Puna-apilan siementuotanto Markku Niskanen MTT Kasvintuotannon tutkimus Pellot Tuottamaan hanke Joensuu 8.12.2011
Puna-apilan siementuotanto Puna-apilan kaksi päätyyppiä Aikainen Myöhäinen Eteläinen tyyppi Korkeakasvuinen ja melko myöhäinen Pohjoinen tyyppi Matalakasvuinen Sopeutunut pitkään talveen Suomessa viljeltävä päätyyppi Kukinta 60-69 vrk (1.5. laskien)
Puna-apilan kasvupaikka vaatimukset Viljelyyn soveltuvat parhaiten kivennäimaat Savi- ja hietasavimaat parhaita Puhtaat hietamaat Liian rehevä kasvu Pitkä paalujuuri Kestää poutaa Orgaanisen aineen määrä parantaa apilanurmen kasvua Ei siedä vesipeittoa eikä hapenpuutetta Ojituksen oltava kunnossa Maa ei saa olla tiivistä Ph 5,7-5,9 Typen sidonta Hivenravinteiden turvaaminen Ymppäys tarvittaessa
Puna-apilan siemenviljelyn perustaminen Siemenviljelylohko metsän tai peltosaarekkeen viereen Luontainen pölyttyminen Ei suurten peltoaukeiden keskelle Huolehdittava pölyttäjien riittävyydestä Rikkakasvien torjunta Juolavehnä ja muut juurikasvit torjuttava jo perustamista edeltävänä vuonna Perustaminen Suojavilja Aikainen ja lujakortinen ohra Ilman suojaviljaa Keväällä tai kesällä Viimeistään heinäkuun lopussa Siemenmäärä 5-8 kg itävää siementä/ha Suojaviljan kylvön jälkeen jyrättyyn maahan 1-2 cm
Puna-apilan siemenviljelyksen lannoitus ja rikkakasvien torjunta Lannoitus perustamisen yhteydessä Suojaviljan kanssa 50-80 kg N/ha maalajista ja suojaviljasta riippuen Ilman suojaviljaa 10-20 kg N/ha Muu lannoitus maan viljavuuden mukaan Satovuonna Apilanurmi sitoo typpeä eri tutkimusten mukaan 40-100 kg/ha/vuosi Satovuonna ei typpilannoitusta välttämättä lainkaan Hivenravinteet ja erityisesti Boori Rikkakasvien torjunta Juolavehnä ja muut kekstorikkakasvit torjuttava ennakkoon Perustamisvuonna ilman suojaviljaa Basagran SG (bentatsoni) 1,1-1,7 kg/ha 1-lehdykkä 1-kolmilehdykkäinen lehti Basagran M75 (bentatsoni + MCPA) 1-2 kolmilehdykkäistä lehteä
Puna-apilan siemenviljelyksen lannoitus ja rikkakasvien torjunta Rikkakasvien torjunta Perustamisvuonna suojaviljaan Express 50T (tribenuroni-metyyli) 1-1,5 tabl + MCPA- neste 0,5 l/ha Satovuosina Varhain keväällä Basagran SG ( bentatsoni) 1,1-1,7 kg/ha Lentagran WP (pyridaatti) 1-1,5 kg/ha Puna-apila 5-7 cm Basagran M 75 (bentatsoni + MCPA) 3-4 l/ha Juolavehnän torjunta Toukokuussa juolavehnän 4-6 lehtiasteella Agil 100 EC tai Maatilan Propatof (propakvitsafoppi) 1,25-1,5 l/ha Fuisilade Max (fluatsifoppi-p-butyyli) 1-2,5 l/ha Targa Super 5 SC (kvitsalofoppi-p-etyyli) 3-4 l/ha
Rikkakasviaineiden tehot Ukontatar Savikka Saunakukka Ristikukkaiset Pilikkeet Pihatähkimö Pihatatar Peipit Orvokki Matara Linnunkaali Lemmikki Kiertotatar Hatikka Emäkki Basagran SG + +++ + ++ + +++ - + - +++ + +++ +++ ++ ++ Basagran M75 + +++ ++ +++ ++ ++ + + + ++ ++ +++ +++ +++ ++ MCPA - + - - - - - - - + +++ +++ + +++ -
Ruotsissa tehdyt boorilannoituskokeet White clover Red clover Location Kungsör Lindesberg Örebro Lat N 59 26 N 59 28 N 59 17 Long E 16 11 E 15 31 E 15 3 Cultivar SW Undrom SW Nancy SW Ares Soil properties ph 6.5 6.0 6.9-1 B (mg kg ) 0.6 0.4 0.2 Clay content (%) 32 26 1
Käsittelyt ja näytteet Kylvövuosi kesäkuu Heinäkuu Kylvö, Boorilannoitus maahan Satovuosi Maa- ja kasinäytteet aikainen nuppuaste Tammikuu Kesäkuu Joulukuu Boorin lehtilannoitus sadonkorjuu kukkia per m 2
Käsittelyt A Kontrolli, ei boorilannoitusta B 0.5 kg ha -1 B maahan C 1.0 kg ha -1 B maahan D 1.5 kg ha -1 B maahan E 0.15 kg ha -1 B lehtilannoitus F 0.3 kg ha -1 B lehtilannoitus G 0.45 kg ha -1 B lehtilannoitus
Boori pitoisuus maassa kukinnan alussa satovuonna (mg/kg) White clover Red clover SW Undrom SW Nancy SW Ares Treatment A 0 B 0.9 c 0.49 c 0.18 b To soil B 0.5 kg ha -1 1.0 abc 0.68 ab 0.22 ab C 1.0 kg ha -1 1.1 ab 0.71 ab 0.25 ab D 1.5 kg ha -1 1.2 a 0.77 a 0.27 ab Foliar application E 0.15 kg ha -1 0.9 bc 0.54 bc 0.23 ab F 0.3 kg ha -1 1.0 abc 0.56 bc 0.22 ab G 0.45 kg ha -1 1.0 abc 0.57 bc 0.29 a
Apiloiden siemensadot kg/ha White clover Red clover SW Undrom SW Nancy SW Ares Treatment Rel Rel Rel A 0 B 327 100 104 100 175 100 To soil B 0.5 kg ha -1 375 115 98 93 191 109 C 1.0 kg ha -1 361 110 103 98 172 98 D 1.5 kg ha -1 347 106 114 109 169 97 Foliar application E 0.15 kg ha -1 350 107 98 94 168 96 F 0.3 kg ha -1 372 114 103 99 184 105 G 0.45 kg ha -1 318 97 101 97 187 107
Päätelmät Boorilannoitus voi lisätä siemensatoa. Ruotsalaiset suosittelvat 0,5 kg ha -1 kylvön yhteydessä jos maan booripitoisuus on 1 mg kg -1 tai vähemmän Lisätutkimuksia tarvitaan boorin ja mm. kalsiumin välisestä yhdysvaikutuksesta
Pölytys Siemenmuodostus riippuu pölyttäjistä Ei pölyttäjiä = ei siementä Puna-apilan pölyttäjät: Mehiläiset Kimalaiset (parhaiten pitkäkieliset lajit) Suurin sato kun on sekä mehiläisiä että kimalaisia pölyttämässä Mehiläiset tehokkaita pölyttäjiä kukinnan alussa Aikaiset lajikkeet Tetraploideilla lajikkeilla on syvemmät kukkatorvet ja enemmän lehtimassaa ja usein vaikeampia pölyttää kuin diploidit lajit
Simplified pollinator community and increased variability in seed harvest Bommarco, Lundin, Smith & Rundlöf (in press) Proc. R. Soc. B, doi:10.1098/rspb.2011.0647
Simplified pollinator community and increased variability in seed harvest Bommarco, Lundin, Smith & Rundlöf (in press) Proc. R. Soc. B, doi:10.1098/rspb.2011.0647
Kuinka lisätä pölyttäjia? Laita mehiläisyhdyskuntia pellolle (4-5 pesää / ha) Osta kimalaisyhdyskuntia (1-2 / ha) Paranna ympäristöä luonnon pölyttäjien kannalta
Pölyttäjät tarvitsevat: Pesäpaikan: laita olkipaaleja tai hiekan & kivien kasoja Ruokaa (sekä ennen että jälkeen viljelykasvin kukinnan) Säästä/istuta urospajuja Kukkivat aikaisin keväällä Kylvä kaistale aitohunajakukkaa (Phacelia tanacetifolia) puna-apilapelloille
Sadonkorjuu Varsiston hävittäminen ennen sadonkorjuuta viimeisenä satovuonna Basta (glufosinaatti-ammonium) 3-5 litraa /ha (vettä vähintään 400 l/ha) Reglone + Sito Plus (dikvatti + kiinnite) 2-3 l/ha + 0,2 l 4-7 vrk ennen sadonkorjuuta Poutasäällä 3-4 vrk, kun kasvusto kuivunut Sateen uhatessa, puiniti heti lehdistön kuiuvttua Varisemis- ja laatutappiot Ei yli viikon odotusta Puna-apilan kukinnnan huippu vaihtelee kasvukauden lämpösumman mukaan Heinäkuun puoliväli-elokuun alku Pölyttäjiä runsaasti heti kukinnan alussa Satesina korjuukausina Ruiskutus kun noin 60% mykeröistä ruskistunut Poutaisina korjuukausina Ruskutus vasta kun 80-90% mykeröistä ruskistunut Pölyttäjiä runsaasti vasta kukinnan loppupuolella Lehdistön hävitys 4-5 viikkoa kukinta ja pölyttäjähuipusta