Musiikilliset häiriöt
|
|
- Anni Toivonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 9 Musiikilliset häiriöt Teppo Särkämö Musiikki terveissä aivoissa 144 Amusia 146 Musiikki aivojen kuntoutuksessa 148 Puhekielen ohella musiikki on yksi monimutkaisimmista ja ihmisille ominaisimmista kognitiivisista ja sensomotorisista toiminnoista, joiden avulla koetaan ja välitetään emootioita. Musiikkia on usein kuvattu tunteiden kieleksi, mikä on hyvin osuvaa, sillä musiikkia käytetään arjessa useimmiten juuri oman tunne- ja vireystilan säätelyyn, luovuuden ja esteettisen nautinnon kokemiseen sekä sosiaaliseen vuorovaikutukseen muiden kanssa. Vaikka musiikki ja puhe eroavat toisistaan rakenteellisesti erityisesti äänenkorkeuksien hierarkkisen rakenteen, periodisen rytmin sekä syntaktisen ja semanttisen monimerkityksisyyden suhteen, on niiden oppimisessa ja neuroanatomiassa myös paljon mielenkiintoisia yhtymäkohtia. Musiikin käsittely aivoissa on erittäin laaja-alaista. Se tapahtuu monella aivoalueella ja siihen liittyy useita rinnakkaisia auditiivisia, lingvistisiä, kognitiivisia, motorisia ja emotionaalisia prosesseja. Tämä tekee musiikista myös mielenkiintoisen ja monipuolisen vaihtoehtoisen kuntoutusmuodon. Seuraavassa esitellään musiikin kognitiivista ja neuraalista perustaa, musiikkiin liittyviä neurologisia häiriöitä, kuten amusiaa, sekä musiikin käyttöä aivojen kuntoutuksessa. Musiikki terveissä aivoissa Musiikin aivoperustasta on viimeksi kuluneiden 20 vuoden aikana saatu paljon uutta tietoa terveille henkilöille tehdyistä aivojen rakenteen ja toiminnan kuvantamistutkimuksista. Musiikki koostuu perättäisistä äänistä, joiden akustisia peruspiirteitä (muun muassa taajuus, sointi, voimakkuus, kesto) analysoidaan sisäkorvasta aivorungon ja talamuksen kautta ohimolohkon kuuloaivokuorelle kulkevalla kuuloradalla. Vasemmalla kuuloaivokuorella on herkempi ajan erottelukyky ja oikealla kuuloaivokuorella puolestaan herkempi taajuuden erottelukyky, mikä osaltaan muodostaa perustan puheen ja musiikin myöhemmälle lateralisaatiolle: puhetta käsitellään enemmän vasemmalla aivopuoliskolla ja musiikkia enemmän oikealla aivopuoliskolla (tai molemmilla aivopuoliskoilla). Kuuloaivo- 144
2 9 Musiikilliset häiriöt Särkämö kuorelta musiikin käsittely etenee ventraali- ja dorsaalisuuntaan useille aivokuoren alueille (kuva 1). Korkeamman tason musiikillisten piirteiden, kuten sointujen, melodian ja rytmin, käsittely edellyttää monimutkaisten äänenkorkeus- ja rytmikuvioiden sääntöihin perustuvaa eli syntaktista analysointia, joka tapahtuu useilla etuotsalohkon, ohimolohkon yläosan ja päälakilohkon alaosan alueilla. Nykyään tiedetään, että Brocan alue, jonka aiemmin ajateltiin liittyvän lähinnä kielen käsittelyyn ja tuottamiseen, osallistuu myös musiikin syntaksin analysointiin eli puheen ja musiikin rakenteen prosessointi aivoissa voi ainakin osittain perustua samoihin hermoverkkoihin. Musiikin seuraaminen ajassa ja musiikin tunnistaminen aktivoivat lisäksi tarkkaavuus- ja työmuistijärjestelmää alemmassa otsalohkopoimussa, dorsolateraalisella etuotsalohkon aivokuorella, päälakilohkon alaosassa ja pihtipoimussa sekä episodista ja semanttista muistijärjestelmää hippokampuksessa sekä useilla ohimo-, otsa- ja päälakilohkon alueilla. Musiikin tahtiin liikkuminen (tanssi) ja musiikkiinstrumentin soittaminen aktivoivat myös liike- ja tuntoaivokuorta, tyvitumakkeita ja pikkuaivoja. Laulaminen aktivoi puheen tuottamiseen liittyvien vasemman aivopuoliskon alueiden lisäksi useita oikean aivopuoliskon alueita otsalohkolla (alempi otsalohkopoimu, premotorinen aivokuori), päälakilohkolla (intraparietaaliuurre), ohimolohkolla (ylempi ja keskimmäinen ohimolohkopoimu) ja subkortikaalisilla alueilla (pihtipoimun ja insulan etuosat). Yksi musiikin leimallisimmista piirteistä auditiivisen, kognitiivisen ja motorisen prosessoinnin ohella on musiikin emotionaalinen vaikutus, joka ilmenee subjektiivisella tasolla (koetut tunteet, esimerkiksi ilo ja suru), käyttäytymisen tasolla (esimerkiksi musiikin käyttö mainonnassa), fysiologisella tasolla (muutokset autonomisen hermoston toiminnassa, esimerkiksi syke ja hengitys, sekä hormonierityksessä, esimerkiksi kortisoli ja oksitosiini) ja aivotoiminnan tasolla. Aivoissa musiikin herättämien emootioiden käsittelyyn osallistuu otsa- ja ohimolohkoalueiden lisäksi useita syviä limbisiä ja paralimbisiä aivoalueita, kuten mantelitumake, tyvitumakkeet (etenkin accumbenstumake), hippokampus, pihtipoimu ja orbitofrontaalinen aivokuori (kuva 2). Tämä erityisesti liikeaivokuori tuntoaivokuori premotorinen aivokuori päälakilohkon alaosa dorsolateraalinen etuotsalohkon aivokuori kulmapoimu planum temporale kuuloaivokuori (Heschlin poimu) keskimmäinen ohimolohkopoimu alempi otsalohkopoimu ylempi ohimolohkopoimu Kuva 1. Musiikin auditiiviseen, kognitiiviseen ja motoriseen prosessointiin osallistuvat aivoalueet. Prosessointi etenee primaarilta kuuloaivokuorelta sitä ympäröiville ohimolohkoalueille (värilliset alueet) ja siitä ventraalisuuntaan ohimolohkon etu- ja alaosiin sekä dorsaalisuuntaan päälakilohkolle ja otsalohkon motorisille alueille ja päätyy etuotsalohkon sivu- ja alaosiin. Lähde: Zatorre R J, Salimpoor V N,
3 II Neuropsykologiset yleis- ja erityishäiriöt mantelitumake hippocampus tyvitumakkeet (caudate) tyvitumakkeet (accumbens) pre-supplementaarinen liikeaivokuori pihtipoimu orbitofrontaalinen aivokuori talamus Heschlin poimu ylemmän ohimolohkopoimun etuosa Kuva 2. Meta-analyysi (21 tutkimusta, 319 koehenkilöä) musiikin emotionaaliseen prosessointiin osallistuvista aivoalueista fmri- ja PET-tutkimuksissa. Lähde: Koelsch S, dopamiiniin liittyvä ns. mesolimbinen järjestelmä vastaa laajemmin emootioiden, mielihyvän ja palkitsevuuden kokemisesta sekä säätelee myös autonomisen hermoston ja hormonijärjestelmän toimintaa. Talamuksesta on suorat vastavuoroiset yhteydet myös limbisille alueille (mantelitumake, pihtipoimu ja orbitofrontaalinen aivokuori), joten musiikin emotionaalinen vaikutus ei periaatteessa edellytä saapuvan ääni-informaation tietoista käsittelyä aivokuorella. Etenkin lapsena ja nuorena tapahtuva musiikin aktiivinen ja pitkäkestoinen harrastaminen kehittää motorisia taitoja, kielellisiä taitoja (muun muassa puheen akustisten piirteiden havaitseminen, emootioiden tunnistaminen puheesta, fonologiset kyvyt ja sanavarasto) ja kognitiivisia taitoja (muun muassa tarkkaavuus, toiminnanohjaus, päättely, muisti). Musiikin harrastamisen on myös osoitettu saavan aivojen toiminnassa ja hienorakenteessa aikaan neuroplastisia muutoksia, jotka korreloivat kehittyneisiin taitoihin. Musiikin harrastaminen tehostaa kuuloinformaation käsittelyä ja motorista prosessointia erityisesti useilla ohimo- ja otsalohkoalueilla sekä lisää näiden alueiden ja niitä yhdistävien valkean aineen ratojen (muun muassa aivokurkiainen ja fasciculus arcuatus) tilavuutta. Esimerkiksi laulajilla etenkin vasemman fasciculus arcuatus -radan tilavuus on suurempi kuin soittajilla tai musiikkia harrastamattomilla henkilöillä. Musiikin harrastamisella on positiivisia ja suojaavia vaikutuksia kognitiivisiin toimintoihin myös ikääntymisessä. Sekä aiempi että nykyinen musiikkiharrastus, kuten tanssi tai instrumentin soittaminen, voivat ylläpitää tai parantaa iäkkäiden tarkkaavuutta, toiminnanohjausta ja muistia sekä mahdollisesti myös ehkäistä muistisairauksia. Amusia Neurologiset sairaudet voivat johtaa musiikin havaitsemisen ja prosessoinnin häiriöihin. Tutkituin näistä on amusia eli sävelkuurous (tone 146
4 9 Musiikilliset häiriöt Särkämö deafness), jolla tarkoitetaan joko synnynnäistä (congenital amusia) tai aivovaurion aiheuttamaa (acquired amusia) vakavaa häiriötä musiikin havaitsemisessa tai tuottamisessa. Häiriö ei ole suoraan seurausta kuulovammasta, motorisesta häiriöstä tai yleisten kognitiivisten toimintojen (esimerkiksi muisti, tarkkaavuus) häiriöstä. Amusian diagnosointiin ja kliiniseen arviointiin on Kanadassa kehitetty MBEA-testi (Montreal battery of evaluation of amusia), jota on tutkimuksessa käytetty laajalti kansainvälisesti ja myös Suomessa. MBEA koostuu kuudesta osatestistä, joissa arvioidaan musiikin akustisten piirteiden (äänenkorkeus, melodinen muoto, intervallit, rytmi ja tahtilaji) havaitsemista sekä melodioiden tunnistusmuistia. Vaurion sijainnin mukaan amusia voi ilmetä useissa musiikin piirteissä tai rajoittua vain tiettyihin piirteisiin, kuten taajuuspiirteisiin (äänenkorkeus, sointiväri, tonaalinen rakenne), aikapiirteisiin (rytmi, aikaintervallit), musiikin muistamiseen ja tunnistamiseen tai musiikin aikaansaamiin emotionaalisiin reaktioihin (kuva 3). Amusiasta kärsivällä henkilöllä on tyypillisesti vaikeuksia havaita tai painaa mieleensä perättäisissä äänissä ilmeneviä pieniä, alle sävelaskeleen suuruisia äänenkorkeuden muutoksia, minkä seurauksena hän ei kykene erottelemaan tai tunnistamaan melodioita. Sen sijaan muiden akustisten piirteiden, kuten tempon ja äänenvoimakkuuden, havaitseminen on yleensä normaalia. Amusiassa myös kyky laulaa tai hyräillä melodiaa tai jaksottaa liikkeitä musiikin tahtiin (tanssia) voi olla heikentynyt ja usein musiikkia ei koeta nautinnollisena tai sitä ei käytetä arkielämässä. Laajassa kanadalaistutkimuksessa 17 % terveistä henkilöistä arvioi kärsivänsä sävelkuuroudesta, mutta varsinaisen synnynnäisen amusian esiintyvyys väestössä on 2 4 % eli huomattavasti pienempi. Vaikka synnynnäisestä amusiasta vastaavat geenit ovat vielä kartoittamatta, on tällä häiriöllä selvä taipumus periytyä: amusian riski on sisaruksilla noin kymmenkertainen muiden riskiin nähden, ja myös identtisten kaksosten suoriutuminen amusia testissä on yhtenevämpää kuin alempi otsalohkopoimu ylemmän ohimolohkopoimun etuosa keskimmäinen / ylempi ohimolohkopoimu insula Heschlin poimu (kuuloaivokuori) planum temporale päälakilohko musiikin taajuuspiirteet (äänenkorkeus, sointiväri, tonaalinen rakenne) musiikin aikapiirteet (rytmi, aikaintervallit) musiikin muistaminen ja tunnistaminen musiikin herättämät emotionaaliset reaktiot Kuva 3. Aivoalueet, joiden vaurioitumisen seurauksena amusiaa tyypillisesti ilmenee. Häiriöt musiikin eri piirteiden havaitsemisessa on esitetty eri väreillä. Lähde: Stewart L, von Kriegstein K, Warren J D, Griffiths T D,
5 II Neuropsykologiset yleis- ja erityishäiriöt ei-identtisten kaksosten. Aivovaurion aiheuttama amusia puolestaan on yleinen oire. Keskimmäisen aivovaltimon aivoverenkiertohäiriön (AVH) jälkeen amusian esiintyvyys on tutkimusten mukaan akuutissa vaiheessa % ja myöhemmässä vaiheessa %. Amusian tyyppioire, äänen hienovaraisten taajuuserojen havaitseminen, mahdollistaa usein puheen havaitsemisen, sillä puheessa taajuusvaihtelut ovat suurempia ja myös muut akustiset vihjeet (muun muassa kesto ja voimakkuus) auttavat tunnistamista. AVH:n jälkeen amusia voi ilmetä joko erillisenä häiriönä tai yhdessä kielellisen häiriön (afasian) kanssa. Amusian ja afasian välillä on tapaustutkimuksissa dokumentoitu kaksoisdissosiaatioita, mikä viittaa siihen, että häiriöistä vastaavat ainakin osittain erilliset aivomekanismit. On kuitenkin havaittu, että noin puolella amusiasta kärsivistä AVH-potilaista on myös vähintään lievä afasia ja heillä on myös vakavampia häiriöitä toiminnanohjauksessa, työmuistissa ja kielellisessä muistissa kuin AVH-potilailla, joilla ei ole amusiaa. Afasiapotilaiden musiikillisia häiriöitä on tutkittu vähemmän, mutta ainakin Brocan afasiaan voi liittyä vaikeuksia musiikin rakenteen eli syntaksin käsittelyssä, mikä ei selity häiriöllä alemman tason kuulohavainnossa tai -muistissa. Synnynnäisessä amusiassa on vähemmän kielellisiä ja kognitiivisia liitännäisoireita, mutta viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että myös tässä amusian muodossa ilmenee vaikeuksia havaita muutoksia puheen lingvistisessä prosodiassa (esimerkiksi väitteiden ja kysymysten erottelu lauseen lopun taajuusmuutosten perusteella) ja emotionaalisessa prosodiassa (eri tunnetiloilla puhuttujen lauseiden erottaminen ja tunnistaminen). Nämä häiriöt vaikeuttavat myös arkielämässä puheen hienovaraisten nyanssien tulkintaa. Vaikka amusia on neurologian piirissä tunnettu jo 1800-luvun lopulta asti, tarkempaa tietoa sen aivomekanismeista on saatu vasta viimeksi kuluneiden 20 vuoden aikana. Tapaus- ja ryhmätutkimusten meta-analyysin mukaan on aivovaurion jälkeisen amusian taustalla useimmiten vaurio oikean aivopuoliskon kuuloaivokuorella, ylemmässä ohimolohkopoimussa, planum temporalessa, insulassa, otsalohkon alaosassa tai ohimo- ja päälakilohkojen risteysalueella (kuva 3). Näiden alueiden vaurio vasemmalla aivopuoliskolla todennäköisesti aiheuttaa myös amusiaa, mutta samanaikaisen afasian takia tätä ei useinkaan tutkita. Synnynnäisen amusian neuroanatomiaa on kartoitettu moderneilla aivojen magneettikuvausmenetelmillä (MRI), kuten vokselipohjaisella morfometrialla (VBM) ja diffuusiotensorikuvauksella (DTI). On havaittu, että synnynnäiseen amusiaan liittyy rakenteellisia poikkeamia etenkin oikean ylemmän ohimolohkopoimun sekä oikean alemman otsalohkopoimun aivokuoren tilavuudessa ja paksuudessa sekä näitä alueita yhdistävän fasciculus arcuatus -radan laajuudessa. Toiminnallisilla aivokuvantamismenetelmillä (EEG, fmri) on puolestaan osoitettu, että synnynnäisessä amusiassa oikea kuuloaivokuori kykenee prosessoimaan saapuvaa ääni-informaatiota verrattain normaalisti, mutta tämän tarkempi analysointi oikeassa alemmassa otsalohkopoimussa ei onnistu. Tämä aivoalue on tärkeä musiikin syntaksin käsittelyssä sekä tarkkaavuuden ja työmuistin säätelyssä, ja sen häiriön seurauksena melodioiden havaitseminen häiriytyy. Vaikka amusia ei yleisesti ottaen ole yhtä vammauttava ja arkiselviytymisen kannalta vakava oire kuin afasia, sillä voi kuitenkin olla merkittävä vaikutus AVH-potilaan harrastusten, hyvinvoinnin ja elämänlaadun kannalta sekä luonnollisesti myös työkyvyn kannalta, mikäli potilaan ammatti liittyy läheisesti musiikkiin. Myös afasiapotilaiden mahdollisen amusian kliininen arviointi olisi tärkeää, sillä se kertoo oirekuvan laajuudesta ja voi ohjata viriketoimintojen ja kuntoutuksen suunnittelua. Musiikki aivojen kuntoutuksessa Musiikin kognitiivisen neurotieteen edistysten myötä myös kiinnostus musiikin hyödyntämiseen kuntoutuksessa on kasvanut viime vuosina. Musiikkiterapialla tarkoitetaan koulutetun terapeutin antamaa kuntoutusta, jossa musiikkia käytetään eri muodoissaan (muun muassa kuuntelu, laulaminen, soittaminen ja laulujen tekeminen) 148
6 9 Musiikilliset häiriöt Särkämö terapeuttisessa vuorovaikutuksessa yksilöllisesti asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Myös muun hoitohenkilökunnan järjestämiä musiikkitoimintoja, kuten musiikin kuuntelua, voidaan käyttää osana hoitoa ja kuntoutusta (music medicine). Monipuolisuutensa ja laajan aivoperustansa ansiosta musiikki on kuntoutuksen kannalta hyödyllinen ja monipuolinen virike ja vuorovaikutuksen muoto, jonka avulla voidaan lievittää useisiin sairauksiin liittyviä emotionaalisia, kognitiivisia, kommunikatiivisia ja motorisia oireita. Musiikki psykiatristen, kehityksellisten ja somaattisten sairauksien hoidossa Musiikkiin olennaisesti liittyvä tunteiden eikielellinen ilmaisu ja sosiaalinen vuorovaikutus sekä musiikin voimakas vaikutus vireystilaan, tarkkaavuuteen ja emootioihin tekevät musiikista mielenkiintoisen vaihtoehtoisen hoito- ja kuntoutusmuodon useissa psykiatrisissa, kehityksellisissä ja somaattisissa sairauksissa, joihin liittyy vaikeuksia tunteiden ja ajatusten verbalisoinnissa ja kommunikoinnissa sekä stressiä, ahdistusta ja kipua. Kliinisistä vaikuttavuustutkimuksista tehtyjen meta-analyysien mukaan musiikkiterapia voi 1) lievittää masennuspotilaiden oireita ja parantaa mielialaa, 2) vähentää skitsofre nia- ja psykoosipotilaiden negatiivisia oireita, kuten ahdistusta ja masennusta, sekä kohentaa heidän henkistä tilaa ja sosiaa lista toimintakykyä, 3) lieventää ahdistuneisuutta ja kipua, kohentaa mielialaa ja elämänlaatua sekä parantaa kehon fysiologisia toimintoja (syke, hengitys, verenpaine) vakavissa somaattisissa sairauksissa (esimerkiksi sydän- ja syöpäsairaudet) sekä 4) vähentää koettua kipua ja opioidilääkityksen tarvetta kipusairauksissa sekä kipua aiheuttavissa lääketieteellisissä toimenpiteissä. Muutamissa tutkimuksissa on musiikkiterapian, jossa esimerkiksi harjoitetaan puhetta laulumaisen puheintonaation ja rummuttamisen avulla, osoitettu myös kehittävän autististen lasten kielellistä ja ei-kielellistä kommunikointia. Myös lasten tarkkaavuus- ja yliaktiivisuushäiriössä (ADHD) musiikki voi hetkellisesti parantaa keskittymistä ja vähentää häiriöalttiutta, mutta näyttöä musiikkikuntoutuksen pitkäkestoisista vaikutuksista ei toistaiseksi ole. Musiikki aivoverenkiertohäiriöpotilaiden kuntoutuksessa Aivoverenkiertohäiriöpotilaiden kuntoutuksessa voidaan hyödyntää etenkin musiikin rytmiä ja melodiaa, soittamiseen ja laulamiseen liittyvää motoriikkaa sekä laajemmin musiikkiin liittyviä kognitiivisia, affektiivisia ja sosiaalisia toimintoja. Rytmipohjaisessa kuntoutuksessa (Rhythmic auditory stimulation, RAS) ja soittopohjaisessa kuntoutuksessa (Music-supported therapy, MST) hyödynnetään ihmisten luontaista ja spontaania taipumusta jaksottaa liikkeitään musiikin rytmiin. Tämä perustuu motorisen ja premotorisen aivokuoren sekä kuuloaivokuoren välisiin vastavuoroisiin kytkentöihin ja rinnakkaiseen aktivoitumiseen kuultaessa musiikkia ja liikuttaessa sen tahtiin. RAS-kuntoutuksessa käytetään joko metronomia tai tiettyyn tahtiin säädettyä musiikkia ja harjoitetaan ylä- ja alaraajojen motoriikkaa. RAS voi parantaa hemipareettisten AVH-potilaiden kävelyn nopeutta, rytmisyyttä, symmetrisyyttä ja askelpituutta sekä yläraajaliikkeiden laajuutta, ajoitusta ja nopeutta. MST-kuntoutuksessa käytetään kaksikätisesti soitettavia musiikki-instrumentteja, kuten kosketinsoittimia ja rumpuja, joiden avulla harjoitetaan yläraajojen motoriikkaa. MST voi parantaa hemipareettisen yläraajan liikkeiden ajallista koordinaatiota, tarkkuutta ja sulavuutta sekä tehostaa ohimolohkon kuuloalueiden ja otsalohkon motoristen alueiden aktivaatiota ja konnektiivisuutta. Aktiivisella musiikkiterapialla, jossa soitetaan tai lauletaan, voidaan myös vähentää masennusta ja ahdistuneisuutta sekä lisätä sosiaalista vuorovaikutusta ja osallistumista kuntoutukseen. Afasiasta toipuminen ja sen neuraaliset mekanismit riippuvat vaurion sijainnista ja laajuudesta. Pienemmissä vaurioissa toipuminen perustuu pääosin vasemman aivopuoliskon säilyneiden ohimo- ja otsalohkoalueiden uudelleen organisoitumiseen, joskin ainakin subakuutissa vaiheessa myös oikean aivopuoliskon vastaavat alueet osallistuvat toipumiseen. Laajemmissa vaurioissa, joissa koko vasemman aivopuoliskon kieliverkosto on tuhoutunut, ainoa reitti puheen kuntoutumiseen on oikean aivopuoliskon homologisten alueiden muovautuvuus. Näiden potilaiden kun- 149
7 II Neuropsykologiset yleis- ja erityishäiriöt toutuksessa menetelmät, jotka kohdistuvat oikean aivopuoliskon aktivoimiseen, ovat hyvin tärkeitä. Laulaminen aktivoi etenkin oikean aivopuoliskon otsa-, ohimo- ja päälakilohkon alueita ja subkortikaalisia alueita, minkä ansiosta afasiapotilaat pystyvät usein laulamalla tuottamaan sanoja, joita he eivät kykene sanomaan luvulla kehitetty melodinen intonaatioterapia (Melodic intonation therapy, MIT) on strukturoitu ja intensiivinen afasiapotilaan kuntoutusmuoto, jossa puheen tuottamista harjoitetaan käyttämällä laulamisen melodiaa ja rytmiä. MIT koostuu 1) yksittäisten sanojen ja lyhyiden fraasien hitaasta toistamisesta puheen luonnollista prosodiaa seuraavalla melodisella korostuksella (esimerkiksi painolliset korkeammalla äänellä ja painottomat matalammalla äänellä) ja 2) samanaikaisesta tahdin taputtamisesta vasemmalla kädellä. Kun puheen ulkoinen tuottaminen onnistuu lauluintonaation avulla, opetetaan potilasta käyttämään tätä mallia sisäisenä mielikuvana ja harjoitetaan tuottoa enemmän normaalilla puheprosodialla (ns. puhelaulu). MIT ja muut laulupohjaiset menetelmät voivat kohentaa terapiassa harjoitettujen sanojen ja fraasien tuottamista sekä laajemmin puheen tuottamista (spontaani puhe, ääntäminen, sanojen löytäminen). Myös ohimo- ja otsalohkoalueiden aktivaation ja konnektiivisuuden lisääntyminen, varsinkin oikealla aivopuoliskolla, on mahdollista. Musiikin säännöllinen kuuntelu voi olla hyödyllistä AVH:sta toipumisen alkuvaiheessa. Suoma laistutkimuksessa aivoinfarktipotilaat satunnais tettiin saamaan pelkästään perinteistä kuntoutusta tai perinteistä kuntoutusta yhdistettynä päivittäiseen oman mielimusiikin tai äänikirjojen kuunteluun. Potilaiden toipumista seurattiin kuuden kuukau den ajan. Musiikkiryhmän potilaiden kielellinen muisti ja tarkkaavuuden suuntaaminen toipuivat enemmän kuin äänikirja- tai verrokkiryhmän potilaiden, ja he myös kokivat vähemmän masennusta ja sekavuutta. Musiikin kuuntelun aikaan saama parempi kognitiivinen ja emotionaalinen toipuminen oli yhteydessä aivojen kuulomuistia mittaavien vasteiden (mismatch negativity, MMN) voimistumiseen ja harmaan aineen tilavuuden kasvuun etuotsalohkoalueilla ja limbisillä aivoalueilla (pihtipoimu, tyvitumakkeet). Mieluisan musiikin kuuntelun on myös havaittu hetkellisesti parantavan tarkkaavuuden suuntaamista vasemmalle puolelle, jos AVHpotilailla on huomiotta jääminen eli neglect-oire. Tämä johtuu mahdollisesti siitä, että musiikki kohentaa vireystilaa eli vigilanssia. Musiikki neurodegeneratiivisten sairauksien kuntoutuksessa Väestön ikääntyessä yleistyvät nopeasti AVH:n ohella myös rappeuttavat aivosairaudet, kuten Alzheimerin tauti ja Parkinsonin tauti, ja tarvitaan yhä lisää uusia kuntoutusmuotoja. Pitkällekin edennyttä Alzheimerin tautia sairastavat vanhukset, joilla on vaikea muistihäiriö ja muita kognitiivisia häiriöitä sekä laajaa kortikaalista atrofiaa, kykenevät usein havaitsemaan ja tunnistamaan tuttua musiikkia. He reagoivat musiikkiin emotionaalisesti, muistavat laulujen sanoja sekä kykenevät laulamaan. Tämä voi johtua siitä, että musiikkiin liittyviä emootioita ja muistoja käsittelevät aivoalueet, etenkin etuotsalohkon sisäosa ja limbiset alueet, tyypillisesti säilyvät aina taudin loppuvaiheisiin asti. Tutun, mieluisan musiikin kuuntelulla on hetkellinen positiivinen vaikutus muistisairaiden mielialaan ja kognitiivisiin toimintoihin, kuten autobiografiseen ja kielelliseen muistiin, puheen tuottamiseen ja visuaaliseen hahmotuskykyyn. Musiikin melodia voi toimia myös muistivihjeenä: Alzheimerin tautia sairastavat oppivat ja tunnistavat entuudestaan tuntemattomien lastenlaulujen sanat helpommin silloin kun sanat esitetään lauluna. Musiikkiterapian avulla voidaan ainakin lyhyt kestoisesti lieventää muistisairaiden neuropsykiatrisia oireita, kuten ahdistuneisuutta, masen tuneisuutta ja levottomuutta, sekä vähentää käytöshäiriöitä. Myös muista musiikkitoiminnoista, kuten laulamisesta, musiikin kuuntelusta ja tanssimisesta, voi olla hyötyä muistisairaille ja heidän omaisilleen. Suomalaistutkimuksessa lievää tai keskivaikeaa muistisairautta sairastavat vanhukset saivat satunnaistetusti pelkästään tavallista hoitoa tai sen lisäksi musiikkivalmennusta, jossa opastettiin muistisairaiden omaishoitajia tai hoitajia joko laulamaan tuttuja lauluja tai kuuntelemaan niitä säännöllisesti yhdessä muistisairaan kanssa osana arkihoitoa. Yhdeksän kuukauden 150
8 9 Musiikilliset häiriöt Särkämö seurannassa sekä laulamisella että musiikin kuuntelulla oli lyhytkestoinen positiivinen vaikutus muistisairaiden kognitiiviseen statukseen, tarkkaavuuteen, toiminnanohjaukseen ja mielialaan sekä pitkäkestoinen vaikutus orientaatioon ja autobiografiseen muistiin. Toisin kuin tavallinen hoito ja musiikin kuuntelu, laulaminen myös paransi kielellistä työmuistia ja vähensi omaisten psyykkistä kuormittuneisuutta. Toisessa suomalaistutkimuksessa tanssi- ja liiketerapian havaittiin parantavan muistisairaiden kognitiivista statusta, visuospatiaalista suoriutumista ja spontaania puheen tuottoa. Parkinsonin taudissa tyvitumakkeiden etenevä kudoskato eli atrofia ja dopamiinituotannon vähentyminen saavat aikaan motorisia oireita, kuten liikkeiden hitautta, vapinaa, lihasjäykkyyttä ja tasapainovaikeuksia, jotka vaikeuttavat liikkeiden koordinointia etenkin kävelyssä. Myös masennus ja kognitiiviset häiriöt ovat yleisiä. Parkinson-potilaiden motorisessa kuntoutuksessa yleisesti käytetty menetelmä on antaa liikkeiden rytmiin jaksotettuja ulkoisia kuulovihjeitä, joiden avulla liikkeiden ajallinen koordinointi helpottuu. Musiikki on tässä erityisen hyödyllinen väline, sillä sen sekä rytmin prosessointi että emotionaalinen, palkitseva vaikutus perustuvat osittain tyvitumakkeiden dopaminergiseen toimintaan. RAS-kuntoutusta ja muita musiikkipohjaisia menetelmiä, joissa kävellään tai tanssitaan musiikin tahtiin, onkin käytetty menestyksekkäästi Parkinson-potilaiden kuntoutuksessa. Tutkimusten mukaan niillä voidaan parantaa tasapainoa, kävelyliikkeiden aloittamista, nopeutta, sujuvuutta ja askelpituutta, yläraajojen liikkeiden koordinaatiota ja mielialaa. Parkinson-potilaille on jo kehitetty lupaavia mobiilisovelluksia (esimerkiksi WalkMate), jotka mittaavat liikeparametreja kengänpohjiin kiinnitettävillä antureilla ja antavat reaaliajassa kuulokkeiden kautta potilaan kävelyrytmiin tahdistettuja äänivihjeitä. Kirjallisuutta Herholz S C, Zatorre R J. Musical training as a framework for brain plasticity: behavior, function, and structure. Neuron 2012; 76 (3): Hokkanen L, Rantala L, Remes A M ym. Dance and movement therapeutic methods in management of dementia: a randomized, controlled study. J Am Geriatr Soc 2008; 56 (4): Koelsch S. Brain correlates of music-evoked emotions. Nat Rev Neurosci 2014; 15: Patel A D. Music, language, and the brain. Oxford: Oxford University Press, Peretz I, Champod A S, Hyde K. Varieties of musical disorders. The Montreal Battery of Evaluation of Amusia. Ann N Y Acad Sci 2003; 999: Stewart L, von Kriegstein K, Warren J D, Griffiths T D. Music and the brain: disorders of musical listening. Brain 2006; 129 (Pt 10): Särkämö T, Tervaniemi M, Laitinen S ym. Music listening enhances cognitive recovery and mood after middle cerebral artery stroke. Brain 2008; 131 (Pt3): Särkämö T, Tervaniemi M, Laitinen S ym. Cognitive, emotional and social benefits of regular musical activities in early dementia: randomized controlled study. Gerontologist 2014; 54 (4): Zatorre R J, Salimpoor V N. From perception to pleasure: music and it s neural substrates. Proc Natl Acad Sci USA 2013; 110 Suppl 2:
MUSIIKKI, AIVOT JA OPPIMINEN. Mari Tervaniemi Tutkimusjohtaja Cicero Learning ja Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö Helsingin yliopisto
MUSIIKKI, AIVOT JA OPPIMINEN Mari Tervaniemi Tutkimusjohtaja Cicero Learning ja Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö Helsingin yliopisto ÄÄNET AIVOISSA Huotilainen 2000 premotorinen aivokuori motorinen
LisätiedotMusiikkia kaikille miksi?
Musiikkia kaikille miksi? TUTKIMUSJOHTAJA MARI TERVANIEMI CICERO LEARNING JA KOGNITIIVISEN AIVOTUTKIMUKSEN YKSIKKÖ HELSINGIN YLIOPISTO Musiikki aivoissa motorinen somatosensorinen premotorinen talamus
LisätiedotMUSIIKIN HARRASTAMINEN, AIVOT JA OPPIMINEN
MUSIIKIN HARRASTAMINEN, AIVOT JA OPPIMINEN Mari Tervaniemi, professori Minna Huotilainen, professori Vesa Putkinen, PsT, tutkijatohtori Katri Saarikivi, PsM SISÄLTÖ 1. MUSIIKKIHARRASTUS MUUTTAA AIVOJEN
Lisätiedot1.5 Musiikin ja puheen suhde
1.5 Musiikin ja puheen suhde Teppo Särkämö & Mari Tervaniemi s neither the enjoyment nor the capacity A of producing musical notes are faculties of the least use to man... they must be ranked among the
LisätiedotMusiikki, aivot ja oppiminen. professori Minna Huotilainen Helsingin yliopisto
Musiikki, aivot ja oppiminen professori Minna Huotilainen Helsingin yliopisto Twitterissä: @minnahuoti Musiikki vaikuttaa nopeasti Soittaminen ja laulaminen muuttaa aivoja Musiikkiharrastuksen erityisiä
LisätiedotPsykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet
Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen
LisätiedotKIELEN JA MUSIIKIN SUHDE
KIELEN JA MUSIIKIN SUHDE Kognitiotieteen perusteet kurssi, 16.11.2010 Mari Tervaniemi & Eino Partanen Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö (CBRU), HY Monitieteisen musiikintutkimuksen huippuyksikkö Psykologian
LisätiedotMusiikista ja äänestä yleisesti. Mitä tiedetään vaikutuksista. Mitä voi itse tehdä
Tarja Ketola 13.3.2017 Musiikista ja äänestä yleisesti Mitä tiedetään vaikutuksista Mitä voi itse tehdä MELU ihmisen tekemää ääntä, erityisesti sitä mitä ei pysty itse kontrolloimaan HILJAISUUS sallii
LisätiedotPerseveraatiota vähentävät harjoitukset
KOMMUNIKAATIO Ihmiset kommunikoivat keskenään sanallisesti ja sanattomasti. Halvauksen jälkeen potilaalla voi kasvolihasten toispuoleisesta toimimattomuudesta johtuen olla vaikeuksia sanattomassa kommunikaatiossa.
LisätiedotMusiikkia aivoille läpi elämän
Teppo Särkämö PsT, tutkija Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteiden laitos, kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö Jyväskylän yliopisto, musiikin laitos, monitieteisen musiikintutkimuksen huippuyksikkö
LisätiedotMusiikin parissa toimiminen tukee puheen oppimista. 1. Musiikin ja puheen läheinenl yhteys. Musiikinkuuntelu vaikuttaa aivojen tunnealueisiin
Voiko musiikki tuoda laatua lastentarhanopettajan työhön näkökulmiakulmia aivotutkimuksesta Minna Huotilainen Monitieteisen musiikintutkimuksen huippuyksikkö Helsingin yliopisto Työterveyslaitos Sisältö
LisätiedotMUSIIKKI TERVEEN IKÄÄNTYMISEN JA KUNTOUTUMISEN TUKENA
MUSIIKKI TERVEEN IKÄÄNTYMISEN JA KUNTOUTUMISEN TUKENA Tapiolan palvelukeskus 14.10.2016 Akatemiatutkija, dosentti Teppo Särkämö, PsT Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö (CBRU) Käyttäytymistieteiden laitos
LisätiedotMUSIIKKI, HYVINVOINTI JA IKÄÄNTYVÄT AIVOT. Musiikki ja aivot. Kognitiivinen neurotiede-kurssi 8.2.2012
MUSIIKKI, HYVINVOINTI JA IKÄÄNTYVÄT AIVOT Terveyttä taiteesta -seminaari Savonlinna 21.7.2014 Dos. Teppo Särkämö PsT, psykologi, tutkija Kognitiivinen neurotiede-kurssi 8.2.2012 Musiikki ja aivot Teppo
LisätiedotPsyykkisten rakenteiden kehitys
Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta
LisätiedotHyvinvointia työstä. Virpi Kalakoski. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Virpi Kalakoski Taide ja aivot tutkimusprofessori, Työterveyslaitos Aivot, oppiminen ja koulutus professori, Cicero Learning verkosto, Helsingin yliopisto Aivotutkimuksen tulosuuntia
LisätiedotNeurologia-seminaari: Käytöksen muutos muistisairaus vai muuta?
MUSIIKIN VOIMA Neurologia-seminaari: Käytöksen muutos muistisairaus vai muuta? Biomedicum, 22.5.2014 Kognitiivinen neurotiede-kurssi 8.2.2012 Teppo Teppo SärkämöMusiikki Särkämö, PsT, psykologi, ja tutkija
LisätiedotMUSIIKKI perusopetuksen oppiaineena. Eija Kauppinen 18.11.2009
MUSIIKKI perusopetuksen oppiaineena Eija Kauppinen 18.11.2009 Musiikkia koskevia uskomuksia Musiikki on musiikillisesti lahjakkaita varten. Musiikkia voivat oppia vain musiikillisesti lahjakkaat. Musiikin
LisätiedotKahdet aivot ja psyykkinen trauma
Kahdet aivot ja psyykkinen trauma Kirsi Eskelinen neuropsykologian erikoispsykologi, PsL Joensuu 20.9.2017 1 Lähde:http://www.lefthandersday.com/tour2.html 2 3 Limbinen järjestelmä - tunneaivot Pihtipoimu
LisätiedotVoiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?
Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky
LisätiedotKognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT?
SISÄLLYS I IHMINEN KÄSITTELEE JATKUVASTI TIETOA 10 1 Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä 12 Ympäristöön sopeudutaan kognitiivisten toimintojen avulla Kaikki asiat eivät tule tietoisuuteen
LisätiedotMUSA TUNTUU Musiikkiterapeuttisia elementtejä lasten ja nuorten kanssa työskentelyyn
MUSA TUNTUU Musiikkiterapeuttisia elementtejä lasten ja nuorten kanssa työskentelyyn 1 MUSIIKKI Vaikuttaa ihmisen kehoon ja psyykeen, neurologisiin ja fysiologisiin systeemeihin ja psyykkiseen rakenteeseen
LisätiedotLÄÄKKEEKSI SÄVELTEN TAIKAA
LÄÄKKEEKSI SÄVELTEN TAIKAA Sillalla -seminaari 7.2.2014, Hanasaari Kognitiivinen neurotiede-kurssi 8.2.2012 Teppo Teppo SärkämöMusiikki Särkämö, PsT ja aivot Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö yksikkö
LisätiedotOi muistatko vielä sen virren - musiikki ja ikääntyvä muisti
Oi muistatko vielä sen virren - musiikki ja ikääntyvä muisti Petteri Viramo Geriatri, LT Oulun Diakonissalaitos Musiikki elämään Oulu 20.1.2012 Sisältöä Ikääntyvä muisti, muistihäiriöt ja -sairaudet Mitä
LisätiedotNeuropsykologian erikoispsykologikoulutus
Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Laura Hokkanen Professori Helsingin yliopisto Psykologia 2012 Turku 23.8.2012 Neuropsykologia psykologian erikoisala, jonka kiinnostuksenkohteina ovat aivojen
LisätiedotMuistihäiriöt, muistisairaudet, dementia.
ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 3.osa Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. Muisti on monimutkainen älyllinen toiminto, joka perustuu aivojen hermoverkkojen laajaalaiseen yhteistoimintaan.
LisätiedotAivojen keskeiset rakenteet kognitiivisissa ja psyykkisissä toiminnoissa
Aivojen keskeiset rakenteet kognitiivisissa ja psyykkisissä toiminnoissa 2 Mervi Jehkonen, Tiia Saunamäki Hermoston rakenne 23 Aivojen kuvantaminen 25 Aivojen rakenne 25 Aivojen tärkeimmät välittäjäainejärjestelmät
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka. 2: Kielen biologinen perusta. Kielen biologinen perusta. Kielen biologinen perusta. Kielen biologinen perusta
Kielen biologinen perusta Kieli merkitys ja logiikka 2: Kielen biologinen perusta Onko olemassa kielellinen systeemi, jota puhujat tiedostamattaa noudattavat? merkkien, rakenteiden ja sääntöjen psykologinen
LisätiedotAivovammoihin liittyvät kielelliset oireet, millaisia ne ovat ja mitä tällä hetkellä tutkitaan?
Aivovammoihin liittyvät kielelliset oireet, millaisia ne ovat ja mitä tällä hetkellä tutkitaan? Marjaana Raukola-Lindblom Erikoispuheterapeutti, neurologiset häiriöt, FL Yliopisto-opettaja Työnohjaaja
LisätiedotAINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS
AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS Hyväksytty sivistyslautakunnassa ( 71/2011) 01.08.2015 OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET (HTM)... 2 SUORITETTAVAT KURSSIT (MUSIIKKILEIKKIKOULUN RYHMÄT), NIIDEN
LisätiedotMuisti ja musiikki. Ti klo 15 Kouvolan kansalaisopiston auditorio Johanna Hasu
Muisti ja musiikki Ti klo 15 Kouvolan kansalaisopiston auditorio Johanna Hasu Mitä muistamme keitä olemme? Muisti on yhtä kuin me se määrää minäkuvamme Muisto voi olla hätkähdyttävän elävä mitä muistoja
LisätiedotAIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT 17.09.2012
Aivojen korkeammat toiminnot AIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT 17.09.2012 Synnöve Carlson syncarls@cc.helsinki.fi 1. Aivojen rakenteesta Assosiatiiviset alueet 2. Miten tietoa aivojen toiminnasta saatu Vauriot,
LisätiedotMusiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan ja sävelletään (EIC1) Kerrotaan tarina eri äänteillä, äänillä tai melodioilla, joita on luotu yhdessä.
Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan ja sävelletään (EIC1) Kerrotaan tarina eri äänteillä, äänillä tai melodioilla, joita on luotu yhdessä. Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan...
LisätiedotKipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016
Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa
LisätiedotSay it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa
Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa Sari Ylinen, Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö, käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto & Mikko Kurimo, signaalinkäsittelyn
Lisätiedot3 Missä aivojen kieli on?
3 Missä aivojen kieli on? Alex kärsi geneettisen mutaation aiheuttamasta parantumattomasta synroomasta, joka aiheuttaa laajan verenkiertohäiriön vasemmalle aivopuoliskolle. Vasemman aivopuoliskon laaja
LisätiedotMuistisairauksien ennaltaehkäisy ja varhainen toteaminen
Muistisairauksien ennaltaehkäisy ja varhainen toteaminen Geriatri Pirkko Jäntti 20.4.2015 1 Muistisairaudet käypä hoito-suositus 13.8.2010 Suosituksen tavoitteena on edistää yleisimpien muistisairauksien
LisätiedotETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.
ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti
LisätiedotUudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka
Uudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka Mitä tämä voisi olla? Perusselvitykset. 17.5.2016 Ari Rosenvall, yleislääket. el. Perusselvitykset Varhaisen diagnostiikan peruskivi on varhainen havaitseminen.
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka. 3: Kielen biologinen perusta. Kielijärjestelmä. Kielen edellytykset. Kielijärjestelmä
Kielijärjestelmä Kieli merkitys ja logiikka 3: Kielen biologinen perusta Marc Hauser, Noam Chomsky ja Tecumseh Fitch (2002): The Faculty of Language: What Is It, Who Has It, and How Did It Evolve? Science
LisätiedotPerusopetuksen (vuosiluokat 1-4) musiikin opetussuunnitelma
Perusopetuksen (vuosiluokat 1-4) musiikin opetussuunnitelma Deutsche Schule Helsinki Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland Johdanto Musiikilla on yhteiskunnassa merkittävä asema. Se on korvaamaton osa
LisätiedotYHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta
YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta Heli Isomäki Neuropsykologian erikoispsykologi, PsT Neuropsykologipalvelu LUDUS Oy www.ludusoy.fi AIVOJEN KEHITYS MISSÄ
LisätiedotKlaara-työpaja. Miten selkokieltä puhutaan? Sari Karjalainen
Klaara-työpaja Miten selkokieltä puhutaan? 5. 4. 2019 Sari Karjalainen Pilkahduksia puheen ja kielen häiriöiden tutkimuksen kentiltä Logopediassa liikutaan monilla selkokieleen liittyvillä alueilla, mutta
LisätiedotTerveysInfo. Afasia Tietoa afasiasta, keinoja keskustelun tukemiseen, tietoa puheterapiasta ja vertaistuesta.
TerveysInfo Ta hand om din hjärna En stroke uppstår sällan utan någon tydlig riskfaktor. Ju fler riskfaktorer du har samtidigt, desto större är risken att du drabbas. Vad kan du göra för att minska risken
LisätiedotKOKEMUKSIA TOIMINTAKYKYÄ. Itsenäiseen elämään sopivin palveluin -hanke 2011-2014 Merja Marjamäki
KOKEMUKSIA TOIMINTAKYKYÄ ARVIOIVISTA MENETELMISTÄ Itsenäiseen elämään sopivin palveluin -hanke 2011-2014 Merja Marjamäki Itsenäiseen elämään sopivin palveluin -hanke Tavoitteena on saada tietoa lievästi
LisätiedotSisältö. Kuulorata. Aivopuoliskot erikoistuvat mutta: 26.11.2013 MUSIIKKI, PUHEEN HAVAITSEMINEN JA KIELELLINEN KEHITYS. Muusikkojen muovautuvat aivot
Sisältö MUSIIKKI, PUHEEN HAVAITSEMINEN JA KIELELLINEN KEHITYS Ritva Torppa, Monititeteisen musiikintutkimuksen huippuyksikkö, Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö, Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin
LisätiedotKUULON HARJOITTELU DYSFASIALAPSELLA, HOIDON SEURANTA HERÄTEVASTETUTKIMUKSIN
KUULON HARJOITTELU DYSFASIALAPSELLA, HOIDON SEURANTA HERÄTEVASTETUTKIMUKSIN Suur-Helsingin Sensomotorinen Keskus Puh: 09-484644 2 TUTKIMUS Esittelemme seuraavassa yhteenvedon tutkimuksesta, joka on tehty
LisätiedotMUSIIKIN JA PROSODIAN YHTEINEN RYTMI
MUSIIKIN JA PROSODIAN YHTEINEN RYTMI Maija Hausen Pro gradu -tutkielma Psykologian oppiaine Käyttäytymistieteiden laitos Elokuu 2012 Ohjaajat: Mari Tervaniemi ja Teppo Särkämö HELSINGIN YLIOPISTO - HELSINGFORS
LisätiedotETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 4.osa. Aivojen iloksi.
ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 4.osa Aivojen iloksi. Aivojen aktivointi Ilo ja hyvä mieli ovat aivojen parhaita ystäviä. Meille kaikille on yksilöllistä se, miten painamme mieleen asioita.
LisätiedotÄäntelyn ja motoriikan kehityksen seurantamenetelmä
Ääntelyn ja motoriikan kehityksen seurantamenetelmä Paula Lyytinen,Timo Ahonen, Kenneth Eklund,Heikki Lyytinen Jyväskylän yliopiston Lapsitutkimuskeskus Niilo Mäki Instituutti Mihin tarvitaan? kehityksen
LisätiedotMusiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä).
Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä). Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava
LisätiedotAivotutkimus osoittaa kulttuuriharrastusten hyötyjä
Aivotutkimus osoittaa kulttuuriharrastusten hyötyjä Minna Huotilainen Kognitiotieteen dosentti FinnBrain-hanke, Turun yliopisto Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö, Helsingin yliopisto Twitterissä: @minnahuoti
LisätiedotMatematiikan tukikurssi
Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 8 1 Derivaatta Tarkastellaan funktion f keskimääräistä muutosta tietyllä välillä ( 0, ). Funktio f muuttuu tällä välillä määrän. Kun tämä määrä jaetaan välin pituudella,
LisätiedotKielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014
Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka. Johdanto. Kurssin sisältö. Luento 1: Johdanto. Kirjasta. Kieli, merkitys ja logiikka, HY, kevät Saara Huhmarniemi 1
Kurssin sisältö Kieli merkitys ja logiikka Johdanto Biolingvistiikka: universaalikieliopin näkökulma kieleen ja kielen omaksumiseen Pauli Brattico, Biolingvistiikka. Luvut 1-6 ja luvusta 10 ja 11 osia.
LisätiedotModified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) muistisairauksien arvioinnissa
Modified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) muistisairauksien arvioinnissa Noora Suhonen Neuropsykologiaan erikoistuva psykologi, PsM OYS, OY, HY Neurologia-seminaari: Käytösoireet muistisairauksissa
LisätiedotGeneettisen tutkimustiedon
Geneettisen tutkimustiedon omistaminen Tutkijan näkökulma Katriina Aalto-Setälä Professori, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Tampereen Yliopisto ja TAYS Sydänsairaala Etiikan päivät 9.3.2016
LisätiedotAIVOT JA MUSIIKKI MUSIIKKI AKTIVOI AIVOJA LAAJALTI
AIVOT JA MUSIIKKI Musiikki aktivoi aivojamme, niiden verenkierto ja aineenvaihdunta vilkastuvat ja koko persoonallisuutemme vireytyy. Myös aivotoimintamme kehittyy ja aivojen massa voi jopa kasvaa. Tarkkaavaisuus
LisätiedotMiten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista
Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista MUISTI JA MUISTIHÄIRIÖT Muisti on tapahtumasarja, jossa palautetaan mieleen aiemmin opittuja ja koettuja asioita sekä opitaan uutta. Kun muisti
LisätiedotKanteleen vapaa säestys
Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry Kanteleen vapaa säestys Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2013 Työryhmä: Anna-Karin Korhonen Päivi Ollikainen Satu Sopanen, Kanteleensoiton opettajat
LisätiedotNuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen
Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen
LisätiedotTyömuisti on säilömuistin aktivoitunut osa
Mitä muisti on? Työmuisti on säilömuistin aktivoitunut osa 1.Tietoinen muisti mieleenpainaminen säilyttäminen (ylläpito) - muististapalautus 1.1 Työmuisti = prosessointi ja ylläpito rajoitettu: lyhytkestoinen
LisätiedotAivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä
Aivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä 15.3.2018 Kaisa Lohvansuu, FT JYU. Since 1863. 1 -Kieli ja aivot -Aivotutkimus: Mitä tutkitaan ja miksi? -Mitä hyötyä aivotutkimuksesta on? JYU. Since 1863. 2 Aivotutkimuksen
LisätiedotPelihimon neurobiologiaa. Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos, farmakologia Helsingin yliopisto
Pelihimon neurobiologiaa Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos, farmakologia Helsingin yliopisto Pelihimo aivoperäinen häiriö? Riippuvuussyndrooma Toistuva ja voimakas tarve pelata normaalien
LisätiedotMiten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä
Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa
LisätiedotMoniaistisuus. Moniaistinen havaitseminen. Mitä hyötyä on moniaistisuudesta? Puheen havaitseminen. Auditorisen signaalin ymmärrettävyyden vaikutukset
Moniaistinen havaitseminen Moniaistisuus Miksi moniaistisuus on tärkeää? Ilmiöitä ja niiden anatomiaa ja fysiologiaa Puheen havaitseminen Toiminnan suuntaaminen Ympäristöä havainnoidaan luonnostaan useiden
LisätiedotLAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
1/9 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien työväline, jonka avulla luodaan
LisätiedotTILASTOLLINEN LAADUNVALVONTA
1 Aki Taanila TILASTOLLINEN LAADUNVALVONTA 31.10.2008 2 TILASTOLLINEN LAADUNVALVONTA Tasalaatuisuus on hyvä tavoite, jota ei yleensä voida täydellisesti saavuttaa: asiakaspalvelun laatu vaihtelee, vaikka
LisätiedotMuistisairaudet saamelaisväestössä
Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät
LisätiedotMusiikki aivoinfarktipotilaan hoidossa
MUSIIKKI, SOOMA JA SIELU Seppo Soinila ja Teppo Särkämö Musiikki aivoinfarktipotilaan hoidossa Musiikki vaikuttaa laaja-alaisesti aivojen toimintaan (Zatorre 2005, Peretz ja Zatorre 2005). Musiikin aikaansaaman
Lisätiedot8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ
NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ 1. YLEISKUVAUS NEUROPSYKIATRISESTA KUNTOUTUKSESTA Neuropsykiatrisissa oireyhtymissä haasteet ovat luonteeltaan pitkäkestoisia,
LisätiedotLasten visuaaliset. Sokeus on ÓsuhteellinenÓ kšsite, kapeutta (alle 20 ) molemmissa. voimakasta nššn tarkkuuden. 1Ð8/10 000 syntynyttš lasta
Lasten visuaaliset hahmotushširišt Pekka RŠsŠnen JyvŠskylŠ, 1998 NŠkšhŠirišt Sokeus on ÓsuhteellinenÓ kšsite, jolla tarkoitetaan erittšin voimakasta nššn tarkkuuden heikkoutta tai nškškentšn kapeutta (alle
LisätiedotKati Juva HUS Psykiatriakeskus Lääketieteen etiikan päivä
Kati Juva HUS Psykiatriakeskus Lääketieteen etiikan päivä 27.9.2018 Muistisairaudet Kognitiivisia kykyjä heikentäviä aivosairauksia Yleensä eteneviä Periaatteessa tunnetaan myös korjaantuvia tiloja ja
LisätiedotKourilehto Lotta. Musiikin aiheuttamat tunnereaktiot ja niiden ilmeneminen aivotoiminnassa
Kourilehto Lotta Musiikin aiheuttamat tunnereaktiot ja niiden ilmeneminen aivotoiminnassa Kandidaatintyö KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Musiikkikasvatus 2019 Oulun yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta
LisätiedotAIVOJUMPPA BRAIN GYM. 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu
AIVOJUMPPA BRAIN GYM 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu Mitä aivojumppa on? Menetelmän on kehittänyt kalifornialainen kasvatustieteiden tohtori P.E.Dennison yhdessä vaimonsa Gail
LisätiedotMuistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013
Muistisairauksien käytösoireista Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Mitä ovat käytösoireet? Kun muistisairaus etenee, edellytykset hallita ja työstää omia tunteita heikkenevät,
LisätiedotLikvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala
Likvorin biomarkkerit neurodegeneratiivisten sairauksien diagnostiikassa Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT Itä Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäydinneste Tilavuus n. 150ml, muodostuu
LisätiedotMuistisairaudet 23.10.13
Muistisairaudet 23.10.13 Muistaminen on aivojen tärkeimpiä tehtäviä Kaikki älyllinen toiminta perustuu tavalla tai toisella muistiin Muisti muodostaa identiteetin ja elämänhistorian Muistin avulla tunnistamme
LisätiedotMusiikin vaikuttavuus aivojen kuntoutuksessa
KATSAUS Aleksi J. Sihvonen, Vera Leo, Teppo Särkämö ja Seppo Soinila Musiikin vaikuttavuus aivojen kuntoutuksessa 1852 Aivoja vaurioittaviin sairauksiin ei ole parantavaa hoitoa. Kuntoutuminen perustuu
LisätiedotNEGLECT-POTILAAN POLKU KUNTOUTTAVAAN ARKEEN
NEGLECT-POTILAAN POLKU KUNTOUTTAVAAN ARKEEN Riitta Luukkainen-Markkula Kl. Neuropsykologi, PsT Neuron AVH-päivät 2012; AVH ja arki 24.10.2012 Neglect-oireessa on kysymys vaikeudesta tulla tietoiseksi vasemmalta
LisätiedotKUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa
KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua
LisätiedotEsitelmä saattohoidosta 22.9.2015
Esitelmä saattohoidosta 22.9.2015 Esitelmä Lapin sairaanhoitopiirin asiakasraadille Lapin keskussairaalassa tapahtuvasta saattohoidosta Tarja Huumonen Diakonissa-sairaanhoitaja AMK Saattohoito Saattohoidolla
LisätiedotMUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT
MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:
LisätiedotKielihäiriöisten lasten pään liikkeet MEG-tutkimuksen aikana
Kielihäiriöisten lasten pään liikkeet MEG-tutkimuksen aikana Leena Isotalo Lastenlääkäri, eläkkeellä, Vantaan tk, yhteistyössä Aalto-yliopiston Aivotutkimusyksikön kieliryhmän kanssa. Kuvia myös Päivi
LisätiedotMITÄ JÄÄ MUISTIIN JA MITEN SIIHEN VOI VAIKUTTAA. Susanna Melkas dosentti, neurologian apulaisylilääkäri HYKS neurologian klinikka
MITÄ JÄÄ MUISTIIN JA MITEN SIIHEN VOI VAIKUTTAA Susanna Melkas dosentti, neurologian apulaisylilääkäri HYKS neurologian klinikka Muisti on ihmeellinen asia, mutta sääli sitä joka ei osaa unohtaa. Olli
LisätiedotLuento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA
Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Kipuluento / 2016 / ESH Anneli Järvinen- Paananen Kipu koskettaa monia Kivun kanssa
LisätiedotAistit. Kaisa Tiippana Havaintopsykologian yliopistonlehtori. Luento Aistit ja kommunikaatio-kurssilla 12.9.
Aistit Kaisa Tiippana Havaintopsykologian yliopistonlehtori kaisa.tiippana@helsinki.fi Luento Aistit ja kommunikaatio-kurssilla 12.9.2017 Aivokuoren alueita /eke/? /epe/? /ete/? Havainto Havainto on subjektiivinen
LisätiedotJohdatus diskreettiin matematiikkaan Harjoitus 7, 28.10.2015
Johdatus diskreettiin matematiikkaan Harjoitus 7, 28.10.2015 1. Onko olemassa yhtenäistä verkkoa, jossa (a) jokaisen kärjen aste on 6, (b) jokaisen kärjen aste on 5, ja paperille piirrettynä sivut eivät
LisätiedotTerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta.
TerveysInfo MS tauti Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. 1996 5, A5 : 46 s. : piirr. : 2 väri Hakusanat:
LisätiedotOppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä
Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen
LisätiedotMiten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista
Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset
LisätiedotIkäihmisten varhainen tuki ja palvelut
Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista
LisätiedotIkääntyvän kognitio ja liikkuminen
Ikääntyvän kognitio ja liikkuminen Pohjois Pohjanmaan ja Kainuun liikenneturvallisuusseminaari 3.10.2018 Petteri Viramo Geriatrian erikoislääkäri, LT Toimitusjohtaja Caritas Palvelut Oy Sisältö Ikääntyvän
LisätiedotMITÄ JÄÄ MUISTIIN JA MITEN SIIHEN VOI VAIKUTTAA. Susanna Melkas dosentti, neurologian osastonylilääkäri HYKS neurologian klinikka
MITÄ JÄÄ MUISTIIN JA MITEN SIIHEN VOI VAIKUTTAA Susanna Melkas dosentti, neurologian osastonylilääkäri HYKS neurologian klinikka Muisti syntyy, kun... Hermosolut ovat kasvattaneet ulokkeita ja rakentaneet
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotAnna-Maija Koivusalo 24.2.13. Kivuton sairaala projekti vuonna 2012
Anna-Maija Koivusalo 24.2.13 Kivuton sairaala projekti vuonna 2012 Kivun arviointi projekti toteutettiin seitsemännen kerran syksyllä 2012 pääosin viikolla 42. Mukana oli niin erikoissairaanhoidon kuin
LisätiedotMusiikki aivoissa ja terapiassa
Musiikki aivoissa ja terapiassa Posted on 31.10.2011 by Anna-Mari Koivula Meilahden kampuskirjasto Terkon Lux Humana -työryhmä järjesti 12.10.2011 luento- ja keskustelutilaisuuden otsikolla Musiikki aivoissa
Lisätiedot2. Musisointi muokkaa aivoja. 3. Muita musisoinnin vaikutuksia. 4. Puheen musiikki prosodia tukee kielellistä kehitystä. 5.
Esityksen sisältö MUSIIKKIA, MAESTRO! MUSIIKKI KUULOVAMMAISEN LAPSEN KUNTOUTUKSESSA Ritva Torppa, Monititeteisen musiikintutkimuksen yksikkö, Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö, Käyttäytymistieteiden
LisätiedotToimialan ja yritysten uudistuminen
Toimialan ja yritysten uudistuminen - mahdollisuuksia ja karikoita Jari Kuusisto MIT Sloan School of Management University of Vaasa 1 Jari Kuusisto University of Vaasa Esityksen rakenne Metsäsektorin lähtötilanne
LisätiedotMusiikkia käytetään välineenä oman kulttuuri-identiteetin etsimisessä ja valmiuksien luomisessa kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen.
Musiikki Musiikin opetus perustuu opettajan työtään varten määrittelemiin käsityksiin musiikista tiedonalana. Musiikkipedagogiset valinnat opettaja tekee koulun arvoperustan, yleisten oppimis- ja tiedonkäsitysten
LisätiedotMuistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito
Sodankylä Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Kotihoidon palveluohjaaja, muistihoitaja Tuula Kettunen 17.2.2014 2014 DEMENTIAINDEKSI Sodankylässä geriatri 2005 2013, muistineuvolatoiminta aloitettiin
Lisätiedot