Akseli kotihoito Liikuntasopimuskoulutus



Samankaltaiset tiedostot
Muistisairauden tuomat haasteet kodin turvallisuuteen

Muistisairaudet

Neuropsykiatrinen haastattelu (Neuropsychiatric Inventory)

Tietoa muistisairauksista Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia.

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä

Muistisairaan ihmisen kohtaaminen Uudenmaan Muistiluotsi Muistiohjaaja Tanja Koljonen

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

Kati Juva HUS Psykiatriakeskus Lääketieteen etiikan päivä

Tietoa muistisairauksista Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen

Toimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri

Ikääntyvän muisti ja aivoterveys

Muistisairauden käytösoireet Maija-Helena Keränen Geriatri

Joka kolmas 65-v. ilmoittaa muistioireita Suomessa hlöä, joilla kognitiivinen toiminta on lievästi heikentynyt lievästä

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

1. TOM-PERUSVALMENNUS

MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN

Muistisairaudet. TPA Tampere: Muistisairaudet

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka Anni Pentti

Ikääntyvän muisti ja aivoterveys

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys

Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta

Vanhus ja päihteet - seminaari Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen

Muisti ja liikunta. Iiris Salomaa, ft YAMK

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

Muistisairaus työiässä Mikkeli Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa

- MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN

MUISTISAIRAUKSIEN VAIKUTUS TOIMINTAKYKYYN MAARIA HEMIÄ

Pohjois-Suomen Kirjastoautopäivä Muistisairauteen sairastunut ihminen kirjastopalvelujen asiakkaana

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA JUHA RANTALAINEN

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

LIIKUNTASUUNNITELMA. Kotka Anni Pentti

Psyykkinen toimintakyky

Kouvolan seudun Muisti ry / Levonen Tarja

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri

Muistisairauksien lääkkeetön hoito Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Muistisairauksien erityispätevyys

MMSE Mini Mental State Examinationnumeroista. teoiksi. Äänekosken Arjen Tuki Testipatteristokoulutus Syksy 2015

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

NEUROLOGIA-SEMINAARI: Käytösoireet muistisairauksissa

TURVALLISESTI KOTONA PROJEKTI Muistihäiriöisten ja muistisairaiden henkilöiden, heidän läheistensä sekä alan ammattihenkilöstön tukena

Huolehdi muististasi!

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

AIVOJUMPPA BRAIN GYM Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Dementian varhainen tunnistaminen

Huono muisti ja heikot jalat molempi pahempi

MUISTISAIRAUDET JA NIIDEN HOITO

Somaattisen sairauden poissulkeminen

Käytösoireisen muistisairaan ihmisen hyvinvoinnin ja mielenterveyden tukeminen

työseminaari Alice Pekkala Kartanonväkikoti

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Muistisairastakin kaatuminen huolettaa

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta?

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

Ikääntyvän kognitio ja liikkuminen

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos

Varhainen muistisairaus. Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri

Kertausta aivovammojen oireista

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Elämänmakuista! Ruoan merkitys muistisairaan ihmisen elämänlaadussa

Miksi ehkäistä kaatumisia ja millä keinoin?

Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas

Tämä opas on tarkoitettu kaikille niille, jotka työssään ohjaavat erilaisia oppijoita. Oppaan tarkoitus on auttaa sinua ohjaustyössäsi.

Psykoosi JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

Muistisairaan ihmisen kodin muutostyöt Tuula Storhammar, kuntoutusohjaaja

Liikunta liikuttaa aivoja. Tommi Vasankari UKK-instituutti Aivoliiton juhlaseminaari

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Ulla Vuori, terveydenhoitaja, projektikoordinaattori Suomen muistiasiantuntijat

Koska aivoterveys on pääasia!

Sirkka-Liisa Kivelä Emeritaprofessori, yleislääketiede, TY Dosentti, geriatrinen lääkehoito, HY

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA

MUISTIKKA - SEURANTAVÄLINE

Ikääntyvän kognitio ja liikkuminen. Petteri Viramo Geriatrian erikoislääkäri, LT Toimitusjohtaja Caritas Palvelut Oy

Etenevän neurologisen sairauden palliatiivinen hoito

Käytösoireista kohti muistisairaan ihmisen hyvinvoinnin kokonaisvaltaista tukemista

EDENNEEN PARKINSONIN TAUDIN HOITO

Muistisairauden eteneminen ja sen edellyttämät muutokset

Palautuminen ja unen merkitys Laura Sarkonsalo Pirkanmaan Muistiyhdistys ry

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Muistisairaan ihmisen ymmärtäminen ja kohtaaminen Käpyrinne

SISÄLLYSLUETTELO. Lukijalle 3. Alzheimerin tauti 4. Vaskulaarinen dementia eli verenkiertoperäinen muistisairaus 6. Lewyn kappale -tauti 7

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS

Kalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15

Virkeyttä ja Voimaa vanhuuteen ft Kirsi Pölönen

Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

Muistisairaudet työiässä

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen

Transkriptio:

Akseli kotihoito Liikuntasopimuskoulutus Tavallisimmat muistisairaudet ja niiden vaikutuksia toimintakykyyn arjessa Liikunnan ja ulkoilun merkitys muistisairaan henkilön toimintakyvyn ylläpitämisessä 4.12.2014 Elina Rannikko ft, sosionomi Varsinais-Suomen Muistiyhdistys Aktiivinen arki-projekti

Varsinais-Suomen Muistiyhdistys ry Varusmestarintie 15, 20360 Turku (Runosmäki) www.muistiturku.fi, toimisto puh: (02) 2510 159 Työntekijöitä 16, etunimi.sukunimi@muistiturku.fi Muistineuvonta puh: 040-673 3831 Tammikoti päivätoimintapaikka turkulaisille Jäsentoimintaa, virkistyslomia, retkiä, vertaistukea, kuntoutusryhmiä JUTTUTUVAT OMAISILLE (vertaistukea) Muistineuvolatoimintaa eri kunnissa Koulutuksia hoitohenkilökunnalle ja ryhmille Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamia hankkeita: AKTIIVINEN ARKI, Muisti - Luotsi, Vapaaehtoiset avustajat, Työikäisten hanke Alaosastoja mm. Raisiossa, Aurassa, Paraisilla

DEMENTIA Laaja-alainen älyllisten toimintojen heikentyminen, joka vaikeuttaa päivittäisissä toimissa ja/tai sosiaalisissa tilanteissa selviytymistä Taustalla jokin aivojen toimintaa heikentävä sairaus Oirekokonaisuus, johon muistihäiriön lisäksi liittyy vähintään yksi seuraavista: - Kielellisten kykyjen häiriö - Kätevyyden heikkeneminen - Tunnistamisen vaikeutuminen - Vaikeudet monimutkaisissa toiminnoissa

DEMENTIAA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET Alzheimerin tauti 60-70 % Verisuoniperäinen muistisairaus 15-20 % Lewyn kappale tauti 15 % Muut syyt 10-15 % - mm. otsalohkorappeumasta johtuva muistisairaus alle 5% -> Aiheuttavat 1. kognitiivisia oireita, 2. fyysisiä oireita ja 3. käytösoireita

Kognitiivisia oireita: Ovat tiedon vastaanottoon, käsittelyyn, säilyttämiseen ja käyttöön liittyviä oireita Esim. - Muistin heikentyminen - Oppimiskyvyn heikentyminen - Päättelykyvyn heikentyminen - Älyllisen suorituskyvyn heikentyminen - Hahmotuskyvyn häiriöt - Puheen tuottamisen ja ymmärtämisen vaikeudet - Aloitekyvyttömyys

Käyttäytymiseen vaikuttavia oireita esim: (90%:lla jossakin vaiheessa sairautta, tärkeä pitkäaikaishoidon alkamisen syy) - Aloitekyvyttömyys - Apatia / välinpitämättömyys (at:ssa 20-90%:lla) - Juuttuminen (toiminnon, sanan, lauseen, ajatuksen tai käyttäytymisen pakonomaista toistamista) - Aistiharhat, harhaluulot - Levottomuus / aggressiivisuus - Masentuneisuus / alakuloisuus - Ahdistuneisuus - Kohonnut mieliala / epäasiallinen iloisuus, estottomuus - Ärtyisyys / mielialan vaihtelu - Poikkeava motorinen käyttäytyminen - Unen häiriöt - Ruokahalun ja syömisen häiriöt

Alzheimerin tauti (1.) Alkaa lähimuistin ja uuden oppimisen häiriöllä Etenee tasaisesti, melko yhdenmukaisin oirein, kesto ensioireista kuolemaan keskim. 12 v. Tavallisin kuolinsyy on keuhkokuume. Keskivaikeassa vaiheessa (MMSE 10-22p.) tyypillistä muistiong. lisäksi Hahmottamisen ja kätevyyden ongelmat Orientaation häiriöt Heikentynyt sairaudentunto, masennus Muistuttelun tarve ADL-toimissa IADL-taitojen häviäminen Pinnalliset sos. taidot säilyneet

Alzheimerin tauti (2.) Vaikeassa vaiheessa (MMSE 0-12p.) ADL-toimissa merkittävä avun tarve Huomattavat puheen ymmärtämisen ja tuottamisen vaikeudet Töpöttävä kävely Jäykkyys, vapina, ilmeettömyys Apatia (90%:lla), levottomuus, aggressiivisuus

Aivoverenkiertosairauden aiheuttama muistin ja tiedonkäsittelyn heikentymä Ns. Pienten suonien tauti Alkaa vaivihkaa Mieleen painaminen ja oppiminen tehotonta, mutta unohtaminen At:ta vähäisempää, vihjeet auttavat mieleen palauttamisessa Toiminnanohjauksen ongelmat, toiminnan nopeus ja sujuvuus heikentyneet Tasapainovaikeudet, kömpelyys, töpöttävä kävely Ns. Suurten suonien tauti Äkillinen alku Toispuolioireet Oireet ja eteneminen vaihtelevat vaurion sijainnin mukaan. Usein vuosiakin kestäviä tasaisia vaiheita

Lewyn kappale -tauti Usein alidiagnosoitu tai erheellisesti At. tai Parkinson dg. Usein alussa Parkinsonin tyyppistä vapinaa ja jäykkyyttä muistioireita selvemmin. Muisti toimii tavallisesti At:a paremmin, vihjeet auttavat. Neuropsykiatrisia oireita (mm. näköharhoja, harhaluuloisuutta). Poikkeava päiväaikainen aaltoileva väsymys/vireystilan vaihtelu. Yölliset unen häiriöt. Kaatumiset ja lyhyet tajunnanmenetykset tyypillisiä. Autonomisen hermoston häiriöt mm. ortostatismi, pyörtymiset sekä sydämen ja vatsantoiminnan häiriöt. Puheeseen vastaaminen vie aikaa. Liikkeiden jäykkyys ja hitaus.

Parkinsonin taudin muistisairaus 10-15 v. dg:n jälkeen 80%:lla muistisairaus eli etenee ja tulee hitaammin kuin Lkt:ssa. Ilmeettömyys ja hitaus luovat kuvan kommunikoinnin ja ymmärtämisen vaikeuksista. Ajattelutoiminnot kuten motoriikka: ajatusten ja toiminnan tuottaminen on hidasta ja jähmeää -> vaikea arvioida toimintakyvyn tasoa. (Lähde: Muistisairaan kuntouttava hoito)

Otsa-ohimolohkorappeumat Esiintyy usein muita muistisairauksia nuoremmilla Voi liittyä edetessä jäykkyyttä, vapinaa, hitautta, pidätyskyvyttömyyttä. 10-15%lla liikehermorappeuma. Omaisten tuki ja ohjaus erityisen tärkeää, sillä muistilääkkeistä ei juurikaan ole hyötyä. 1. Frontotemporaalinen dementia (½) Persoonallisuus ja käyttäytyminen muuttuvat. Apatia tai vauhti korostuvat. Sos. taitojen heikkeneminen,sairauden tunnottomuus ja tunne-elämän latistuminen tyypillisiä oireita. Impulsiivisuus, joustamattomuus, estottomuus esim. seksuaalispainotteiset puheet, kiroilu Muistioireet usein muiden oireiden jälkeen 2. Semanttinen dementia Puheen tuotto säilyy, sanojen merkitys katoaa -> tyhjä puhe 3. Etenevä sujumaton afasia Puheen tuottamisen, kirjoittamisen ja lukemisen ongelmat Etenee usein puhumattomuuteen

Epätyypillinen Alzheimerin tauti Usein nuoremmilla potilailla Alkaa muilla kuin muistioireilla, tavallisimmin hahmottamisen tai kielellisillä vaikeuksilla Sekatyyppiset At:n muodot At:n lisäksi muun aivoja rappeuttavan sairauden patologisia löydöksiä At.+ verenkiertosairaus Yli puolella 80-vuotiaista at. potilaista Taudin kesto lyhyempi kuin at:ssa At. + Lewynkappale (tai Pt.) Muistioire puhdasta at:ta lievempi, parkinson-tyyppiset oireet Taudin eteneminen at:ta nopeampaa

Mikä säilyy: Sosiaalisuus, tarve olla yhteydessä muihin ihmisiin Huumorintaju Kyky aistia tunnelmia (hyväksyvä ilmapiiri ja kanssakäyminen tuovat mielihyvää) Valmiudet tuoda esiin aidosti tunteita Kyky nauttia nykyhetkestä (tutut puheenaiheet luovat turvallisuuden tunnetta, vanhojen muistelu mieluista) Liikkeiden automaatio

TOIMINTAKYKY Toimintakyky on laaja käsite, joka liittyy hyvinvointiin. Se määritellään joko todettuina toiminnan vajeina tai voimavaralähtöisesti eli jäljellä olevan toimintakyvyn tasona Jaetaan muistisairaan henkilön kohdalla viiteen osaalueeseen: fyysiseen, psyykkiseen, sosiaaliseen, kognitiiviseen ja oikeudelliseen toimintakykyyn sekä ympäristön vaikutukseen, mutta nämä kaikki menevät limittäin toistensa kanssa. On yhteydessä aikaan, paikkaan ja ihmisiin, joten toimintakyvyn arviointi tulisi suorittaa tutussa ympäristössä. Selviytymiskyky / toimintakykyisyys vaihtelee tilanteen ja päivän mukaan

Muistisairauden vaikutuksia toimintakykyyn Toimintojen suorittaminen ja suunnitteleminen hankaloituvat (toiminnanohjaus heikkenee) Aloitekyvyttömyys aiheuttaa liikkumattomuutta Hahmottaminen heikkenee (keho, tila, tavarat, ihmiset, etäisyydet, korkeuserot) Käyttäytymisen muutokset (hankalat oireet usein pelkoa, kaaosta, turhautumista, ahdistusta, vanhojen ja uusien asioiden sekoittumista) Taidot häviävät Toiminnot hidastuvat, saattaa tulla kankeutta Ryhti kumartuu, askeleet lyhentyvät ja kävely levenee, tasapaino heikkenee Lihasvoima ja kestävyys heikentyvät

Liikuntakyky Alaraajojen lihasvoima ja tasapaino ovat liikkumiskyvyn kulmakiviä Ikä ei ole harjoittelun aloittamisen este Muistisairaalla henkilöllä fyysisen toimintakyvyn heikkeneminen usein nopeampaa kuin normaalissa ikääntymisessä Harjoittelemalla on mahdollista parantaa fyysistä toimintakykyä, liikuntakyky säilyy vain liikkumalla Voima- ja tasapainoharjoittelun avulla myös kaatumiset voivat vähentyä

Muistisairaalle henkilölle liikunta on tärkeää sillä: Liikuntakyky on jäljellä olevan omatoimisuuden käyttämisen edellytys Fyysisen toimintakyvyn heikkeneminen vaikeuttaa hoitamista selkeästi -> resurssien tarve lisääntyy Fyysisen toimintakyvyn heikkeneminen vaikuttaa myös toimintakyvyn muihin ulottuvuuksiin mm. vähentää sosiaalista kanssakäymistä muiden kanssa Fyysinen aktiivisuus rauhoittaa, saattaa ehkäistä käytösoireita, tuo elämänhallintaa, onnistumista ja luonnollista väsymistä

ULKOILU on fyysisen toimintakyvyn tukemista - Lähes aina tulee enemmän askelia - Maastossa kävely on myös tasapainoharjoittelua - Korkeuserot vaativat lihasvoimaa - Ulkoillessa tulee vartalon kiertoja - Pidempi matka on kestävyysharjoittelua - Ulkoilu on toiminnallista harjoittelua!

ULKOILU on psyykkisen toimintakyvyn tukemista Ennaltaehkäisee masentumista Antaa vapauden, viihtyvyyden ja turvallisuuden tunnetta Tukee itsenäisyyttä ja oman elämän hallintaa Herättää muistoja, tunteita ja aistikokemuksia Rauhoittaa, elvyttää ja virkistää mieltä Tarjoaa mahdollisuutta käyttää omia taitojaan ja saada onnistumisen kokemuksia (Ikäinstituutti)

ULKOILU on sosiaalisen toimintakyvyn tukemista - Ulkona tulee juteltua hoitajan kanssa ja ulkoilusta voi jutella jälkikäteenkin - Ulkona on enemmän jutun aiheita - Ulkoilu ehkäisee mökkihöperyyttä - Ulkoilu on ohjelmanumero - Ulkona näkee muita

Ulkoilussa huomioitavaa! Puhelin mukaan! Varmista, ettei muistisairas henkilö eksy/karkaa Mieti etukäteen sairaudet, lääkitys, apuvälineet ja paljonko jaksaa kävellä Ohjaa mahdollisen apuvälineen käyttöä Seisomaannousut hyvää harjoittelua, joten ei haittaa, vaikka välillä on istumistaukoja Ulkoiluympäristö houkutteleva, hyvin penkitetty: edelliseltä penkiltä näkee seuraavalle -> motivoi eteenpäin

Ulkoilun kirjaaminen Kirjaa ulkoilu aina Kirjaa arvioitu / mitattu kävelymatka ja -aika Kirjaa käytetty apuväline Kirjaa, asiakkaan mielialaa/motivaatiota ja miten kävely sujui Asiakkaalle ulkoilulista, johon itsekin voi rukseja laittaa Ota ulkoilu osaksi liikuntasopimusta ja tee samalla ulkoilusta suunnitelmallista ja mitattavaa!

Liikkumisen tukeminen kotihoidossa kannattaa: Passiivinen hoito voi heikentää sairastuneen liikkumista ja toimintakykyä lyhyessäkin ajassa! Liikkumiskyvyn ongelmat ja muistisairaudet ovat suurimmat pitkäaikaishoitoon siirtymisen syyt Toimintakäytännöksi saamista kotihoidossa helpottaa, kun taustalla ovat yhteiset arvot, sovitut toimintamallit (Liikuntasopimusmalli) ja liikkumiskyvyn tukeminen nähdään osana kotihoidon ydinpalvelua => Lisää parhaimmillaan myös hoitajien työhyvinvointia

Toimintakykyä tukeva ohjaaminen arjessa Anna muistisairaan yrittää ja tehdä itse Yritä ohjata / auttaa, kun spontaani yritys tulee muistisairaalta Koeta saada liikemalli käyntiin esim. lyhyellä ohjeella tai näyttämällä (huom. vuorovaikutustaidot) Auta riittävästi, muttei liikaa Huomioi apuvälineen tarve Anna ohjattavan käyttää käsiään! Huom. Yhdessä tekeminen motivoi