Kuntalain kokonaisuudistus: Kunnat ja markkinat -jaosto Kuntamarkkinat 2013 Helsinki 11.9.2013 Katariina Huikko Lakimies Kunnat ja markkinat -jaosto Kunnat ja markkinat jaosto käsittelee kuntien ja markkinoiden välisiä rajapintaongelmia» Kunnan yleinen toimialasääntely» Kuntien mahdollisuus antaa lainoja, avustuksia ja takauksia tai myydä tontteja» Kuntien välinen yhteistoiminta ja sen suhde hankintasääntelyyn» Julkisen palvelun velvoitteen antaminen ja SGEI» Kunnallisten hankintojen organisointi» Palvelustrategia» Palvelualoite 2 1
Kunnat ja markkinat -jaoston kokoonpano Pj hallitusneuvos Elise Pekkala, TEM» 1.7.2013 alkaen Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu, VM» Pj 1.7.2013 saakka Neuvotteleva virkamies Anne Marie Välikangas, VM Johtaja Raija Volk, STM Johtaja (sote) Tarja Myllärinen, Kuntaliitto Johtava lakimies Pirkka-Petri Lebedeff, Kuntaliitto Asiantuntija Jukka Lehtonen, EK Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, SY Osasto Mika Hämäläinen, JHL Neuvottelujohtaja Jukka Kauppala, KTN Sihteerit: neuvotteleva virkamies Katja Palonen, VM ja lakimies Katariina Huikko, Kuntaliitto Pysyvät asiantuntijat: Martti Virtanen KKV, Eeva Vahtera TEM 3 Yleinen toimiala Mahdollisuus omalla päätöksellä ottaa hoidettavakseen tehtäviä on kunnallisen itsehallinnon keskeinen osa Mahdollistava yleinen toimialasäännös kuntalaissa» Oikeuskäytännössä ja kirjallisuudessa muotoutunut rajoittavia periaatteita» Käytännössä keskeisesti myös EU:n valtiontukisäännökset rajoittaneet toimintaa» Kuitenkin jää kansallinen liikkumavara, ts. kilpailuneutraliteettia ei ole katsottu yleistä toimialaa rajoittavaksi Halutaanko yleinen toimiala säilyttää mahdollistavana?» Onko kuitenkin joitain periaatteita, jotka käytännössä rajoittavat? 4 2
Takaukset, lainat, avustukset Taustalla EU:n valtiontukisäännökset Nykytila» kansallista sääntelyä ei ole ja EU:n valtiontukisäännökset tunnetaan vaihtelevasti» Elinkeinopoliittisista syistä saatetaan ottaa riskejä, yrityksistä kilpaillaan» Lainat omille yhtiöille, takaukset kolmansille, avustukset järjestöille Halutaanko rajata mahdollisuuksia antaa takauksia tai lainoja?» Riskipitoisuus» Muille kuin konserniin kuuluville tahoille?» Tuleeko toimenpiteitä tehtäessä huomioida kilpailuneutraliteetin toteutuminen? 5 Kuntien yhteistoiminta vs. hankintaviranomaisten välinen yhteistyö Nykyisen kuntalain 10 luvun säännökset Hankintadirektiiviluonnoksen 11 artiklan kirjaukset Kansallinen tuomioistuinkäytäntö arvioinut kuntien välistä (horisontaalista) yhteistoimintaa sidosyksikkökäsitteen näkökulmasta/perusteella: KHO: 2004:102 (Hangon sairaankuljetus), KHO:2006:61 (Porvoon ja Itä-Uudenmaan sairaankuljetus), KHO:2011:24 (Keski-Uudenmaan pelastuslaitos) Horisontaalisen yhteistyön edellytyksistä tarkemmin mm. EUT C-480/06 Hamburg Landkreise, C-159/11 Azienda/Lecce, C-386/11 Piepenbrock» Sopimus koskee sellaista julkisyhteisöjen välistä yhteistyötä, jolla varmistetaan niille yhteisen julkisen palvelun tehtävän suorittaminen» Sopimuksella aloitetun yhteistyön toteuttamista säätelevät ainoastaan yleisen edun mukaisten päämäärien tavoittelulle ominaiset seikat ja vaatimukset» Sopimus on tehty ainoastaan julkisyhteisöjen välillä ilman yksityisen tahon osallistumista» Sopimuksella ei aseteta mitään yksityistä palveluntarjoajaa kilpailijoihinsa nähden etuoikeutettuun asemaan 6 3
Hankintaviranomaisten välinen yhteistyö - direktiivikirjaus Kahden tai useamman hankintaviranomaisen välillä tehtyä sopimusta ei katsota direktiivissä tarkoitetuksi julkista hankintaa koskevaksi sopimukseksi, jos seuraavat kumulatiiviset edellytykset täyttyvät:» a) sopimus koskee sellaista julkisyhteisöjen välistä yhteistyötä, jolla varmistetaan niille yhteisen julkisen palvelun tehtävän suorittaminen;» b) yhteistyön luonnetta hallitsevat ainoastaan yleiseen etuun liittyvät näkökohdat;» c) sopimukseen osallistuvat hankintaviranomaiset harjoittavat alle 20 % sopimukseen liittyvistä toiminnoistaan markkinoilla. 7 Mitä tämä tarkoittaa suomeksi? EU termistö ei vastaa Suomen kuntien/ lainsäädännön/ oikeusjärjestyksen käyttämää termistöä» Sopimus koskee sellaista julkisyhteisöjen välistä yhteistyötä, jolla varmistetaan niille yhteisen julkisen palvelun tehtävän suorittaminen =?» Yleiseen etuun liittyvät näkökohdat =???» Kunnan erityinen toimiala, entä yleinen toimiala? Lakisääteisyys? Järjestämisvastuun ja tuottamisvastuun käsitteet Miten kirjataan kuntalakiin? Miten varmistetaan ennakoivasti menettely, jonka mukaisesti toteutettuna ei ole hankintaa? 8 4
Julkisen palvelun velvoitteen antaminen ja SGEI Taustalla komission SGEI-säännöt» Hallitusohjelman kirjaus SGEI-puitelain valmistelusta Tulisiko julkisen palvelun velvoitteen antamisesta ottaa oma säännös kuntalakiin? Mikä olisi sen rooli ja merkitys?» SGEIn tarkkaa sisältöä ei ole määritelty» Menettelyt kuvattu komission säännöissä» Valtion ja kuntien erilainen suhde julkisen palvelun velvoitteen antamisessa 9 Kunnallisten hankintojen organisointi Velvoite liittyä/käyttää tietyissä tuoteryhmissä perustettavaa yhteishankintayksikköä kuntalakiin?» Perusteena julkisen talouden kustannussäästöt» Vrt. valtion yhteishankintayksikkö Hansel Oy 10 5
Palvelustrategia Palvelustrategia= kunnan strategisia linjauksia mm. kunnallisten palvelujen kehittämisestä ja järjestämisestä pitkällä aikavälillä.» Mitä palveluja kunnan tulee asiakastarpeen perusteella tuottaa» Millä keinoin tuotetaan» Ns. selviytymisstrategia Mikä on palvelustrategian suhde muihin kunnallisiin strategioihin ja taloussuunnitteluun?» Oma strategia vai osana kokonaisuutta? Minkälaisia elementtejä sen sisältöön tulisi kirjata? Pakollinen vai vapaaehtoinen? Velvoittava/ ei velvoittava? 11 Palvelualoite/ -haaste Mahdollisuus tehdä palvelualoite, jolla haastetaan kunnalliset palvelut» Yrittäjät, henkilöstö, asukkaat» Vrt. Ruotsin utmaningsrätt? Poliittista päätöstä edellyttävä: kunnan sitoutuminen prosessiin» Edellyttää esim. oman kustannuslaskennan kehittämistä» Aloitteen prosessimalli» Mitä edellytetään että aloitteen johdosta tuotantoa arvioidaan uudelleen? 12 6
HALKE-linjaukset 7.6.2013 Valmistellaan kuntalakiin säännökset kuntien takauksien ja lainanantomahdollisuuksien rajaamisesta siten, etteivät kunnat voisi taata vaikeuksissa olevia yhtiöitä tai takauksiin ja lainoihin ei saisi sisältyä merkittäviä riskejä. Ei rajata takausmahdollisuuksia vain EU-rajat ylittäviin takauksiin ja lainoihin. Selvitetään lisäksi, mikä vaikutus olisi, jos kunnan takaukset muille kuin kuntien konsernija osaomistusyhtiöille kiellettäisiin. Ei ryhdytä tässä vaiheessa selvittämään erikseen valtakunnallista kuntasektorin yhteishankintayksikköä koskevaa lainsäädäntöä. Palvelustrategia otetaan huomioon kuntalaissa joko siten, että siitä säädetään kunnille vapaaehtoisena, tai palvelustrategian keskeiset asiat otetaan huomioon yleisesti kunnan strategiasääntelyssä. 13 Kiitos! Ja ennakkoluulottomasti kohti uutta lainsäädäntöä hallintolakimiehet@kuntaliitto.fi siviililakimiehet@kuntaliitto.fi 7