ÄÄNEKOSKI WANHAN ASEMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) KAAVASELOSTUS KAAVAEHDOTUS 21.3.2016 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT xx.xx.2016
ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 21. PÄIVÄNÄ MAALISKUUTA 2016 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee: 33. kaupunginosan kortteleita 5, 6 (osa), 11 (osa) ja 12 (osa), 88 93, katu-, liikenne-, puisto-, lähivirkistys-, suojaviher-, leikkikenttä-, satama- ja venevalkama-aluetta, uimaranta- ja vesialueita, katuaukion tai torin aluetta, vesialueena säilytettävää satama-alueen osaa, jolle saa rakentaa laitureita ja muita tarvittavia rakennelmia sekä laitteita sekä museorautatien ja sen huolto- ja varastorakennusten aluetta, jolla ympäristö säilytetään 34. kaupunginosan vesialuetta Asemakaavan muutoksella muodostuu: 33. kaupunginosan korttelit 5, 6 (osa), 11 (osa), 12 (osa), 89, 90, 92 ja 93 sekä katu-, puisto-, leikkipuisto-, lähivirkistys-, erityis-, rautatie- ja satama-alueita, venesataman/ venevalkaman aluetta ja yleistä pysäköintialuetta sekä autopaikkojen korttelialuetta Asemakaavan kumoaminen koskee 32.kaupunginosan vesialuetta, 33. kaupunginosan vesialuetta ja vesialueena säilytettävää satama-alueen osaa sekä 34. kaupunginosan vesialuetta. Alueelle on laadittava erillinen sitova tonttijako. Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Suolahden vanhan rautatieaseman ja sataman ympäristössä alueella, joka on määritelty valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi rautatieympäristöksi. Suunnittelualue ulottuu veturitalleilta Suolahden perinnetelakan alueelle saakka ja se käsittää lähes 1,5 km Keiteleen rantaviivaa. Suolahden keskustan puolella kaava-alue rajautuu Satamakatuun käsittäen myös muutaman Satamakadun eteläpuoleisen tontin. Kaavan nimi Wanhan aseman asemakaavan muutos (Suolahti) Kaavan päiväys 21.3.2016 Kaavan laatija Kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen Kaavasuunnittelija Henriikka Lonka Äänekosken kaupunki Kaavoituspalvelut PL 24 44101 Äänekoski Vireilletulo Päätös kaupunginhallituksessa 3.5.2007 Ilmoitus vireilletulosta 5.5.2007 (Sisä-Suomen lehti) ja 10.7.2013 (ÄKS- Äänekosken kaupunkisanomat) Nähtävillä Kaavaluonnos 25.6. 2.8.2013 (MRA 30 ) Kaavaehdotus (MRA 27 ) Hyväksymispäivämäärä Kaupunginvaltuusto xx.xx.2016
3 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 2 TIIVISTELMÄ... 4 3 LÄHTÖKOHDAT... 4 3.1 Alueen yleiskuvaus... 4 3.2 Luonnonympäristö... 5 3.3 Rakennettu ympäristö... 5 3.4 Maanomistus... 7 3.5 Suunnittelutilanne... 7 Maakuntakaava... 7 Yleiskaava... 7 Asemakaava... 8 Kaavaan liittyvät muut selvitykset ja suunnitelmat... 8 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 9 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja käynnistäminen... 9 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö... 9 4.3 Valmisteluvaihe... 10 4.4 Ehdotusvaihe... 10 4.5 Asemakaavan tavoitteet... 10 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 11 Korttelialueet... 12 Muut alueet... 15 6 KAAVAN VAIKUTUKSET... 17 6.1 Sosiaaliset ja yhdyskuntataloudelliset vaikutukset... 17 6.2 Liikenteelliset vaikutukset... 17 6.3 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 18 6.4 Vaikutukset luontoon ja maisemaan... 18 7 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 18 LIITTEET LIITE 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LIITE 2 Ajantasa-asemakaava_ote LIITE 3 Kaavoittajan vastine lausuntoihin ja mielipiteisiin_valmisteluvaihe LIITE 4 Äänekosken rakennuskulttuurin täydennysinventointi 2006/ Suojelukohteet (Keski- Suomen museo/ Päivi Andersson ja Juuso Väisänen/ 2006) LIITE 5 Wanhan Aseman seudun ja satama-alueen rakentamistapaohjeet (Suolahden kaupunki/ 1998) LIITE 6 Asema-aukion ja ratapihan vihertyöselvitys (Pöyry Environment/ 2006) LIITE 7 Suolahti Promenadi Ideasuunnitelma (Suomen Höyrypursiseura ja Suolahden perinnetelakka ry/ Jaakko Puro Oy/ 2013) LIITE 8 Asemakaavan seurantalomake
4 2 TIIVISTELMÄ Kaavamuutoksella mahdollistetaan Suolahden Wanhan aseman alueen ja sen lähiympäristön maankäytöllinen kehittäminen. Kaavassa on päivitetty vanhentuneet kaavamääräykset ja merkinnät vastaamaan toteutunutta tilannetta; voimassa oleva asemakaava ei kaikilta osiltaan vastaa alueella toteutettujen hankkeiden aluerajauksia. Kaavamuutoksella on luotu edellytykset alueelle laadittujen rakentamis- ja ideasuunnitelmien toteutumiselle. Kaavassa päivitetään lisäksi kortteleiden käyttötarkoitusmerkintöjä ja rakennusoikeuksia. Kaavamuutoksella kumotaan voimassa olevassa kaavassa osoitettua vesialuetta. Suolahden vanha rautatieasema ja sataman ympäristö kuuluvat valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön. Alueen rakennuksilla on arvoa myös yksittäisinä kohteina. Kaavamuutoksella mahdollistetaan alueella sijaitsevien pientaloalueiden kehittäminen ja uudisrakentamisen sopeuttaminen valtakunnallisesti arvokkaaseen suojeltuun kulttuuriympäristöön alueen suojelullisia arvoja kunnioittaen. Kaavassa on päivitetty alueelle osoitettujen suojelumääräysten esitystapaa ja osoitettu yksi uusi suojelukohde Satamakadun varrelle (Terijoen huvila). Suunnittelualueella sijaitsevan vanhan veturitallin ja sataman osalta kaavalla mahdollistetaan alueen monipuolinen kehittäminen. Suomen Höyrypursiseuralle ja Suolahden perinnetelakka ry:lle myydyn telakka-alueen käyttötarkoitusta on päivitetty vastaamaan paremmin nykyisen käytön mukaista toimintaa. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Alueen yleiskuvaus Alue on Keiteleen rannalla noin 1,5 km:n rantaosuudella sijaitseva rautatie- ja satamamiljöö, jonka juuret liittyvät 1800-luvulle; Jyväskylän ja Suolahden välille rakennettiin rautatie 1800- luvun loppupuolella. Suunnittelualue ulottuu veturitallin alueelta noin kilometrin päässä sijaitsevalle perinnetelakalle saakka. Suunnittelualueen koko on 22,32 ha. Lisäksi suunnittelualueeseen kuuluu 13,80 ha:n suuruinen kumottava vesialue. Rantaa pitkin kulkee suosittu ulkoilureitti Rantaraitti ja sen varrelle sijoittuu mm. Suolahden venesatama ja laivalaituri palveluineen. KUVA 1 Suolahden satama-alue.
3.2 Luonnonympäristö Suunnittelualue on suurimmaksi osaksi rakennettua kaupunkiympäristöä, mutta alueella sijaitsee myös tärkeitä puistoalueita. Merkittäviä puistoja ovat asemarakennuksen itäpuoleinen Ahoniuksenpuisto sekä veturitallin pohjoispuolinen Ratavartijanpuisto. Ahoniuksenpuiston itäosassa sijaitsee leikkikenttä. Alueella sijaitsevat puistot ovat tärkeä osa rautatieja satamamiljöötä. Alueella ei ole erityisiä luonnonsuojelullisia arvoja, eikä suunnittelualue sijaitse pohjavesialueella. 5 3.3 Rakennettu ympäristö Suunnittelualueella sijaitseva Suolahden rautatieasema muine rakennuksineen on arkkitehti Bruno Granholmin suunnittelema. Alue valmistui vuonna 1898. Rautatieasemasta on jäljellä asemarakennus (KUVA 2), veturitallit, neljä asuinrakennusta piharakennuksineen, asemapuisto sekä raiteita ja satamarakenteita. Suunnittelualueella sijaitsee kymmenen asemakaavassa suojelumerkinnällä osoitettua rakennusta, joiden lisäksi suojeltavaksi on merkitty vanha maakellari. Yksittäisiä suojelukohteiksi merkittyjä rakennuksia ovat mm. peruskorjattu kaupungin omistama vanha rautatieasema, jossa on toiminut mm. Ravintola Gallén sekä veturitalli. Suojeltuja ovat myös yksityisessä omistuksessa olevat vanhat asuinrakennukset mukaan lukien asemapäällikön talo Granholmintien varrella sekä useat talousrakennukset. KUVA 2 Ote rakennusinventointi 2006, kohdekartasta Suolahti
6 KUVA 3 Suolahden rautatieasema. Rakennuksessa on toiminut mm. ravintola Gallén. KUVAT 4 ja 5 Suolahden rautatieasema ja talousrakennus. Osoitteessa Satamakatu 14 sijaitsee kookas hirsinen ja lautaverhoiltu kaksikerroksinen asuinrakennus. Rakennus on siirretty alueelle 1900-luvun alussa Karjalan kannakselta Terijoelta. Keski-Suomen museon lausunnon mukaan kiinteistö liittyy sekä historialtaan että rakennusaiheiltaan osaksi valtakunnallisesti merkittävää Suolahden rautatieympäristöä ja rakennus tulisi suojella asemakaavalla. Voimassa olevassa asemakaavassa kiinteistö on kaavoitettu merkinnällä AK/ AR, asuinkerrostalojen tai rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue. Tontille ei ole osoitettu voimassaolevassa kaavassa suojelumerkintää. Satamakadun päässä sijaitsee Suolahden satama, jossa on mm. laivalaituri ja kesäravintola. Suunnittelualueen itäosassa on entinen Meritaito Oy:n telakka, jonka hallinnasta ja toiminnasta vastaavat nykyisin Suomen Höyrypursiseura ja Suolahden perinnetelakka ry. Uudempaa rakennuskantaa alueella edustavat Granholmintien ja Satamakadun väliseen kortteliin 2000- luvulla rakennetut kaksi omakotitaloa. Granholmintien varressa on kaksi rakentamatonta pientalotonttia. Alueen uudis- ja täydennysrakentamisen yhteydessä halutaan varmistaa tulevien rakennusten sopeutuminen Granholmintien vanhaan suojeltuun ympäristöön ja rakennuskantaan.
7 3.4 Maanomistus Kaupunki omistaa pääosan rautatiemiljööstä ja siihen liittyvistä rakennuksista. Niemelänkadun varressa sijaitseva kerrostalotontti on kyseisen talonyhtiön (As Oy Suolahden Niemelänkatu 21) omistuksessa. Satamakadun ja Heikinpolun risteyksessä sijaitseva rakentamaton tontti on As.Oy Suolahden Satamanraitin omistuksessa. Korttelissa 6 sijaitsevan tontin 8 omistaa Suolahden vanhain- ja vammaistukisäätiö. Granholmintien rakennetut pientalot tontteineen (sekä rakentamaton tontti Granholmintien pohjoispuolella), Terijoen huvilan tontti Satamakadun varressa ja perinnetelakan alue suunnittelualueen itäosassa ovat yksityisessä omistuksessa. 3.5 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa Keski-Suomen maakuntakaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 14.4.2009. Suunnittelualue sijaitsee taajamatoimintojen alueella (A, vaaleanruskea väri). Suunnittelualue rajautuu etelästä keskustatoimintojen alueeseen (C, punainen ympyrä) ja pohjoisesta satama-alueeseen (ankkuri). Suunnittelualueen luoteispuolella sijaitsee teollisuus- ja varastoalue (t, harmaa ympyrä). Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on osoitettu keltaisella soikiolla. KUVA 6 Ote Keski-Suomen maakuntakaavojen yhdistelmäkartasta Yleiskaava Äänekosken kaupunginvaltuuston 14.12.2009 hyväksymässä Suolahti 2020-osayleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu mm. pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP), kerrostalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AK) sekä palvelujen ja hallinnon alueeksi (P). Alueella sijaitsee myös lähivirkistysalueita (VL) sekä satama-alue (LS). Yleiskaavassa suojeltaviksi rakennuksiksi on merkitty veturitalli, rautatieasema ja Terijoen huvila. Lisäksi vanha rautatiemiljöö on merkitty ruuturasterilla kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi alueeksi. Rannassa kulkee ohjeellinen ulkoilureitti (pompulaviiva).
8 KUVA 7 Ote Suolahti 2020- osayleiskaavasta. Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa useita asemakaavoja, joista vanhin on vahvistettu 5.10.1955 (kaava koskee Niemelänkadun ja Keiteleentien risteysaluetta). Suunnittelualueella on voimassa myös 18.6.1975 ja 19.10.1987 vahvistetut sekä 27.6.1990 ja 18.6.1991 hyväksytyt asemakaavat. Suurin osa suunnittelualueesta kuuluu 5.9.1997 vahvistettuun suojelupainotteiseen asemakaavaan. Voimassaoleva ajantasa-asemakaava on kaavaselostuksen liitteenä 2. Kaavaan liittyvät muut selvitykset ja suunnitelmat Suunnittelualueelta on käytettävissä mm. seuraavat selvitykset: Uuden Äänekosken rakennusinventointi (Juuso Väisänen 2006) Wanhan Aseman miljöö, Asema-aukion ja ratapihan vihertyöselitys (Pöyry Finland Oy 2006) Suolahti 2020 osayleiskaavan aineisto Suolahti promenadi ideasuunnitelma (Suomen Höyrypursiseura ja Suolahden perinnetelakka ry / Jaakko Puro Oy 2013), ks. liite 7 Keski-Suomen modernin rakennusperinnön täydennysinventointi 2012 2014 (Keski-Suomen museo / Aada Mustonen ja Sini Saarilahti) Yleissuunnitelma suuren tulvan aiheuttamien vahinkojen rajoittamiseksi Suolahden keskustan alueella / Keski-Suomen ympäristökeskus, Suolahden kaupunki ja Finnforest Oy/ 2006 Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt- inventointi (RKY 2009) / Museovirasto (kartta seuraavalla sivulla)
9 Valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristö - inventointiin (RKY 2009) kuuluu kohde Suolahden vanha rautatieaseman alue. Kyseinen merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö sijaitsee kaava-alueen länsiosassa Granholmintien läheisyydessä. Alueeseen sisältyvät myös veturitallin alue ja asematorin lähiympäristö asemarakennuksineen. Alue on osoitettu kartassa sinisellä rasterilla. Inventoinnin on laatinut Museovirasto vuonna 2009. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja käynnistäminen Asemakaavan suunnittelun tarve on syntynyt alueella suoritettujen rakennustoimenpiteiden johdosta: hankkeiden toteutus ei kaikilta osiltaan vastaa voimassa olevan asemakaavan aluerajauksia. Lisäksi voimassa olevassa kaavassa on tarpeettomia varauksia kevyenliikenteen yhteyksille. Kaavan käyttötarkoitus- ja suojelumerkinnöissä on ajantasaistustarvetta mm. Satamakadun varrella ja ns. perinnetelakan alueella. Kaavamuutoksen vireilletulosta on päätetty Äänekosken kaupunginhallituksessa 3.5.2007 ja siitä on kuulutettu Sisä-Suomen lehdessä 5.5.2007 sekä ÄKS- Äänekosken kaupunkisanomissa 10.7.2013. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö MRL 62 :n mukaan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Tämän asemakaavamuutoksen osallisia ovat: - suunnittelualueen ja lähiympäristön maanomistajat, vuokramiehet ja asukkaat sekä muut asianomaiset, - Keski-Suomen ELY- keskus, - Keski-Suomen liitto, - Keski-Suomen museo, - Museovirasto, - Liikennevirasto, - Keitele museo, - Suolahden kyläyhdistys ry, - Äänekosken kaupungin tekninen, ympäristö-, ja vapaa-ajan lautakunta.
10 Osalliset voivat esittää mielipiteensä suunnitelmasta kahden nähtävilläolovaiheen aikana. Kaava asetetaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti nähtäville ensin valmisteluvaiheen kuulemista varten ja sen jälkeen ehdotuksen Kaavan nähtävilläoloista kuulutetaan kaupungin ilmoitustaululla, kaupungin kotisivuilla (www.aanekoski.fi) ja ilmoituslehdissä (Sisä-Suomen lehti ja ÄKS-Äänekosken Kaupunkisanomat). Kaavasuunnitelma sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma ovat nähtävillä kaupungin kaavoituspalveluissa ja kotisivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi antaa palautetta kaavoittajalle (ks. yhteystiedot) ja sen riittävyydestä on mahdollisuus esittää Keski-Suomen ELY-Keskukselle neuvottelun käymistä kaavaehdotuksen nähtäville asettamiseen asti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on mahdollista täydentää suunnittelun kuluessa. Alkuperäinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivätty 3.5.2007 ja sitä on tarkistettu 17.10.2007 ja 1.3.2013. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty Keski-Suomen ELY-keskuksessa 8.3.2013. 4.3 Valmisteluvaihe Valmisteluvaiheen kuulemista varten kaavaluonnos on ollut nähtävillä kaupungin ilmoitustaululla ja kotisivuilla 25.6. 2.8.2013. Kaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot Keski-Suomen ELY-keskukselta, Keski-Suomen liitolta, Keski-Suomen museolta, Museovirastolta, Liikennevirastolta, Keitele Museolta, Äänekosken yrittäjät ry:ltä ja Suolahden kyläyhdistys ry:ltä sekä tekniseltä lautakunnalta, ympäristölautakunnalta ja vapaa- aikalautakunnalta. Kaavasta saatiin pyydetyt lausunnot sekä lisäksi Vanhan Äänekosken Kotiseutuyhdistyksen lausunto. Lisäksi kaavaluonnoksesta jätettiin kuusi mielipidettä, joista neljä on sisällöltään samanlaisia. Kaavoittajan vastine saatuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin on kaavaselostuksen liitteenä (LIITE 3). 4.4 Ehdotusvaihe Ehdotuksena kaava on ollut nähtävillä 8.4. 9.5.2016. Kaavaehdotuksesta pyydettiin lausunnot tekniseltä lautakunnalta, ympäristölautakunnalta ja vapaa-aikalautakunnalta sekä Keski-Suomen ELY-keskukselta, Keski-Suomen museolta, Museovirastolta, Keitele Museolta, Äänekosken Yrittäjät ry:ltä ja Suolahden kyläyhdistys ry:ltä. 4.5 Asemakaavan tavoitteet Kaavamuutoksen tavoitteena on luoda edellytykset valtakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön kehittymiselle Suolahden ja Äänekosken kannalta tärkeäksi matkailukohteeksi ja viihtyisäksi oleskeluympäristöksi. Yleistavoitteena on luoda alueesta Suolahden paikallishistoriaan liittyvä matkailukohde, joka perustuu alueen yli 100 vuotta vanhaan rautatie- ja satamaperinteeseen höyryvetureineen ja laivoineen. Aluetta pyritään kehittämään matkailullisesti omaleimaiseksi ja vetovoimaiseksi kohteeksi, jonka toiminnassa aktiivisten yrittäjien ja alueella toimivien harrastajien rooli on keskeinen. Voimassa oleva asemakaava ei kaikilta osiltaan vastaa alueella toteutettujen hankkeiden aluerajauksia (mm. asema-aukio, leikkikenttä ja sataman pysäköintialue). Asemakaavan muutoksen yhteydessä on tarkoitus tarkistaa aseman ympäristön asemakaavan ajantasaisuus mm. toteutumatta jääneiden aluevarauksien osalta. Vanhentuneet kaavamääräykset ja -merkinnät päivitetään. Alueella tutkitaan kevyenliikenteen aluevarauksien tarkoituksenmukaisuus.
Voimassa oleva kaava ei kaikilta osiltaan vastaa alueelle laaditun Asema-aukion ja ratapihan vihertyöselvityksen yhteydessä laadittua yleissuunnitelmaa (LIITE 6) ja sen mukaista periaatetta. Alueelle laadittava asemakaavan muutos mahdollistaa yleissuunnitelman toteuttamisen. Suolahden vanhan rautatieaseman ja sataman ympäristö on inventoitu Museoviraston toimesta valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (RKY 2009). Vanhalla rautatieasemalla ja ulkorakennuksella sekä veturitallilla on arvoa myös yksittäisinä kohteina. Asemakaavan muutoksen yhteydessä selvitetään arvokkaan kulttuuriympäristöalueen rajaus ja säilyttämismahdollisuus myös muualla lähiympäristössä. 11 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS Asemakaavan ajantasaisuus mm. toteutumatta jääneiden aluevarauksien osalta on tarkistettu ja osittain vanhentuneet kaavamääräykset ja -merkinnät päivitetty mm. suojelumerkintöjen osalta. Aluerajausten tarkistusten lisäksi kaavamuutoksella on luotu kaavallisia edellytyksiä alueelle laadittujen rakentamis- ja ideasuunnitelmien toteutumiselle. Kaavamuutoksen peruslähtökohta on ollut varmistaa alueella tapahtuvan rakentamisen sopeuttaminen valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun rautatie- ja kulttuuriympäristöön. Suolahden vanhan rautatieaseman ja sataman ympäristö on inventoitu valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Rautatieaseman ja sataman ympäristö rakennuksineen on kaavoitettu suojelumerkinnällä / s-3, jonka mukaan mm. ympäristö tulee säilyttää ja rakennuslupaa vaativissa hankkeissa tulee kuulla museoviranomaista. Lisäksi kaavoitettavalla alueella on useita erikseen suojelumerkinnällä sr-4 osoitettuja rakennuksia, jotka ovat mm. rakennustaiteellisesti arvokkaita tai kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeitä rakennuksia. Kaavoitettavalle alueelle on osoitettu myös Äänekosken rakennuskulttuurin täydennysinventoinnissa (2006) osoitetut kohteet (LIITE 4). Osa voimassaolevassa asemakaavassa puistoiksi osoitetuista viheralueista on kaavoitettu lähivirkistysalueiksi, VL. Puistoina (VP) säilytetään rannassa kiertävän rantaraitin lähiympäristö, Ahoniuksenpuisto ja Lotjakujan viereinen puistoalue. Ahoniuksenpuistoon on osoitettu suojelumerkintä / s-3. Ahoniuksenpuiston puuston käsittelyssä tulee erityisesti huomioida puuston poiston maisemalliset vaikutukset ja vaikutus ympäristön säilymisen edellytyksiin. Puistoon on osoitettu rautatiealueen (LR) puoleiseen reunaan uusi 750 k-m 2 :n suuruinen rakennusala, jolla varaudutaan tulevaisuudessa mahdollisesti ratkaistavaksi tulevien rakennushankkeiden toteuttamiseen. Ahoniuksenpuistossa sijaitsee suojeltu talousrakennus. Ahoniuksenpuistosta on erotettu omaksi alueekseen olemassa oleva leikkikenttä (VK) ja varauduttu leikkikentän laajentamiseen LR-alueelle (vk) siten, että alueelle olisi mahdollista sijoittaa myös pienimuotoisia rakennelmia ja rakennuksia. Satama- ja rautatiealueiden aluerajauksia on päivitetty vastaamaan nykyistä toimintaa. Satama-alue on kaavoitettu LS-1 alueeksi, jonne voidaan sijoittaa satamatoimintaa ja matkailua palvelevia rakennuksia sekä kahvila- ja ravintolatoimintaa, käsityöteollisuutta ja pienimuotoisia liikerakennuksia. Kaava mahdollistaa satama-alueen monipuolisen kehittämisen ja tukee matkailu- ja tapahtumatoiminnan järjestämistä. Satama-alueelle on osoitettu ohjeellisesti paikka veneiden nostoa ja talvisäilytystä varten. Rautatiealueelle (LR) on osoitettu Ahoniuksenpuiston kohdalle uusi 1000 k-m 2 :n suuruinen rakennusala, joka mahdollistaa esimerkiksi museojunatoiminnalle monipuoliset kehittämismahdollisuudet ja osaltaan tukee alueen matkailutoiminnan kehittämiseen ja tapahtumajärjestämiseen pohjautuvia suunnittelutavoitteita. Rautatiealuetta on laajennettu suunnittelualueen länsiosassa. Rautatiealueen asema parantuu voimassaolevassa asemakaavassa esitettyyn tilanteeseen nähden; voimassaolevassa kaavassa rautatiealueen länsiosa on puistoa. Kaavamuutoksen yhteydessä myös länsiosa osoitetaan rautatiealueeksi, LR / s-3.
Kaavassa on osoitettu kaksi venesatamaksi / venevalkamaksi (LV-1) kaavoitettua aluetta. LV-1 alueille on mahdollista rakentaa venekoppeleita ja veneiden säilytyspaikkoja. Kirkkoveneen säilyttämiseen tarkoitetulle venekoppelille on myönnetty rakennuslupa kaava-alueen itäiselle LV-1- alueelle. Liikenne ja pysäköinti Asematorin pysäköintialue on kaavoitettu yleiseksi pysäköintialueeksi (LP). Alueelle on mahdollistettu myös pysäköintialueen pienimuotoinen laajentaminen. Satamakadun ja Lotjakujan risteysalueella sijaitsevalle alueelle on kaavoitettu autopaikkojen korttelialue (LPA); merkinnällä mahdollistetaan olemassa olevan pysäköintialueen laajentaminen. Keiteleentieltä lähtevä ajoyhteys on osoitettu kaavassa koko satama-alueen läpi kulkevana ajoyhteytenä (ajo). Ajoyhteys kulkee lähivirkistysalueen kautta venesatamaan/venevalkamaan ja satamaan. Lotjakujalta ei ole kaavamuutoksen jälkeen ajoyhteyttä satama-alueella kiertävälle ajoneuvoyhteydelle. Lotjakujalta on aiemmin ollut epävirallinen kulkuyhteys satamaan; liittymän kohta on epäselvä ja jäsentymätön. Lotjakujan aluerajaus säilytetään ennallaan, mutta ajaminen satama-alueelle estetään (mm. erillisillä rakenteilla). Kulkuyhteys on osoitettu jalankululle ja polkupyöräilylle varattuna väylänä. Osa liittymän alueesta on osoitettu puustoisena säilytettäväksi alueeksi. Suunnittelualueelta on poistettu voimassaolevassa asemakaavassa Granholmintien asuinkortteleiden väleihin kaavoitettuja tarpeettomiksi koettuja kevyen liikenteen väyliä. Koko Granholmintie on osoitettu pihakaduksi ja kevyenliikenteen kulkuyhteyksien aluerajauksia sekä sijainteja on tarkistettu. Kumottava asemakaava-alue Kaavamuutoksen yhteydessä kumotaan osa 18.6.1975 vahvistetussa asemakaavassa osoitetusta vesialueesta ja 15.9.1997 vahvistetussa asemakaavassa osoitettu vesialueena säilytettävä satama-alueen osa, jolle saa rakentaa laitureita ja muita tarvittavia rakennelmia ja laitteita. Lisäksi kumoaminen koskee 15.9.1997 vahvistetussa kaavassa osoitettuja vesialueita. Asemakaavoissa osoitetut toiminnot kumotaan, koska vesialueen ja vesialueena säilytettävän satama-alueen osan osoittaminen asemakaavassa ei ole tarkoituksenmukaista. Makkaralahden kumottavalla kaava-alueella sijaitsee saari, jonne ei voimassaolevassa asemakaavassa ole osoitettu erillistä käyttötarkoitusta. 12 Korttelialueet AK AP Asuinkerrostalojen korttelialue. Asuinkerrostalojen (kortteli 5) tontin aluerajaus, kerrosluku (III) ja tehokkuusluku (e=0,60) säilyvät voimassa olevan asemakaavan mukaisina. Tarkistuksena esitetään liittymäkieltoa tontin Satamakadun puoleiselle osalle sekä olemassa olevan kerrostalon rakennusalan osoittamista sitovana. Asuinpientalojen korttelialue. Asuinpientalojen korttelialueiksi on kaavoitettu voimassa olevan asemakaavan pohjalta Granholmintien pientalotontit. Alueelle sijoittuu neljä suojeltua (alun perin rautatieläisten käytössä ollutta) asuinrakennusta, kaksi uutta omakotitaloa ja kaksi rakentamatonta tonttia. Korttelin 89 olemassa olevat asuinrakennukset on osoitettu suojelluiksi kohteiksi sr-4. Granholmintien pohjoispuolella tonttien rajan tuntumassa kulkee johtolinja, joka on kaavassa osoitettu johdolle varatuksi alueen osaksi. Johtolinja kulkee myös saunarakennuksen tontin kautta ja Granholmintien eteläpuolella sijaitsevan rakentamattoman tontin läpi.
Korttelin 89 tontteja on laajennettu rannan suuntaan ja merkitty tonteille talousrakennusten rakentamista varten sitovat rakennusalat. Tonttien rakennusoikeudet ovat pääsääntöisesti Granholmintien varressa 300 k-m 2 / tontti. Poikkeuksena tähän on korttelissa 5 sijaitseva tontti 4, jossa tonttikohtainen yhteenlaskettu rakennusoikeus on 150 k-m 2. Granholmintien pohjoispuolella sijaitsevien tonttien rakennusoikeuksia on nostettu, jotta mahdollistetaan rakennusten ullakkotilojen kunnostaminen asuinkäyttöön. Rakennusoikeutta on nostettu vastaamaan Granholmintien eteläpuolella olevien tonttien rakennusoikeutta (300 k-m 2 ). Rakennusaloja on hieman laajennettu, jotta kaikki olemassa olevat rakenteet (kuistit ym.) sopivat rakennusalan sisään; rakennusalan laajentamisella mahdollistetaan lisäksi terassien kunnostaminen ja laajentaminen. Lisäksi tonteille on osoitettu uusi rakennusala ympäristöön sopeutuvan talousrakennuksen rakentamiselle (talousrakennuksen koko 30 k-m 2 ). Korttelin 90 AP- tonteille on osoitettu 50 k-m 2 :n rakennusoikeus talousrakennuksen rakentamiseksi. Korttelin 89 tonttien 4 ja 5 välissä rautatiealueen (LR) tuntumassa sijaitsee varastorakennus, jolle on osoitettu 100 k-m 2 :n rakennusoikeus. Rakennusoikeus mahdollistaa myös varastorakennuksen laajentamisen. AP-alueeseen liittyy ympäristön säilyttämistä koskeva kaavamääräys ( / s-3) ja rakennuskohtainen suojelumääräys (sr-4). Satamakadun ja Heikinpolun risteykseen on osoitettu kaksi AP tonttia, joiden rakennusoikeudet ovat 250 k-m 2 / tontti. Lisäksi kummallekin tontille on osoitettu 50 k-m 2 :n rakennusoikeus talousrakennuksen rakentamiseksi. Terijoen huvilan puolella korttelissa 11 AP- tonttien kerrosluku on sitova I u ½. 13 AO Erillispientalojen korttelialue. Satamakadun varrella Heikinpolun kulmauksessa sijaitsevat rivitaloille tai kerrostaloille kaavoitetut tontit on muutettu erillispientalojen alueeksi omakotitaloja tai paritaloja varten. Kortteliin 11 sijoittuu suojelumerkinnöillä (/s-3 ja sr-4) osoitettu terijokelaishuvila, jonka määrittelemään sijoittumislinjaan viereinen pientalo on tarkoitus rakentaa. Kyseisen rakennuksen viereen on osoitettu omakoti- tai paritalon rakennuspaikkaa. Terijoen huvilan tonttiin liittyy kaavamääräys (k-ao), joka sallii olemassa olevan rakennuksen osien sijoittumisen katualueen (Satamakatu) puolelle nykyisen tilanteen mukaisesti. Alueen vieressä korttelissa 12 sijaitseva rakentamaton voimassaolevan kaavan mukainen rivi- ja kerrostalotontti on muutettu kahdeksi pientalotontiksi, jolloin Satamakadulle Heikinpolun ympäristöön muodostuu neljän pientalon yhtenäinen ryhmä. Kortteli 12 voidaan toteuttaa myös viereisten rivitalojen linjan mukaisesti rivitalona. AO- tonttien rakennusoikeudet ovat 250 k-m 2 / tontti. Lisäksi kummallekin tontille on osoitettu 50 k-m 2 :n rakennusoikeus talousrakennuksen rakentamiseksi. Korttelin 11 kerrosluku on sitova I u ½. AO-alueeseen liittyy ympäristön säilyttämistä koskeva kaavamääräys ( / s-3). Alueella sijaitsee suojelukohteeksi osoitettu Terijoen huvila, johon liittyy suojelumääräys (sr-4). k-ao Katualueen osa, jolle voidaan sijoittaa olemassa olevan rakennuksen osia. Terijoen huvilan tonttiin Satamakadun varressa liittyvä kaavamääräys, joka mahdollistaa olemassa olevan rakennuksen osien sijoittumisen katualueen puolelle nykyisen tilanteen mukaisesti. Mahdollista uudisrakennusta rakennettaessa tulee koko rakennus sijoittaa tontin puolelle.
14 AH Asumista palveleva yhteiskäyttöinen korttelialue Asumista palvelevaksi yhteiskäyttöiseksi alueeksi on kaavoitettu voimassa olevan asemakaavan käyttötarkoitusmerkinnän mukaisesti suojeltu aitta-varastorakennus korttelissa 90 sekä uutena tontilla 89-8 sijaitseva saunarakennus. Granholmintien varressa sijaitseva saunarakennus on kaavoitettu omalle tontille. Aitta-varastorakennuksen rakennusoikeus on 85 k-m 2 ja kerrosluku I. Saunarakennuksen rakennusoikeus on 60 k-m 2 ja kerrosluku I. Suojeltuun aitta-varastorakennukseen liittyy kaksi säilyttämistä koskevaa kaavamääräystä (sr-4 ja /s-3). Suojelumääräys s-3 liittyy myös tontilla 89-8 sijaitsevaan saunarakennukseen. PL Lähipalvelurakennusten korttelialue. Lähipalvelurakennusten merkinnällä on osoitettu tontilla 90-1 sijaitseva suojeltu maakellari. Merkinnän tarkoitus on mahdollistaa kellarin käyttäminen esim. pienimuotoiseen kahvilatoimintaan. Kaavamääräys mahdollistaa tontille myös muut monipuoliset kehittämismahdollisuudet. Maakellari on suojeltu rakennus (sr-4). Maakellarin rakennusoikeus on 60 k-m 2 ja kerrosluku I. Suojeltuun maakellariin liittyy kaksi säilyttämistä koskevaa kaavamääräystä (sr-4 ja /s-3). Y Yleisten rakennusten korttelialue. Yleisten rakennusten alueiksi on kaavoitettu veturitallin alue ja osa korttelista 6. Korttelissa 6 (mm. vanhusten palvelutalo) sijaitsevan tontin 7 rakennusoikeus on 4200 k-m 2 ja kerrosluku IV. Veturitallin tontin rakennusoikeus on 1085 k-m 2 ja kerrosluku II. Veturitallin alueeseen liittyy kaksi ympäristön säilyttämistä koskevaa kaavamääräystä ( /s-3 ja sr-4). Suunnittelualueen länsiosassa sijaitsevan veturitallin tontille (Y) on osoitettu uusia rakennusaloja ja tontin rakennusoikeutta ja kerroslukua on lisätty, jolloin kaava tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet veturitallin alueen tulevalle käytölle. Alueen uudisrakentamista on ohjattu olemassa olevaa rakennetta kunnioittaen: alueelle on osoitettu kaksi uutta rakennusalaa, jotka sijoittuvat veturitallin ohjauspöydän ympärille. Tontin kerroslukua on nostettu yhdellä; olemassa oleva veturitalli vastaa kerroskorkeuden puolesta kaksikerroksista rakennusta. Olemassa olevat veturitallin rakennukset on osoitettu suojelumerkinnällä sr-4. Korttelissa 6 Satamakadun varressa sijaitseva tontti 7 on muodostunut voimassaolevan kaavan tonteista 1 ja 2. Tontti on kaavamuutoksen yhteydessä yhdistetty yhdeksi tontiksi. Tontin rakennusoikeutta ja kerroslukua on nostettu, jotta alueelle mahdollistetaan korttelissa sijaitsevien toimintojen laajentuminen ja kehittyminen (mm. vanhusten palvelutalon laajentuminen). Rakennusoikeus ei jakaudu tasapuolisesti kahden tontin kesken, vaan yli 2/3 osoitetusta rakennusoikeudesta on käytetty voimassaolevan kaavan tontilla 2 (vanhusten palvelutalon tontti). Rakennusoikeuden lisäyksellä varaudutaan mm. vanhusten palvelutalon tulevaisuuden laajennustarpeisiin. Rakennusoikeuden lisäys mahdollistaa esimerkiksi 25 paikkaisen vanhusten palvelutalon rakentamisen. Kerroskorkeuden nostamisella mahdollistetaan tontille osoitetun rakennusoikeuden hyödyntäminen kokonaisuudessaan. Lisäksi tontille on haluttu mahdollistaa myös hissillisten kerrostalojen rakentaminen, joka käytännössä edellyttää vähintään IV- kerroksisuutta. ajo Ajoyhteys Kulkuyhteys veturitallille on osoitettu merkinnällä ajo, joka kulkee viereisen lähivirkistysalueen (VL-4) kautta. Kulkuyhteys säilyy nykyisellä paikallaan.
P-1 Palvelurakennusten korttelialue. Vanhan asemarakennuksen tontti Satamatorin itäpuolella on kaavoitettu merkinnällä P-1, joka mahdollistaa alueelle yksityiset ja julkiset palvelut, liike- ja toimistotilat sekä ympäristöhäiriötä aiheuttamattomat työtilat. Kaavamääräystä väljentämällä halutaan mahdollistaa alueelle monipuoliset kehittämis- ja toimintaedellytykset. Tontin läpi kulkee johtoa varten varattu alueen osa. Asemarakennus on osoitettu suojelumerkinnällä sr-4. Tontin rakennusoikeus on voimassaolevan kaavan mukaisesti 700 k-m 2 ja kerrosluku II. Rautatieaseman alueeseen liittyy kaksi ympäristön säilyttämistä koskevaa kaavamääräystä ( / s-3 ja sr-4). 15 Muut alueet VP/ VL Puisto / Lähivirkistysalue Puistomaisiksi rakennettavina virkistysalueina (VP) on osoitettu rautatieaseman ja sataman välinen Ahoniuksenpuisto sekä Ratavartijanpuiston Keiteleeseen rajoittuva osa veturitallin lähistöllä. Ahoniuksenpuistossa sijaitsee erillinen sitova rakennusala, jonka rakennusoikeus on 60 k-m 2. Lisäksi puistoon on osoitettu ohjeellinen 750 k- m 2 :n rakennusala. Ahoniuksenpuistoon liittyy ympäristön säilyttämistä koskeva kaavamääräys ( / s-3). Lähivirkistysalueina VL-merkinnällä on osoitettu ne virkistys- ja ulkoilukäyttöön tarkoitetut alueet, joita ei ole tarkoitus rakentaa varsinaisiksi puistoiksi (Ratavartijanpuiston sisäosa ja ranta-alue perinnetelakan ympäristössä). VL-4- alue on suunniteltu viljelypalstojen sijoittamista varten. VK LR LS-1 Leikkipuisto. Ahoniuksenpuiston itäpäässä sijaitseva olemassa oleva leikkikenttä on osoitettu omalla merkinnällään ja varauduttu alueen laajentamiseen esimerkiksi taajaman asukkaita ja matkailuakin palvelevaksi perhepuistoksi. Rautatiealue. LR-merkinnällä on osoitettu rautatiealue, johon liittyy myös ympäristön säilyttämistä koskeva kaavamääräys, ks. s-3. LR-alueelle on osoitettu ohjeellinen 1000 k-m 2 :n rakennusala, jolle voidaan sijoittaa esimerkiksi museojunatoimintaa tai tapahtumajärjestämistä tukevia rakennuksia. Satama-alue. LS-1 merkinnällä osoitetulle satama-alueelle saa rakentaa erikseen osoitetuille rakennusaloille satamatoimintaa ja matkailua palvelevia rakennuksia, minkä lisäksi alueelle saa sijoittaa kahvila- ja ravintolatoimintaa, käsityöteollisuutta ja pienimuotoisia liikerakennuksia. Alueelle rakennettaessa on huomioitava ympäristön kaupunkikuvalliset ja kulttuurihistorialliset arvot. Sitovan rakennusalan ulkopuolelle saa rakentaa pienimuotoisia rakennelmia ja rakennuksia (esim. jätteiden keräystä varten). Alueella sijaitsee kaksi erillistä rakennusalaa; 200 k-m 2, 300 k-m 2. Alueen kerrosluku on I. Alueen läpi kulkee ajoyhteys (ajo) Keiteleentieltä rautatiealueelle. E-2 Erityisalue / Perinnetelakka. Kaava-alueen itäosassa sijaitsevan perinnetelakan alueelle saa rakentaa satamaja telakkatoimintaa sekä matkailua palvelevia rakennuksia. Alueelle rakennettaessa on huomioitava ympäristön kaupunkikuvalliset ja kulttuurihistorialliset arvot. Sitovan
rakennusalan ulkopuolelle saa rakentaa pienimuotoisia rakennelmia ja rakennuksia (esim. jätteiden keräystä varten). Telakan aluetta on laajennettu sataman suuntaan. Perinnetelakan alueelle on osoitettu voimassaolevan kaavan mukaisesti 1000 k- m 2 :n rakennusoikeus. 16 as Rakennusala, jolle saa sijoittaa asuinrakennuksen. Olemassa oleva entinen telakanjohtajan asunto on osoitettu merkinnällä, joka mahdollistaa myös ympärivuotisen asumisen. Perinnetelakka on kaavoitettu suojelumerkinnällä / s-4 alueeksi, jolla ympäristö säilytetään. Alueella tapahtuvan rakentamisen ja ympäristötoimenpiteiden tulee olla alkuperäiseen kkokonaisuuteen soveltuvia. Rakennuslupaa vaativissa toimenpiteissä on kuultava museoviranomaista. LV-1 Venesatama / venevalkama. Venesatamaksi/venevalkamaksi on kaavoitettu venelaitureiden käsittämä alue satamassa sekä Ratavartijanpuiston länsiranta, jossa esitetään sallittavaksi paikan aikaisemman historian mukaisesti venekoppeleiden rakentaminen. LV-alueen läpi kulkee ajoyhteys (ajo) Keiteleentieltä rautatiealueelle. Länsiosan LV-1 alueelle on osoitettu 100 k-m 2 rakennusoikeus, itäosan LV-1 alueen rakennusoikeus on 500 k-m 2 sisältäen myös veneilijöiden huoltorakennukset yms. LP LPA Yleinen pysäköintialue. Satamakadun päässä sijaitseva pysäköintialue laajennusmahdollisuuksineen on kaavoitettu LP-alueeksi. Yleiseen pysäköintiin on varattu alue myös Asematorin länsipuolelta, nykyisen pysäköintialueen kohdalta; LP- alueelle on mahdollistettu pienimuotoinen laajentaminen. Autopaikkojen korttelialue. Satamakadun päässä oleva paikoitusalue on osoitettu autopaikkojen korttelialueeksi. Kaavassa on varauduttu korttelialueen mahdollisiin laajennustarpeisiin. / s-3 Alue, jolla ympäristö säilytetään. Alueen pääkäyttötarkoitukseen liitetyllä s-3 merkinnällä on osoitettu alueet, joilla ympäristö säilytetään. Alueella tapahtuvan rakentamisen ja ympäristötoimenpiteiden tulee olla alkuperäiseen kokonaisuuteen soveltuvia. Tarkempia ohjeita rakentamisesta ja alueiden käsittelystä annetaan asemakaavaan liittyvissä suunnitelmissa (LIITTEET 4, 5 ja 6). Rakennuslupaa vaativissa toimenpiteissä on kuultava museoviranomaista. Alueella sijaitsevat rakennukset, rakennelmat, piha-alueet ja yleiset alueet ovat osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristökokonaisuutta. / s-4 Perinnetelakan alueen suojelumerkintä / s-4 vastaa muun satama-alueen merkintää pienin täsmennyksin (mm. alue ei ole valtakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristökokonaisuutta). Myös perinnetelakan alueella tapahtuvan rakentamisen ja ympäristötoimenpiteiden tulee olla alkuperäiseen kokonaisuuteen soveltuvia. Rakennuslupaa vaativissa toimenpiteissä on kuultava museoviranomaista. sr-4 Rakennustaiteellisesti arvokas tai kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Voimassa olevan asemakaavan yhdentoista suojelukohteen lisäksi suojelumerkinnällä on kaavoitettu tontilla 11 30 sijaitseva terijokelaisrakennus. Yhteensä sr-4 merkinnällä osoitettuja kohteita on 12 kappaletta:
17 1. Veturitalli (tontti 5-5) 2. Veturitalli, talousrakennus (tontti 5-5) 3. Granholmintien asuinrakennukset (tontti 5-4) 4. Granholmintien rakennukset, piharakennus (tontti 5-4) 5. Granholmintie, maakellari (tontti 90-4) 6. Granholmintie, aitta-varastorakennus (tontti 90-6) 7. Granholmintien asuinrakennukset (tontti 89-4) 8. Granholmintien asuinrakennukset (tontti 89-5) 9. Granholmintien asuinrakennukset (tontti 89-6) 10. Asemarakennus (tontti 92-1) 11. Asemarakennus, talousrakennus (Ahoniuksenpuisto) 12. Terijokelaishuvila (tontti 11-30) Merkintä osoittaa rakennustaiteellisesti arvokkaat tai kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeät rakennukset, joita ei saa purkaa ilman pakottavaa syytä. Rakennuksessa tehtävät korjaus- ja muutostyöt on suunniteltava ja toteutettava siten, että rakennuksen ulkoasun rakennustaiteellinen ja kaupunkikuvallinen arvo säilyy. Rakennusta korjattaessa ja uudelleen rakennettaessa tulee rakennusten julkisivut tehdä vanhojen piirustusten mukaan. Rakennusta ja sen pihapiiriä tulee käyttää siten, että niiden historiallinen arvo säilyy. Rakennuslupaa vaativissa toimenpiteissä on kuultava museoviranomaisia. Rakennus on korjaus- ja muutostöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan entistäen. 6 KAAVAN VAIKUTUKSET 6.1 Sosiaaliset ja yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Suolahden vanhan rautatieaseman ja sataman alueesta voidaan muodostaa merkittävä kohtauspaikka ja toimintaympäristö eri-ikäiselle väestölle. Sataman alueella kulkee ulkoilureitistö, jonka kehittäminen luo omalta osaltaan edellytykset koko alueen positiiviselle kehittymiselle. Vanhan rautatieaseman ja sataman alueella on vahvat juuret Suolahden historiaan. Historian huomioiminen ja säilyttäminen osana kehittyvää rautatie- ja satamaympäristöä tarjoaa yhteyden eri sukupolvien väliselle tiedon siirrolle ja sosiaalisille kontakteille. Kaavan sosiaalisten vaikutusten voidaan katsoa olevan positiivisia. Kaava luo edellytykset koko Suolahden valtakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön monipuoliselle kehitykselle. Rautatie- ja satama-alueet ovat Suolahden vetovoimaisimpia kehityksen kohteita, joihin kaava luo mahdollisuudet toteuttaa tulevaisuuden matkailu- ja toimintaympäristöä. Kunnallistekniikan osalta suunnittelualue sijaitsee hyvällä paikalla olemassa olevaa rakennetta täydentäen. Uudet rakennukset liittyvät tiiviisti alueen kunnallisteknisiin verkostoihin. 6.2 Liikenteelliset vaikutukset Kaavalla ei ole merkittävää vaikutusta alueen liikenteeseen. Kaavassa on varauduttu tulevaisuudessa pysäköintialueiden laajentamiseen, mutta olemassa olevat alueet riittävät turvaamaan nykyisen kysynnän. Lotjakujan päässä sijaitseva kulkuyhteys satamaan suljetaan rakenteellisesti ajoneuvoilta. Kulkuyhteyden sulkemisen voidaan katsoa parantavan liikenteen turvallisuutta.
6.3 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavamuutoksen lähtökohta on alueen olemassa olevan rakennuskannan kunnostaminen ja uudisrakentamisen toteuttaminen valtakunnallisesti merkittävän rakennetun rautatie- ja kulttuuriympäristön arvot huomioon ottaen. Kaavamääräyksien mukaisesti rakennuslupaa vaativissa hankkeissa tulee museoviranomaista kuulla erikseen. Kaavalla on merkittävä vaikutus rakennettuun ympäristöön; rakennettua ympäristöä on suojeltu kahdella suojelumääräyksellä (laajempaa aluetta koskevalla / s-3- määräyksellä ja yksittäisiä rakennuksia koskevalla sr-4- määräyksellä), joiden voidaan katsoa turvaavan rakennetun ympäristön säilyminen ja mahdollinen ennallistaminen alueen valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö huomioon ottaen. Alueen uudisrakentamisen sopeuttaminen osaksi olemassa olevaa arvokasta ympäristöä järjestetään kaavamääräyksin. Rakennusvalvonnalla on keskeinen rooli kunnostus- ja uudisrakentamisen sopeuttamisessa osaksi suojelupainotteista rautatie- ja satamaympäristöä. 18 6.4 Vaikutukset luontoon ja maisemaan Kaavamuutos ei ole aiheuttamassa kielteisiä vaikutuksia luonnon ja luonnonympäristön kannalta. Kaavamuutoksella luodaan edellytykset Wanhan aseman alueen ja satama ympäristön kunnostukselle ja säilymiselle. Kaavamuutoksessa on poistettu turhiksi todettuja hiekkapintaisia kevyenliikenteen kulkuyhteyksiä asutuksen läheisyydestä. Kaava mahdollistaa Asema-aukion ja ratapihan vihertyöselvityksessä esitettyjen kehittämistoimenpiteiden totuttamisen; mm. rantaan johtavien kulkuyhteyksien päällystämisen. Kulkuyhteyksien päällystäminen vähentää myös melusta aiheutuvien häiriötekijöiden syntymistä. Melua saattavat aiheuttaa alueella olevat/ alueelle suunnitellut ravintolatoiminnot sekä matkailutapahtumien järjestäminen. Ravintolatoiminta ja matkailutapahtumat ovat lähinnä kesäaikaan rajoittuvia sekä luonteeltaan kausiluonteisia ja lyhytaikaisia. Kaava selkeyttää ja ohjaa alueen maankäyttöä kunnioittaen olemassa olevan maiseman asettamia reunaehtoja; alueesta pyritään luomaan kävelypainotteinen toimintaympäristö, jossa kaupunkilaisten on mukava oleskella ja viettää vapaa-aikaa. 7 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Tavoitteen mukaan kaavan ehdotusvaihe ajoittuu talveen 2016 ja hyväksyminen kesään 2016. Kaavaa voidaan alkaa toteuttaa sen saatua lainvoiman. Alueen toteutus edellyttää määrärahoja alueen ympäristön kunnostamiseen, liikeideoiden täsmentämistä ja eri toimijoiden verkostoitumista. Kaupunki luo ensivaiheessa kaavalliset edellytykset toiminnalle, mutta jatkossa alueen markkinoinnista ja toteutuksesta voivat vastata kaupungin lisäksi esimerkiksi Ääneseudun Kehitys Oy ja keskeisessä asemassa olevat asukkaat ja yrittäjät. Äänekoskella 4.4.2016 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI - KAAVOITUSPALVELUT Kaavoituspäällikkö Kaavasuunnittelija Olli Kinnunen Henriikka Lonka