SISÄLLYSLUETTELO 1. PUHEENJOHTAJAN KATSAUS 2 2. TARKASTUSLAUTAKUNNAN TOIMINTA 3 3. ARVIO ASETETTUJEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISESTA 4

SISÄLLYSLUETTELO 1. PUHEENJOHTAJAN KATSAUS 2 2. TARKASTUSLAUTAKUNNAN TOIMINTA 3 3. ARVIO ASETETTUJEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISESTA 4 3.1. ARVIO KAUPUNKISTRATEGIAN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISESTA 4 3.2. ARVIO TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISESTA TOIMIELIMITTÄIN 6 3.3. ARVIO KUNTAKONSERNILLE ASETETTUJEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISESTA 10 4. MUUT TALOUDEN JA TOIMINNAN ARVIOT 11 4.1. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN KAUPUNKITASOLLA 11 4.2. TILINPÄÄTÖSLASKELMIEN TUNNUSLUKUVERTAILUA SUHTEESSA LÄHIKUNTIIN 12 4.3. MUUT TOIMINNAN ARVIOT 13 5. YHTEENVETO 16 6. TARKASTUSLAUTAKUNNAN ESITYS VALTUUSTOLLE 17 LIITTEET 19 1

1. Puheenjohtajan katsaus Vuoden 2009 talousarvio hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 13.11.2008. Vuoden toisessa kokouksessaan 12.2.2009 valtuusto hyväksyi muutetun investointisuunnitelman, sekä 19.3.2010 käyttötalouden muutokset, jotka sisälsivät 3% säästötavoitteen kaikille hallintokunnille. Päätöksiä edelsivät poliittisten ryhmien neuvottelut, joiden myötä päätettiin henkilöstön vapaaehtoisista lomautuksista vuonna 2009 ja valtuutettiin lautakuntataso ehdottamaan säästökohteita. Päätösten yhteydessä kaupunkistrategian toiminnallisia tavoitteita ei muutettu. Keskusteluja käytiin toiminnan riittävyydestä suhteessa taloudellisiin paineisiin. Investoinneista vuodelta 2009 leikattiin valtuuston 12.2.2010 päätöksellä 2 milj. euroa, käyttötalouden menojen leikkaus 19.3.2010 merkitsi noin 4.1 milj. euron pudotusta. Päätöksissä korostettiin toimitilojen käytön tehokkuuden lisäämistä ja uusien toimintatapojen käyttöönottoa eri työyksiköissä. 13.11.2008 kaupunginvaltuusto oli myöntänyt Asuntilan koulun laajennukseen 900 000 euroa, kaupunginhallitus esitti valtuustolle summan poistamista 12.2.2009 kokouksessa. Valtuustossa hallituksen kanta voitti yhdellä äänellä. Valtuustossa jätettiin ponsi siitä, että kaikki Asuntila-Veittijärven tilanahtauteen liittyvät kustannukset dokumentoidaan. Kaupunginvaltuustossa käsiteltiin 22.10.2009 toinen muutostalousarvio, jossa tarkistettiin investointeja 270 000 eurolla ja käyttötalouteen osoitettiin lisämäärärahoja noin 4 milj. euroa. Säästöjen toteutumisen arvioinnin haasteena on se, että syksyn toisessa muutostalousarviossa palautettiin määrärahoja. Säästöt yhdistettynä kaupungin tulospalkkausjärjestelmään ovat myös herättäneet kysymyksiä. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on ollut yleisten tavoitteiden lisäksi arvioida, miten säästöt toteutuivat, sekä minkälaisia vaikutuksia valtuuston päätöksillä on ollut kuntalaisten palveluihin. Kuru liittyi Ylöjärveen vuonna 2009, mikä osaltaan kuvaa kaupungin toimintojen haasteellisuutta henkilöstölle. Tarkastuslautakunta 2009-2012 on kehittänyt toimintaansa siten, että lautakunta painottaa toiminnallisten tavoitteiden arviointia. Koko kauden arviointiohjelma annettiin valtuustolle tiedoksi 12.11.2009. Lautakunta haluaa arviointikertomuksessa kiinnittää huomiota tavoitteiden asettamistapaan ja tavoitetasoa kuvaavien mittareiden käyttöön. Vuoden 2009 tilinpäätöksessä on raportoitu poikkeuksellisen paljon talousarvioylityksiä. Arviointikertomuksen liitteenä on yhteenvetotaulukko olennaisimmista talousarviopoikkeamista, jotka tilintarkastaja on raportoinut kaupunginhallitukselle. Lautakunta haluaa kiinnittää huomiota erityisesti siihen, että huolimatta talousarvioylityksistä on myös moni toiminnallinen tavoite jäänyt saavuttamatta. Kuntalain mukaan talousarviossa tulee olla toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat, joten määrärahoja muutettaessa on arvioitava myös toiminnallisiin tavoitteisiin tarvittavia muutoksia. Tarkastuslautakunta oli valinnut arviointiohjelmaansa vuoden 2009 erityiskohteeksi perusturvan palvelut, ja sen vuoksi Ylöjärven vuoden 2009 arviointikertomus painottuu perusturvaan. Perusturvalautakunnan toiminnalle kokonaisuutena asetetuista tavoitteista noin puolet toteutui vähintään osittain ja puolet jäi toteutumatta. Tarkastuslautakunnalla on neljä huolenaihetta: (1) ikärakenteen kehityksen vaikutus palveluiden kehittämiselle, (2) hammashoidon toteuttaminen ja jo- 2

nojen kasvu vuoden 2009 aikana, (3) psyykkistä hyvinvointia ja mielenterveyttä edistävien palveluiden resursointi, sekä (4) sosiaalityössä ennaltaehkäisevän työn määrärahojen vähäisyys. Tarkastuslautakunnan työnkuvan kehittämiseen liittyy myös pyrkimys lisätä dialogia, ja siten pyydämme keskeneräisiin kohtiin täydennystä lokakuun 2010 valtuuston kokoukseen mennessä. Vuonna 2009 työttömien määrä kasvoi Ylöjärvellä 559 henkeä edellisestä vuodesta, mikä viranhaltijoiden haastatteluiden perusteella vaikutti perusturvan palveluihin kysyntää lisäävästi siten, ettei kaikkia valtuuston asettamia toiminnallisia tavoitteita voitu saavuttaa henkilökunnan työskentelytapoja kehittämällä. Vuonna 2009 Ylöjärven kaupungin laajentumiseen ja seudulliseen yhteistyöhön liittyvä kehittämistoiminta ovat monipuolistaneet kaupungin toimintoja ja asettavat arvioinnille haasteensa. Lautakunta on useana peräkkäisenä vuonna esittänyt, että myös seudullisten hankkeiden arviointia niin sisällöllisesti kuin taloudellisesti tulisi sisällyttää talousarvioon ja tilinpäätökseen. Valtuustolla ja kuntalaisilla tulisi olla tietoa seutuyhteistyön laajuudesta ja kehityksestä. Tarkastuslautakunta tutustui perusteellisesti kaupungin tulospalkkausjärjestelmään, sillä toimintamuotona se on uusi kuntakentällä. Säästötavoitteet toivat 2009 haasteensa järjestelmän oikeudenmukaiseen toteuttamiseen. 2. Tarkastuslautakunnan toiminta Tarkastuslautakunnan tehtävät on määritelty kuntalain 71 ja 75 :ssä sekä kaupungin tarkastussäännössä. Lautakunnan keskeisimmät tehtävät ovat valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisen arviointi sekä toimikauttaan vastaavien vuosien talouden ja hallinnon tarkastuksen järjestäminen ja tarkastuksen toteutumisen seuraaminen. Arvio toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta esitetään vuosittain arviointikertomuksessa. Valtuustokaudeksi 2009-2012 valittuun tarkastuslautakuntaan kuuluivat tarkastusvuonna 2009 seuraavat jäsenet ja varajäsenet: Varsinaiset jäsenet Sorsa Minna, puheenjohtaja Pasi Kallio, varapuheenjohtaja Heli Teiskonlahti Jari Kuusniemi Helena Koskinen Leena Hautakangas Sami Savio Pertti Johansson Varajäsenet Riihikoski Mari Jaana Lamminen Heikki Ojares Teuvo Hakanen Kalle Leponiemi/Kalle Koivumäki* Pasi Takala Heleena Pekkala Paula Nurmi * Kaupunginvaltuuston päätöksellä 17.9.2009 myönnettiin Kalle Leponiemelle ero Ylöjärven kaupungin luottamustehtävistä. Samalla päätöksellä valittiin Kalle Koivumäki tarkastuslautakunnan varajäseneksi. Lautakunnan jäsenistä Heli Teiskonlahti on myös teknisen lautakunnan jäsen ja Pasi Kallio on keskusvaalilautakunnan jäsen, joten he eivät ole osallistuneet kyseisten lautakuntien alaisen toiminnan arviointiin. 3

Kaupungin tilintarkastajaksi valtuustokaudelle valittiin lautakunnan ehdotuksen mukaisesti JHTTyhteisö Oy Audiator Ab, jonka nimeämänä vastuullisena tilintarkastajana on toiminut JHTT, KHT Anu Servo 18.11.2009 asti ja JHTT, HTM Lasse Kärki 19.11.2009 alkaen. Tarkastusvuonna 2009 (kevään 2009 ja kevään 2010 välisenä aikana) tarkastuslautakunta 2009-2012 on pitänyt 12 kokousta. Lautakunnassa päätöksenteko on tapahtunut puheenjohtajan selostuksen pohjalta ja lautakunnan sihteerinä ovat tarkastusvuonna toimineet kaupungin organisaatiosta suunnittelusihteeri Paula Vehkala ja palvelusihteeri Kaija Aaltonen sekä Oy Audiator Ab:stä Hanna Kuhanen. Lautakunta valmisteli valtuustokaudeksi arviointisuunnitelman, joka hyväksyttiin 28.9.2009 pidetyssä kokouksessa ja saatettiin tiedoksi kaupunginvaltuustolle 12.11.2009. Arviointisuunnitelma kattaa valtuustokauden aikana koko kaupungin toiminnan arvioinnin ja suunnitelmassa on määritelty vuosittain tarkemman arvioinnin kohteeksi valitut vastuualueet. Arviointisuunnitelmaa tarkennetaan tarvittaessa vuosittain. Arvioinnin painopistealueina tarkastusvuonna 2009 olivat perusturvalautakunnan alaisesta toiminnasta sosiaali-, lähi- ja laitospalvelut sekä teknisen lautakunnan toiminnoista vesihuoltolaitos. Arvioinnin painopistealueilta kokouksissa on kuultu viranhaltijoista sosiaalijohtajaa, ylilääkäriä, terveyskeskuksen sairaalan osastonhoitajaa, perhekeskuksen apulaisylilääkäriä, vanhustyön johtajaa, kotihoidon päällikköä sekä työpäällikköä. Lautakunta tutustui arviointikäynnillä ryhmäkoti Pehtoorin sekä Tiuravuoren vanhainkodin tiloihin ja toimintaan. Kaupungin keskushallinnon viranhaltijoista talousjohtaja on kokouksissa kertonut kaupungin talouden tilasta sekä esitellyt tilinpäätöstä ja henkilöstöpäällikkö kertonut tulospalkkiojärjestelmästä. Lautakunta on kokouksissaan käsitellyt myös muita yksittäisiä asioita kuten sosiaaliasiamiehen vuosittaista selvitystä sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien ja aseman kehityksestä. 3. Arvio asetettujen tavoitteiden toteutumisesta 3.1. Arvio kaupunkistrategian tavoitteiden toteutumisesta Tilinpäätöskirjan alussa on raportoitu Ylöjärven kaupunkistrategiasta johdettujen strategisten tavoitteiden toteutumista. Tavoitteita on asetettu neljästä eri näkökulmasta, joiden toteutumisesta on alla esitetty arviot näkökulmittain. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja palvelukyky Palvelujen saatavuuden ja laadun tavoitteista väestökasvun (1-2 prosenttia) sekä julkisen liikenteen toimivuuden tavoitteet saavutettiin. Yhtenä joukkoliikenteen toimivuuden tavoitteena oli palvelulinjojen tarpeen arviointi ja se toteutui. Kurun alueella palvelutaso ei kuitenkaan vielä ole riittävä. Tavoite palvelujen alueellisen rakenteen suunnitelman laadinnasta ei toteutunut, palvelujen alueellisen rakenteen arviointi on siirretty kaupunkistrategian laadinnan yhteyteen. Elinkeinoelämän edellytysten ja kilpailukyvyn sekä monipuolisten asumisvaihtoehtojen turvaamisen tavoitteista saavutettiin tilinpäätöksen perusteella puolet. Erityisesti kaavoituksen etenemisen ja maanhankinnan tavoitteita jäi toteutumatta. Toisaalta tavoitteista toteutui mm. tavoitteet luovutettavien omakotitonttien määrästä ja kehätien yritysalueen laajentamismahdollisuuksien selvittämisestä. 4

Prosessit ja rakenteet Asetetut tavoitteet päätöksenteon ja strategisen johtamisen kehittämisestä on suurelta osin saavutettu. Strategia-asiakirjan uudistaminen käynnistettiin ja myös uutta kaupunginvaltuustoa koulutettiin strategiseen ajatteluun. Tärkeätä tavoitetta siitä, että kaikkien merkittävien asioiden esittelyn yhteydessä kuvataan niiden liittyminen strategiaan, ei saavutettu. Lautakunta pitää tärkeänä kuvata merkittävien päätösten yhteydessä niiden yhteys kaupungin strategisiin tavoitteisiin. Tilaaja-tuottaja-mallin valmistelu eteni mm. perustamalla tukipalveluiden vastuualue kaupungin sisäisiin siivous- ja ruokapalveluihin. Tilinpäätöksen mukaan kuntayhteistyön mahdollisuuksille asetetut tavoitteet on saavutettu. Tavoitteiden mukaisesti yhteistyössä on suuntauduttu pääasiassa Tampereen seutukuntaan, palveluyhteistyötä on toteutettu peruskuntamallin pohjalta, väestönkasvu ohjataan jakaantumaan tasaisesti kuntien välillä ja yleiskaavan sisällöstä päätetään kuntakohtaisesti. Tavoitteesta palveluyhteistyön lisääminen naapurikuntien kanssa on tilinpäätöksessä todettu, että sivistyspalveluissa on tekeillä selvityksiä, mutta konkreettiset muutokset ovat olleet vähäisiä, joten tarkastuslautakunnan mielestä tavoitetta voidaan pitää enintään osittain toteutuneena. Resurssit Talouden hallinnan tavoitteista ei saavutettu asukaskohtaisen vuosikatteen (350 euroa/asukas) ja asukaskohtaisen lainamäärän (enintään 2 000 euroa/asukas) tavoitteita. Muilta osin talouden hallinnalle asetetut tavoitteet toteutuivat talouden haasteellisesta vuodesta huolimatta. Uusille tulospalkkauksen ja kannustavalle palkkaukselle asetettuja tavoitteita saavutettiin osittain. Uusia palkkausjärjestelmiä ei saatu otettua käyttöön tavoitteiden mukaisesti kaikilla osastoilla, tulospalkkausta on käytössä perusturva- ja teknisen lautakunnan alaisessa toiminnassa. Henkilöstön saatavuudelle ja hyvinvoinnille asetetut tavoitteet on saavutettu seudullisesti yhtenäiselle palkkapolitiikalle, me-hengen vahvistamiselle ja eläköitymisen hallinnalle asetettujen tavoitteiden osalta. Ainoastaan sisäisen tiedonkulun kehittämisen tavoite sisäisen tiedotuksen suunnitelman tarkistamisesta jäi saavuttamatta ja toteutus siirtyi seuraavalle vuodelle. Osaaminen ja uudistuminen Kunnallisen palvelurakenteen uudistamiselle asettuja tavoitteita saavutettiin vain osittain. Tukipalveluiden tuotteistaminen ei toteutunut. Kuntien välisten yhteistyötavoitteiden ja uusien palvelumallien osalta ei juuri saavutettu konkreettisia muutoksia perhetukikeskuksen valmistumista lukuun ottamatta, mutta useilla toiminnan alueilla tehtiin selvityksiä toimintatapojen muuttamisesta. Uusista palvelumalleista toteutui vesihuollon liikelaitostaminen ja haja-asutusalueiden palveluista toteutui Kurun uuden kirjaston käyttöönotto. Tavoitetasoa yli 75-vuotiaiden laitoshoidossa olevien osuudesta (alle 5,3 prosenttia) ei saavutettu. Lautakunta haluaa kiinnittää huomiota henkilöstön hyvinvoinnin ja työtyytyväisyyden säilyttämiseen erilaisten palvelurakenne- ja organisaatiomuutosten yhteydessä. Osaamisen kehittämiselle asetetut tavoitteet on tilinpäätöksen perusteella suurelta osin saavutettu, erityisesti esimiestyön kehittämisen ja henkilöstömuutosten hallinnan osalta. Työnjaon uudistamisen arvioinnin tavoitteesta on toteutunut ainoastaan verenohennusten seurannan siirtäminen lääkäreiltä hoitajille, mitä ei lautakunnan mielestä voida pitää riittävänä tasona työnjaon uudistamiselle. 5

3.2. Arvio toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta toimielimittäin Tilinpäätöskirjan talousarvion toteutumisvertailuissa on raportoitu toimielimittäin ja vastuualueittain talousarviossa asetettujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamisesta. Arviointikertomuksen liitteenä on yhteenvetotaulukko lautakunnan arviosta siitä, miten toiminnalliset tavoitteet kokonaisuutena toteutuivat (Liite 1). Osa toiminnallisista tavoitteista on asetettu niin yleisellä tasolla, että niiden arviointi ei tilinpäätösasiakirjan perustella käytännössä ole mahdollista. Tavoitteena on esimerkiksi jonkin asian edistäminen tai lisääminen ilman tarkempaa kuvausta tavoiteltavista toimenpiteistä, jotka vuoden aikana tulisi toteuttaa. Osittain arviointia vaikeutti lisäksi se, että toteutumisvertailussa ei ole aina vastattu asetettuun tavoitteeseen. Nämä edellä mainitut tilanteet on liitteen taulukossa kirjattu sarakkeeseen vaikeasti arvioitavissa oleva tavoite. Lautakunta haluaakin kiinnittää huomiota tavoitteiden asettamistapaan ja tavoitetasoa kuvaavien mittareiden käyttöön sekä siihen, että toteutumisvertailussa vastattaisiin selkeästi asetettuun tavoitteeseen ja otettaisiin kantaa tavoitteen toteutumiseen tai toteutumatta jäämiseen (toteutui/ei toteutunut). Vuoden 2009 tilinpäätöksessä on raportoitu poikkeuksellisen paljon talousarvioylityksiä. Arviointikertomuksen liitteenä on myös yhteenvetotaulukko olennaisimmista talousarviopoikkeamista, jotka myös tilintarkastaja on kaupunginhallitukselle raportoinut (Liite 2). Lautakunta haluaa kiinnittää huomiota erityisesti siihen, että huolimatta talousarvioylityksistä on myös moni toiminnallinen tavoite jäänyt saavuttamatta. Keskusvaalilautakunta Keskusvaalilautakunnan taloudellisista tavoitteista tulot toteutuivat lähes talousarvion mukaisina, tuloista toteutui noin 97 prosenttia. Menoista säästyi talousarvioon verrattuna noin 24 prosenttia eli noin 12 000 euroa. Maaseudun kehittämislautakunta Maaseudun kehittämislautakunnan toiminta tehdään kuntien välisenä yhteistyönä, Lempäälän kunnalta ostetaan maaseutuviranomaispalvelut ja Sastamalan kaupungilta lomituspalvelut. Lautakunnan talous toteutui lähes tavoitteiden mukaisesti, määräraha ylitettiin noin 1 200 eurolla. Kaupunginhallituksen alainen toiminta Talous- ja hallintopalvelujen toiminnalliset tavoitteet ovat pitkälti toteutuneet tai kehitys on ollut ainakin tavoitteiden suuntaista. Tavoitteista tilaaja-tuottaja-mallin valmistelu ja suunnitelma palvelujen alueellisesta rakenteesta ovat siirtyneet strategian laadinnan yhteydessä toteutettaviksi. Talous- ja hallintopalvelujen talous toteutui ennakoitua parempana, tulot ylittyivät 728 000 eurolla ja menot alittuivat 135 000 eurolla. Tilinpäätöksessä ei ole esitetty tavoitteita paremman toteuman taustalla olleita tekijöitä. Saadun selvityksen mukaan tuloja kertyi ennakoitua paremmin omaisuuden (erityisesti maa-alueiden) myynneistä. Lisäksi yksikölle on kirjattu Elovainion elinkeinotoiminnan kehittämiseen myönnetty 80.000 euron suuruinen kehittämistuki liittyen Viljakkala-kuntaliitokseen. Ruokahuollon toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen siirtyi osin seuraavalle vuodelle ja osittain tavoitteet saavutettiin. Ruokapalvelujen yhtenä tavoitteena oli esimieskoulutus painotettuna henkilöstön jaksamiseen. Tavoitteen toteutumiseen ei ole tilinpäätöksessä otettu kantaa, mutta sairauspoissaolojen määrän on kuitenkin kerrottu olleen yhtenä menojen ylittymistä aiheuttaneena 6

tekijänä. Ruokahuollon palveluyksikkö ei saavuttanut asetettuja taloudellisia tavoitteita. Asetetusta toimintakatteen tavoitteesta yksikkö jäi peräti 518 000 euroa, sekä tulot että menot toteutuivat tavoitteita heikommin. Tulojen alittumista selittää se, että päivähoidossa ruokailevien lasten määrä oli merkittävästi pienempi kuin talousarviossa arvioitiin. Lautakunnan saaman selvityksen mukaan menojen ylittymistä selittää pääasiassa muutama vakava ja pitkä sairausloma sekä perhevapaat ja näiden edellyttämä sijaisjärjestelyt, lisäksi ruokakuljetukset ja talousarviossa ennakoimattomat terveysviranomaisten edellyttämät kalustohankinnat vaikuttivat osaltaan menojen ylittymiseen. Perusturvalautakunta Perusturvalautakunnan toiminnalle kokonaisuutena asetetuista tavoitteista noin puolet toteutui vähintään osittain ja puolet jäi toteutumatta. Olennaisin toteutumatta jääneistä tavoitteista oli pitkäaikaisessa laitoshoidossa yli 75-vuotiaista olevien osuus. Tavoitteena oli enintään 5,3 prosenttia mainitusta ikäryhmästä ja toteutunut arvo oli 5,7 prosenttia. Kurun korkeampi laitoshoidon osuus vaikeutti tavoitteen saavuttamista. Toimialan tulosalueilla päivähoitoa lukuun ottamatta oli huomattavia poikkeamia talousarviosta. Perusturvan hallinnon ja erikoissairaanhoidon toiminnallisista tavoitteista tilinpäätöksen mukaan toteutui vanhustyön koulutuskokonaisuus, mutta kriisiviestinnän suunnitelman päivitys ei toteutunut. Tulosalue ei saavuttanut taloudellisia tavoitteitaan, nettomääräraha ylittyi 687 000 eurolla. Ylitykseen vaikutti erityisesti erikoissairaanhoidon kustannukset. Sosiaalipalvelut eivät saavuttaneet toiminnallisia tavoitteitaan. Nuorten pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneiden osuuden tavoitteen saavuttamiseen vaikutti kuitenkin huomattavasti myös ulkopuoliset tekijät nuorisotyöttömyyden kasvaessa. Ylöjärvellä oli vuonna 2009 kokonaisuudessaan 559 työtöntä enemmän kuin vuonna 2008 (2009 yhteensä 1 525 henkilöä) ja alle 25- vuotiaiden työttömyys nousi peräti 75 henkilöllä (2009 yhteensä 186 henkilöä). Sosiaalipalvelut eivät saavuttaneet myöskään taloudellisia tavoitteitaan, nettomääräraha ylittyi 881 000 eurolla. Menojen kasvua selittää osaltaan kasvaneet asiakasmäärät oikeastaan kaikissa asiakasryhmissä: työttömien, lastensuojelun asiakasmäärien, vammaispalveluita käyttävien sekä päihdehuollon asiakkaiden määrät ovat kaikki olleet kasvussa. Lähipalvelujen toiminnallisista tavoitteista hyvinvointineuvolan mallin kehittäminen eteni pilottivaiheeseen, mutta sähköistä ajanvarausta ei saatu otettua käyttöön. Lähipalvelut eivät saavuttaneet taloudellisia tavoitteitaan, nettomääräraha ylittyi 575 000 eurolla. Lähipalveluiden nettomäärärahaa pienennettiin vuoden aikana alkuperäisestä noin 116 000 euroa, vaikka alkuperäinenkään määräraha ei olisi riittänyt toteutuneisiin menoihin. Lautakunta haluaa kiinnittää huomiota suun terveydenhuollon huolestuttavaan jonotilanteeseen ja toivookin tilanteeseen ratkaisuja henkilökuntavajauksen helpottamiseen johtavilla keinoilla tai muilla keinoin kuten perusturvalautakunnan hyväksymällä palvelusetelin käyttöönotolla. Henkilöstön hyvinvointiin liittyen tulisi lautakunnan mielestä löytää ratkaisuja myös siihen, että palkkaus osaltaan kannustaisi ennaltaehkäisevään työhön, ammattitaidon ylläpitoon koulutuksella ja toiminnan kehittämiseen. Laitospalvelut eivät saavuttaneet tavoitetta siitä, että erikoissairaanhoidosta ei tule sakkopäiviä. Myöskään RAI-mittausten tavoite ei toteutunut kaikissa yksiköissä. Laitospalvelut joutuivat säästösyistä supistamaan toimintoja ja toisaalta hoitoketjun sujuvuuden parantamista ei säästötoimi- 7

en vuoksi päästy toteuttamaan. Laitospalvelut eivät saavuttaneet taloudellisia tavoitteitaan, nettomääräraha ylittyi 292 000 eurolla. Laitospalveluiden määrärahaa pienennettiin vuoden aikana alkuperäisestä noin 167 000 eurolla, vaikka alkuperäinenkään määräraha ei olisi riittänyt menojen kattamiseen. Ylitystä onkin selitetty suurelta osin talousarviosta puuttuneilla eläkemaksuilla. Väestön ikärakenteen muutos ja vanhusväestön kasvu asettaa suuria haasteita tulevien vuosien palvelurakenteelle. Lautakunta haluaakin kiinnittää huomiota siihen, että tulevaisuuden haasteisiin ja palvelutarpeisiin valmistaudutaan varaamalla riittävästi resursseja niin kotihoitoon, omaishoidon tukeen kuin tehostettuun palveluasumiseen ja panostamalla näiden toimintamuotojen kehittämiseen. Lasten päivähoitopalvelut saavuttivat asetetun tavoitteensa siirtymisestä kannustavaan palkkaukseen. Päivähoito saavutti myös taloudelliset tavoitteensa, nettomääräraha alittui noin 386 000 eurolla. Koulutuslautakunta Koulutuslautakunnan (yhteispalvelut, peruskoulutus ja lukio) toiminnallisista tavoitteista toteutuivat opetushenkilöstön sairauspoissaolojen vähentäminen ja uuden sähköisen palvelumuodon käyttöönotto. Muita neljää toiminnallista tavoitetta Länsi-Teiskon lähikoulun määrittelystä, perusopetuksen maksusopimusten päivittämisestä, tilaaja-tuottaja-mallin valmisteluista ja koulunkäyntiavustajien resurssivertailuista ei saavutettu. Koulutuslautakunnan taloudellisten tavoitteiden toteutumisen arviointia vaikeuttaa olennaisesti sisäisten erien toteuman kirjaaminen talousarviokäsittelystä poikkeavasti. Tilinpäätöksen tietojen mukaan yhteispalvelujen tulojen ylittymistä noin 478 000 eurolla selittää osaltaan sisäisten erien tuloutus, joita ei ollut talousarviossa huomioitu. Samoin todetaan tämän kirjaustavan selittävän osaltaan myös tulosalueiden menojen ylityksiä esimerkiksi perusopetuksen, työväenopiston ja musiikkikoulutuksen osalta. Koulutuslautakunnan yhteispalvelut ylittivät talousarvion menonsa noin 10 000 eurolla. Peruskoulutuksen toimintatulot ylittyivät noin 161 000 eurolla ja menomäärärahassa ylitys oli noin 384 000 euroa. Perusopetuksessa menojen ylittymistä selittää myös matkakulujen ennakoitua suurempi kasvu sekä sisäisten vuokrien ylitys. Lukion tulot jäivät alle arvioidun noin 3 000 eurolla ja menot ylittivät talousarvion noin 34 000 eurolla. Huomattavaa on, että sekä peruskoulutuksen että lukion menot ylittävät hiukan myös alkuperäisen talousarvion menomäärärahat ennen säästötoimenpiteisiin liittyviä menojen vähennyksiä. Musiikkikoulutuksen toiminnalliset tavoitteet saavutettiin vain osittain. Tavoitteista toteutuneina voidaan pitää musiikin yleisen oppimäärän opetussuunnitelman valmistumista. Oppilasmäärän kasvutavoitetta ja musiikkiteknologian opetustarjonnan suunnittelun tavoitteita ei saavutettu. Yhtenä tavoitteena oli teatteritaiteen laajan oppimäärän opetussuunnitelman valmistuminen, tämän on todettu jääneen toteutumatta säästösyistä. Tässä lautakunta haluaa kiinnittää huomiota talousarvion toiminnallisten tavoitteiden ja määrärahojen yhteyteen. Talousarvion muutosten yhteydessä ei ole muutettu toiminnallisia tavoitteita, vaikka erityisesti ensimmäisessä talousarviomuutoksessa määrärahoja pienennettiin huomattavastikin alkuperäiseen talousarvioon verrattuna. Kuntalain mukaan talousarviossa tulee olla toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat, joten määrärahoja muutettaessa on arvioitava myös toiminnallisiin tavoitteisiin tarvittavia muutoksia. Musiikkikoulutus ylitti nettomäärärahansa noin 59 000 eurolla. Työväenopiston toiminnalliset tavoitteet on saavutettu osittain. Toiminta on ollut tavoitteiden suuntaista, mutta asetettuja tavoitteita ei ole täysin saavutettu tai tilinpäätöksessä ei ole suoraan 8

vastattu asetettuun tavoitteeseen. Työväenopisto ylitti nettomäärärahansa 66 000 eurolla. Osittain ylitystä selitti edellä mainittu sisäisten veloitusten talousarviosta poikkeava käsittely, mutta osittain myös se, että toiminnan volyymia ei sopeutettu myönnettyihin resursseihin. Vapaa-aikalautakunta Vapaa-aikalautakunta saavutti osittain toiminnalliset tavoitteensa, esimerkiksi Kurussa lähikirjasto aloitti toimintansa tavoiteaikataulun mukaisesti ja yhteistyötä jatkettiin kolmannen sektorin kanssa. Vapaa-aikalautakunnan tavoitteista kuitenkin liikuntapalvelujen auditointi ja messut jäivät toteutumatta säästösyistä. Lautakunta viittaa tässä edellä musiikkikoulutuksen yhteydessä mainittuun tavoitteiden ja määrärahojen yhteensovittamiseen myös talousarviomuutoksia tehtäessä. Vapaa-aikalautakunta ylitti talousarvion toimintamenonsa noin 41 000 eurolla. Vapaaaikapalvelut keräsi toimintatuloja noin 71 000 euroa talousarviota enemmän ja alitti toimintamenonsa noin 70 000 eurolla. Vapaa-aikalautakunnan menojen ylittämistä selittää eläkemaksujen virheellinen kirjaaminen lautakunnalle vapaa-aikapalvelujen sijaan. Nuorisolautakunta Nuorisolautakunnan tavoitteista Päivän Selvä hankkeen toiminnan vakiinnuttamista ei saavutettu kaikilta osin, mutta muita tavoitteita voitaneen tilinpäätöksen tietojen perusteella pitää ainakin suurelta osin saavutettuina. Nuorisolautakunta ei saavuttanut taloudellisia tavoitteita menojen osalta. Tulot toteutuivat hiukan talousarviota paremmin, mutta menot ylittyivät noin 102 000 eurolla. Talousarvioylitysten perusteluina olivat iltapäivätoiminnan arvioitua suurempi kasvu ja uusien ryhmien perustaminen, menoista ylittyivät sekä henkilöstömenot että seurakunnalle maksettava avustus. Nuorisotyön menot ylittyivät kaupunginhallituksen päättämän 4H-yhdistyksen avustuksen määrän. Ympäristölautakunta Tilinpäätöskirjassa esitetyn selvityksen perusteella asetetut toiminnalliset tavoitteet on pitkälti saavutettu, joskin osittain selityksen perusteella toteutumisen arviointi ei ole täysin mahdollista. Asetetuissa tunnuslukutavoitteissa näkyy kuitenkin se, että kaavoitus ei vuoden aikana edennyt tavoitteiden mukaisesti ja tavoiteltuja käsittelyaikoja ei ole kaikilta osin saavutettu. Tavoitteiden saavuttamista onkin selvityksen mukaan vaikeuttanut pienentyneet henkilöresurssit. Ympäristölautakunta ei saavuttanut taloudellisia tavoitteitaan. Talousarvion tuloista jäi toteutumatta lähes 182 000 euroa eli 38 prosenttia ja menot ylittyivät noin 98 000 eurolla. Menojen ylittymistä on selitetty sisäisten menojen talousarviosta poikkeavalla käsittelyllä. Lautakunta haluaa kiinnittää huomiota talousarvion seurantaan ja tarvittavien talousarviomuutosten tekemiseen myös tuloerien kohdalla vuoden aikana. Ympäristölautakunta arvioi jo elokuun osavuosikatsauksessa tulojen jäävän selvästi ennakoidusta. Tekninen lautakunta Kunnallisteknisten palvelujen toiminnallisista tavoitteista kolme jäi ainakin osittain toteutumatta, koska tavoitteille ei ollut talousarviossa määrärahaa tai se poistettiin menojen karsinnassa. Lautakunta viittaa jälleen edellä mainittuun kuntalain vaatimukseen määrärahojen ja toiminnallisten 9

tavoitteiden yhteensovittamisesta. Metsätilojen ja jätehuollon tavoitteet saavutettiin, mutta ulkoilu- ja urheilualueiden, liikenneväylien sekä viheralueiden, puistojen ja leikkikenttien tavoitteista osa jäi selkeästi toteutumatta ja osittain tavoitteiden toteuma oli vaikeasti arvioitavissa. Kunnallisteknisten palvelujen taloudelliset tavoitteet toteutuivat tulojen osalta ja tuloarvio ylittyi noin 100 000 eurolla. Menojen osalta taloudellisia tavoitteita ei saavutettu, menomääräraha ylitettiin 155 000 eurolla. Sisäisten teknisten palvelujen toiminnalliset tavoitteet toteutuivat melko hyvin, joskaan työkoneiden käyttöasteen nostaminen ei toteutunut ja tavoitteeseen varaston hankintojen ennakoinnista ei ole tilinpäätöksessä vastattu. Sisäiset tekniset palvelut saavuttivat melko hyvin asetetut taloudelliset tavoitteet, nettomääräraha ylittyi noin 6 000 euroa. Tilakeskus on saavuttanut asetetut toiminnalliset tavoitteet melko hyvin lukuun ottamatta urheilutalon saneerauksen suunnittelua, joka ei hankkeena ole mukana talousarviossa. Tilakeskuksen talouden toteumassa oli sekä tuloissa että menoissa suuret poikkeamat talousarvioon. Tulot ylittivät arvion 508 000 eurolla, mutta myös menot ylittyivät peräti 934 000 eurolla. Vesihuoltolaitoksen toiminnallisista tavoitteista jäi toteutumatta vedenottamon siirtoon liittyvät koepumppaukset sekä tarkemittaukset Takamaalla. Muilta osin tavoitteet pitkälti toteutuivat tai niiden arviointi ei ole mahdollista tavoitteen asettamismuodon ja toteutumisen selvityksen perusteella. Vesihuoltolaitos ei saavuttanut taloudellista tavoitettaan, asetetusta nettotuloarviosta jäätiin noin 233 000 euroa. Työterveyshuollon liikelaitos Viisari Työterveyshuollon liikelaitoksen toiminnallisten tavoitteiden on tilinpäätöksessä todettu kaikkien toteutuneen. Lautakunnan ei ole kuitenkaan mahdollista tilinpäätöksen tietojen perusteella esittää arviota siltä osin kun tavoitteeksi on asetettu palvelujen laatu, joskin asiakaspalautteen on todettu olevan positiivista. Liikelaitos saavutti taloudelliset tavoitteensa. 3.3. Arvio kuntakonsernille asetettujen tavoitteiden toteutumisesta Ylöjärven kaupunkikonserniin kuuluu tytäryhteisöinä Ylöjärven Yrityspalvelu Oy sekä asunto- ja kiinteistöyhtiöitä. Talousarviossa 2009 on asetettu tavoitteita ainoastaan yrityspalveluyhtiölle. Yhtiö ei saavuttanut asetettuja tavoitteita yritystonttien myyntimäärästä eikä uusien yritysten perustamismäärästä. Tavoitteiden saavuttamatta jäämistä selittänee osaltaan talouden taantuma. Ylöjärvellä perustettiinkin toiseksi eniten uusia yrityksiä koko Pirkanmaalla. Tavoitteista toteutui kauppapalveluiden kehittäminen sekä kaupallisen työvoiman saatavuuden turvaaminen. Muilta osin tavoitteiden toteutuminen osittain lykkääntyi seuraavalle vuodelle tai toimintakertomuksessa esitetyn selvityksen perusteella ei ole täysin mahdollista arvioida tavoitteen toteutumista. Yrityspalveluiden tunnuslukujen muodossa asetetuista tavoitteista ei tilinpäätöksessä ole esitetty talousarviossa tavoitteeksi asetettuja arvoja, mikä olisi edellytys näiden toteutumisen arvioinnille tilinpäätöksen perusteella. Lautakunta toivoo, että jatkossa myös muille tytäryhteisöille asetetaan toimintaa ja taloutta ohjaavia tavoitteita. Kaupungin osakkuusyhteisöistä Ylöjärven Jäähalli Oy:n toimintaa kaupunki on vuonna 2009 tukenut ostamalla jäävuoroja 80 000 eurolla, 50 000 euron avustuksella sekä myöntämällä vapautuksen kiinteistöverosta. Lisäksi kaupunki on tukenut nuorten jääurheilua myöntämällä seuroille avustuksia 50 000 eurolla. Ylöjärven Jäähalli Oy teki tilikaudelta 2009 noin 28 000 eurolla voitollisen tuloksen. 10

4. Muut talouden ja toiminnan arviot 4.1. Talousarvion toteutuminen kaupunkitasolla Tuloslaskelmaosan toteutuminen Kokonaisuutena kaupungin toimintatulot (52,5 miljoonaa euroa) ylittivät talousarviossa ennakoidut noin 2,4 miljoonalla eurolla ja toimintamenot (167,6 miljoonaa euroa) ylittivät talousarvion noin 4,7 miljoonalla eurolla. Nettona toimintakate (-114,5 miljoonaa euroa) muodostui 2,2 miljoonaa euroa talousarviota heikommaksi. Verotulot ja valtionosuudet (yhteensä 96,1 miljoonaa euroa) toteutuivat yhteensä noin 2,0 miljoonaa euroa talousarviota suurempina. Vaikeasta talouden tilanteesta huolimatta verotulot kasvoivat edellisvuoteen verrattuna, kunnallisveron ja kiinteistöveron tuotto kasvoi edellisvuodesta ja lisäksi yhteisöveron alenemista hillitsi kuntien saaman jako-osuuden nostaminen. Kun myös rahoitustulojen ja -menojen nettovaikutus (-0,5 miljoonaa euroa) oli noin 0,6 miljoonaa euroa talousarviota parempi, muodostui vuosikate (9,2 miljoonaa euroa) 0,3 miljoonaa euroa talousarviota paremmaksi. Suunnitelman mukaiset poistot (9,9 miljoonaa euroa) ylittivät talousarvion 1,3 miljoonalla eurolla ja poistoeron vähennys (0,4 miljoonaa euroa) 0,4 miljoonalla eurolla, joten tilikauden alijäämäksi muodostui 0,3 miljoonaa euroa ennakoidun 0,3 miljoonan euron ylijäämän sijaan. Investointiosan toteutuminen Kaupungin investointitulot olivat yhteensä 2,6 miljoonaa euroa ja investointimenot 17,4 miljoonaa euroa. Kaupunkitasolla investointiosan tulot toteutuivat 99 000 euroa talousarviota suurempina ja investointimenot 3,2 miljoonaa euroa talousarviota pienempinä. Olennaisimmat euromääräiset negatiiviset poikkeamat talousarviosta olivat terveysaseman tulojen toteutuminen 280 000 euroa talousarviota pienempinä ja osakkeiden ostojen määrärahan ylittäminen noin 139 000 eurolla. Ylitys johtui yhtiöitettyjen rivitalojen osakkeiden merkinnästä sekä Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiön osakkeiden merkinnästä, joihin ei ollut vuoden 2009 talousarviossa varauduttu. Näitä negatiivisia poikkeamia talousarviosta ei ole investointiosan toteumavertailuissa perusteltu. Lautakunta toivoo myös investointiosaan olennaisten talousarviopoikkeamien perusteluja kaikkien investointien osalta. Talonrakennusinvestoinneissa toteumaa ja poikkeamien syitä onkin selvitetty. Kasvavan kaupunkina Ylöjärvellä on jatkuvia investointitarpeita ja samalla kaupungin pitäisi pystyä rajoittamaan investointitasoa velkaantumisen hillitsemiseksi. Lautakunta haluaa kuitenkin kiinnittää huomiota jo olemassa olevan omaisuuden tarvitsemaan jatkuvaan ylläpitoon ja korjaukseen, jotta korjausvelka ei kasva kohtuuttomaksi ja olemassa olevan omaisuuden arvo säilyy. Rahoitusosan toteutuminen Rahoitusosan toteumasta toiminnan ja investointien rahavirta muodostuu lähinnä edellä käsittelyistä tuloslaskelmaosan ja investointiosan toteumasta. Toiminnan ja investointien rahavirran nettovaikutus oli yhteensä -5,5 miljoonaa euroa talousarviossa ennakoidun -9,2 miljoonan euron sijasta. Toiminnan ja investointien rahavirran ennakoitua paremman nettovaikutuksen selittää pitkälti investointimenojen talousarviota pienempi toteuma. Pitkäaikaisia lainoja nostettiin 10,0 miljoonaa euroa, mikä oli 5,8 miljoonaa talousarviossa ennakoitua vähemmän ja lyhennettiin7,4 miljoonaa euroa eli 1,6 miljoonaa talousarviota enemmän. Muiden maksuvalmiuden muutosten, joita ei ole talousarviossa huomioitu, vaikutus rahoituksen 11

rahavirtaan oli yhteensä noin 2,3 miljoonaa euroa. Näin rahoituksen rahavirta muodostui +4,9 miljoonaksi euroksi talousarviossa ennakoidun +10,0 miljoonan euron sijaan. Yhteensä toiminnan, investointien ja rahoituksen rahavirtojen vaikutuksesta rahavarat pienenivät 0,6 miljoonaa euroa kun talousarviossa oli ennakoitu 0,9 miljoonan euron lisäystä. 4.2. Tilinpäätöslaskelmien tunnuslukuvertailua suhteessa lähikuntiin Tuloslaskelman tunnusluvuista lähikuntien väliseen vertailuun on valittu vuosikatteen ja poistojen suhde. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin ja lainan lyhennyksiin. Kunnan tulorahoituksen oletetaan yleisesti olevan riittävä, mikäli tunnusluvun arvo on 100 prosenttia, eli vuosikate on vähintään poistojen suuruinen. Oletusta voidaan pitää pätevänä kuitenkin vain, jos poistot vastaavat kunnan keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Kasvukunnilla, kuten Tampereen kehyskunnilla, poistot harvoin vastaavat investointeja kovasta investointitarpeesta johtuen. Vuonna 2009 Ylöjärvi ei aivan saavuttanut 100 prosentin tasoa, lähikunnista myös Tampere ja Lempäälä jäivät alle 100 prosentin arvon. Orivesi saavutti lähikunnista selkeästi korkeimman arvon tunnusluvulle, peräti 276,5 prosenttia. Vuonna 2008 Suomen kaikkien kuntien keskiarvo tunnusluvulle oli 122,6 prosenttia. 300 276,5 250 200 150 100 50 162,8 115,9 59,6 109,1 169,5 83,7 118,1 92,9 0 Vuosikate/Poistot, % Kaavio 1: Ylöjärven ja lähikuntien vuosikate suhteessa poistoihin Rahoituslaskelman tunnusluvuista kuntien väliseen vertailuun valittiin investointien tulorahoitusprosentti. Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo, kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa osuuden, joka on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli omaisuuden myynnillä, lainalla tai kassavaroilla. Vertailukunnista ainoastaan Orivesi on päässyt yli sadan prosentin, eli kunta on pystynyt rahoittamaan vuoden kaikki investointinsa tulorahoituksella. Vuonna 2008 Suomen kaikkien kuntien keskiarvo tunnusluvulle oli 58 prosenttia. 12

160 140 120 100 80 60 40 20 0 33,8 40,9 31,1 67,5 146,8 77,8 53,3 35,6 60,2 Investointien tulorahoitus, % Kaavio 2: Ylöjärven ja lähikuntien investointien tulorahoituksen osuus Taseen tunnusluvuista vertailuun valittiin asukasta kohden laskettu lainamäärä. Kunnan ja konsernin lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Ylöjärven lainamäärä ylitti 2 000 euroa ja on vertailukuntien korkeimpia. Ylöjärvellä konsernin lainamäärä ei ole kuitenkaan kovin paljoa suurempi kuin kaupungin, useimmissa vertailukunnissa lainamäärä nousee enemmän siirryttäessä konsernitarkasteluun. Vuonna 2008 Suomen kaikkien kuntien keskiarvo tunnusluvulle oli 1 631 euroa ja konsernien keskiarvo oli 5 236 euroa. Kaikkien vertailukuntien konserneilla lainaa oli selkeästi maan keskiarvoa vähemmän. 4 500 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 Hämeenkyrö Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Tampere Vesilahti Ylöjärvi Lainat /as. 637 1 481 1 468 1 793 1 463 1 988 1 338 2 934 2 041 Lainat, /asukas (konserni) 1 669 2 838 2 723 2 573 2 222 3 647 4 011 2 323 Kaavio 3: Ylöjärven ja vertailukuntien sekä kuntien konsernien asukasta kohden laskettu lainamäärä. 4.3. Muut toiminnan arviot Tulospalkkaus Yksi kaupungin strategiasta johdettu tavoite on ollut lisätä tulospalkkausta yhtenä uutena talouden ohjauskeinona. Kaupunginhallitus hyväksyi vuoden 2009 tulospalkkausyksiköt maaliskuussa. Valtaosa tulospalkkauksen yksiköistä on perusturvalautakunnan yksiköitä, esimerkiksi koko 13

päivähoito on tulospalkkauksen piirissä. Perusturvan lisäksi tulospalkkausyksiköitä on teknisessä toimessa. Tulospalkkaus on säännelty osana kunnallista työ- ja virkaehtosopimusta. Sen mukaan henkilöstölle voidaan maksaa tulospalkkiota, joka perustuu kaupungin palvelutuotannon tuloksellisuuden parantamiseksi asetettujen tavoitteiden ylittämiseen. Tulospalkkiona voidaan maksaa osa tuloksellisuuden parantumisen hyödystä. Työ- ja virkaehtosopimuksen mukaan tulospalkkio voi olla enintään viisi prosenttia palkkasummasta. Ylöjärven tulospalkkiosopimuksissa on asetettu sekä toiminnallisia että taloudellisia tavoitteita. Taloudellisen tavoitteen ylittävä osuus on perustana tulopalkkion maksamiselle, mikäli sopimuksessa määritelty osuus toiminnallisista tavoitteista on ylittynyt. Taloudellisen tavoitteen ylittävä osuudesta jaettava tulospalkkio jaetaan kolmelle osapuolelle: henkilöstölle, toimintayksikölle ja kaupungille. Taloudellisen tavoitteen ylittävästä osuudesta pääsääntöisesti 30 prosenttia jää yksikön käytettäväksi, 30-50 prosenttia jaetaan henkilöstölle (kuitenkin enintään viisi prosenttia palkkasummasta) ja loput hyödystä jää kaupungille tarkemmin määräämättömään käyttöön. Lähtökohtaisesti koko vuoden työskennelleen henkilön painokerroin on yksi. Yksikön esimiehellä painokerroin on usein suurempi (esim. 1,5), hyvästä panoksesta tavoitteiden saavuttamiseen voidaan työntekijän kertoimeksi nostaa 1,25 ja osassa sopimuksista kerrointa voidaan myös laskea, mikäli työntekijä ei ole sitoutunut tavoitteiden saavuttamiseen. Osa-aikaisuus ja keskeytykset huomioidaan tulospalkkion määrittelyssä. Lautakunta pitää positiivisena talouden ja toiminnan uusien ohjauskeinojen käyttöönottoa ja hyvistä työsuorituksista palkitsemista. Lautakunta haluaa kuitenkin kiinnittää huomiota eräisiin näkökulmiin tulospalkkauksessa. Tulospalkkauksessa asetettavien toiminnallisten tavoitteiden tulee olla toiminnan kannalta olennaisia, realistisia ja sellaisia, joiden toteutumiseen henkilöstö voi omalla toiminnallaan vaikuttaa. Lisäksi tavoitteiden asettamisessa tulee huolehtia siitä, että asetettu tavoite ohjaa toimintaa haluttuun suuntaan. Tulospalkkiojärjestelmässä on vaarana sen käytön lisääntyessä, että sopimusten tekeminen, tavoitteiden asettaminen ja niiden toteuman arviointi lisää hallintoa saavutettavaa hyötyä enemmän, kun toisaalta samalla on huolehdittava työntekijöiden tasapuolisen ja oikeudenmukaisen kohtelun varmistumisesta. Kaupunkilaisten kehitystä, psyykkistä hyvinvointia sekä mielenterveyttä edistävät ja kuntouttavat palvelut Tarkastuslautakunta haluaa kiinnittää huomiota psyykkistä hyvinvointia ja mielenterveyttä edistävien palveluiden riittävään resursointiin. Kuntaliitokset lisänneet asiakasmäärää huomattavasti, lisäksi lasten ja nuorten suuri osuus väestöstä lisää erityisesti lapsiperheiden palveluiden tarvetta (perheneuvola, puheterapia, koulupsykologi, nuorisotiimi). Tehtäväaluetason tavoitteena on ollut perhekeskuksen osalta esimerkiksi tarpeelliseksi todetun perheneuvolan terapian alkaminen kahdessa kuukaudessa. Vuonna 2009 toteutetun seurantajakson perusteella tavoite ei toteutunut. Kriisitilanteissa perheneuvolassa kyetään aloittamaan tilanteen arviointi ja työskentely noin kahden viikon sisällä ajanvarauksesta, mutta ei-kiireellisissä tilanteissa jonotusaika voi olla jopa yli puolivuotta. Kuntaliitosten myötä resurssit eivät ole suhteessa kasvaneet ja esimerkiksi koulupsykologin toimi on ollut täyttökiellossa. Kaupungissa on yksi koulupsykologi, jolla on 17 koulua ja yli 3 800 oppilasta sekä lisäksi esikoululaiset. Psykologiliiton suositus on 700-1 000 oppilasta psykologia kohden. Käytännössä vain aivan välttämättömimmät koululaisten tutkimukset pystytään tekemään, keskusteluhoito ja tär- 14

keä ennaltaehkäisevä työ mm. koulukiusaamisen estämiseksi ei toteudu. Samaan aikaan psykiatrisissa hoitopäivissä on vuonna 2009 ollut havaittavissa selkeää nousua. Tilanne näkyy myös tehtäväalueen henkilöstökyselyssä, jossa yksi huonoimmista arvioista tuli tyytyväisyydestä työmäärään (1,75 asteikolla 1-5). Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2009 Sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain mukaan kunnan on nimettävä sosiaaliasiamies. Sosiaaliasiamiehet muun muassa neuvovat asiakkaita sosiaalihuollon asiakaslain soveltamiseen liittyvissä asioissa, avustavat asiakasta muistutuksen tekemisessä, tiedottavat asiakkaan oikeuksista, ja seuraavat asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä kunnassa ja antavat siitä selvityksen vuosittain kunnanhallituksille. Ylöjärven kaupungin sosiaaliasiamies on hallinnollisesti Tampereen kaupungin viranhaltija. Sosiaaliasiamies antaa toiminta-alueensa kunnanhallituksille vuosittain yhteisen selvityksen. Selvityksessä esitetyt tiedot perustuvat asiakasyhteydenottoihin, sosiaaliasiamiehen tekemän kuntakyselyn vastauksiin ja sosiaaliasiamiestoiminnassa muuten esille tulleisiin asioihin. Selvityksen mukaan asiatapahtumia oli eniten toimeentulotukea ja lastensuojelua koskevissa asioissa. Vuonna 2009 korostui tyytymättömyys käsittelyaikoihin. Yhteydenottoja lainvastaisista pitkistä toimeentulotuen käsittelyajoista tuli myös Ylöjärveltä. Lautakunta haluaa kiinnittää erityistä huomiota sosiaaliasiamiehen selvityksessä mainittuun asiaan: toimeentulotukilaissa säädetty käsittelyaika ei ole suositus vaan velvoittava lain vaatimus, jonka noudattamisesta toiminnasta vastaavien toimielinten on yhdessä johtavien viranhaltijoiden kanssa huolehdittava. Lautakunnan saaman selvityksen mukaan alkuvuonna 2010 hakemukset on saatu käsiteltyä edellytetyssä ajassa, tämän on mahdollistanut henkilöstöresurssien vahvistaminen. Selvityksen mukaan lastensuojelussa avohuollon tukitoimia ei ole riittävästi, vaikka 2008 vuoden alussa voimaan tullut lastensuojelulaki painottaa ehkäisevää lastensuojelua. Myös lapsiperheiden kotipalvelu on useammassa kunnassa melkein kokonaan tavallisten lapsiperheiden ulottumattomissa. Ylöjärven kaupungilla kotihoitoapua saavien lapsiperheiden määrä on pudonnut 161 perheeseen vuonna 2009, kun se vuonna 2008 oli 185 perhettä. Perusturvalautakunnan tarkastuslautakunnalle antaman selvityksen mukaan Ylöjärvellä kyetään kuitenkin tarjoamaan perheille lastensuojelun avohuollon tukitoimia suhteellisen hyvin. Pulaa on ollut tukiperheistä ja henkilöistä, syksyllä 2010 toteutettavan rekrytoinnin toivotaan helpottavan lastensuojelun tilannetta tältä osin. Selvityksessä mainitaan myös ehkäisevän toimentulotuen vähäisyydestä suosituksiin nähden. Sosiaali- ja terveysministeriö on suosittanut, että kunnat varaisivat 3,3 prosenttia toimeentulotukeen käytettävistä määrärahoista ehkäisevään toimeentulotukeen. Toiminta-alueen kunnista yksikään ei myöntänyt ehkäisevää toimeentulotukea suositusten mukaisesti, Ylöjärvellä ehkäisevään toimeentulotukeen käytettiin vuonna 2009 vain 1,58 prosenttia. Alkuperäisessä talousarviossa ehkäisevään toimeentulotukeen oli varattu 2,15 prosenttia toimeentulotuen kokonaismäärästä, mutta koska toimeentulotukimenot kokonaisuudessa nousivat, laski ehkäisevän tuen suhteellinen osuus aiottuakin pienemmäksi. Ylöjärvellä on kuitenkin varsinaisen ehkäisevän tuen lisäksi myös lastensuojelun taloudellisen tuen määrärahaa käytetty ehkäisevän tuen tilanteissa lastensuojeluperheillä. 15

5. Yhteenveto Vuosi 2009 oli ensimmäinen vuosi Kurun kunnan liityttyä Ylöjärven kaupunkiin. Lisäksi vuotta leimasi yleisen taloudellisen kehityksen kuntataloudelle luomat paineet. Talousarvioon tehtiin keväällä 2009 merkittäviä supistuksia verotulojen pienentyessä, tilinpäätöksessä oli kuitenkin poikkeuksellisen paljon talousarviomäärärahojen ylityksiä ja valtuuston päätökset tavoitelluista säästöistä eivät kaikilta osin toteutuneet. Talousarviomuutosten yhteydessä ei toiminnalle asetettuja tavoitteita muutettu, mutta tilinpäätöksessä kuitenkin raportoitiin tavoitteiden osin jääneen saavuttamatta säästösyistä. Lautakunta toivookin, että jatkossa talousarvion määrärahojen ja tuloarvioiden muutosten yhteydessä esitetään myös tarvittavat muutokset toiminnallisiin tavoitteisiin. Ylöjärven talouden uhkana on edelleen myös väestönkasvun aiheuttama tarve lisätä palvelutuotantoa, mikä näkyy sekä suurina investointitarpeina että kasvuna palvelujen tuottamisen menoissa. Asukasta kohden laskettu lainamäärä nousi vuonna 2009 jo yli 2 000 euroon. Kurun kunnan liittyminen Ylöjärven kaupunkiin näkyi monin tavoin myös toiminnalle asetetuissa tavoitteissa ja päivittäisessä toiminnassa, muun muassa kaupungin henkilöstömäärä kasvoi 176 henkilöllä. Toiminnallisissa tavoitteissa näkyikin monin paikoin tarve saada palvelut koko kaupungin alueella samalle tasolle ja toimintaperiaatteille sekä toisaalta henkilöstön integrointi yhteisiin toimintatapoihin. Lautakunta toivoo, että tulevaisuudessa kiinnitetään huomiota palveluiden tasapuoliseen saatavuuteen myös entisten Viljakkalan ja Kurun kuntien alueilla. Lautakunta haluaa kiinnittää huomiota myös henkilöstön hyvinvoinnin ja työtyytyväisyyden säilyttämiseen erilaisten palvelurakenne- ja organisaatiomuutosten yhteydessä. Lisäksi lautakunta toivoo, että henkilöstökertomuksen valmisteluaikataulua aikaistettaisiin siten, että henkilöstökertomus olisi käytettävissä jo arviointikertomuksen laadinnassa. Lautakunta on aiempina vuosina toivonut, että seudullisista hankkeista esitettäisiin niin sisällöllisiä kuin taloudellisia tavoitteita talousarviossa ja tilinpäätöksessä raportoitaisiin näiden toteutumisesta tilinpäätöksessä. Vuonna 2009 seudulliselle yhteistyölle on asetettu jonkin verran toiminnallisia tavoitteita ja näiden toteumasta raportoitu osana tavoitteiden toteutumista. Lautakunta toivoo kuitenkin kattavampaa tietoa seutuyhteistyön laajuudesta ja kehityksestä, kattavampien tavoitteiden asettamista seudulliselle yhteistyölle sekä yhteistyön taloudellisen merkityksen esittämistä osana taloudellista raportointia. Talousarvio on keskeinen kuntien taloudenohjauksen väline, jonka toteutumisesta tilinpäätöksessä raportoidaan. Lautakunta toivoo, että tavoitteiden asettamiseen kiinnitetään edelleen huomiota. Vuositavoitteiden tulee olla mitattavissa olevia, konkreettisia ja toiminnan kannalta olennaisia. Lautakunta toivoo lisäksi, että tilinpäätöksessä vastataan asetettuun tavoitteeseen, tavoitteiden toteutumiseen otetaan selkeästi kantaa ja lisäksi perustellaan kannanotto sanallisesti tai asetetun mittarin avulla. Tilinpäätöksessä erityisesti taloudellisten tavoitteiden toteutumisen arviointia vaikeutti paikoitellen muun muassa sisäisten erien tai eläkemaksun talousarviokäsittelyyn liittyvät epäselvyydet. Lautakunta toivookin, että tarvittaessa myös esimerkiksi edellä mainittuihin eriin liittyvät virheet talousarviossa korjataan vuoden aikana talousarviomuutoksin. Huomiota tulee kiinnittää myös päätösten sisältämien taloudellisten vaikutusten esittämiseen ja tehtävien päätösten edellyttämien talousarviomuutosten valmisteluun. Vuoden 2009 tilinpäätöksessä on raportoitu poikkeuksellisen paljon talousarvioylityksiä. Lautakunta haluaa kiinnittää huomiota erityisesti siihen, että huolimatta talousarvioylityksistä on myös moni toiminnallinen tavoite jäänyt saavuttamatta. 16

6. Tarkastuslautakunnan esitys valtuustolle Tarkastuslautakunta jättää arviointikertomuksen vuodelta 2009 kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi ja esittää, että kaupunginvaltuusto pyytää seuraavista arviointikertomuksessa esitetyistä havainnoista kaupunginhallituksen selvitykset niin, että ne voidaan käsitellä 7.10.2010 pidettävässä valtuuston kokouksessa: Arvioinnin painopistealueena vuonna 2009 olivat perusturvan palvelut. Näistä palveluista lautakunta toivoo vielä vastausta seuraaviin asioihin: o Mitä konkreettisia toimia on suunniteltu tehtäväksi taloussuunnitelmakaudella 2010-2012, jotta saavutetaan vanhustenhuollon palvelurakenteen tavoitteet kotona asuvien osuudesta, tehostetun palveluasumisen lisäämisestä ja pitkäaikaisen laitoshoidon osuuden vähentämisestä? o Mitä toimenpiteitä on tehty ja tehdään hammashoidon jonojen kasvun pysäyttämiseksi ja jonojen purkamiseksi? o Mitä toimenpiteitä tehdään psyykkistä hyvinvointia ja mielenterveyttä edistävien avopalvelujen ja ennaltaehkäisevien palvelujen saatavuuden parantamiseksi? o Miten Ylöjärvi saavuttaa sosiaali- ja terveysministeriön suosittaman ehkäisevän toimeentulotuen osuuden (3,3 prosenttia) toimeentulotukimenoista? Tulospalkkausjärjestelmän käyttö on laajentunut. Miten tavoitteiden asettamisessa, taloudellisten ja toiminnallisten tulosten arvioinnissa sekä maksettavien palkkioiden määrittelyssä on varmistettu henkilöstön tasapuolinen ja oikeudenmukainen kohtelu? Vuonna 2009 oli havaittavissa olennaisia poikkeamia sekä taloudellisista että toiminnallista tavoitteista ja toisaalta toiminnallisia tavoitteita ei muutettu huomattavienkaan määrärahamuutosten yhteydessä. Miten talousarvion toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisen seurantaa ja poikkeamiin reagointia aiotaan kehittää? Mitä olivat arviointikertomuksen liitteessä mainittujen talousarvioylitysten merkittävimmät syyt? Mitkä olivat toimialoittain merkittävimmät toiminnot, joista karsittiin säästöjen seurauksena? 17

Liitteet Liite 1: Tiivistelmä lautakunnan arviosta toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta. Tarkastuslautakunnan arvio Toimielin/yksikkö Toteutui Toteutui osittain Ei toteutunut Vaikeasti arvioitavissa oleva tavoite Kaupunginhallitus 1 1 3 6 Perusturvalautakunta 4 2 8 1 Koulutuslautakunta 3 0 7 6 Vapaa-aikalautakunta 2 0 2 3 Nuorisolautakunta 1 2 0 3 Ympäristölautakunta 2 1 0 2 Tekninen lautakunta 10 4 4 7 Työterveyshuollon liikelaitos Viisari 2 0 0 1 Yhteensä 25 10 24 29 Liite 2: Olennaisimmat negatiiviset talousarviopoikkeamat, jotka tilintarkastaja raportoi tilintarkastuspöytäkirjassa kaupunginhallitukselle (nettositovilla merkitsevää on nettoylitys ja bruttositovilla menojen ylitys). Vastuualue Menojen toteuma, % Menojen ylitys 1 000 euroa Nettoylitys Sitovuustaso Ruokahuolto 105,9-279 -519 N Perusturvan hallinto ja erikoissairaanhoito 102,7-723 -688 N Sosiaalipalvelut 108,6-1416 -881 N Lähipalvelut 106,1-707 -575 N Laitospalvelut 104,5-597 -292 N Peruskoulutus 101,5-383 -222 B Musiikkikoulutus 111,1-77 -59 N Työväenopisto 113,1-90 -65 N Vapaa-aikalautakunta 131,3-42 -42 B Nuorisolautakunta 109,4-102 -93 B Ympäristölautakunta 106,6-98 -280 B Hallinto ja suunnittelu (tekninen lautakunta) 109,0-174 252 B Kunnallistekniset palvelut 105,2-155 -55 B Tilaskeskus 107,8-934 -426 B 19