1 Sisältö 1 JOHDANTO... 3 2 JOENSUUN NORMAALIKOULU... 3 2.1 Yliopiston koulun erityispiirteitä... 3 2.2 Joensuun normaalikoulun perusaste... 4 2.3 Joensuun normaalikoulun lukio... 7 3 OHJATTU HARJOITTELU... 8 3.1 Ohjattu harjoittelu pedagogisten opintojen osana... 8 3.2 Harjoittelusuunnitelma... 10 3.2.1 2510002 ORIENTOIVA HARJOITTELU 3 OP... 11 3.2.2 2510012 PERUSHARJOITTELU 5 OP... 15 3.2.3 2320505 SOVELTAVA HARJOITTELU 4 op... 21 3.2.4 2510022 SYVENTÄVÄ HARJOITTELU 8OP... 26 4 OHJATTUA HARJOITTELUA KOSKEVIA YLEISIÄ OHJEITA... 33 4.1 Opetuksen seuraaminen... 34 4.2 Harjoitustunnin pitäminen... 34 4.3 Tiedot oppilaista... 35 4.4 Monistaminen ja tulostaminen... 35 4.5 Koulun tilat ja välineet... 35 4.6 Ruokailu... 36 4.7 Tiedottaminen... 36 5 LIITTEET... 37 5.1 OPETTAJUUDEN KARTTA... 37 5.2 KESKEISIÄ OPPIMISKÄSITYKSIÄ... 38 5.3 ORIENTOIVAN HARJOITTELUN KESKUSTELUTEHTÄVÄT... 40 5.4 OPPITUNNIN SEURANTATEHTÄVÄ 1, ORIENTOIVA HARJOITTELU... 41 5.5 OPPITUNNIN SEURANTATEHTÄVÄ 2, ORIENTOIVA HARJOITTELU... 42
2 5.6 OPPITUNNIN SEURANTATEHTÄVÄ 3, ORIENTOIVA HARJOITTELU... 43 5.7 OPPITUNNIN SEURANTATEHTÄVÄ, PERUSHARJOITTELU... 44 5.8 OPPITUNNIN SEURANTATEHTÄVÄ, SYVENTÄVÄ HARJOITTELU... 45 5.9 NIMIKKOLUOKKAHARJOITTELUN OHJE, ORIENTOIVA HARJOITTELU... 46 5.10 NIMIKKOLUOKAN SEURANTATEHTÄVÄ, ORIENTOIVA HARJOITTELU... 47 5.11 OPPITUNNIN SUUNNITTELUSTA... 48 5.12 OPPITUNTIEN SUUNNITTELU JA TUNTISUUNNITELMA... 49 5.13 OPPITUNNIN/ OPETUSJAKSON SUUNNITELMA... 51 5.14 OPETUSTUOKION/ OPPITUNNIN/ OPETUSJAKSON ARVIOINTI... 52 5.15 ITSEARVIOINTI, PERUSHARJOITTELU... 53 5.16 ITSEARVIOINTI, SYVENTÄVÄ HARJOITTELU... 55 5.17 OPPITUNNIN ARVIOINTILOMAKE OPPILAILLE... 56 5.18 OPETUKSEN SEURAAMINEN - VERTAISARVIOINTI... 57 5.19 OPETUSKOKEILU JA TUTKIVAAN OPPIMISEEN LIITTYVÄ TEHTÄVÄ... 58 5.20 PORTFOLIO-OHJE... 60
3 1 JOHDANTO Tästä oppaasta löydät tietoja ohjatun harjoittelun jaksoista ja koulustamme. Oppaassa ei ole kaikkea tarvitsemaasi tietoa, vaan yksityiskohtaisemmat tiedot harjoittelujaksoista, koulusta, koulun opetussuunnitelmasta, työajoista, työjärjestyksistä, koulun tapahtumista yms. löydät koulumme verkkosivuilta osoitteesta jnor.joensuu.fi. Koulun sivuille pääset myös yliopiston sivuilta www.uef.fi. Seuraa säännöllisesti opettajaopiskelijoiden työhuoneessa olevaa ilmoitustaulua. Tervetuloa ohjattuun harjoitteluun Joensuun normaalikouluun! 2 JOENSUUN NORMAALIKOULU 2.1 Yliopiston koulun erityispiirteitä Joensuun normaalikoulu on Itä-Suomen yliopistoon kuuluva harjoittelukoulu, jossa järjestetään esi- ja perusopetusta sekä lukiokoulutusta. Lukuvuoden 2013-2014 alussa koulussa on 958 oppilasta, joista lukiossa 374 ja perusopetuksessa 584 (esiopetuksessa ja 1.-6. luokilla 390, 7.-9. luokilla 192). Opettajia ja muuta koulun omaa henkilökuntaa on yhteensä noin 100 henkeä. Heidän lisäkseen koululla työskentelee työvoimaviranomaisten ja koulun omalla rahoituksella palkattua määräaikaista henkilökuntaa. Ateriapalveluista huolehtii FazerAmica Oy ja siivouksesta ja kiinteistön hoidosta ISS Oy. Joensuun kaupunki vastaa kouluterveydenhuollosta. Joensuun normaalikoulu toimii Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella kahdessa erillisessä koulurakennuksessa. Tulliportin koulussa työskentelevät perusasteen vuosiluokat 7-9 ja lukio sekä Länsikadun koulussa toimivat perusasteen vuosiluokat E1-6. Harjoittelukoulun erityisenä tehtävänä on järjestää opettajaksi opiskeleville Itä-Suomen yliopiston eri tiedekuntien opiskelijoille heidän pedagogiseen koulutukseensa kuuluvaa ohjattua harjoittelua sekä osallistua opettajankoulutuksen kehittämiseen. Joensuun normaalikoulussa harjoittelee vuosittain 350-400 luokanopettajan, erityisopettajan, aineenopettajan ja oppilaanohjaajan koulutuksessa olevaa opiskelijaa. Ohjattu harjoittelu perustuu filosofisen tiedekunnan hyväksymiin opetussuunnitelmiin. Harjoittelua ohjaavat yliopiston ja normaalikoulun opettajat.
4 Hallinnollisesti Joensuun normaalikoulu kuuluu Itä-Suomen yliopiston filosofiseen tiedekuntaan. Koululla on oma johtokunta, jossa on filosofisen tiedekunnan, humanistisen tiedekunnan, teologisen tiedekunnan, matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan, Joensuun kaupungin koulutoimen sekä opettajien, oppilaiden huoltajien ja lukion opiskelijoiden edustus. Johtokunta käsittelee koulun kehittämisessä keskeisiä ja laajakantoisia kysymyksiä. Opetukseen liittyviä johtokunnan tehtäviä ovat opetussuunnitelman, tuntijaon ja kieliohjelman hyväksyminen sekä yleinen velvoite arvioida ja kehittää koulun opetusta. Johtokunta määrää perusopetuksesta ja lukiokoulutuksesta vastaavat rehtorit. Vakinaisen opetusviran täyttö edellyttää johtokunnan antamaa lausuntoa. Harjoittelukoulun toiminnasta vastaa johtava rehtori. Hänelle kuuluu koko koulun kehittämiseen ja hallintoon liittyvien tehtävien lisäksi erityisesti henkilöstö- ja talousasioihin, johtokunnan toimintaan sekä opetusharjoittelun kehittämiseen liittyviä tehtäviä. Perusopetuksesta ja lukiokoulutuksesta vastaavat rehtorit valitaan opettajien keskuudesta viiden vuoden määräajaksi. Kouluasteen oppilaisiin sekä opetuksen ja muun toiminnan järjestämiseen ja kehittämiseen liittyvät tehtävät ovat heidän työssään keskeisiä. Kouluasteen rehtorit vastaavat myös sisäiseen hallintoon ja opetusharjoitteluun liittyvistä tehtävistä kouluasteellaan. Normaalikoulun määrärahat sisältyvät Itä-Suomen yliopiston talousarvioon. Opetusministeriön ja yliopiston vuotuisessa tulossopimuksessa sovitaan myös toiminnan kehittämisen painotuksista sekä erityisrahoitusta saavista hankkeista. Koulua on pyritty varustamaan opetusharjoittelun sekä opettajankoulutuksen kehittämisen vaatimukset huomioon ottaen. Erityisesti tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edellytyksiä on parannettu. 2.2 Joensuun normaalikoulun perusaste Rehtori Heikki Happonen Normaalikoulun perusaste on yksi Joensuun kaupungissa toimivista perusasteista, jolla on oma oppilaaksi ottoalue. Koulu integroituu kaupungin koululaitokseen siten, että normaalikouluun voi hakeutua oppilaaksi opiskelemaan ensimmäiseltä luokalta saksaa ja venäjää ja venäjää viidennelle luokalle. Koulumme oppilaat voivat puolestaan hakeutua opiskelemaan kaupungin kouluihin seitsemännelle luokalle luonnontieteitä, draamakasvatusta ja liikuntaa painottaville luokille.
5 Perusasteen luokanopettajat opettavat pääasiassa vuosiluokilla E1-6 ja aineen opettajat vuosiluokilla 7-9. Usean vuoden ajan osa aineenopettajista on opettanut alakoulun puolella (mm. matematiikkaa, kirjallisuutta, uskontoa, käsityötä, historiaa, venäjää, valinnaiskursseja) ja osa luokanopettajia yläkoulun puolella (mm. liikuntaa, terveystietoa, tieto- ja viestintätekniikkaa, saksaa, teknistä työtä, uskontoa). Perusaste muodostaa rakenteellisesti yhtenäisen kokonaisuuden (opetussuunnitelman perusteet, koulukohtainen opetussuunnitelma, valtakunnallinen ja koulukohtainen tuntijako, ns. hyvän osaamisen arviointikohdat, oppiaineiden sisäiset rakenteet, opiskelun yleinen ja erityinen tuki). Perusasteella on yksi rehtori, tämän lisäksi yläkoulussa apulaisrehtori ja alakoulussa vararehtori. Ratkaisulla on pyritty eheyttämään ja kehittämään perusasteen toimintaa, parantamaan tiedonkulkua ja ennen kaikkea kehittämään koulun kasvatuksellista ja pedagogista toimintaa. Tavoitteena on perusasteen opetussuunnitelman sisältöjen ja koulun toimintakäytäntöjen kehittäminen niin, että pystymme peruskouluna entistä paremmin vastaamaan koulutyölle asetettuihin haasteisiin ja ehkäisemään syrjäytymistä. Toiminnallista ja pedagogista yhtenäisyyttä on edistetty ja kehitetty mm. erilaisten työryhmien toiminnan avulla ja opetussuunnitelman sisältöalueiden systemaattisen tarkastelun kautta. Perusasteen oppilaiden opiskelua tuetaan panostamalla tieto- ja viestintätekniikan käyttötaitojen opiskeluun sekä hyödyntämällä opettajien erikoisosaamista. Pyrkimyksenä on eettisen kasvatuksen, suvaitsevaisuuden ja monikulttuurisuuden edistäminen. Kielenopetuksen erityispiirteitä ovat ensimmäiseltä luokalta alkavat englannin, venäjän ja saksan kielen opetus, kaksikielinen opetus sekä oppilaiden kotikielen opetus. Ylemmillä vuosiluokilla oppilaille tarjotaan laaja valikoima valinnaiskursseja. Valinnaisuuden lisäämisen ja koulun toimintojen kehittämisen kautta vahvistetaan nuorten itsetuntoa ja elämänhallinnan taitoja. Kasvatuksellisena teemana ja myös tavoitteena on viime vuosina koulussamme ollut norssilaisen koulukunnon ylläpito ja edistäminen. Koko perusaste on mukana KiVa-koulu hankkeessa, jonka ideana on oppilaiden toimintamalleihin ja asenteisiin vaikuttamalla ehkäistä kiusaamista. Oppilaiden opiskeluun ja koulun toimintakulttuuriin keskeisesti vaikuttava tekijä on komiportaisen tuen järjestelmä, jossa korostuu oppilaiden opiskelun monipuolinen tukeminen ja myös opettajien uudenlainen orientaatio kehittää omaa opetustaan vastaaman erilaisia tuen tarpeita.
6 Peruskoulun oppilaiden oppimista ja hyvinvointia seurataan säännöllisesti. Oppilaiden oppimaan oppimisen taitoja tutkitaan osana alkanutta opetussuunnitelmauudistusta. Yhteistyökumppanimme tässä hankkeessa on Koulutuksen arviointikeskus Helsingin yliopistosta. Seuraavan kahden vuoden aikana kaikki perusopetuksen oppilaat tulevat tämän seurannan piiriin. Tutkimuksen avulla opettajat saavat arvokasta tietoa oman työnsä tueksi. Tutkimustuloksista informoidaan oppilaita ja vanhempia. Oppilaskuntatoiminta ja tukioppilastoiminta ovat arvokkaita toimintamuotoja, joiden kautta oppilaiden näkökulmat tulevat esille. Tärkeää on myös vertaistoiminta ja vertaistuki, jolle em. antavat hyvän mahdollisuuden (mm. vertaissovittelutoiminta). Kodin ja koulun yhteistyön merkitys korostuu vuosi vuodelta. Se on tärkeä ja luonnollinen osa koulun toimintaa. Norssin Vanhemmat, NoWa, on vanhempien oma yhteistyöelin, joka toimii yhteistyössä koulun kanssa ideoimalla teemapäiviä, järjestämällä urheiluvälineiden yms. vaihtoviikkoja, retkiä jne. Oppilaiden arviointijärjestelmä edellyttää myös kotien säännöllistä informointia ja mukaan ottamista oppilaiden koulunkäynnin suunnitteluun ja seurantaan. Koulussamme on useiden vuosien ajan kehitetty luonnontieteellisten aineiden ja matematiikan sekä kielten opetusta oppimisympäristöjen ja erilaisten hankkeiden avulla. Kaiken koulutoiminnan sekä erillisten hankkeiden tavoitteena on oppilaalle yhtenäisempi perusopetus. Uuden opetussuunnitelman periaatteiden siirtyminen koulun arkeen, toimintakulttuuriin, on koko kouluyhteisön yhteinen haaste. Kansainvälisyys, tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittäminen sekä yksittäisten opettajien tai opettajaryhmien täydennysyms. koulutukset ovat myös osa normaalikoulun ja samalla opetussuunnitelman kehittämistä. Edellisten lisäksi pyritään parantamaan työyhteisön toimintaedellytyksiä. Lukuvuonna 2013-2014 perusasteella opiskelee noin 590 oppilasta.
7 2.3 Joensuun normaalikoulun lukio Rehtori Marita Hokkanen Lukiossamme on lukuvuonna 2013-2014 noin 370 opiskelijaa. Lisäksi Itä-Suomen suomalais-venäläisen koulun lukio toimii normaalikoulun tiloissa, ja opetuksesta vastaa pääosin normaalikoulu. Lukiossa on käytössä valtakunnallinen tuntijako ja opetussuunnitelma. Lukiolaiset laativat henkilökohtaisen opinto-ohjelman, jossa voivat painottua esimerkiksi musiikki, kielet, luonnontieteet tai humanistiset aineet. Lukiossa on tarjolla runsaasti koulukohtaisia kursseja eri lukioaineissa. Niillä varmistetaan painotusten onnistuminen. Koulukohtaisissa kursseissa korostuvat tietotekniikka ja luonnontieteet sekä taiteet, kulttuuri, kansainvälisyys ja kielet. Opinto-ohjelmaan voi sisältyä myös muiden lukioiden, ammatillisten oppilaitosten ja yliopiston kursseja. Tuntijako, valinnaisuus ja pitkälle viety luokattomuus vaikuttavat myös opettajan työhön. Aineen sisällä opetusryhmien koostumus vaihtelee kursseittain. Kiinteitä ryhmiä on äidinkielessä, englannissa ja niissä valinnaisissa kielissä, joissa on vain yksi ryhmä. Opetusryhmien koot vaihtelevat alle kymmenestä vähän yli 30:een. Pieniä ryhmiä perustamalla halutaan turvata opetusharjoittelu niissäkin aineissa, joita on valittu vähän. Toisaalta myös lukiolaisille annetaan näin mahdollisuus opiskella valitsemiensa aineiden viimeisetkin kurssit. Normaalikoulun lukio on viime vuosina ollut varsin suosittu. Hakijoiden taso on ollut korkea, mikä on osaltaan lisännyt sukupuolijakauman vinoutumista: poikien osuus on vain 30 %. Myönteiseksi vaikutukseksi on koettu opiskelijoiden motivaation lisääntyminen. Myös ilmapiiristä tunneilla on opettajilta tullut lähes pelkästään myönteistä palautetta. Opiskelijaaines ei kuitenkaan ole homogeenistä, joten pelkkä aineen opettaminen ei riitä, vaan on otettava huomioon erilaiset oppijat. Osa lukiolaisista opiskelee matemaattis-luonnontieteellisellä linjalla (LUMA linja), jolle valitaan vuosittain 25 opiskelijaa. Linjan opiskelijoille tarjotaan runsaasti matematiikan, luonnontieteiden ja tietotekniikan opintoja. Tarjolla on myös opintokäyntejä, teollisuusvierailuja ja leirikouluja.
8 Nykyinen lukio on opiskelijalle vaativa. Jo mielekkään opinto-ohjelman laatiminen näin avoimessa tilanteessa edellyttää oma-aloitteisuutta, itsenäistä työskentelyä ja vastuun ottamista omasta opiskelustaan. Tehtävää helpottaa ja paineita vähentää se, että valintoja voi tarkistaa koko lukion ajan. Opiskelijoiden avuksi on rakennettu tukiverkko, johon kuuluvat kaikki opettajat, ryhmänohjaajat, opinto-ohjaajat, koulupsykologi, terveydenhoitaja ja rehtori. Vaikeimpia tapauksia käsitellään oppilashuoltoryhmässä ja yhteistyössä perheiden kanssa. 3 OHJATTU HARJOITTELU 3.1 Ohjattu harjoittelu pedagogisten opintojen osana Johtava rehtori Petri Salo Aineenopettajankoulutuksen harjoittelu on jaettu neljään eri jaksoon. Kullakin jaksolla on oma erityinen profiilinsa. Orientoivassa harjoittelussa yleisteemana on perehtyminen opettajuuteen. Opettajan eri kompetenssialueet on harjoittelusuunnitelmassa koottu kuvioksi (s. 37), joka helpottaa opettajuuden monialaista hahmottamista. Kaikkiin kompetenssialueisiin tutustutaan alustavasti jo orientoivassa harjoittelussa. On syytä huomauttaa, että tässä on eräs näkemys opettajuuden monitahoisuudesta. Kompetenssialueet voisi rakentaa toisinkin. Perusharjoittelun teemana on opetuksen suunnittelu. Suunnitellessaan opettaja pohtii erilaisia vaihtoehtoja sen mukaan, mitä hän pitää oppimisen kannalta tärkeänä. Pohtiessaan toimintaansa opetuksen jälkeen opettaja etsii syitä onnistumiselle ja epäonnistumiselle. Se, mistä hän näitä syitä etsii, kertoo siitä, mitä asioita hän pitää oppimisen kannalta tärkeinä. Tarkoitus on, että opettajaopiskelija tulisi harjoittelun kuluessa yhä enemmän tietoiseksi omista valinnoistaan ja kykenisi jatkuvasti kehittämään kykyä perustella pedagogista päätöksentekoaan. Kenttäkouluissa tapahtuvan soveltavan harjoittelun teemana on opettajan ja koulun arki. Tarkoitus on, että opettajaopiskelija saa kokonaiskuvan tavallisen koulun toiminnasta ja opettajan arkityöstä. Syventävän harjoittelun teemana on tutkiva ja kokeileva oppiminen. Tässä harjoitteluvaiheessa oppimista tarkastellaan tutkimusprosessina, jossa syntyy sekä uutta tietoa että uutta ymmärrystä. Tähän harjoitteluun kuuluu myös yksin tai yhdessä muiden opettaja-
9 opiskelijoiden kanssa toteutettava opetuskokeilu tai tutkivan oppimisen tehtävän suunnittelu ja toteutus. Syventävässä vaiheessa opettajan kaikki kompetenssialueet ovat esillä ja auttavat opettajaopiskelijaa oman työnsä tutkimisessa. Tässä vaiheessa edellytetään, että opettajaopiskelija kykenee varsin itsenäiseen työskentelyyn. Kuhunkin harjoittelujaksoon sisältyy opettamisen lisäksi oppituntien seuraamista, valvontatehtäviä, ohjaustilaisuuksiin (yksittäis-, pien- ja suurryhmäohjaus) osallistumista sekä erilaisia kirjallisia tehtäviä, kuten portfolion laadinta. Syventävässä harjoittelussa opettajaopiskelijat suunnittelevat koko koululle yhteisen teemapäivän erikseen annettavien ohjeiden mukaisesti. Opettajaopiskelijoiden edellytetään käyttävän tieto- ja viestintätekniikkaa opetuksensa tukena. Syventävän harjoittelun lopussa opiskelijan tulee osata kuvata oma käyttöteoriansa, johon hän perustaa toimintansa opettajana. Ohjattu harjoittelu on paitsi hyvin antoisa, niin myös hyvin vaativa ja raskas opintojen vaihe. Harjoittelun laadukkaaseen suorittamiseen kannattaa panostaa. Opettajaopiskelijoilla on oikeus ja velvollisuus ottaa koulutuksestaan irti kaikki mitä siitä on saatavissa ja myös vaatia siihen kunkin ajan mukanaan tuomia muutoksia. Huomattakoon kuitenkin, että opettajan ammatti-identiteetti ei ole valmis koulutuksen päätyttyä, vaan sen kehittäminen jatkuu koko työuran ajan. Ammatti-identiteettiä ei voi antaa valmiina, vaan kunkin on rakennettava se itse. Jokainen harjoitteluvaihe on näin myös osa identiteetin rakentamista. Peruskysymys on millainen opettaja haluaisin olla ja tähän haetaan vastausta kaikissa harjoitteluvaiheissa seuraamalla ja analysoimalla omaa toimintaa ja siinä kehittymistä. Harjoittelun ohjauksesta vastaavat Joensuun normaalikoulun asianomaisen oppiaineen opettajat. Ohjaus voidaan jakaa 1) toiminnan, 2) pedagogisen ajattelun kehittymisen ja 3) ammatillisen identiteetin kehittymisen ohjaukseen. Ohjaajan rooleilla ja tehtävillä on eri harjoitteluvaiheissa hieman erilainen paino. Alkuvaiheessa ohjaus on neuvojen ja ohjeiden antamista ja lopussa enemmän kollegana työskentelyä. Ohjatun harjoittelun hyväksytty suorittaminen edellyttää täysipäiväistä työskentelyä, jolloin esimerkiksi laajojen sijaisuuksien hoitaminen muissa kouluissa ei ole mahdollista. Poikkeuksista harjoittelusuunnitelman toteuttamisessa tulee sopia etukäteen harjoittelua ohjaavan lehtorin kanssa. Poissaolot on korvattava ja niistä sovitaan harjoittelun käytännön toteutuksesta vastaavan lehtori Jaana Laitisen kanssa.
10 3.2 Harjoittelusuunnitelma Aineenopettajan pedagogisiin opintoihin sisältyvä ohjattu harjoittelu muodostuu orientoivasta harjoittelusta, perusharjoittelusta, soveltavasta harjoittelusta sekä syventävästä harjoittelusta. Edellinen harjoittelujakso on oltava suoritettu ennen kuin voi aloittaa seuraavan. Orientoivasta harjoittelusta, perusharjoittelusta sekä syventävästä harjoittelusta vastaa Joensuun normaalikoulu ja soveltavasta harjoittelusta Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto. Harjoittelu muodostuu opetuksen seurannasta ja analysoimisesta, ryhmä- ja yksilöohjauksesta, harjoittelutuntien pitämisestä sekä muista opettamiseen ja koulun pitoon liittyvistä tehtävistä. Ohjatun harjoittelun laajuus on yhteensä 20 opintopistettä. Opettajaopiskelija saa harjoittelua varten oppaan, joka sisältää harjoittelusuunnitelman lisäksi erilaista tukimateriaalia, arviointi- ja palautelomakkeita yms. sekä seurantakortin, johon opettajaopiskelija itse tai ohjaava opettaja merkitsee kunkin harjoittelujakson suoritukset. Ohjatun harjoittelun toteutusta seuraavat ja koordinoivat normaalikoulun johtava rehtori (Petri Salo), perusasteen rehtori (Heikki Happonen) ja lukion rehtori (Marita Hokkanen) sekä ohjatun harjoittelun kehittämisryhmän opettajajäsenet Mervi Holopainen (biologia ja maantiede), Jaana Lintunen (vieraat kielet), Helena Itkonen (äidinkieli), Jaana Taivainen/Harri Hakulinen (fysiikka, kemia ja tietotekniikka), Anja Kareinen (matematiikka), Eliisa Vähä (historia) ja Minna Ursin (uskonto). Työryhmään kuuluu lisäksi lehtori Jaana Laitinen, joka vastaa harjoittelun käytännönjärjestelyistä.
11 3.2.1 2510002 ORIENTOIVA HARJOITTELU 3 OP Teema: Orientaatio opettajuuteen Harjoittelun tavoitteet ja lähtökohdat Orientoivan harjoittelun suoritettuaan opiskelija osaa kuvata opettajan työtehtäviä ja koulua opiskeluympäristönä. Opiskelija tunnistaa eri ikäkauden oppilaiden kasvuun ja kehittymiseen liittyviä piirteitä sekä osaa kuvata, jäsentää ja analysoida opetus-opiskeluoppimisprosessia yhdistämällä Opetuksen ja oppimisen perusteet -opintojaksolla opiskellut asiat saamaansa harjoittelukokemukseen. Lisäksi opiskelija osaa reflektoida harjoittelukokemuksiaan ja rakentaa pedagogista käyttöteoriaansa. Orientoiva harjoittelu sisältyy Orientaatio opettajuuteen -moduuliin ja liittyy sisällöllisesti Oppimisen ja opetuksen perusteet -opintojaksoon. Opiskelijan kasvu opettajuuteen ja asiantuntijuuteen perustuu hänen persoonallisen ja ammatillisen identiteettinsä, pedagogisen ajattelunsa ja pedagogisen toimintansa taitojen vähittäiseen kehittymiseen ja keskinäiseen integroitumiseen koulutuskokemusten myötä. Reflektioprosessi ja sen ohjaaminen Reflektiivisyys on asioiden, tunteiden ja kokemusten tietoista, kriittistä pohtimista. Reflektioprosessin avulla opitaan tunnistamaan ja ymmärtämään omia toimintatapoja, ja sen tavoitteena on oman opettajuuden kehittäminen. Reflektiotaidot kehittyvät vähitellen toiminnan kuvaamisesta kokemusten arviointiin ja oman pedagogisen ajattelun kriittiseen tarkasteluun. Reflektiotaidot kehittyvät ohjaajan ja ryhmän kanssa käytävissä keskusteluissa sekä omassa portfoliotyöskentelyssä. Ohjauskeskustelujen ja portfoliotyöskentelyn avulla opiskelija oppii pohtimaan pedagogisten käsitystensä ja ammatti-identiteettinsä kehittymistä. Orientoivassa harjoittelussa opiskelija herää pohtimaan ja arvioimaan omia oppimis- ja opetuskokemuksiaan ja alkaa rakentaa omaa pedagogista käyttötietoaan ja opettajuuttaan.
12 Harjoittelun suorittaminen ja sisällöt 1. Opettajan työhön tutustuminen Opiskelija seuraa ohjatusti oppitunteja ja tekee niihin liittyvät seurantatehtävät (s.41-43). Omaa ainetta seurataan 9 oppituntia (75 min.)*) ja muita aineita 6 oppituntia (75 min)*). Seurantatehtävien pohjalta keskustellaan ryhmäohjauksissa. Opiskelija toimii apuopettajana tai pitää opetustuokioita yksin tai ryhmässä 4 kertaa ja saa tähän toimintaan ohjausta ja palautetta 6 h. *) Jos oppitunteja (45 min.) seurataan alakoulussa, tunteja on seurattava suhteessa enemmän. 2. Ohjaus ja palaute Ohjaus voidaan jakaa sisällöllisesti kolmeen osa-alueeseen: 1) toiminnan ohjaukseen, 2) pedagogisen ajattelun kehittymisen ohjaukseen ja 3) ammatti-identiteetin kehittymisen ohjaukseen. Orientoivassa harjoittelussa painopiste on toiminnan ohjauksessa. Ohjauksen muotoja ovat henkilökohtainen ohjaus, jossa opettajaopiskelija yhdessä ohjaavan opettajan kanssa suunnittelee pidettäviä tuokioita sekä keskustelee pidetyistä tuokioista, ryhmäohjaus, johon osallistuvat ohjaava opettaja ja saman aineen opiskelijoita sekä suurryhmäohjaus, jossa eri aineiden opiskelijat ovat yhdessä. 2.1. Ryhmäohjaus Ryhmäohjaus on ohjaavan opettajan johdolla käytävää ohjauskeskustelua. Se on orientoivan harjoittelun olennainen työmuoto. Keskusteluihin voi liittyä myös opintotehtäviä. Opiskelijan tulee tehdä ryhmäohjauksista muistiinpanoja tarpeen mukaan. Ryhmänohjausaiheita ovat mm. harjoittelusuunnitelmaan tutustuminen opetuksen seurantatehtävät o oppitunnin rakentamisen periaatteet (s. 41) o opettajan toiminta luokassa (s. 42) o oppimisilmapiiriin ja työrauhaan liittyvät kysymykset (s. 43) opettajaopiskelijoiden ennakkokäsitykset ja pedagogiset uskomukset (s. 40) oppilaisiin tutustuminen opettajan päivittäiset työtehtävät opettajuuden kokonaiskuva (s.37 )
13 erilaiset opetusryhmät ja oppijat Ryhmäohjausta annetaan 8 h. 2.2. Suurryhmäohjaus Suurryhmäohjauksissa tutustutaan opettajan työn ja oppilaitoksen erityiskysymyksiin. Orientoivassa harjoittelussa on kaksi suurryhmäohjausta (4 h). 3. Nimikkoluokkatoiminta Nimikkoluokkaharjoittelun aikana opiskelija tutustuu hänelle nimetyn peruskoululuokan työskentelyyn seuraamalla eri aineiden oppitunteja 4 kertaa, tekee nimikkoluokkaharjoitteluun liittyvät tehtävät (s. 46-47) sekä osallistuu luokanohjaajan pitämään ohjaustilaisuuteen. Lisäksi opiskelijan tulee osallistua yhteen vanhempaintilaisuuteen. 4. Raportti Orientoivan harjoittelun lopussa opettajaopiskelija laatii harjoittelusta vapaamuotoisen raportin (1-2 sivua), jossa analysoi omaa oppimistaan ja harjoittelun yleisten tavoitteiden toteutumista sekä Oppimisen ja opetuksen perusteet -opintojaksolla opiskeltujen asioiden yhdistymistä harjoitteluun. Raportti palautetaan ohjaavalle opettajalle, jonka kanssa raportista keskustellaan. Raportti on osa portfoliota. 5. Portfoliotyöskentely Työportfolio on opettajaopiskelijan opiskelutehtävien kokoelma, joka monipuolisesti kertoo opiskelijan edistymisestä ja osaamisesta. Katso erilliset portfoliota koskevat ohjeet s. 60-62. Portfolio sisältää opettajaopiskelijan omia töitä, kuten harjoittelutavoitteet (ennakkotehtävät), muistiinpanot seuratuista tunneista, ryhmä- ja suurryhmäohjauksista yms., tuntisuunnitelmat, palautteet ja itsearvioinnit pidetyistä tunneista, itse laaditut opetusmateriaalit, kokeet, oppituntien videointeja, vertaispalautteet, oppilaiden palautteet, raportit eri harjoittelujaksoista sekä muuta harjoitteluun liittyvää itse tuotettua materiaalia. Materiaalia kootaan kaikkien harjoittelujaksojen aikana (myös soveltava harjoittelu) ja siirryttäessä harjoittelujaksolta toiselle portfolio esitellään ohjaavalle opettajalle. Syventävän harjoittelun loppupuolella opettajaopiskelija kokoaa näyteportfolion, jonka hän esittelee ryhmäohjauksessa.
14 Harjoittelun arviointi Orientoiva harjoittelu arvioidaan hyväksytty/hylätty. Arvostelu perustuu orientoivan harjoittelun arvioinnin kriteereihin. Mikäli ohjaaja havaitsee harjoittelun aikana, ettei opettajaopiskelija saavuta hyväksyttyä tasoa, hän voi pyytää toisen ohjaajan arvion opettajaopiskelijan suoriutumisesta. Opettajaopiskelija voidaan määrätä tällöin täydentämään suoritustaan tai hänen suorituksensa voidaan hylätä. Täydennystehtävät määritellään yksilöllisesti tapaus kerrallaan. Mahdollisesta hylkäämisestä päätetään johtavan rehtorin järjestämässä kokouksessa, johon osallistuvat johtava rehtori ja opiskelijaa ohjanneet ohjaavat opettajat, ja jossa kuullaan asianomaista opiskelijaa. Arviointikriteerit Arvostelussa otetaan huomioon opiskelijan itsearviointi sekä ohjaavien opettajien arviointi siitä, miten opiskelija on työskennellyt harjoittelujaksolle asetettujen yleisten ja yksilöllisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja miten hän on näiden suunnassa kehittynyt. Sisällöt Hylätty Hyväksytty Ohjattu seuraaminen Apuopettajana toimiminen ja opetustuokioiden suunnittelu ja toteutus Asennoituminen ammatilliseen kehittymiseen ja reflektion taidot Harjoittelujakson raportointi sekä portfolion kokoaminen Opiskelija ei osaa analysoida ohjatusti oppimistilanteita. Seurantatehtävissä on vakavia puutteita. Opiskelija ei osaa ohjatusti toimia apuopettajana tai suunnitella ja toteuttaa opetustuokiota. Opiskelija ei pysty toimimaan yhteistyössä oman ryhmänsä ja ohjaajansa kanssa eikä pysty rakentavaan vuorovaikutukseen oppilaiden kanssa. Opiskelija käyttäytyy epäasiallisesti oppilaita, muita ryhmänsä jäseniä tai ohjaavaa opettajaa kohtaan. Opiskelija ei toimi vastuullisesti harjoitteluun liittyvissä tehtävissä. Raportissa ja portfoliotyöskentelyssä on suuria puutteita. Opiskelija analysoi ohjatusti ja itsenäisesti opetusryhmien vuorovaikutusta, opettajan toimintaa, oppituntien rakennetta ja työtapoja. Suunnittelu on tavoitteellista. Opiskelija hyödyntää suunnittelussaan ohjausta ja vuorovaikutusta ryhmänsä kanssa. Opiskelijan toiminta on luontevaa ja yhteistyökykyistä. Opiskelija kehittää havaintojensa pohjalta vuorovaikutustilanteita. Opiskelija toimii vastuullisesti harjoitteluun liittyvissä tehtävissä. Opiskelija analysoi oman toimintansa taustalla olevia arvoja, asenteita ja olettamuksia. Raportti on moitteeton ja portfoliotyöskentely tarkoituksenmukaista
15 Orientoivan harjoittelun ohjeellinen kuormittavuus kontaktiopetus 44 t oman aineen oppituntien seuraaminen 11 (=9 x 75 min.) muiden aineiden oppituntien seuraaminen 8 (=6 x 75 min.) tuokiot ja/ tai apuopettajana toimiminen 4 henkilökohtainen ohjaus ja palaute 6 ryhmäohjaukset 8 suurryhmäohjaukset 4 nimikkoluokkaohjaus 1 tiedotustilaisuus ja palaute 2 itsenäinen työ 37 t tuokioiden suunnittelu, nimikkoluokkaseuranta, seurantatehtävät, portfolio, raportointi Orientoiva harjoittelu yhteensä 81 t Liitteet: Opettajuus Keskeisiä oppimiskäsityksiä Keskustelutehtävät Oppitunnin seurantatehtävät Nimikkoluokkaohje ja seurantatehtävä Oppitunnin suunnittelusta Portfolio-ohje 3.2.2 2510012 PERUSHARJOITTELU 5 OP Teema: Opetuksen suunnittelu, toteutus ja arviointi Harjoittelun tavoitteet ja lähtökohdat Perusharjoittelun suoritettuaan opiskelija osaa soveltaa koulun opetussuunnitelmaa opetusta ja kasvatusta ohjaavana asiakirjana sekä suunnitella, toteuttaa ja arvioida opetustaan soveltaen erilaisia oppimisteorioita sekä käyttää opetuksessaan erilaisia opetusmenetelmiä ja työtapoja. Opiskelija tunnistaa oppilaiden erilaisia oppimistarpeita ja osaa rakentaa tarkoituksenmukaisia opiskeluympäristöjä. Opiskelija osaa ohjata oppilaiden opiskelutaitojen kehittymistä ja arvioida oppilaiden opiskelu- ja oppimisprosessia sekä oppimisen tuloksia. Opiskelija pystyy soveltamaan opetusteknologiaa (tieto- ja viestintäteknologiaa) opetuksessaan. Opiskelija tunnistaa ja osaa kuvata moniammatillisen yhteistyön toimintatapoja. Opiskelija osaa reflektoida opetuskokemuksiaan integroimalla opetettavan aineen tietoa oppilaita, oppimista ja opetusmenetelmiä koskevaan tietoon.
16 Perusharjoittelu sisältyy Opetustyön perusteet moduuliin ja liittyy Ainepedagogiikan perusteet opintojakson käsitteelliseen viitekehykseen. Reflektioprosessi ja sen ohjaaminen Reflektiivisyys on asioiden, tunteiden ja kokemusten tietoista, kriittistä pohtimista. Reflektioprosessin avulla opitaan tunnistamaan ja ymmärtämään omia toimintatapoja, ja sen tavoitteena on oman opettajuuden kehittäminen. Reflektiotaidot kehittyvät vähitellen toiminnan kuvaamisesta kokemusten arviointiin ja oman pedagogisen ajattelun kriittiseen tarkasteluun. Reflektiotaidot kehittyvät ohjaajan ja ryhmän kanssa käytävissä keskusteluissa sekä omassa portfoliotyöskentelyssä. Perusharjoittelussa reflektio kohdistuu oman toiminnan arviointiin. Opiskelija arvioi toimintaansa ennen opetusta, sen aikana ja sen jälkeen. Reflektiotaitojen kehittyessä opiskelija pystyy tilanteen mukaan muuttamaan toimintaansa. Harjoittelun suorittaminen ja sisällöt 1. Ennakkotehtävä Ennen perusharjoittelun alkua opiskelija laatii kirjallisesti henkilökohtaiset harjoittelutavoitteensa orientoivan harjoittelun kokemustensa perusteella. Ennakkotehtävä palautetaan ohjaavalle opettajalle harjoittelun alkaessa. Harjoittelutavoitteita käsitellään ensimmäisessä ohjauskeskustelussa. Ennakkotehtävä on osa portfoliota. 2. Ohjaus ja palaute Ohjaus voidaan jakaa sisällöllisesti kolmeen osa-alueeseen: 1) toiminnan ohjaukseen, 2) pedagogisen ajattelun kehittymisen ohjaukseen ja 3) ammatti-identiteetin kehittymisen ohjaukseen. Perusharjoitteluvaiheessa painopiste on pedagogisen ajattelun kehittymisen ohjauksessa. Ohjauksen muotoja ovat henkilökohtainen ohjaus, jossa opettajaopiskelija yhdessä ohjaavan opettajan kanssa suunnittelee pidettäviä tunteja sekä keskustelee pidetyistä tunneista, ryhmäohjaus, johon osallistuvat ohjaava opettaja ja saman aineen opiskelijoita sekä suurryhmäohjaus. Palautetta pitämistään tunneista opettajaopiskelija saa henkilökohtaisessa ohjauksessa sekä ryhmäohjauskeskusteluissa. Lisäksi opettajaopiskelijan tulee pyytää oppituntia
17 seuraavilta opettajilta tai opettajaopiskelijoilta palautetta vähintään kolme kertaa perusharjoittelun aikana (vertaisarviointi s.57). Saadusta palautteesta tehdään yhteenveto ja se on osa työportfoliota. 2.1. Ryhmäohjaus Perusharjoittelun keskeisiä työtapoja ovat ohjaavan opettajan johdolla pidettävät ryhmäohjaukset (12 h), joissa keskustellaan mm. seuraavista aiheista: harjoittelujakson tavoitteet ennakkotehtävä, opetussuunnitelmat oppituntien suunnitelmat, opetusmenetelmät/työtavat ko. oppiaineessa, oppimateriaalit, opetusvälineet ja av-laitteet, oppilaan ja opiskelijan arviointi, vertaispalaute (s. 57), portfolion laadintaan liittyvät asiat ja portfolion esittely, oppituntien seurantatehtävä (s. 44). 2.2. Suurryhmäohjaus Suurryhmäohjauksissa tutustutaan opettajan työn ja oppilaitoksen erityiskysymyksiin. Suurryhmäohjausta on 4 tuntia. 3. Opetuksen suunnittelu ja toteutus Opiskelija perehtyy koulun opetussuunnitelmaan opettamansa/opettamiensa aineiden näkökulmasta ja suunnittelee opetuksensa opetussuunnitelman pohjalta. Opiskelija tutustuu opettamansa aineen painettuihin ja sähköisiin oppimateriaaleihin sekä oppimisympäristöihin ja arvioi niitä. Keskeisiä opetuksen perustaitoja ovat suunnittelu, toteutus sekä arviointi. Opetuksen toteutuksessa olennaista on oppilaiden/ opiskelijoiden motivointi ja aktivointi, erilaiset opetusmenetelmät ja vaihtelevat työtavat, oppimistapahtuman johtaminen sekä erilaisten oppilaiden ja erilaisten oppimistapojen huomioonottaminen. Perusharjoittelun kuluessa opiskelija perehtyy erilaisiin arvioinnin muotoihin: oppimisprosessin aikana tapahtuvaan jatkuvaan arviointiin, oppilaiden itse- ja vertaisarviointiin sekä kontrolloivan arvioinnin eri muotoihin laatimalla ja arvostelemalla esim. kokeita.
18 Opetuksen suunnittelun apuna voi käyttää oppitunnin suunnitteluohjeita sekä oppitunnin/opetusjakson suunnitteluohjeita (s. 49-50). Kuvauksia eri työtavoista löytyy mm. osoitteesta http://www.enorssi.fi (opetus työtapapankki). Perusharjoittelun aikana opiskelija pitää 10 oppituntia, joista enintään 3 oppituntia voidaan toteuttaa opiskelijatiimeinä. Tunneista tehdään kirjallinen tuntisuunnitelma, joka toimitetaan ohjaavalle opettajalle tämän antamaan määräaikaan mennessä. Perusharjoittelussa opettajaopiskelijan tehtävänä on ohjata perusasteen oppilaita ja lukion opiskelijoita opiskelemaan tavoitteiden kannalta tehokkaasti ja mielekkäästi ja pyrkimään siihen että opiskelijaryhmän opiskeluaktiivisuus pysyy korkealla tasolla koko oppitunnin ajan. 4. Opetus- ja opiskelutapahtumien seuraaminen ja analysointi Opettajaopiskelijat seuraavat oman aineensa opetusta 9 oppituntia sekä muita aineita 3 oppituntia. Opetuksen loogisen ja joustavan etenemisen turvaamiseksi tulee seurata omaa tuntia edeltävä pohjatunti. Ennen opetuksen aloittamista ryhmän tunteja on hyödyllistä seurata muutenkin. Opetusta seurattaessa tehdään havaintoja oppilaista, luokan ja yksittäisten oppilaiden sekä opettajan työskentelystä ja opetettavan aineen käsittelystä. Tunneista tehdään muistiinpanoja. Tuntien seuraamisen apuna käytetään seurantatehtävää (s. 44), josta keskustellaan ohjaavan opettajan pitämissä ohjaustilaisuuksissa. Seurantatehtävä ja seuratuista tunneista tehdyt muistiinpanot ovat osa työportfoliota. 5. Tieto- ja viestintätekniikan käyttö opetuksessa Perusharjoittelun aikana opettajaopiskelijat tutustuvat tieto- ja viestintätekniikan sekä sähköisten oppimateriaalien ja palvelujen käyttöön aineensa opetuksessa sekä pohtivat niiden pedagogisia mahdollisuuksia ja rajoituksia. 6. Moniammatillinen yhteistyö Opiskelijat tutustuvat koulupsykologin, erityisopettajan, opinto-ohjaajan Ja terveydenhoitajan työhön sekä heidän ja aineenopettajien yhteistyön muotoihin sisällöllisesti perusharjoitteluun liittyvässä Opetushallinto ja johtaminen opintojaksossa. Opintojaksolla käsitellään myös koulun ja kodin välistä yhteistyötä sekä maahanmuuttajaoppilaiden opettamista.
19 7. Koulun tapahtumat Opettajaopiskelijat osallistuvat mahdollisuuksien mukaan erilaisten koulun tapahtumien suunnitteluun ja toteuttamiseen. 8. Raportti Perusharjoittelun lopussa opettajaopiskelija laatii harjoittelusta vapaamuotoisen raportin, jossa analysoi omaa oppimistaan, henkilökohtaisten harjoittelutavoitteidensa sekä perusharjoittelun yleisten tavoitteiden toteutumista (s. 53-55). Raportti palautetaan ohjaavalle opettajalle, jonka kanssa raportista keskustellaan. Raportti on osa työportfoliota. 9. Portfoliotyöskentely Työportfolio on opettajaopiskelijan opiskelutehtävien kokoelma, joka monipuolisesti kertoo opiskelijan edistymisestä ja osaamisesta. Portfolio sisältää opettajaopiskelijan omia töitä, kuten harjoittelutavoitteet, muistiinpanot seuratuista tunneista, ryhmä- ja suurryhmäohjauksista yms., tuntisuunnitelmat, palautteet ja itsearvioinnit pidetyistä tunneista, itse laaditut opetusmateriaalit, kokeet, oppituntien videointeja, vertaispalautteet, oppilaiden palautteet, raportit eri harjoittelujaksoista sekä muuta harjoitteluun liittyvää itse tuotettua materiaalia. Materiaalia kootaan kaikkien harjoittelujaksojen aikana (myös soveltava harjoittelu) ja siirryttäessä harjoittelujaksolta toiselle portfolio esitellään ohjaavalle opettajalle. Syventävän harjoittelun loppupuolella opettajaopiskelija kokoaa näyteportfolion. Portfolio-ohjeet ovat liitteessä s. 60-63. Harjoittelun arviointi Perusharjoittelu arvostellaan hyväksytty/hylätty. Arvostelu perustuu perusharjoittelun arvioinnin kriteereihin. Mikäli ohjaaja havaitsee harjoittelun aikana, ettei opettajaopiskelija saavuta hyväksyttyä tasoa, hän voi pyytää toisen ohjaajan arvion opettajaopiskelijan suoriutumisesta. Opettajaopiskelija voidaan määrätä tällöin täydentämään suoritustaan tai hänen suorituksensa voidaan hylätä. Täydennystehtävät määritellään yksilöllisesti tapaus kerrallaan. Mahdollisesta hylkäämisestä päätetään johtavan rehtorin järjestämässä kokouksessa, johon osallistuvat johtava rehtori ja opiskelijaa ohjanneet ohjaavat opettajat, ja jossa kuullaan asianomaista opiskelijaa.
20 Arviointikriteerit Arvostelussa otetaan huomioon opiskelijan itsearviointi sekä ohjaavien opettajien arviointi siitä, miten opiskelija on työskennellyt harjoittelujaksolle asetettujen yleisten ja yksilöllisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja miten hän on näiden suunnassa kehittynyt. Sisältö Hylätty Hyväksytty Opetuksen suunnittelu Opetuksessa tarvittava sisältötieto: a) aineenhallinta b) pedagoginen sisältötieto Vuorovaikutus Arviointitaidot Asennoituminen ammatilliseen kehittymiseen ja reflektion taidot Harjoittelujakson raportointi sekä portfolion kokoaminen Opiskelija ei osaa suunnitella oppitunteja. a) Opiskelijan aineenhallinnassa on vakavia puutteita. b) Opiskelija ei osaa käyttää oppiaineensa keskeisiä työtapoja. Opiskelija ei tunnista oppilaiden erilaisia oppimistarpeita. Opiskelija ei rakenna vuorovaikutusta oppilaiden kanssa. Opiskelija aiheuttaa toiminnallaan ristiriitatilanteita luokassa. Opiskelija käyttäytyy epäasiallisesti oppilaita kohtaan. Opiskelija ei osaa käyttää oppiaineensa keskeisiä arviointimenetelmiä. Opiskelija ei ota vastaan palautetta eikä muuta toimintaansa. Opiskelija ei osaa arvioida omaa toimintaansa. Opiskelija ei toimi vastuullisesti harjoitteluun liittyvissä tehtävissä. Raportissa ja portfoliotyöskentelyssä on suuria puutteita. Opiskelija kehittelee ja suunnittelee opetusta tavoitteellisesti ja käyttää tarkoituksenmukaisia oppimateriaaleja opetuksessa. a) Opiskelijan aineenhallinta on riittävä. b) Opiskelija käyttää erilaisia työtapoja opettamiensa ryhmien oppimistarpeiden mukaisesti. Opiskelija käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa tarkoituksenmukaisesti. Opiskelija toimii luontevasti, määrätietoisesti ja yhteistyökykyisesti. Opiskelija kehittää oma-aloitteisesti vuorovaikutustilanteita. Opiskelija ymmärtää oppitunnin sujumisen yhteisvastuullisena tehtävänä. Opiskelija käyttää oppiaineensa keskeisiä arviointimenetelmiä. Opiskelija analysoi oppimaansa, asettaa uusia tavoitteita ja soveltaa oppimaansa. Opiskelija toimii vastuullisesti harjoittelussa. Opiskelija tunnistaa oman toimintansa taustalla olevia arvoja, asenteita ja olettamuksia. Raportti on asiallinen ja portfoliotyöskentely tarkoituksenmukaista.
21 Perusharjoittelun ohjeellinen kuormittavuus kontaktiopetus 65 t oman aineen oppituntien seuraaminen 11 (9 x 75 min.) muiden aineiden oppituntien seuraaminen 5 oppituntien pitäminen 13 (10 x 75 min.) henkilökohtainen ohjaus ja palaute 15 ryhmäohjaukset 12 suurryhmäohjaukset 4 koulun muu toiminta 3 tiedotustilaisuus ja palaute 2 itsenäinen työ 69 t oppituntien suunnittelu, tapahtumat, ryhmäohjaustehtävät, portfolio, raportointi Perusharjoittelu yhteensä 134 t Liitteet: Keskeisiä oppimiskäsityksiä Oppitunnin seurantatehtävä Oppituntien suunnittelu ja tuntisuunnitelman kirjoittaminen Vertaisarviointi Perusharjoittelun arviointi Portfolio-ohje 3.2.3 2320505 SOVELTAVA HARJOITTELU 4 op Teema: Laaja-alainen opettajuus Soveltavan harjoittelun tavoitteet ja lähtökohdat Soveltavan harjoittelun suoritettuaan opiskelija osaa kuvata koulun tai muun oppilaitoksen opetussuunnitelmaa, toimintakulttuuria ja vuosittaista toimintasuunnitelmaa. Opiskelija osaa soveltaa pedagogista ajatteluaan käytännön toimintaan, reflektoida toimintaansa ja opetuskokemuksiaan sekä analysoida oppilaiden opiskelun eriyttämistä ja eriytymistä. Opiskelija osaa myös tunnistaa ja kuvat erityisopetuksen järjestelyjä. Opiskelija osaa kuvata koulun ja eri sidosryhmien yhteistyötä.
22 Soveltavan harjoittelun lähtökohtana on, että opiskelija kehittää opettamista, oppimista ja ohjaamista koskevaa tietämystään tutustumalla kokonaisvaltaisesti ja monipuolisesti oppilaitoksen toimintaan, yhteisöön ja opettajan työhön. Harjoittelu toteutetaan opiskelijan valitsemassa oppilaitoksessa, jonka koulutustehtävä pohjautuu opetussuunnitelmaan. Harjoittelu voi tapahtua myös ulkomailla. Harjoittelua pyritään eriyttämään kunkin opiskelijan yksilölliset oppimistavoitteet, ammatillinen suuntautuminen, sivuaineopinnot tai tutkielmaopinnot huomioon ottaen. Soveltava harjoittelu suoritetaan 3. periodin aikana 4. tai 5. opintovuotena. Soveltava harjoittelu sisältyy Tutkiva ja laaja-alainen opettajuus -moduuliin. Aineenopettajaopiskelijoilla Soveltava harjoittelu voi liittyä Ainepedagoginen tutkimuspraktikum - opintojaksoon. Harjoittelupaikassa annettava ohjaus Toteutusjakson ohjaajina toimivat yksikön johtaja ja ohjaava opettaja. Silloin, kun oppilaitoksessa on vähintään kaksi opiskelijaa, he osallistuvat yksikön johtajan pitämään tapaamiseen, joissa perehdytään pedagogiseen johtamiseen ja oppilaitoksen koulukulttuuriin. Yhden opiskelijan ohjauksesta yksikön johtaja huolehtii opiskelijan oppimisen kannalta mielekkääksi katsomallaan tavalla. Työskentely ohjaavan opettajan kanssa sisältää oppituntien suunnittelua, opettajan työparina toimimista, itsenäistä opetustyötä ja ohjauskeskusteluja. Opettaja vastaa harjoittelun aikana oppilaista ja opetuksesta sekä valvoo opiskelijan työskentelyä. Ohjaustilanteissa voidaan käsitellä oppilasryhmän toimintaan, opiskelijan opettamiin oppilasryhmiin ja opettajan muuhun työhön liittyviä asioita. Opiskelija hoitaa muitakin oppilaitoksen toimintaan liittyviä tehtäviä, esim. päivänavaus, välituntivalvonta, kirjastonhoito, oppimateriaalin valmistus ja järjestely. Nämäkin toiminnot tapahtuvat harjoittelua ohjaavan opettajan vastuulla. Harjoittelujakson lopulla voidaan pitää opiskelijoiden ja harjoittelua oppilaitoksessa ohjanneiden opettajien yhteinen palautekeskustelu, jossa käsitellään harjoittelun tavoitteiden toteutumista.
23 Soveltavan harjoittelun suorittaminen ja sisällöt Opintojakso muodostuu tiedotustilaisuudesta, suunnittelutilaisuudesta, toteutusjaksosta ja harjoitteluraportin kirjoittamisesta sekä palautetilaisuudesta. Opiskelija valitsee itse harjoittelupaikkansa. Hänen tulee ilmoittaa opetettava aineensa, oppilaitoksen nimi sekä rehtorin/koulunjohtajan että ohjaavan opettajan yhteystiedot ilmoittautuessaan Web-Oodissa koodilla J312345B. Toteutusjakson aikana opiskelijan vastuulla on useita viikkoja kestävän opetusjakson suunnittelu ja toteutus. Opiskelija laatii jaksosuunnitelman, jossa hän esittää harjoittelulle asettamansa tavoitteet sekä suunnitelman opetuskokonaisuudesta. Jaksosuunnitelma esitetään SKOPEn vastuuopettajalle ja ohjaavalle opettajalle. Opiskelija opettaa 15 25 tuntia (oppitunti on laskennallisesti 45 min.), joihin voi sisältyä myös tukiopetusta. Opiskelija seuraa opetusta 5-10 tuntia ja osallistuu tai perehtyy opintojakson tavoitteiden mukaiseen oppilaitoksen toimintaan 5-10 tuntia. Opetuksesta, opetuksen seuraamisesta ja oppilaitokseen toimintaan perehtymisestä opiskelijalle kertyy yhteensä vähintään 35 tuntia. Opiskelija laatii harjoittelustaan kirjallisen raportin, jossa hän analysoi oppimista, opetusta ja kasvatusta sekä omaa toimintaansa kasvatustieteen ja eri oppiaineiden näkökulmista. Itsearvioinnin lähtökohtana ovat opiskelijan yksilöllisessä harjoittelusuunnitelmassaan omalle harjoittelujaksolleen asettamat pedagogiset tavoitteet. Keskeistä on oman toiminnan ja kehittymisen arviointi. Arvioinnissa tulee analysoida oppilaitoksen toimintakulttuuria. Raportin liitteeksi harjoittelija kokoaa pitämänsä ja seuraamansa oppitunnit sekä oppilaitoksen muuhun toimintaan osallistumisen. Aineenopettajaopiskelija toimittaa raportin harjoittelua ohjanneelle opettajalle sekä soveltavan kasvatustieteen yksikön vastuuopettajalle. Luokanopettajaopiskelija toimittaa raportin vain harjoittelua ohjanneelle opettajalle. Opiskelija osallistuu soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osaston antamiin tiedotus- ja palautetilaisuuksiin. Edellisten lisäksi aineenopettajaopiskelija osallistuu osaston järjestämään ainekohtaiseen suunnittelutilaisuuteen. Opintojakso sisältää itsenäistä työskentelyä 64 66 tuntia.
24 Harjoittelun arviointi Harjoittelu arvioidaan sen jälkeen, kun ohjaavalla opettajalla on käytettävissään opiskelijan harjoitteluraportti. Arviointi perustuu ohjaavan opettajan näkemykseen siitä, miten opiskelija on työskennellyt harjoittelujaksolle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi ja miten hän on näiden tavoitteiden suunnassa kehittynyt. Arvioinnissa otetaan huomioon myös opiskelijan itsearviointi. Ohjaava opettaja ilmoittaa arvioinnistaan kirjallisesti Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osaston Joensuun kampuksen kansliaan arviointilomakkeella, johon ohjaavan opettajan toivotaan antavan myös palautetta harjoittelijan toiminnasta. Arviointi: hyväksytty/hylätty. Arviointikriteerit Sisältö Hylätty Hyväksytty Opetuksen suunnittelu Harjoittelija ei osaa laatia jaksosuunnitelmaa. Opiskelija osaa rakentaa jaksosuunnitelman, Harjoittelija ei ole osallistunut ainekohtaiseen suunnittelutilaisuuteen (AO-opiskelija), jossa on huomi- oitu oppilaitoksen opetussuunnitelma, toimintasuunnitelma ja - eikä ole laatinut jaksosuunnitelmaa kulttuuri, oppiaineelle tyypilliset tai se on puutteellinen. pedagogiset ratkaisut sekä ope- tuksen kohderyhmä. Harjoittelija on osallistunut ainekohtaiseen suunnittelutilaisuuteen (AO-opiskelja) sekä laatinut jaksosuunnitelman, joka sisältää oppimistavoitteet ja suunnitelman opetuskokonaisuudesta. Opetuksen toteutus Opiskelijan taito soveltaa pedagogista tietämystään ja ajatteluaan opetustyöhön on puutteellista. Harjoittelija ei ole seurannut Opiskelija osaa soveltaa pedagogista tietämystään ja ajatteluaan käytännön toimintaan. Opiskelija on seurannut oppilaitoksen opetusta opetettavien ryhmien opetusta, sekä toteuttanut opetuksen. eikä pitänyt vaadittavia oppitunteja. Oppilaitoksen toimintakulttuuri, Opiskelija ei osaa kuvata tai tunnistaa Opiskelija osaa kuvata oppilaitok- erityisopetuksen järjestelyt sekä oppilaitoksen toimintaa ja sen toimintakulttuuria sekä tunnis- sidosryhmäyhteistyö sen yhteiskunnallisia sidoksia, taa ja kuvata erityisopetuksen eikä hän ole osallistunut oppilaitoksen muuhun toimintaan. järjestelyjä ja sidosryhmien yhteistyötä. Opiskelija on osallistunut aktiivisesti oppilaitoksen muuhun toimintaan.
25 Harjoittelujakson reflektointi ja raportointi Harjoittelijan reflektoinnissa ja raportissa esiintyy suuria puutteita, eikä harjoittelija ole osallistunut palautekeskusteluihin ja palauteseminaariin. Opiskelija osaa reflektoida toimintaansa ja opetuskokemuksiaan. Opiskelija osaa kuvata ja analysoida oppilaiden opiskelun eriyttämistä ja eriytymistä sekä oppilaitoksen toimintakulttuuria. Harjoittelija on laatinut kirjallisen raportin, jossa hän on analysoinut oppimista, opetusta ja kasvatusta, oppilaitoksen toimintakulttuuria sekä omaa toimintaansa ja sen kehittymistä kasvatustieteen ja eri oppiaineiden näkökulmasta. Harjoittelija on osallistunut aktiivisesti palautekeskusteluihin ja palauteseminaariin. Soveltavan harjoittelun ohjeellinen kuormittavuus Kontaktiopetus 44t Soveltavan harjoittelun tiedotustilaisuus 1 t Ainekohtainen suunnittelutilaisuus 2 t Oppituntien seuraaminen 5 10 t yht. vähintään 35 t Oppituntien pitäminen 15 25 t Oppilaitoksen muu toiminta 5 10 t Ohjaus ja palaute 3 4 t Palauteseminaari 3 t Itsenäinen työ 64 t Harjoittelupaikan hankinta Jaksosuunnitelman laatiminen Oppituntien suunnittelu Harjoitteluraportin laatiminen Soveltava harjoittelu yhteensä 108 t
26 3.2.4 2510022 SYVENTÄVÄ HARJOITTELU 8OP Teema: Tutkiva ja kehittävä opettajuus Harjoittelun tavoitteet ja lähtökohdat Syventävän harjoittelun suoritettuaan opiskelija osaa suunnitella opiskelu- ja oppimisprosessia pitkäjänteisesti teoreettisen tiedon pohjalta. Opiskelija osaa käyttää opetussuunnitelmaa luovasti, eriyttää ja eheyttää opetusta opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti sekä ratkaista pedagogisia kysymyksiä tutkivan ja kokeilevan työskentelyn avulla. Opiskelija osaa arvioida erityisopetuksen tarpeita eri oppiaineiden näkökulmasta. Opiskelija osaa tunnistaa oppilashuollon kysymyksiä ja tehdä moniammatillista yhteistyötä sekä toimia yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Opiskelija osaa analysoida ohjaamisen ja arvioinnin taitojaan, omaa opettajuuttaan ja sen kehittymistä sekä yhdistää oma toimintansa yhteiskunnalliseen kontekstiin. Syventävä harjoittelu sisältyy Tutkiva- ja laaja-alainen opettajuus -moduuliin ja liittyy sisällöllisesti Eheyttävä pedagogiikka opintojaksoon. Tässä harjoittelussa syvennetään perusharjoittelussa opittuja taitoja ja tietoja sekä kehitetään omaa opetustyyliä. Syventävässä harjoittelussa opiskelija toimii aikaisempaa itsenäisemmin opetuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja oppimisen arvioinnissa. Opettajaopiskelija kykenee asettamaan omalle ja oppilaiden/opiskelijoiden työlle tavoitteita ja kykenee organisoimaan opiskelua tavoitteiden suuntaisesti. Syventävässä harjoittelussa korostuu opettajaopiskelijan kokonaisvastuu oppilaiden/opiskelijoiden oppimisesta. Reflektioprosessi ja sen ohjaaminen Reflektiivisyys on asioiden, tunteiden ja kokemusten tietoista, kriittistä pohtimista. Reflektioprosessin avulla opitaan tunnistamaan ja ymmärtämään omia toimintatapoja, ja sen tavoitteena on oman opettajuuden kehittäminen. Reflektiotaidot kehittyvät vähitellen toiminnan kuvaamisesta kokemusten arviointiin ja oman pedagogisen ajattelun kriittiseen tarkasteluun. Reflektiotaidot kehittyvät ohjaajan ja ryhmän kanssa käytävissä keskusteluissa sekä omassa portfoliotyöskentelyssä. Syventävässä harjoittelussa reflektio syvenee ja kohdistuu pedagogiseen ajatteluun, ainepedagogisiin ratkaisuihin sekä ammatti-identiteettiin. Tavoitteena on kehittyä suhtautumaan kriittisesti omaan ammatilliseen kasvuun.