Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat

Samankaltaiset tiedostot
Pilottien kehittämistoiminnasta

NUORISOPSYKIATRIAN OSASTO M O N I A M M A T I L L I S E N H O I T A M I S E N P Ä Ä P E R I A A T T E E T

Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä

ASKELMERKKI. Ammatillinen tukihenkilötyö.

M.Andersson

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa

* com/watch?v=lykwyqc MsEw

ENTISTÄ EHOMPI. moniammatillisuus ja yhteistyö erityisen huolenpidon yksikössä Lausteen perhekuntoutuskeskuksessa

Vanhemmuuden tuen reseptikirja. Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori

MONIKULTTUURINEN TOIMINNAN OHJAUS

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Rovaniemen lapset ja perheet

Sä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa

Yhdessä työskentelyn tarve, tahto ja taito. VIP-verkosto, Raasepori Tiina Vormisto, palveluesimies, verkostokoordinaattori

MIKÄ ON RIITTÄVÄÄ HAITTOJA VÄHENTÄVÄSSÄ TYÖSSÄ? Kati Savolainen Hede Kumpulainen Osis II-hanke

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT

SILTA -malli Pirjo Niemi-Järvinen Asiantuntija SILTA-toiminta

Kohti kuntoutuskumppanuutta? Millaista uutta vuorovaikutusta on syntymässä?

Kykyviisari ja valokuvaus yksilötyön menetelminä

Reflektiivisyys nuoren kohtaamisessa

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

Näkökulmia oppilashuollon moniammatillisuuteen Monenlaista moniammatillisuutta oppilashuollossa

KM Jukka Harmainen 9/2015

Konsultoiva sairaanhoitaja erityisasiantuntijana asiakkaan verkostossa

Loimaan. Perhepalvelut

Koulutusmateriaali haastaviin kasvatuskumppanuus kohtaamisiin

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Kokemusosaaminen. Osallisuuden edistämisen malli

OIVALLUKSIA ARKEEN: TEHOSTETTUA JA OIKEA-AIKAISTA APUA LAPSIPERHEILLE

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla

Näin me teimme sen. Perhepalvelumallin kehittäminen Rovaniemellä Teija Karvonen. terveydenhoitaja. Rovaniemi

Kuvastin ASIAKASPEILI

Investointi sijaisvanhempaanparas

Vanhempien ongelmien tunnistaminen ja jatkotoimenpiteet käytännön kokemuksia. Valtakunnalliset neuvolapäivät 2012 Terveydenhoitaja Anni Mäkinen

Usko ihmeisiin sillä niitä tapahtuu hetkissä ja niistä jää pieni jälki jokaiseen

Satakunnan perhekeskustoimintamalli Perhelähtöisesti. Yhteistyössä. Lähellä. Luonnos

Koulutusta taksin kuljettajille ja hoitajille Potilaan eettinen kohtaaminen

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

Sosiaalipalveluiden organisaation uudistus ja asiakassegmentointi

Asumissosiaalinen työote

LIITE 2. NURMIJÄRVEN PERHETUKIKESKUS TOIMINTASUUNNITELMA

Työyhteisö ja vaativa erityinen tuki. Terhi Ojala, Raija Pirttimaa, Piia Ruutu & Taina Suvikas

STM rahoittama Kehittyvä Napero hanke

Usko ihmeisiin sillä niitä tapahtuu hetkissä ja niistä jää pieni jälki jokaiseen

LAPSILÄHTÖINEN AUTTAMINEN - KOONTI PIENRYHMÄTYÖSKENTELYSTÄ. 1. Mitä on akuutissa tilanteessa lasta auttava työskentely, entä mitä on lasta eiauttavaa

Työryhmäkysymykset THL

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Tukea, turvaa ja ohjausta - Lähellä lasta ja perhettä -

SUHTEIDEN MERKITYS LAITOKSESSA ASUVALLE LAPSELLE JA NUORELLE. Tiia Laitinen ja Tanja Toivonen

Turvapaikanhakijaperheiden elämä Oulun vastaanottokeskuksessa. Kriisi- ja perhetyöntekijä Kaisa Kantola

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief

Olkkari. Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO KLO 13:30-16:00 PE KLO 9:00-11:30

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin

yöote Vamoksen näkökulmia

Lapset puheeksi neuvonpidolla verkostot tueksi

Arviointitutkimus Oulunkylän arviointi- ja vastaanotto toiminnan asiakastyön prosessista. Hirvonen, Mari Laurea. Laurea-ammattikorkeakoulu

Vapaaehtoistoiminta antaa iloa!

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Sosiaali- ja terveystoimiala Perhe- ja sosiaalipalvelut Lastensuojelu. Lastensuojelun palvelut

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Sisällys. Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä

Kuuselan perhekuntoutuskeskus

Lastenpsykiatrian osastolle hoitojaksolle tulevan lapsen hoidon prosessimalli

FUUSIOTYÖPAJA VSSHP, Psykiatria RYHMÄ 4: Kokemuksen hyödyntäminen hoidossa

Lapsen & perheen kirkkopolku ja perhelähtöinen työote

Työpaja. MDFT-terapeuttina sosiaali- ja terveyspalveluissa. MDFT-terapian vaikuttavuus ja yhteistyön merkitys nuorten kanssa työskentelyssä

Palvelut suunnitelmaksi, arki sujumaan! Työpaja Miina Weckroth Sirkka Kosunen Virpi Hurula

Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017

LOUKKAANTUMISEN REFLEKTIIVINEN KOHTAAMINEN TYÖNOHJAUKSESSA

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Työryhmäkysymykset THL

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi

Keski Suomen SOTE uudistuksen asiakasraadin huomiot valinnanvapaudesta

Lapsiperheiden sosiaalipalveluiden perhetyön ja tehostetun perhetyön sisältöä ja kehittämistä Riikka Mauno

Ammattilainen ja kokemusasiantuntija työparina Miten uusi työote mahdollistaa eri toimijoiden kuntoutumista?

Monitoimijainen/monialaisen arvioinnin työrukkasen työskentelyn tulokset

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

Mielenlukutaitoa lapsen kohtaamiseen

Neuvolatyö perhekeskusmallin ytimessä

Lastenpsykiatrian osastolle tutkimusjaksolle tulevan lapsen hoidon prosessimalli

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu

RIPPIKOULUTEHTÄVÄ 2019

Tasavertaisella ja toista kunnioittavalla tavalla luomme yhdessä luottamuksellisen ja lasta tukevan kasvatusilmapiirin.

Kuinka työntekijä voi tukea lapsen mentalisaatiokykyä? Nina Pyykkönen Erikoispsykologi, PsL Psykoterapeutti YET

NUORTEN PAAVO KUNTOUTUSOHJAUS NUORTEN PAAVO- KUNTOUTUKSESSA

Erilaista meininkiä johtaja aktiivisena toiminnan kehittäjänä

Ohjaamo-kyselyn tuloksia

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja

Mistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten

Transkriptio:

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat

3 arviointi- ja vastaanotto-osastoa: Keltapirtti, Sinipirtti, Punapirtti, perhekuntoutusosasto Perhepirtti, Perheasema sekä Koiviston perhekoti Osastoilla on 6-7 asiakaspaikkaa. Vastaanotto- osastojen tiimeissä työskentelee 7-8 ohjaajaa/ hoitajaa joista yksi on vastaava. Toiminnalla varmistetaan lapsen/ nuoren turvallinen arki, perushoito ja huolenpito ja vastataan lapsen/nuoren sen hetkisen avun ja tuen tarpeeseen. Osastotyö: Huolenpito, lapsen hoidon- ja tuen tarpeen arviointi, vanhempien voimavarojen arviointi ja tuki Moniammatillisena yhteistyönä tehtävä perhetyö ja lapsen/nuoren sekä perheen tuen tarpeen arviointi ja jatkotoimenpiteet Kuntoutus vastaa lapsen/nuoren ja hänen perheensä tarpeeseen ja yhdessä asetettuihin tavoitteisiin Kuntoutus/hoito on pitkäjänteistä, intensiivistä ja tavoitteellista yhteistyötä perheen, lastensuojelutyöntekijöiden ja muiden yhteistyötahojen kesken

Voimavarakeskeisyys Dialoginen työote Perheen näkökulma keskiössä, lapsen etu ytimessä Kriisi- ja traumanäkökulma Reflektiivisyys 26.1.2011

Kiireellinen sijoitus Valmisteltu sijoitus erityistyövoima tuloneuvottelu konsultaatio välineuvottelu konsultaatio loppuneuvottelu ASO Koti Jatkosijoitus 26.1.2011

Oulunkylän perhekuntoutuskeskus osana Kehrä hanketta Tavoitteena oli tutkia ja kehittää, miten vastaanottosijoitus voi tukea vanhempien kuntoutumista ja vahvistaa vanhemmuutta Tutkimuspilotissa jäsenneltiin hyvän perhetyön periaatteita Työtapojen kehittäminen itsereflektiota ja asiakaspalautetta hyödyntäen Projektin tuotokset Hyvän perhetyön sisällöt tarkentuneet Työntekijöiden keskinäisen reflektion merkityksen tärkeys

Oulunkylän perhekuntoutuskeskus Hyvän perhetyön keskeiset periaatteet Moniammatillinen tiimityö Parityötä Perheen tilanne elää parityössä silloinkin kun perhe ei ole läsnä tarvitaan reflektiivisiä kohtaamisia Erityistyöntekijä osana perhetyön prosessia Selkeä rakenne, tietty aika ymmärrys jatkosta Kuntouttava kohtaaminen Voimavarakeskeinen työskentely Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat Arjen jakamista, rinnalla kulkemista Asiakkaan puolella oleminen, liittoutuminen ongelmia vastaan Kunnioittava asenne Hyvä perhetyö Asiakkaana perhe Reflektoiva perhetyö Etäämmältä katsomista Perhetyöntekijä perheen peilinä Avoin mieli lähtökohtainen luottamus Kuulluksi tuleminen: Mistä tämä perhe hyötyy? Mitä mieltä he ovat? Verkostot Sillanrakentajana toimiminen Läheisverkostot Viranomaisverkostot Verkostojen luomista, kokoamista ja elvyttämistä

Parityöskentely Lapsen tullessa osastolle perheelle on jo tiedossa työntekijäpari Perheen työntekijät vastaavat asiakasprosessista ja työskentelevät perheen ja lapsen kanssa arviointijakson ajan Erityistyöntekijä osana perhetyön prosessia Oulunkylän perhekuntoutuskeskuksessa erityissosiaalityöntekijä, psykologi ja kaksi psykoterapeuttia (kriisi- ja trauma sekä perhe..) Moninäkökulmaisuus ja reflektiiviset kohtaamiset Keskustelua, pohdintaa työparin kanssa mutta myös koko työryhmän kesken sekä perheen erityistyöntekijän kanssa, osastokokouksessa ja erityistyöntekijöiden konsultaatiossa Perheen tilanne elää työntekijöissä silloinkin kun perhe ei ole läsnä Hyötyvätkö perhe ja vanhemmat lainkaan sellaisesta tiedosta jota he eivät ole olleet itse tuottamassa ja ymmärtämässä? Selkeä rakenne, tietty aika ymmärrys jatkosta

Voimavarakeskeinen työskentely Ei nähdä vain rajallisuuksia vaan mahdollisuuksia ja voimavaroja Työntekijällä ei tietämisen asenne Ennakkotiedoista ja niiden pohjalta syntyneiden mielikuvien ja oletusten takia on tärkeää että perhe saa myös itse kertoa oman tarinansa: Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat Perhe on oman elämänsä asiantuntija Perhe muuttuu vain omilla ehdoillaan ja omista lähtökohdistaan. (Kauko Haarakangas) Millainen suhde muodostuu asiakkaan ja työntekijän välille määrittää työskentelyn tuloksellisuutta Kuulenko asiakkaita niin, että he kokevat tulevansa kuulluiksi eivätkä muuttuisi hoidon ja arvioinnin kohteeksi? (Pekka Holm) Arjen jakamista, rinnalla kulkemista sekä asiakkaan puolella olemista; liittoutuminen ongelmia vastaan

Kunnioittava asenne Oman kokemushistorian tiedostaminen On muitakin tapoja elää ja olla, kuin minun tapani Olenko riittävän varma itsestäni salliakseni toiselle hänen erilaisuutensa? Avoimuus ja läpinäkyvyys Tasavertaisuus asiakkaan kanssa Yhteistä pohtimista ja jakamista, asioiden ihmettelyä Turvallisuus ja kiireettömyys Miten meistä työntekijöinä näkyy se, että haluamme olla perheelle avuksi? Se että kuuntelet minua, on paljon tärkeämpää kuin se, että yrität ratkaista heti asian

Lisää tietoisuutta omasta tavasta toimia, työskennellä ja ajatella Etäämmältä katsomista Mitä havaintomme, eläytymisemme perheen tilanteeseen saa meissä aikaa? Tarvitaan tilaa ja aikaa jäsentää omia ajatuksia työparin kanssa Perheen työntekijä perheen peilinä Avoin mieli lähtökohtana luottamus ja turvallisuus Ajattelenko ja toiminko niin, että lapsen ja perheen omat kyvyt elää omaa elämäänsä kasvavat ja vahvistuvat? Puhutaanko asioista jotka ovat perheelle hyödyksi? Onko puhe tuttua mutta riittävän erilaista synnyttääkseen uusia näkökulmia Kuuntelenko sitä, mitä itse haluan kuulla ja tietää vai kuuntelenko sitä, mitä perhe haluaa minulle kertoa?

Sillanrakentajana toimiminen suhteessa verkostoihin Verkostojen luomista, kokoamista ja elvyttämistä Puheyhteyden rakentaja, yhteen kutsuja Läheisverkostot Lapsen ja perheen luonnolliset tukiverkostot; läheiset ihmiset, naapurit Viranomaisverkostot/ moniammatillinen yhteistyö Selkeä vastuunjako eri toimijoiden välillä Asiakkaalla tieto, mitä kukin ammatillinen toimija tekee Yhteistyön avoimuus Työskentelyllä selkeä tavoite ja yhteisen ymmärryksen lisääminen Toisten osaamisen kunnioittaminen/ moninäkökulmaisuus