavustuksesta ei mainintaa Sairastavuuskerroin ja ikäluokkapainot ovat vielä valmisteltavina 10
Sote-uudistuksen palvelutavoite Kunnat ja sote-alueet pystyvät laajasti ja pääosin vastaaman sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta sekä tuloksekkaasta kehittämistyöstä Yksityinen ja kolmas sektori täydentävät kuntien palveluja Vahvistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon sisäistä sekä kunnan muun päätöksenteon välistä integraatiota Parannetaan väestön yhdenvertaista pääsyä oikea-aikaisiin ja tarpeenmukaisiin palveluihin Vahvistetaan palvelu- ja hoitopolkujen toimivuutta Vähennetään tarpeetonta päällekkäisyyttä Turvataan kielelliset perusoikeudet 11
Järjestämisvastuun sisältö Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä Tähän sisältyy vastuu:» Väestön hyvinvoinnista ja terveydestä, sen seurannasta ja edistämisestä» Julkisen vallan käytöstä sosiaali- ja terveydenhuollossa» Palvelutarpeen selvittämisestä» Yhdenvertaisesta saatavuudesta» Tuotantotavasta päättämisestä» Tuotannon laadusta, seurannasta ja valvonnasta» Järjestämiseen liittyvästä rahoituksesta» Voimavarojen tehokkaasta kohdentamisesta» Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä 12
Järjestämisvastuun toteuttamisen edellytykset Järjestämisvastuussa olevalla taholla on oltava:» Itsenäinen valmistelu-, päätöksenteko- ja toimeenpanokyky» Mahdollisuus tuotantotapojen valintaan» Mahdollisuus poliittisesti arvotettuihin linjausvalintoihin» Kyky vertikaaliseen ja horisontaaliseen yhteistyöhön» Kyky rahoittaa merkittävä osa sotesta omalla tulorahoituksellaan» Riittävä väestöpohja ennustettavuuden kannalta» Kyky ohjata kokonaisuutta 13 12.3.2013 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma
Sosiaali- ja terveystoimen ratkaisun väestöluokittelu 1.1.2013 Kunnan ratkaisun väestöpohja on alle 20 000 asukasta, 98 kuntaa Kunnan ratkaisun väestöpohja on yli 20 000 asukasta, mutta alle 50 000 asukasta, 153 kuntaa Kunnan ratkaisun väestöpohja on yli 50 000 asukasta, 53 kuntaa Ahvenanmaa, 16 kuntaa Kuntien välinen yhteistoiminta MML, 2012 14
Lääkärimäärän lisäys 1998 2008 Sairaalat 21% Terveyskeskukset 5% Työterveyshuolto 73% Yksityisvastaanotot 58% 15
Asiakaspalvelujen ostot yksityisiltä; Osuus käyttökustannuksista 1) 1997 ja 2010, % Tehtäväluokka: Sosiaali- ja terveystoimi yht. Lastensuojelun laitos- ja perhehoito sekä muut lasten ja perheiden palv. 4,6 10,8 17,8 44,4 Päihdehuolto 31,9 40,0 Muut vanhusten ja vamm. palv. 2) 21,8 33,4 Vammaisten laitospalvelut sekä vammaisten työllistämistoiminta 10,9 15,2 Vanhusten laitospalvelut Perusterveydenhuollon hammash. 0,8 8,8 8,2 7,2 1997 2011 Perusterveydenhuolto pl. hammash. 1,9 5,5 Kotipalvelu 4,4 5,3 Erikoissairaanhoito Lasten päivähoito 1,7 3,8 3,2 3,2 0 10 20 30 40 50 % 1) Käyttökustannukset = toimintamenot (ml. sisäiset erät) + poistot + vyörytyserät. 2) mm. vanhusten ja vammaisten päivähoito, päivä-/palvelukeskukset, palvelutalot, ryhmäkodit ja muut vanhusten ja vammaisten asumispalvelut, vanhusten ja vammaisten perhehoito, vammaisetuudet sekä omaishoidon tuki 16 Lähde: Tilastokeskus
Uusi perustaso» Riittävä väestöpohja on vähintään 50 000 100 000» Sote-integraatio mahdollista sekä laajempi perustaso» 20 000 asukkaan kunnilla olisi osittainen järjestämisvastuu» Lakisääteinen velvollisuus kuulua sotealueeseen» Vaativampiin palveluihin tarvitaan sopimusyhteistyötä ja erva-yhteistyötä» Tavoitteena alueellinen eheys 17
Viisi sosiaali- ja terveydenhuollon erityisvastuualuetta (erva) Pääsääntöisesti ei omaa palvelutuotantoa» Keskitettävien erityisen vaativien palvelujen tuottamisesta ervaalueittain sovittaisiin tarvittaessa Työryhmän näkemyksen mukaan järjestämisvastuu on kaksiportaisessa järjestelmässä sama maan kaikissa osissa 18
Palvelujen yhdenvertaisuuden tavoittelun ja kunnallisen itsehallinnon välinen ristiriita Alueiden välinen yhdenvertaisuus (samanlaiset palvelut saatavilla koko maassa) Kunnallinen itsehallinto (kuntien erilaisuuden hyväksyminen, mahdollisuus sopeuttaa toiminta vallitseviin olosuhteisiin, kuntakohtaiset ratkaisut ja toimintatavat) 19
20