aavolan alueen tornitaloselvitys Lahden kaupunki tekninen ja ympäristötoimiala maankäyttö 22.10.2013
Sisällys 1 Johdanto...1 2 Korkea rakentaminen...2 2.1 Lahden maamerkit...4 2.2 Suunnitelmat...4 3 Lähtökohdat...6 3.1 luerajaus...6 3.2 Suunnittelutilanne...8 Maakuntakaava...8 Yleiskaava...8 semakaava...10 Maanomistus...10 3.3 Liikenne...12 Liikennesuunnitelmat...12 3.4 aavolan historiaa...14 3.5 Rakennuskanta...20 Suojelukohteet...22 3.6 Maisemarakenne...24 esisuhteet...24 3.7 iherverkosto...24 Luontoarvot...26 Ekosysteemipalvelut...26 3.8 Maisema- ja kaupunkikuva...26 4 Suositukset...30 4.1 Rakentaminen...30 ornitalot...30 Muu täydennysrakentaminen...30 4.2 iheralueet...30 4.3 aikutukset ympäristöön...32 4.4 luekohtaiset kuvaukset...34 Kortteli 42 ja Lankapolku...34 Kortteli 45...35 Korttelit 47, 1197 ja Seponpuisto...36 Kortteli 48...37 Kortteli 5109...38 Kortteli 3004...39 Kortteli 3003...40 Kortteli 3000 ja oudinkuja...41 Kortteli 3012...42 aavolan kenttä ja unnelipolku...43 Korttelit 3007, 3064 ja 3065 sekä yömiehenkatu ja Heinäkatu...44 Korttelin 3009 tontit 3, 4 ja 5...45 Kortteli 3063 ja Mattilanmäen leikkikenttä...46 Korttelit 3060, 3061, 3062 ja Mattilanmäen puisto...47 Korttelit 3008 ja 5111 sekä korttelin 3009 tontti 1...48 Kortteli 5110 ja armokatu...49 Kortteli 5112...50 Kauppakatu ja Saimaankatu...51 Lähteet...52
aavolan alueen tornitaloselvitys 1 Johdanto aavolan alueelle on Lahden yleiskaavassa 2025 esitetty tutkittavaksi tornitalojen sijoittelua. lueelle on myös laadittu asemakaavan muutosehdotus, jossa on mahdollistettu 18-kerroksisen tornitalon rakentaminen. Kaavaehdotuksesta saadun palautteen pohjalta päätettiin käynnistää vuoden 2013 kaavoitusohjelman puitteissa selvitystyö, jossa tutkitaan aavolan alueen kaupunkikuvaa kokonaisuutena korkean rakentamisen näkökulmasta ja annetaan suuntaviivat tulevalle täydennysrakentamiselle. yö on laadittu Lahden kaupungin eknisen ja ympäristötoimialan Maankäytön yksikössä. yöstä on vastannut maisema-arkkitehti Maria Silvast ja sitä ovat kommentoineet yleiskaava-arkkitehti Johanna alomäki ja kaavoitusarkkitehti äivi iras. Selvitys on esitelty Lahden kaupungin teknisessä lautakunnassa 29.10.2013. Lahden kaupunki ekninen ja ympäristötoimiala Maankäyttö D/3321/10.02.03.00.04/2013 eksti, kartat ja taitto: Maria Silvast alokuvat: Maria Silvast, ellei toisin mainittu Kansikuva: Carita Uronen Kartta-aineistot: Lahden kaupunki 1
2 Korkea rakentaminen Korkealla rakentamisella tarkoitetaan useimmiten tornitalorakentamista. ornitaloksi määritellään Suomen mittakaavassa yleensä rakennus, joka on vähintään 12 kerrosta tai 35 metriä korkea maanpinnasta lukien. ornitalot ovat muodoltaan selvästi leveyttään korkeampia. Rakennuksen kokemiseen torniksi vaikuttaa myös oleellisesti ympäröivä rakennuskanta sekä sijainti kaupunkimaisemassa. Korkea rakentaminen on ympäröivän rakennuskannan korkeuksista selkeästi poikkeavaa kauas näkyvää rakentamista. Suomessa korkeaa rakentamista on selvitetty ainakin Helsingissä, Espoossa, ampereella ja Kuopiossa. Suomen korkein asuinrakennus on Helsingin uosaaressa sijaitseva vuonna 2006 valmistunut Cirrus, jossa on 26 kerrosta (86 m). ampereella on rakenteilla tornihotelli, johon tulee 25 maanpäällistä kerrosta. ornihotelli tulee olemaan 88 m korkea ja sen on tarkoitus valmistua loppuvuodesta 2014. Lahden korkeaa rakentamista on kartoitettu Lahden yleiskaavan 2025 tausta-aineistoksi valmistuneessa opinnäytetyössä ornitalot - ornirakentamisen maisemalliset lähtökohdat Lahdessa (Henna Kurosawa 2011). Selvityksen mukaan Lahden rakennuskanta on kerrostalovaltaisuudestaan huolimatta matalahkoa ja korkeimmat rakennukset ovat vain 10-kerroksisia. yössä onkin kartoitettu yli kahdeksan kerrosta sallivat asemakaavakohteet asemakaavojen rekisteriaineistojen pohjalta. Korkea rakentaminen keskittyy Lahden keskustaan ja sen lievealueille. Selvityksen valmistumisen jälkeen Lahden Renkomäkeen on noussut korkeaa rakentamista edustava Luhdan tornitalo, joka on 12 kerrosta korkea. Korkean rakennuskannan (asemakaavassa yli 8 kerrosta) ja maamerkkien sijainti Lahdessa ornitalot - ornirakentamisen maisemalliset lähtökohdat Lahdessa -selvityksen mukaisesti. 2
aavolan alueen tornitaloselvitys ornitalo Kerrostalo, jossa on vähintään 12 kerrosta ja jolla on enemmän korkeutta kuin leveyttä. ornitalot voivat olla liike- tai asuinrakennuksia. Lahden Yleiskaava 2025 tavoitteet K 18.1.2010 3
2.1 Lahden maamerkit Lahden merkittävimmät, koko kaupungin ilmeeseen vaikuttavat maamerkit ovat radiomastot ja hyppyrimäet. Keskustassa tärkeitä maamerkkejä ovat kaupungintalo, Ristin kirkko sekä vesitorni. Lisäksi kaupungissa on useita näkyviä rakennuksia, jotka hallitsevat maisemaa. Lahden arkkitehtuuripoliittisen ohjelman mukaan Lahdelle tunnusomaisten maamerkkien näkyvyydestä tulee huolehtia. 2.2 Suunnitelmat ornitalot - ornirakentamisen maisemalliset lähtökohdat Lahdessa -selvityksessä on tutkittu tornitalojen sijoittamista eivaalle, arikon alueelle, Ruoriniemeen Möysään, Niemeen, Merrasjärven eteläpuolelle, htialan liittymän alueelle (4 ja Koiskalantien risteys), Latomäkeen Kariston länsipuolelle sekä aavolaan. Selvityksen tuloksena tornitalojen rakentamista on pidetty mahdollisena Ruoriniemessä, Niemessä, aavolassa ja Möysässä. Lahden yleiskaava 2025 suunnitteluohjeissa tornitalorakentamisen tutkimista on suositeltu Ruoriniemeen (-8, /-2), Haapalankadun varteen (-27) sekä aavolaan Saimaankadun ja Kauppakadun väliselle alueelle (C-1). aavolan alueelle Kulmakatu 7:ään on laadittu asemakaavan muutosehdotus, jossa on mahdollistettu 18-kerroksisen tornitalon rakentaminen Kulmakadun ja Kauppakadun kulmaan. 4
aavolan alueen tornitaloselvitys Kuva: ertti Klemola, Lahden kuvapankki Näkymä keskustasta aavolan suuntaan. Lahden nykyiset ja suunnitellut maamerkit korkeuksineen suhteessa toisiinsa. 5
3 Lähtökohdat 3.1 luerajaus Selvitysalue sijaitsee aavolassa ja rajautuu esijärvenkatuun, Lahdenkatuun, Mustankallionmäkeen ja Kirkkokatuun. Suurimmat muutospaineet alueella sijaitsevat Saimaankadun ja Kauppakadun välisissä kortteleissa sekä Saimaankadun itäpuolisilla tonteilla. Selvitysalueen rajaus. 6
aavolan alueen tornitaloselvitys 7
yr1 mk Rajaharju 16 15 14 3 40 51 pv pv pv Uskila 30 28 29 45 pv Savistenpää Hersala 37 541 nat Lepistönmäki Heinlammi ttilanmäki Kukkila 545 Kutajärvi Suomatka 48 17 49 39 ervamäki nat pv 540 38 39 Honkala 58 Latokarkea 539 33 Salalammi 47 88 53 akkula 66 ge 510 506 Enonselkä 538 90 Soltti 65 11 kmv Kilpiäinen89 nat 511 E L Maakuntakaava esijärvi ma 34 41 28 46 nat RM 4 52 11 Korpikankare 23 67 iuha 47 Messilä 6 Sydä pv RM nat 32 41 9 87 äijät-hämeen maakuntakaavassa (YM 11.3.2008) selvitysalue on keskustatoimintojen aluetta (C4) sekä kehit- Mukkula 45 E Holma 68 3 Rautakankare lasenjärvi 533 10 RMg 93 Iso iilijärvi 56 W L 82 5 104 Niemi 12 35 18 Kytölä tämisen kohdealuetta (kk10). 94 iilikangas 531 Kiikkula 530 86 528 LHI 38 esterås Kivimaa Järventausta 43 eo htiala yötjärvi 91 kmv 105 73 HOLLOL Jalkaranta Yleiskaava vsa 6 43 30 64 Likolampi Lahden oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa (K Myllypohja 95 37 S Hälvälä Salpakangas 2 42 6 kmv 72 13 15 C Soramäki Koneharju L Metsäpelto 527 EN 33 21 3 9 ma 13 Kartano Kiveriö 1 Koiskala 38 49 12 76 allas esala 24 C 14.5.2012) aavolan alue on merkitty keskustatoimintojen alueeksi (C-1 ja C-2), sekä Kartano irttiharju apanila Kukonkoivu kmv kmv 4 48 Untila 6 kmv Riihelä Kaukkari 103 anhatalo 42 29 27 28 Jarvala itäreunassa 526 asuinalueeksi etsamo aavola (-7) ja urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi (U-1). Möysä 97 Kärpänen 80 Järvenpää Sopenkorpi 54 Utula Kumpula Joutjärvi 15 Karisto ma kk 20 EJm 17 524 ma 10 semantausta 98 74 aaviala 2 27 kmv Nokkola 102 75 71 Ky kmv 31 79 36 31 7 Okeroinen E/s Kerinkallio Kolava 32 Korpikylä 10 mv 522 1 Hennala ma 12 EH 77 2 Loppi ma 37 17 84 25 8 1 Laune 18 kk Liipola 13 96 39 Kujala 13 100 55 ippo ikkakallio 50 atomäki 14 Nikkilä 11 99 34 nat 14 atoniitty 33 101 Korvenranta 59 EJ 37 la-okeroinen 44 11 2 LM 55 ähäjoki Nostava 85 enetsia 520 1 Jokimaa 63 36 Lehtistenmäki 70 34 uomenoja 40 Linnainen 62 Hankaa Leh Ote maakuntakaavasta. 15 eo Hakosilta 16 arola 9 Ämmälä 22 rometsä 32 SM Renkomäki 44 Lankila 2 Kuusiniitty 92 Hangasmäki Näkymä Mustankallionmäen LM vesitornista. 2 Näkkimistö pv kk asina 38 4 Luhdantausta nat 3.2 Suunnittelutilanne 50 S 8 vt12 ma 22 arttila pv ur20 st20 Hongisto Keituri 51 eot 4 yt49 Näsäkkä Hollolan kirkonseutu yt29 yt26 Hahmajärvi Hahmajärvi yt34 29 pv pv Luhtikylä uorakka Kokki-Henna 59 ähä-henna kk 5 60 36 19 yt78 yt89 122 Herrala 501 ittojoki yt27 ur23 pr2 pr2 Henna Salustenkulma Salusjärvi pr2 mo2 yt87 511 Levijärvi ur18 m5 yt42 st32 pr3 yt41 yt33 ur28 yt45 502 Mustajärvi Kuva: arja olvanen-alkeapää, ekyn kuvapankki 33 47 34 77 yt53 ur19 pv yt43 yt40 vy6 ur37 Huhdanoja 57 st22 yt33 yt82 vt11 vy7 lv8 st21 pr3 yt84 yt55 Miekkiö iljaniemi yt36 Karkkula vy10 yt35 yt76 yt57 yt81 lv10 Kalmo vt15 Rautamäki lt1 m8 Järvikylä pr6 Kaldea vy14 vt13 orvoonjoki yt44 Myllykulma Niemenkylä 47 ma vy9 yt52 yt58 46 lt2 vt14 yt85 yt60 44 yt56 yt61 vy11 ennala EN 2 125 Haikula Matikkala pv st->kt6 Untamo 71 yt59 32 sr3 yt54 S pv pv yt83 Myllylä st23 irenoja Koivula Mäntylä 507 123 66 62 124 36 35 ur39 81 kt5 yt60 st24 pr6 vy8 126 20 kmv ietävälä vy12 21 RM Sampola 45 10 C 6 22 Äijälä illi Ilmakka EJm yt69 vy13 vy15 ur36 p ORIMI ma 34 Käkelä Jursal 6 Leitsamaa eikk Jokela 40 127 önnö yöräh kk 121 1 eltola Rauhala ehkaoja Kankaanmäki Unkeri eo Ämmäntöyräs 13 iikari 120 EJm iisankulm 5 E 2 Humaloja 46 4
aavolan alueen tornitaloselvitys C Keskustatoimintojen alue lue varataan äijät-hämeen maakuntakeskusta ja sen vaikutusaluetta palveleville keskustatoi minnoille, kuten palveluille, hallinnolle, kaupalle, ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomille työpaikoille ja keskusta-asumiselle. Maiseman ja rakennetun ympäristön ominaispiirteitä vaalitaan ja rakentami sen laatuun kiinnitetään erityistä huomiota. C-1 Ydinkeskusta lueen asuntokanta sijaitsee miltei kokonaan kerrostaloissa, joita on rakennettu kaikkina Lahden kaupunkina olon vuosikymmeninä. lueella on toteutumatonta rakennusoikeutta. sukkaita on noin 10 300. lueella on monipuoliset julkiset ja kaupalliset palvelut. lueella sijaitsee vähittäiskaupan suur yksikkö. lueen arvopuistoja ovat Kaupungintalon puisto, latori, Kirkkopuisto ja Erkonpuisto. lueella on kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennetun ympäristön kohteita (RKY, MRY, LaRY). Kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen rakennettuun ympäristöön tai sen läheisyyteen kohdistuvat muutokset tulee suunnitella paikan henkeä kunnioittaen. Keskustakaupan isot yksiköt keskitetään ydinkeskustan alueelle. Saimaankadun ja Kauppakadun välisiin kortteleihin voidaan tutkia tornitalojen sijoittamista. Kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennettua ympäristöä koskevissa suunnitelmissa huolehditaan, että kohteen ja sen lähiympäristön tunnusomaiset piirteet säilyvät. ärkeitä politeemoja: Keskustan kaupunkimaisema ja kaupunkikuva, maamerkit, näkymät, hyvä suunnittelu ja laadukas rakentaminen, viimeistelty vi herympäristö. C-2 aavola lueen asuntokanta on pääosin kerrostaloissa, joista yli puolet on rakennettu 1990 2000-luvuilla. ienkerrostalotyyppinen rakennuskanta on rakennettu sotaajan molemmin puolin. lueella on noin 2 400 asukasta. lueella on asumisen kapasiteettia. lueella on arvokkaita luontokohteita (LUMO). lueella on kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennetun ympäristön kohteita (RKY, MRY, LaRY). Kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen rakennettuun ympäristöön tai sen läheisyyteen kohdistuvat muutokset tulee suunnitella paikan henkeä kunnioittaen. lueen täydennysrakentamismahdollisuuksia tutkitaan. Yleiskaava 2025 K 14.5.2012 Ote yleiskaavasta. 9
semakaava lueella on voimassa useita asemakaavoja, joista vanhin on vuodelta 1911. anhimmat kaavat koskevat katu aluei ta. Rakennettuja alueita koskevat kaavat ovat alueen itäosassa vanhempia, pääasiassa 1960-1980 -luvuilta. Länsiosan kaavat ovat uudempia 1990-2000 -luvuilta. Kulmakatu 5-7:ään on tehty vuonna 2012 asemakaavaehdotus (-2441a), joka on ollut kaupunginhallituksen käsittelyssä 9.9.2013. Kaavaehdotuksessa alue on liike-, toimisto- ja asuinrakennusten korttelialuetta. lueen koilliskulmaan on osoitettu 18-kerroksinen tornitalo. lueen voimassa olevissa asemakaavoissa pohjois- ja itäreunassa sekä esijärvenkadun varressa on asuinrakentamista. lueen keskellä sijaitsevat laajat liikekorttelit ja alueen eteläosassa julkiset palvelut. Julkisia toimintoja on myös muun korttelirakenteen seassa. aavolan alu eella on neljä puistoaluetta, joiden lisäksi alue rajautuu itäreunastaan Mustankallionmäenpuistoon. Maanomistus lueen tontit ovat enimmäkseen yksityisomistuksessa. oimassa olevat asemakaavat (eklagis) Havainnekuva Kulmakadun asemakaavan muutoksesta. Kuva: Cederqvist & Jäntti rkkitehdit. 10
aavolan alueen tornitaloselvitys Ote ajantasa-asemakaavasta. 11
lueen maanomistus (eklagis) Joukkoliikenne kulkee Kauppakatua pitkin. 3.3 Liikenne Selvitysalueen pääkadut ovat rinnakkaiset Kauppakatu ja Saimaankatu, jotka kulkevat etelä-pohjoissuun taisesti Kirkkokadulta Lahdenkadulle. oikittaisia katuja ovat Seponkatu-oikkikatu, Sammonkatu, Kulmakatu ja Kannaksenkatu. Lisäksi alueella on pienempiä umpikatuja. ääkatujen molemmin puolin kulkevat kävely- ja pyöräilytiet. Kauppakadun länsipuolinen jalankulku- ja pyöräilytie on alueen pääreitti, joka kuuluu -kunnossapitoluokkaan. Katujen varsien lisäksi alueella on jalankulku- ja pyöräilyreittejä Kulmakadulta unnelikadulle vievä Kulmapolku-unnelipolku reitti, sekä pohjois-eteläsuuntainen Mattilanmäenpolku. Mattilanmäenpolulta lähtee kävelyreittejä Mustankallionpuiston poikki Mustankalliontien suuntaan. Liikennesuunnitelmat Keskustan kehä aavolan alue liittyy kiinteästi keskustan liikennesuunnitelmiin. Lahden keskustan liikenneselvityksessä (Ramboll 5.4.2012) Saimaankatu on osa ns. keskustan kehää. Suunnitelmassa nykyinen keskustan läpikulkeva liikenne on ohjattu keskustan kehälle (Hollolankatu-Lahdenkatu- Saimaankatu-Mannerheiminkatu), jonka tavoitenopeus on 40/50 km/h. Kehän sisäpuolella tavoitenopeus on enintään 30 km/h. Kehän sisäpuolella kokoojaväylinä toimivat äijänteenkatu-kirkkokatu sekä Harjukatu. Joukkoliikenne kulkee aavolan alueella Kauppakatua pitkin. yöräilyn pääreitit kulkevat erotettuina pyöräteinä Kauppakatua ja leksanterinkatua pitkin. Kävelyn ja pyöräilyn kehittäminen Lahden kävelyn ja pyöräilyn kehittämissuunnitelmassa 2025 (Ramboll 2012) aavolan alueelle on osoitettu pyöräilyn laatukäytävä Kauppakadulle. Lisäksi alueellisia reittejä on Kirkkokadulla ja inonpolku-mattilanmäenpolku-sikkalankatu yhteyttä pitkin. 12
aavolan alueen tornitaloselvitys eriaatekaavio Keskustan kehästä. Lahden keskustan liikenneselvitys 5.4.2012. eriaatekaavio keskustan kävelyja pyöräilyreittien tavoitetilasta. Lahden kävelyn ja pyöräilyn kehittämissuunnitelma 2025. 13
Ensimmäinen aavolan aluetta koskeva asemakaava vahvistettiin vuonna 1911. semakaava on edelleen voimassa Kiveriönkadun ja Saimaankadun kulmassa. 3.4 aavolan historiaa aavola nimenä viittaa Lahden kylässä sijainneeseen vanhaan kantataloon, joka sijaitsi kylän itälaidalla aina vuoden 1877 tulipaloon saakka. Nykyisen aavolan alueen rakentaminen käynnistyi 1900-luvun alussa, kun W.O. Lillen ja Selim Lindqvistin laatima lisäysmaan asemakaava vahvistui vuonna 1901. Kaavan perusperiaatteet toimivat lähtökohtana myös myöhemmissä alueen kaavoissa. Merkittävänä muutos alueella oli myös Loviisa - esijärven radan valmistuminen vuonna 1900. aavolan pohjoisosaan kaavoitettiin halpoja vuokratontteja ja alue rakentuikin melko nopeaan. aavolan eteläosat sen sijaan eivät lähteneet kunnolla rakentumaan ennen kuin 1930-luvulla Otto-Iivari Meurmanin 1927 valmistuneen li-aavolan kaavamuutoksen jälkeen. aavola oli työläiskaupunginosa. sukkaat kävivät töissä läheisillä tehtailla, kuten Rautateollisuudella ja skolla. 1950-luvun lopulla alueelle alkoi suuntautua muutospaineita. Kaupungin keskustaa haluttiin laajentaa itäänpäin. uonna 1956 Keski-Lahden ja aavolan kaupunginosissa asetettiin rakennuskieltoon 54 tonttia. aavolan vuokratontit käsittävä asemakaavanmuutos aiheutti erimielisyyksiä ja päättyneiden vuokrasopimusten vuokraaikaa jatkettiin vuoden 1960 loppuun. Rakennuskieltoa kuitenkin päätettiin jatkaa edelleen. 1961 aavolan asemakaavan muutoksella puutaloalue muutettiin kerrostaloalueeksi ja julkisten rakennusten reservialueeksi. 14
aavolan alueen tornitaloselvitys aavolan pohjoisosaa (Saimaankatu-Sammonkatu) 1910-luvulta. austalla Kariniemi ja esijärvi. aavolan eteläosaa (nykyisen kirjaston ja teatterin aluetta) 1960-luvun alussa. 15
uosina 1963 1964 järjestettiin Lahden keskusta-alueiden asemakaavakilpailu, jonka voittivat arkkitehdit Jouko Rastimo ja rto Sipinen sekä DI Heikki Kaila. Ehdotus säilytti keskustan ruutukaavarakenteen ja jatkoi sitä aavolan ja semantaustan alueille. Ehdotuksessa puurakennukset poistuivat korkeiden ja kompaktien rakennusmassojen tieltä. Ehdotusta ei toteutettu kokonaisuutena, mutta sen antamat suuntaviivat olivat useiden myöhempien ratkaisujen taustalla. ikkuhiljaa aavolan puutalot alkoivat rapistua purkuuhan alla ja alue alkoi hiljalleen uudistua. 1960-luvun lopulla Kesko perusti ensimmäisen Citymarketin ja 1970-luvun alussa Mattilanmäelle rakennettiin kerrostalojen rivistö. 1970-luvun puolivälissä rakentuivat Kelan toimitalo, terveyskeskus ja taideoppilaitos. eatteritalo valmistui 1983, aikuiskoulutuskeskus 1987 ja pääkirjasto 1990. aavola säilyi puukaupunginosana 1980-lukuun asti. Nykyään uu-aavolasta on jäljellä enää alueen eteläisimmät osat, jotka ovat myös valtakunnallisesti arvokkaita. Osa nykyisestä uu-aavolasta on myös asemakaavalla suojeltua. Rastimo - Sipisen voittanut ehdotus Lahden keskusta-alueiden asemakaavakilpailussa 1963-1964. 16
aavolan alueen tornitaloselvitys Kuva: Ilona Reiniharju, Lahden kuvapankki Kaupunginteatterin sisäänkäynti. Edustalla Olavi Lanun veistos: Kivettymä. 17