Neurologia-seminaari: Käytöksen muutos muistisairaus vai muuta?

MUSIIKIN VOIMA Neurologia-seminaari: Käytöksen muutos muistisairaus vai muuta? Biomedicum, 22.5.2014 Kognitiivinen neurotiede-kurssi 8.2.2012 Teppo Teppo SärkämöMusiikki Särkämö, PsT, psykologi, ja tutkija aivot Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö yksikkö (CBRU), (CBRU) Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto Monitieteisen Helsingin yliopisto musiikintutkimuksen huippuyksikkö, Jyväskylän teppo.sarkamo@helsinki.fi yliopisto teppo.sarkamo@helsinki.fi MUUTOS VÄESTÖN ODOTETUSSA ELINIÄSSÄ 1950-2100 United Nations (2011) World Population Prospects 1

MUUTOKSET AIVOHALVAUKSEN JA DEMENTIAN ESIINTYVYYDESSÄ Aivohalvauksen esiintyvyys kasvaa Euroopassa n. 40 % vuosina 2000-2025 Dementian esiintyvyys kasvaa maailmassa n. 75 % vuosina 2010-2030 Truelsen ym. (2006) Eur J Neurology Alzheimer s Disease International (2009) World Alzheimer Report 2

MIKSI MUSIIKKI KUNTOUTTAA? 1) Musiikin prosessointi aivoissa on erittäin laaja-alaista ja hajautettua 3

MUSIIKKI AIVOISSA: AMUSIA Amusialla tarkoitetaan synnynnäistä (congenital) tai aivovaurion aiheuttamaa (acquired) vakavaa häiriö musiikin havaitsemisessa tai tuottamisessa YLEISIMMÄT AMUSIAN AIHEUTTAVAT LEESIOALUEET Stewart ym. (2006) Brain MUSIIKKI AIVOISSA: AMUSIA Amusialla tarkoitetaan synnynnäistä (congenital) tai aivovaurion aiheuttamaa (acquired) vakavaa häiriö musiikin havaitsemisessa tai tuottamisessa RAKENTEELLISET POIKKEAMAT SYNNYNNÄISESSÄ AMUSIASSA AIVOKUOREN PAKSUUS ARCUATE FASCICULUS -RATA Terve verrokki Amusia-henkilö Hyde ym. (2007) J Neurosci Loui ym. (2009) J Neurosci 4

MUSIIKKI AIVOISSA: TERVEET KOEHENKILÖT Särkämö & Huotilainen (2012) Suomen Lääkärilehti TALAMUS KUULO Särkämö & Huotilainen (2012) Suomen Lääkärilehti AIVORUNKO (ALEMPI NELIKUKKULA) MUSIIKIN AKUSTISTEN PERUSPIIRTEIDEN KÄSITTELY (MM. TAAJUUS, KESTO, VOIMAKKUUS) Binder ym. (2000) Cereb Cortex, Giraud ym. (2000) J Neurophysiol, Griffiths ym. (1998, 2001) Nat Neurosci, Hall ym. (2002) Cereb Cortex, Hart ym. (2002) Hear Res, Hyde ym. (2008) Neuropsychologia, Jamison ym. (2006,) Cereb Cortex, Jäncke ym. (1998) Neuropsychologia, Musacchia ym. (2007) PNAS, Pantev ym. (1988) Electroenceph Clin Neurophysiol (1998) Nature, Romani ym. (1982) Science, Patterson ym. (2002) Neuron, Schönwiesner ym. (2005) Eur J Neurosci, Sinex ym. (2003) Hear Res; Tervaniemi ym. (2006) J Neurosci, Warren ym. (2002) Neuron, Wong ym. (2007) Nat Neurosci, Zatorre & Belin (2001) Cereb Cortex; katsauksia: Hall ym. (2003) Audiol Neurootol, Kraus & Nicol (2005) TICS, Skoe & Kraus (2010) Ear Hear, Näätänen ym. (2001) TICS, Tervaniemi (2001) Ann N Y Acad Sci, Zatorre ym. (2002) TICS 5

PÄÄLAKILOHKON ALAOSA PREMOTORINEN TALAMUS ETUOTSALOHKON SISÄOSA PLANUM TEMPORALE ALEMPI OTSALOHKOPOIMU YLEMPI OHIMOLOHKOPOIMU KUULO Särkämö & Huotilainen (2012) Suomen Lääkärilehti AIVORUNKO (ALEMPI NELIKUKKULA) MUSIIKIN AKUSTISTEN PERUSPIIRTEIDEN KÄSITTELY (MM. TAAJUUS, KESTO, VOIMAKKUUS) MUSIIKIN KORKEAMPIEN PIIRTEIDEN KÄSITTELY (MM. HARMONIA, INTERVALLIT, RYTMI) Alluri ym. (2012) NeuroImage, Brown & Martinez (2007) Brain Cogn, de Manzano & Ullén (2012) NeuroImage, Grahn & Rowe (2009) J Neurosci, Herdener ym. (2012) Cereb Cortex, Janata ym. (2002) Science, Koelsch ym. (2002, 2005) NeuroImage; Levitin & Menon (2003) NeuroImage, Maess ym. (2001) Nat Neurosci, Patterson ym. (2002) Neuron, Ruiz ym. (2009) Hum Brain Map, Sammler ym. (2013) Cortex, Tillmann ym. (2003) Cogn Brain Res (2006) NeuroImage, Zatorre ym. (1994) J Neurosci; katsauksia: Koelsch & Siebel (2005) TICS, Koelsch (2011) Front Psychol; Patel (2003) Nat Neurosci PÄÄLAKILOHKON ALAOSA PREMOTORINEN DORSOLATERAALINEN ETUOTSALOHKON TALAMUS PIHTIPOIMU ETUOTSALOHKON SISÄOSA PLANUM TEMPORALE ALEMPI OTSALOHKOPOIMU YLEMPI OHIMOLOHKOPOIMU KUULO Särkämö & Huotilainen (2012) Suomen Lääkärilehti AIVORUNKO (ALEMPI NELIKUKKULA) MUSIIKIN AKUSTISTEN PERUSPIIRTEIDEN KÄSITTELY (MM. TAAJUUS, KESTO, VOIMAKKUUS) MUSIIKIN KORKEAMPIEN PIIRTEIDEN KÄSITTELY (MM. HARMONIA, INTERVALLIT, RYTMI) MUSIIKIN SEURAAMINEN AJASSA (TYÖMUISTI, TARKKAAVAISUUS) Brown & Martinez (2007) Brain Cogn, Ellis ym. (2012) NeuroImage, Gaab ym. (2003) NeuroImage, Green ym. (2012) Neurol Res Int, Griffiths ym. (1999) NeuroReport, Konoike ym. (2012) NeuroImage, Janata ym. (2002) Cogn Aff Behav Neurosci, Jerde ym. (2011) NeuroImage, Rogalsky e al. (2012) J Neurosci, Schulze & Koelsch (2011) Hum Brain Map, Uhlig ym. (2013) NeuroImage, Zatorre ym. (1994) J Neurosci 6

PÄÄLAKILOHKON ALAOSA PREMOTORINEN DORSOLATERAALINEN ETUOTSALOHKON HIPPOKAMPUS TALAMUS PIHTIPOIMU ETUOTSALOHKON SISÄOSA KULMAPOIMU PRECUNEUS PLANUM TEMPORALE ALEMPI OTSALOHKOPOIMU YLEMPI OHIMOLOHKOPOIMU KUULO KESKIMMÄINEN OHIMOLOHKOPOIMU Särkämö & Huotilainen (2012) Suomen Lääkärilehti AIVORUNKO (ALEMPI NELIKUKKULA) MUSIIKIN AKUSTISTEN PERUSPIIRTEIDEN KÄSITTELY (MM. TAAJUUS, KESTO, VOIMAKKUUS) MUSIIKIN KORKEAMPIEN PIIRTEIDEN KÄSITTELY (MM. HARMONIA, INTERVALLIT, RYTMI) MUSIIKIN SEURAAMINEN AJASSA (TYÖMUISTI, TARKKAAVAISUUS) MUSIIKIN TUNNISTAMINEN JA MUISTOJEN MIELEENPALAAMINEN (SEMANTTINEN JA EPISODINEN MUISTI) Ford ym. (2011) Neuropsychologia, Groussard ym. (2010) NeuroImage, Janata (2009) Cereb Cortex, Peretz ym. (2009) Ann N Y Acad Sci, Plailly ym. (2007) Cereb Cortex Platel ym. (2003) NeuroImage, Saito ym. (2012) PLoS One, Satoh ym. (2006) Am J Neuroradiol, fmri-koe musiikin tunnistamisesta US Billboard Top 100 hittien tuttuus ja niiden herättämät muistot ovat yhteydessä aktivaatioon etuotsalohkon sisä- ja alaosissa, premotorisilla alueilla sekä insulassa, ohimolohkolla (PT) ja päälakilohkossa (kulmapoimu). Janata (2009) Cereb Cortex 7

SOMATOSENSORINEN PÄÄLAKILOHKON ALAOSA MOTORINEN PREMOTORINEN DORSOLATERAALINEN ETUOTSALOHKON HIPPOKAMPUS TALAMUS PIHTIPOIMU ETUOTSALOHKON SISÄOSA TYVITUMAKKEET KULMAPOIMU PRECUNEUS PLANUM TEMPORALE ALEMPI OTSALOHKOPOIMU PIKKUAIVOT KUULO YLEMPI OHIMOLOHKOPOIMU KESKIMMÄINEN OHIMOLOHKOPOIMU Särkämö & Huotilainen (2012) Suomen Lääkärilehti AIVORUNKO (ALEMPI NELIKUKKULA) MUSIIKIN AKUSTISTEN PERUSPIIRTEIDEN KÄSITTELY (MM. TAAJUUS, KESTO, VOIMAKKUUS) MUSIIKIN KORKEAMPIEN PIIRTEIDEN KÄSITTELY (MM. HARMONIA, INTERVALLIT, RYTMI) MUSIIKIN SEURAAMINEN AJASSA (TYÖMUISTI, TARKKAAVAISUUS) MUSIIKIN TUNNISTAMINEN JA MUISTOJEN MIELEENPALAAMINEN (SEMANTTINEN JA EPISODINEN MUISTI) MUSIIKIN TAHTIIN LIIKKUMINEN, SOITTAMINEN JA LAULAMINEN (MOTORISET TOIMINNOT) Bangert ym. (2006) NeuroImage, Baumann ym. (2007) Brain Res, Bengtsson ym. (2009) Cortex, Chen ym. (2008) Cereb Cortex (2012) NeuroImage, D'Ausilio ym. (2006) Eur J Neurosci, de Manzano & Ullén, (2012) NeuroImage, Haueisen and Knosche (2001) J Cogn Neurosci, Jungblut ym. (2012) Restor Neurol Neurosci, Kleber ym. (2007) NeuroImage, Kokal ym. (2011) PLoS One, Konoike ym. (2012) NeuroImage, Krause ym. (2010) NeuroImage, Lahav ym. (2007) J Neurosci, Perry ym. (1999) NeuroReport, Wilson ym. (2011) Hum Brain Map, Zarate ym. (2008) NeuroImage (2010) PLoS One katsaus: Zatorre ym. (2007) Nat Neurosci SOMATOSENSORINEN PÄÄLAKILOHKON ALAOSA KULMAPOIMU PLANUM TEMPORALE PIKKUAIVOT MOTORINEN KUULO PREMOTORINEN ALEMPI OTSALOHKOPOIMU YLEMPI OHIMOLOHKOPOIMU KESKIMMÄINEN OHIMOLOHKOPOIMU Särkämö & Huotilainen (2012) Suomen Lääkärilehti DORSOLATERAALINEN ETUOTSALOHKON PRECUNEUS HIPPOKAMPUS TALAMUS AIVORUNKO (ALEMPI NELIKUKKULA) MUSIIKIN AKUSTISTEN PERUSPIIRTEIDEN KÄSITTELY (MM. TAAJUUS, KESTO, VOIMAKKUUS) MUSIIKIN KORKEAMPIEN PIIRTEIDEN KÄSITTELY (MM. HARMONIA, INTERVALLIT, RYTMI) MUSIIKIN SEURAAMINEN AJASSA (TYÖMUISTI, TARKKAAVAISUUS) PIHTIPOIMU ETUOTSALOHKON SISÄOSA MUSIIKIN TUNNISTAMINEN JA MUISTOJEN MIELEENPALAAMINEN (SEMANTTINEN JA EPISODINEN MUISTI) MUSIIKIN TAHTIIN LIIKKUMINEN, SOITTAMINEN JA LAULAMINEN (MOTORISET TOIMINNOT) MUSIIKIN HERÄTTÄMÄT EMOOTIOT JA MIELIHYVÄ VENTRAALINEN TEGMENTAALIALUE TYVITUMAKKEET Baumgartner ym. (2006) Int J Psychophysiol, Berns ym. (2010) NeuroImage, Blood ym. (1999) Nat Neurosci, Blood & Zatorre (2011) PNAS, Brown ym. (2004) NeuroReport, Brattico ym. (2011) Front Psychol, Chapin ym. (2011) PLoS One, Flores-Gutiérrez ym. (2007) Int J Psychophysiol, Koelsch ym. (2006) Hum Brain Map (2012) NeuroImage, Menon & Levitin (2005) NeuroImage, Mitterschiffthaler, ym. (2007) Hum Brain Map, Montag ym (2011) Behav Brain Res, Osuch ym. (2009) NeuroReport, Pereira ym. (2011) PLoS One, Salimpoor ym. (2011) Nat Neurosci (2013) Science, Trost ym. (2012) Cereb Cortex, Wong ym. (2011) J Cogn Neurosci katsauksia: Brattico ym. (2013) Front Psychol, Koelsch (2010) TICS, Zatorre (2005) Nature INSULA ACCUMBENS-TUMAKE ORBITOFRONTAALINEN MANTELITUMAKE 8

Astor Piazzolla Adios Nonini MIKSI MUSIIKKI KUNTOUTTAA? 2) Musiikki vaikuttaa emootioihin, mielialaan ja vireystilaan useiden aivojen kemiallisten järjestelmien kautta dopamiini ja opioidit (mielihyvä, palkitsevuus, motivaatio) kortisoli ja noradrenaliini (stressi ja vireys) beetaendorfiini ja oksitosiini (mielihyvä, sosiaalinen affiliaatio) META-ANALYYSI MUSIIKIN HERÄTTÄMIEN TUNTEIDEN PROSESSOINNISTA AIVOISSA Koelsch (2014) Nature Reviews Neuroscience Control group (n = 17)Audio book group (n = 19)Music group (n = 19) 9

MIKSI MUSIIKKI KUNTOUTTAA? 3) Musiikin harrastaminen muokkaa aivojen rakennetta ja toimintaa Rikastettu ääniympäristö parantaa oppimista ja muistia, neuronien haaroittumista ja synaptista plastisiteettia kuuloaivokuorella, dopamiinin erittymistä tyvitumakkeissa ja hermokasvutekijöiden määrää sekä uusien hermosolujen syntyä hippokampuksessa Angelucci ym., 2007; Bose ym., 2010; Chaudhury & Wadhwa, 2009; Chikahisa ym., 2006; Feduccia ym., 2008; Kim ym., 2006; Nichols ym., 2007; Sutoo ym., 2004, 2011; Xu ym., 2007 STANDARDI YMPÄRISTÖ RIKASTETTU YMPÄRISTÖ Bose ym. (2010) Synapse MIKSI MUSIIKKI KUNTOUTTAA? 3) Musiikin harrastaminen muokkaa aivojen rakennetta ja toimintaa Pitkäkestoinen soittotaidon harjoittelu kehittää kognitiivisia taitoja (tarkkaavuus, toiminnanohjaus, päättely, muisti), tehostaa aivojen kuulo- ja liikealueiden toimintaa sekä lisää otsa-, ohimo- ja päälakilohkoalueiden ja niitä yhdistävien valkean aineen ratojen tilavuutta Anvari ym., 2002; Bengtsson ym., 2005; Chan ym., 1998; Elbert ym., 1995; Gardiner ym., 1996; Gaser & Schlaug, 2003; Halwani ym., 2011; Hyde ym., 2009; Meister ym., 2005; Moreno ym., 2011; Pantev ym., 1998; Schellenberg, 2004; Schneider ym., 2002; Tervaniemi ym., 2001; Wong ym., 2007 Gaser & Schlaug (2003) J Neurosci Hyde ym. (2009) J Neurosci 10

MUSIIKIN KÄYTTÖ AIVOHALVAUSKUNTOUTUKSESSA Musiikin rytmin käyttö motorisessa kuntoutuksessa voi parantaa kävelykykyä sekä hemipareettisen käden liikkeiden kontrollointia Bradt ym. (2010) Cochrane Database Syst Rev, Jeong ym. (2007) Appl Nurs Res, Schauer & Mauritz (2003) Clin Rehabil, Thaut ym. (1997) J Neurol Sci (2002) Neuropsychologia (2007) Neurorehabil Neural Repair MUSIIKIN KÄYTTÖ AIVOHALVAUSKUNTOUTUKSESSA Musiikin rytmin käyttö motorisessa kuntoutuksessa voi parantaa kävelykykyä sekä hemipareettisen käden liikkeiden kontrollointia Motorinen harjoittelu rummuilla tai kosketinsoittimella voi parantaa käden liikkeiden nopeutta ja tarkkuutta sekä päivittäisistä motorisista tehtävistä suoriutumista Altenmüller ym. (2009) Ann N Y Acad Sci, Amengual ym. (2013) PLoS One, Fujioka ym. (2012) Ann N Y Acad Sci, Rojo ym. (2011) Brain Inj, Rodriguez-Fornells ym. (2012) Ann N Y Acad Sci, Schneider ym. (2009) J Neurol (2010) Music Percept, Villeneuve & Lamontagne (2013) Stroke Res Treat 11

MUSIIKIN KÄYTTÖ AIVOHALVAUSKUNTOUTUKSESSA Musiikin rytmin käyttö motorisessa kuntoutuksessa voi parantaa kävelykykyä sekä hemipareettisen käden liikkeiden kontrollointia Motorinen harjoittelu rummuilla tai kosketinsoittimella voi parantaa käden liikkeiden nopeutta ja tarkkuutta sekä päivittäisistä motorisista tehtävistä suoriutumista Puheen harjoittaminen laulumaisella intonaatiolla ja motorisella rytmityksellä (melodinen intonaatioterapia) voi parantaa afasiasta kärsivien potilaiden spontaania puheen tuottamista, artikulointia ja sanojen löytämistä Conklyn ym. (2012) J Speech Lang Hear Res, Schlaug ym. (2008) Music Percept (2009) Ann N Y Acad Sci, Stahl ym. (2011) Brain (2013) Front Hum Neuroci, Vines ym. (2011) Front Psychol, Yamaguchi ym. (2012) Int J Rehabil Res, Zipse ym. (2012) Ann N Y Acad Sci, katsauksia: Schlaug ym. (2010) Future Neurol, Norton ym. (2009) Ann N Y Acad Sci, Wan& Schlaug (2010) Neuroscientist MUSIIKIN KÄYTTÖ AIVOHALVAUSKUNTOUTUKSESSA Musiikin rytmin käyttö motorisessa kuntoutuksessa voi parantaa kävelykykyä sekä hemipareettisen käden liikkeiden kontrollointia Motorinen harjoittelu rummuilla tai kosketinsoittimella voi parantaa käden liikkeiden nopeutta ja tarkkuutta sekä päivittäisistä motorisista tehtävistä suoriutumista Puheen harjoittaminen laulumaisella intonaatiolla ja motorisella rytmityksellä (melodinen intonaatioterapia) voi parantaa afasiasta kärsivien potilaiden spontaania puheen tuottamista, artikulointia ja sanojen löytämistä Musiikin kuunteleminen voi hetkellisesti parantaa tarkkaavaisuuden suuntaamista vasemmalle neglect-potilailla Chen ym. (2013) Brain Inj, Hommel ym. (1990) Arch Neurol, Soto ym. (2009) PNAS, Tsai ym. (2013) NeuroRehabilitation 12

MUSIIKIN KÄYTTÖ AIVOHALVAUSKUNTOUTUKSESSA Musiikin rytmin käyttö motorisessa kuntoutuksessa voi parantaa kävelykykyä sekä hemipareettisen käden liikkeiden kontrollointia Motorinen harjoittelu rummuilla tai kosketinsoittimella voi parantaa käden liikkeiden nopeutta ja tarkkuutta sekä päivittäisistä motorisista tehtävistä suoriutumista Puheen harjoittaminen laulumaisella intonaatiolla ja motorisella rytmityksellä (melodinen intonaatioterapia) voi parantaa afasiasta kärsivien potilaiden spontaania puheen tuottamista, artikulointia ja sanojen löytämistä Musiikin kuunteleminen voi hetkellisesti parantaa tarkkaavaisuuden suuntaamista vasemmalle neglect-potilailla Musiikkiterapia voi vähentää masentuneisuutta ja ahdistuneisuutta sekä lisätä sosiaalista vuorovaikutusta ja osallistumista kuntoutukseen Jeong ym. (2007) Appl Nurs Res, Jun ym. (2013) J Clin Nurs, Magee ym. (2002) J Music Ther, (2006) Disabil Rehabil, Nayak ym. (2000) Rehabil Psychol SUOMALAISTUTKIMUS: MUSIIKIN KUUNTELUN VAIKUTUS AIVOHALVAUKSESTA TOIPUMISEEN AIKA 1 vko aivoinfarktipotilaat (n = 55) neuropsykologinen testaus, MEG & MRI satunnaistaminen kolmeen ryhmään MUSIIKKIRYHMÄ (n = 19) tavallinen hoito + mielimusiikin kuuntelu ÄÄNIKIRJARYHMÄ (n = 19) tavallinen hoito + äänikirjojen kuuntelu KONTROLLIRYHMÄ (n = 17) tavallinen hoito 3 kk 6 kk neuropsykologinen testaus & MEG neuropsykologinen testaus, MEG & MRI 13

MUSIIKIN KUUNTELUN VAIKUTUS KOGNITIIVISEEN KUNTOUTUMISEEN AIVOHALVAUKSEN JÄLKEEN Musiikin kuuntelu paransi potilaiden kielellisenmuistin jatarkkaavuuden suuntaamisen kuntoutumista Control group (n = 17)Audio book group (n = 19)Music group (n = 19) Särkämö ym. (2008) Brain MUSIIKIN KUUNTELUN VAIKUTUS EMOTIONAALISEEN TOIPUMISEEN AIVOHALVAUKSEN JÄLKEEN Musiikin kuuntelu vähensi aivohalvauksen jälkeistä masennusta ja sekavuutta Profile of Mood States (POMS) Control group (n = 17)Audio book group (n = 19)Music group (n = 19) Särkämö ym. (2008) Brain 14

MUSIIKIN KUUNTELUN VAIKUTUS EMOTIONAALISEEN TOIPUMISEEN AIVOHALVAUKSEN JÄLKEEN Kielellisen muistin kuntoutuminen korreloi masentuneisuuden ja sekavuuden vähentymiseen musiikin kuuntelijoilla Control group (n = 17)Audio book group (n = 19)Music group (n = 19) Särkämö & Soto (2012) Ann N Y Acad Sci MUSIIKIN KUUNTELUN KOKEMUKSELLINEN VAIKUTUS AIVOHALVAUKSESTA TOIPUMISEEN ÄÄNIKIRJARYHMÄ Tarinoiden kuunteleminen on aina kivaa. Tarina Juurakon Huldasta oli niin hauska! Äänikirjat ovat niin mielenkiintoisia. Ne tuovat mieleen lapsuuden muistot, nuoruuden maiseman. Muistan kun kuuntelimme Suomisen perhettä ja muita kuunnelmia sota-aikana. Muistan myös isäni tarinat noilta ajoilta. Forsblom ym. (2010) Music Med MUSIIKKIRYHMÄ Kun kuuntelin musiikkia sairaalassa, niin nukahdin heti. Oli hienoa, että musiikin avulla pystyi rentoutumaan. Kun laitan musiikin päälle, minun ei tarvitse ajatella tätä aivohalvausta tai muita surullisia asioita koko ajan. Kokeilimme jopa tanssia kotona. Rokataan beibi niin kuin silloin ennen! Ihme, että pystyin siihen vielä. Kaiken tämän elämäni murheen keskellä musiikki tuo iloa ja nautintoa. Aiemmin en löytänyt sanoja tai voinut keskittyä lukemiseen. Nyt kuuntelen musiikkia ennen kuin aloitan. Se auttaa. Tämä on erinomainen menetelmä. Alussa tunsin oloni niin sekavaksi sairaalassa. Musiikki oli kuin avain, joka avasi minut. 15

MUSIIKIN KUUNTELUN VAIKUTUS AIVOJEN TOIPUMISEEN: MAGNETOENKEFALOGRAFIA (MEG) Musiikin ja äänikirjojen kuuntelu lisäsi aivoissa äänenkorkeuden muutoksille syntyvän poikkeavuusvasteen (MMN) voimakkuutta oikealla aivopuoliskolla Äänikirjojen kuuntelu voimisti myös äänen keston muutoksille syntyvää MMNvastetta oikealla aivopuoliskolla Särkämö ym. (2010) J Cogn Neurosci MUSIIKIN KUUNTELUN VAIKUTUS AIVOJEN TOIPUMISEEN: MRI-DATAN VOKSELIPOHJAINEN MORFOMETRIA (VBM) Vasemman aivopuoliskon vaurion jälkeen musiikin kuuntelu lisäsi harmaan aineen tilavuutta vaurioalueen ulkopuolisilla etuotsalohkon alueilla (vas. ja oik. ylempi otsalohkopoimu) ja limbisillä alueilla (vas. pihtipoimun etuosa, oik. ventraalinen tyvitumake) Särkämö ym. (2014) Front Hum Neurosci 16

MUSIIKIN KUUNTELUN VAIKUTUS AIVOJEN TOIPUMISEEN: MRI-DATAN VOKSELIPOHJAINEN MORFOMETRIA (VBM) Muutokset etuotsalohkolla korreloivat muistin, tarkkaavuuden ja kielellisten toimintojen kuntoutumiseen ja muutokset limbisillä alueilla korreloivat negatiivisen mielialan vähentymiseen Särkämö ym. (2014) Front Hum Neurosci MUSIIKIN KÄYTTÖ DEMENTIAKUNTOUTUKSESSA Musiikkiharrastukset (tanssi, soittaminen) ovat vanhuusiällä yhteydessä parempaan fyysiseen terveyteen, psyykkiseen hyvinvointiin ja kognitiiviseen toimintakykyyn (mm. toiminnanohjaus, työmuisti) Bugos ym. (2007) Aging Ment Health, Cohen ym. (2006) Gerontologist, Kattenstroth ym. (2010) Front Aging Neurosci, Skingley & Bungay (2010) Br J Community Nurs, Verghese ym. (2003) N Engl J Med 17

Säännöllinen soitto- tai tanssiharrastus oli 5 v. seurannassa yhteydessä pienentyneeseen riskiin sairastua dementiaan yli 75-vuotiailla terveillä vanhuksilla (n = 469) Verghese ym. (2003) New Engl J Med MUSIIKIN KÄYTTÖ DEMENTIAKUNTOUTUKSESSA Musiikkiharrastukset (tanssi, soittaminen) ovat vanhuusiällä yhteydessä parempaan fyysiseen terveyteen, psyykkiseen hyvinvointiin ja kognitiiviseen toimintakykyyn (mm. toiminnanohjaus, työmuisti) Alzheimerin tautia sairastavat vanhukset kykenevät usein havaitsemaan musiikkia ja sen välittämiä tunteita sekä tunnistamaan tuttua musiikkia ja muistamaan tuttujen laulujen sanoja Cuddy ym. (2005) Med Hypotheses, Drapeau ym. (2009) Ann N Y Acad Sci, Johnson ym. (2010) Cogn Behav Neurol, Prickett & Moore (1991) J Music Ther, Samson ym. (2009) Ann N Y Acad Sci, Vanstone & Cuddy (2010) Aging Neuropsychol Cogn 18

MUSIIKIN KÄYTTÖ DEMENTIAKUNTOUTUKSESSA Musiikkiharrastukset (tanssi, soittaminen) ovat vanhuusiällä yhteydessä parempaan fyysiseen terveyteen, psyykkiseen hyvinvointiin ja kognitiiviseen toimintakykyyn (mm. toiminnanohjaus, työmuisti) Alzheimerin tautia sairastavat vanhukset kykenevät usein havaitsemaan musiikkia ja sen välittämiä tunteita sekä tunnistamaan tuttua musiikkia ja muistamaan tuttujen laulujen sanoja Musiikin kuuleminen saattaa hetkellisesti kohentaa muistisairaiden mielialaa sekä parantaa heidän kognitiivista toimintakykyä, esim. muistia, puheen tuottoa tai hahmotuskykyä Cacciafesta ym. (2010) Arch Gerontol Geriatr, Foster & Valentine (2001) Exp Brain Res, Irish ym. (2006) Dement Geriatr Cogn Disord, Thompson ym. (2005) Exp Brain Res MUSIIKIN KÄYTTÖ DEMENTIAKUNTOUTUKSESSA Musiikkiharrastukset (tanssi, soittaminen) ovat vanhuusiällä yhteydessä parempaan fyysiseen terveyteen, psyykkiseen hyvinvointiin ja kognitiiviseen toimintakykyyn (mm. toiminnanohjaus, työmuisti) Alzheimerin tautia sairastavat vanhukset kykenevät usein havaitsemaan musiikkia ja sen välittämiä tunteita sekä tunnistamaan tuttua musiikkia ja muistamaan tuttujen laulujen sanoja Musiikin kuuleminen saattaa hetkellisesti kohentaa muistisairaiden mielialaa sekä parantaa heidän kognitiivista toimintakykyä, esim. muistia, puheen tuottoa tai hahmotuskykyä Musiikkiterapia voi vähentää muistisairaiden levottomuutta, ärtyisyyttä, ahdistuneisuutta, masentuneisuutta sekä neuropsykiatrisia ja käytösoireita Brotons & Koger (2000) J Music Ther, Bruer ym., (2007) J Music Ther, Guétin ym. (2008) Dement Geriatr Cogn Disord, Hokkanen ym. (2008) JAGS, Lin ym. (2011) Int J Geriatr Psychiatry, Okada ym. (2009) Int Heat J, Raglio ym. (2008) Alzheimer Dis Assoc Disord, Sung ym. (2011) Int J Geriatr Psychiatry. Svansdottir ym. (2006) Int Psychogeriatr, Takahashi & Matsushita (2006) J Music Ther, Van de Winckel ym. (2004) Clin Rehabil, katsaus: Särkämö ym. (2012) Music Med 19

SUOMALAISTUTKIMUS: MUSIIKKIAKTIVITEETTIEN VAIKUTUS MUISTISAIRAIDEN HYVINVOINTIIN MENETELMÄT lähtötaso muistisairaat (n = 89) & omaiset ja hoitajat (n = 89) neuropsykologinen testaus, mieliala- ja elämänlaatuarviot satunnaistaminen kolmeen ryhmään MUSIIKIN KUUNTELURYHMÄ (n = 29) tuttujen laulujen kuunteleminen ryhmässä ja kotona LAULURYHMÄ (n = 30) tuttujen laulujen laulaminen ryhmässä ja kotona KONTROLLIRYHMÄ (n = 30) tavallinen hoito 3 kk neuropsykologinen testaus, mieliala- ja elämänlaatuarviot 9 kk neuropsykologinen testaus, mieliala- ja elämänlaatuarviot 20

MUSIIKKIAKTIVITEETTIEN VAIKUTUS MUISTISAIRAIDEN KOGNITIIVISIIN TOIMINTOIHIN Laulamisella ja musiikin kuuntelulla oli lyhytkestoinen positiivinen vaikutus kognitiiviseen statukseen (MMSE) sekä tarkkaavuuteen ja toiminnanohjaukseen Laulamisella oli lyhytkestoinen positiivinen vaikutus myös kielelliseen työmuistiin Särkämö ym. (2013) Gerontologist MUSIIKKIAKTIVITEETTIEN VAIKUTUS MUISTISAIRAIDEN KOGNITIIVISIIN TOIMINTOIHIN Laulamisella ja musiikin kuuntelulla oli pitkäkestoinen positiivinen vaikutus orientaatioon ja episodiseen muistiin (lapsuudesta muistetut henkilöt) Särkämö ym. (2013) Gerontologist 21

MUSIIKKIAKTIVITEETTIEN VAIKUTUS MUISTISAIRAIDEN MIELIALAAN JA ELÄMÄNLAATUUN JA OMAISTEN JAKSAMISEEN Laulamisella ja musiikin kuuntelulla oli lyhytkestoinen positiivinen vaikutus mielialaan Musiikin kuuntelulla oli pitkäkestoinen positiivinen vaikutus myös elämänlaatuun Laulamisella oli pitkäkestoinen vaikutus omaisten psyykkiseen kuormittuneisuuteen Särkämö ym. (2013) Gerontologist OMAISTEN JA HOITAJIEN KOKEMUS MUSIIKKIAKTIVITEETEISTA Interventiojakson jälkeen omaiset ja hoitajat kokivat sekä laulamisen että musiikin kuuntelun hyödylliseksi, etenkin muistisairaan mielialan kannalta Laulaminen oli yhteydessä etenkin parempaan vireystilaan ja onnistumisen kokemuksiin Musiikin kuuntelu oli yhteydessä etenkin lisääntyneeseen muisteluun Särkämö ym. (2013) Kirjassa: Music: Social Impacts, Health Benefits and Perspectives. New York: Nova 22

OMAISTEN JA HOITAJIEN KOKEMUS MUSIIKKIAKTIVITEETEISTA 6 kk myöhemmin valtaosa (65%) jatkoi musiikkituokioita vähintään kerran viikossa Musiikkituokiot koettiin hyödyllisiksi itselle, muistisairaalle ja vuorovaikutukselle muistisairaan kanssa Särkämö ym. (2013) Kirjassa: Music: Social Impacts, Health Benefits and Perspectives. New York: Nova www.miinasillanpaansaatio.fi 23

YHTEENVETO MUSIIKISTA APUA KUNTOUTUKSEEN Musiikki on rikas ja monipuolinen virike, joka on yhteydessä emootioiden, kognitiivisten toimintojen ja motoriikan käsittelyyn ja aktivoi aivoja erittäin laajalti Musiikin päivittäinen kuuntelu voi edistää muistin ja tarkkaavaisuuden kuntoutumista, ehkäistä masentuneisuutta ja sekavuutta sekä saada aikaan plastisia muutoksia toipuvissa aivoissa aivoinfarktin jälkeen. Tuttujen laulujen säännöllinen laulaminen tai kuuntelu yhdessä omaisen/hoitajan kanssa voi tukea muistisairaiden mielialaa, elämänlaatua ja kognitiivista toimintakykyä sekä vähentää omaisten psyykkistä kuormitusta. KIITOS! Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö (Helsingin yliopisto) Mari Tervaniemi, Minna Huotilainen, Henna Vepsäläinen Monitieteisen musiikintutkimuksen huippuyksikkö (Jyväskylän yliopisto) Jaakko Erkkilä, Anita Forsblom Neurologian ja radiologian klinikat ja BioMag-laboratorio (HYKS) Seppo Soinila, Marja Hietanen, Taina Autti, Heli Silvennoinen, Eero Salli, Mikko Mikkonen, Elina Pihko, Suvi Heikkilä, Jyrki Mäkelä Åbo Akademi Matti Laine Montrealin yliopisto Isabelle Peretz Barcelonan yliopisto Antoni Rodriguez-Fornells, Pablo Ripolles Miina Sillanpään Säätiö Sari Laitinen, Merja Kurki Sibelius-Akatemia Ava Numminen, Jennie Lillandt Rahoittajat Suomen Akatemia RAY Suomen Aivosäätiö Psykologian tutkijakoulu Wihurin säätiö Ehrnroothin säätiö Jahnssonin säätiö Miina Sillanpään säätiö yhteydenotot: teppo.sarkamo@helsinki.fi 24