Kirjanpito- ja palkkahallinnon organisointi Hallinto- ja taloustyöryhmän loppuraportti 10.4.2015: Sote-kuntayhtymä (käynnistystiimi) ja Joensuun kaupunki PK Sote-alueen keskuskaupunkina käynnistävät neuvottelut talous- ja osittain hallintopalvelujen tuottamisen yhteisesti. Tarvittaessa alueen muilla kunnilla on mahdollisuus liittyä selvitykseen mukaan heti tai myöhemmin. Em. linjauksen mukaan taloustiimi selvittää vaihtoehtoiset tavat tuottaa kirjanpito- ja palkkahallinnon palvelut 31.12.2015 mennessä
Vaihtoehtoiset mallit 1) Siun Sote kuntayhtymän omana toimintana 2) Osakeyhtiö-malli; uuden yhtiön perustaminen 3) Osakeyhtiömalli; PTTK:n yhteyteen 4) Pielisen Karjalan tilitoimisto liikelaitos 5) Jonkun kunnan/kaupungin tuottamana 6) Ulkoistaminen jollekin muulle toimijalle 7) Selvitettiin myös; Kiinteistö- ja tukipalvelujen kuntayhtymän tuottamana (ei enää relevantti)
Perusprinsiipit 1) Kp-palkanlaskentapalvelujen toimintavarmuus 2) Riskien hallinta 3) Kustannustehokas malli 4) Tuottavuuden hallinta 5) Kustannusten läpinäkyvyys 6) Valtakunnalliset linjaukset 7) Hallinto-taloustyöryhmän loppuraportti 10.4.2015 8) Kuntien mukaantulo
1. SiunSote kyn omana toimintana PLUSSAT Hallinnollisesti yksinkertaisesti toteutettava ratkaisu (jos pelkästään Siun Soten taloushallinnon palvelut) Kp/palkkahallinnon palveluiden ja toimistopalveluiden välisen rajapinnan hiominen helposti tehtävissä myös 1.1.2017 jälkeen -> Tehtäviä ja henkilöstöä mahdollista siirtää Ei sulje pois kp/palkanlaskennan yhtiöittämistä myöhemmin Pienempien kuntien kp/palkanlaskenta olisi mahdollista hoitaa Pielisen Karjalan tilitoimistoliikelaitoksessa Kp/palkanlaskennan palvelut kuntayhtymän suorassa, välittömässä ohjauksessa ja valvonnassa MIINUKSET Kp/palkanlaskennan palveluiden myynti peruskunnille ei luontevaa uuden kuntayhtymän ydintoimintaa -> Joensuun kaupungille jäisi oma organisaatio, mikä on vastoin valmisteluvaiheessa suunniteltua Pienempiin peruskuntiin jää haavoittuvan pieni kp/palkanlaskennan organisaatio Kuntayhtymä ei ole päätöksenteoltaan ketterä järjestämismalli Toiminnan volyymi ei nouse kaikilta osin riittävän suureksi keskittämisen hyötyjen saavuttamiseksi Kaksi rinnakkaista, suhteellisen suurta yksikköä (Joensuun kaupunki ja kuntayhtymä); päällekkäistä työtä, yksittäiset yksiköt eivät saavuta riittävää volyymia Riski aiempien toimintatapojen jatkumisesta, uutta ei luoda puhtaalta pöydältä Ei ole kuntayhtymän ydintoimintaa
SiunSote kyn omana toimintana Yhteenveto mallista PLUSSAT o Helpoin ratkaisu o Ei rajapinta-ongelmia MIINUKSET o Ei tue mahdollisuutta saada valtakunnallinen (tai edes osaa siitä) tukipalvelujen yksikkö Itä-Suomeen o Ei ole hallinto- ja taloustyöryhmän linjauksen mukainen o Ei järkevää myydä ko. palveluja peruskunnille (=>peruskuntien omat yksiköt jäävät haavoittuvaisiksi) o Ei riittävän iso volyymi o Kustannukset ei läpinäkyviä
2. Osakeyhtiö-malli; uuden yhtiön perustaminen PLUSSAT Tukee valtakunnallista linjausta: Hallituksen soteuudistusta ja itsehallintoalueita koskevissa linjauksissa todetaan, että itsehallintoalueiden yhteistyölle ja tehokkaalle toiminnalle luodaan puitteet yhteen toimivilla tietojärjestelmillä. Lisäksi perustetaan itsehallintoalueiden omistama valtakunnallinen yhteishankintayksikkö ja yhteiset valtakunnalliset tukipalvelut. Omistajaohjaus selkeämpää kuin ky:ssä Kp/palkanlaskennan palveluiden tuottavuuden parempi hallittavuus ja mahdollisuus pidemmän aikavälin tarkasteluun Pienempien kuntien kp/palkanlaskenta olisi mahdollista hoitaa Pielisen Karjalan tilitoimistossa Tukipalvelujen omistajaohjauksen selkeyttäminen Ketterä päätöksenteko Riittävä volyymi mittakaavaetujen saavuttamiseksi Kustannusten läpinäkyvyys, tuotteistetut, hinnoitellut palvelut Kuntayhtymässä keskittyminen ydintoimintoihin, ts. sotepalveluihin Palveluiden kehittämisratkaisut kaikkien asiakkaiden hyödyksi Toimintamallin luominen puhtaalta pöydältä Henkilöstön erikoistuminen ja osaamisen kehittäminen, paremmat työnkierto- ja urakehitysvaihtoehdot PLUSSAT JATKUU Työmäärän tasaisempi jakautuminen eri henkilöiden välillä ja vuoden sisällä Toimintavarmuuden parantaminen, toiminnan riskien pienentäminen Yhtenäiset, henkilöstöä koskevat periaatteet Eteneminen valtakunnallisten linjausten mukaisesti palveluita keskittäen etulinjassa luo mahdollisuuksia säilyttää ko. palveluita itsehallintoalueiden yhteisten palveluiden luomisen myötäkin Yhtiö on väline, jolla omistaja toteuttaa omaa intressiä MIINUKSET Monimutkaistaa Siun Sotea kokonaisuuden kannalta katsottuna Perustamisella tiukka aikataulu, Perustamisvaihe vaatii muita malleja enemmän valmistelutyötä Rajapinnat, jos ne jäävät epäselviksi Organisaation oman sisäisen tietotaidon menettäminen
Osakeyhtiö-malli; uuden yhtiön perustaminen Yhteenveto mallista PLUSSAT o Tukee valtakunnallista linjausta (mahdollista saada Itä-Suomeen tukipalvelujen yksikkö) Hyvin toimivaa yksikköä tuskin halutaan purkaa o Tutkituista vaihtoehdoista suurin säästöpotentiaali o Hallinto- ja taloustyöryhmän linjauksen mukainen o Keskittyminen omaan substanssialaan o Mahdollisuus kehittää omia palveluja (jäisikö sote-ky:ssä toiseksi) o Mahdollisuus tuottaa myös peruskuntien ao. palvelut o Omaisuuden suoja suhteessa valtioon o Kustannusten läpinäkyvyys =>tiedetään, mistä maksetaan MIINUKSET o Uuden yhtiön perustaminen (?)
Henkilöstön kannalta Sote-palvelujen myötä kuntien palvelutuotannosta siirtyy pois 50-60 % Sopeuttaminen =>palvelutuotannon haavoittuvuus Kuntien yhteinen palvelutuotanto parantaa toimintavarmuutta ja vähentää riskejä Palvelujen kehittäminen Uusien toimintamallien ja kulttuurin luominen Henkilöstön erikoistuminen ja osaamisen kehittäminen Paremmat työkierto- ja urakehitysvaihtoehdot
Henkilöstön kannalta Työmäärän tasaisempi jakautuminen eri henkilöiden ja välillä ja vuoden sisällä Yhtenäiset henkilöstöä koskevat periaatteet Mahdollisuus kehittää juuri näitä palveluja Etätyön mahdollisuus (omasta kunnasta) Henkilöstö siirtyy ns. liikkeenluovutus-periaatteella Palvelussuhteisiin liittyvät edut säilyvät entisellään