ROVANIEMEN LIIKENNETUTKIMUS 2012 YHTEENVETORAPORTTI

ROVANIEMEN LIIKENNETUTKIMUS 2012 YHTEENVETORAPORTTI

LIIKENNETUTKIMUS 2012 YHTEENVETORAPORTTI Ramboll Kiviharjuntie 11 90220 OULU P +358 20 755 7070 F +358 20 755 7071 www.ramboll.fi

Sisällys Liikennetutkimuksen yhteenveto 2 1. Johdanto 5 1.1 Liikennetutkimuksen toteutus 5 2. Rovaniemen asukas ja työpaikkamäärän kehitys 6 2.1 Väestö 6 2.2 Yhdyskuntarakenne ja liikenneolosuhteet 7 3. Matkustustottumukset Rovaniemellä 8 3.1 Matkojen määrä 8 3.2 Matkojen aikavaihtelu 9 3.3 Matkojen tarkoitus 9 3.4 Matkojen kulkutavat 10 3.5 Matkojen pituudet 13 3.6 Keskustaan suuntautuva liikenne 14 3.7 Kotitalouksien autollisuus ja autonkäyttötottumukset 14 4. Henkilöliikenne kulkutavoittain 17 4.1 Henkilöautoliikenne 17 4.2 Joukkoliikenne 18 4.3 Kävely ja pyöräily 20 5. Tavaraliikenne 22 6. Liikennelaskennat 23 6.1 Ajoneuvoliikenteen laskennat 23 6.2 Kevyenliikenteen laskennat 23 7. Ulkoinen liikenne 25 8. Yhteenveto 26 9. Liikenteen seurantapisteet ja seurantatapa 26

LIIKENNETUTKIMUKSEN YHTEENVETO Liikennetutkimuksen haastattelututkimuksiin osallistui yli 6000 rovaniemeläistä Rovaniemellä tehtiin syksyllä 2012 laaja liikennetutkimus, jossa asukkaiden matkustustottumuksia selvitettiin henkilöhaastattelulla ja määräpaikkatutkimuksella. Lisäksi liikenteen nykytilaa kartoitettiin erillisellä joukkoliikennetutkimuksella, työ- ja opiskelupaikkojen liikkumiskyselyllä sekä käsin ja koneellisesti suoritetuilla liikennelaskennoilla. Liikennetutkimuksen haastattelututkimuksiin osallistui kaiken kaikkiaan yli 6000 rovaniemeläistä. Sekä matkapäiväkirjatutkimukseen että joukkoliikennetutkimukseen osallistui noin 1600 henkilöä. Ajoneuvoliikenteen määräpaikkatutkimukseen osallistui noin 2200 henkilöä ja työ- ja opiskelupaikkojen liikkumiskyselyyn noin 715 henkilöä. Edellinen laaja liikennetutkimus Rovaniemellä on toteutettu 1990-luvun alussa. Tutkimus kuvaa hyvin myöhäissyksyn liikennetottumuksia Liikennetutkimuksen kenttätutkimukset suoritettiin pääosin 1.10. 30.11. välisenä aikana. Tutkimusajanjakson venyminen lokakuun alkupuolelta marraskuun lopulle vaikuttaa eniten polkupyörän ja linja-auton kulkumuotojakaumaan. Pyöräilyn kulkumuoto-osuus on Rovaniemellä ollut kesäisin perinteisesti hyvin korkea ja vastaavasti joukkoliikenteen osuus matalampi. Säiden heikentyessä joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus kasvaa pyöräilyn kulkumuoto-osuuden heikentyessä. Erityisesti työ- ja opiskelumatkoilla joukkoliikenne on selkeästi huonojen säiden liikkumismuoto. Rovaniemen asukkaat tekevät päivittäin yli 150 000 matkaa Rovaniemen asukkaat tekevät keskimäärin 2,7 matkaa vuorokaudessa. Matkojen määrässä on suuria väestökohtaisia eroja. Eniten matkoja tekevät lapset ja nuoret ja vähiten yli 65-vuotiaat. Kaiken kaikkiaan rovaniemeläiset tekevät arkisin yhteensä noin 151 500 matkaa, joista noin 99 prosenttia on kaupungin sisäisiä matkoja. Matkat suuntautuvat hyvin voimakkaasti keskustan suuralueelle. Muiden suuralueiden välisiä matkoja tehdään vähän. Kotikuntansa ulkopuolelle rovaniemeläiset tekevät päivittäin noin 1200 matkaa. Näistä noin 2/3 tehdään Lapin alueella (mm. Ranua, Kemi, Kemijärvi). Neljännes matkoista suuntautuu Ouluun. Linja-auto vaihtuu henkilöautoon heti kun ajokortin hankkiminen on mahdollista Kaikista rovaniemeläisten tekemistä matkoista noin 65 % tehdään henkilöautolla, 18 % kävellen, 9 % polkupyörällä ja 5 % linja-autolla. Eri kulkutapojen käytössä on havaittavissa selkeitä väestöryhmäkohtaisia eroja. Lasten tekemistä matkoista yli puolet tehdään kävellen tai pyörällä. Ala-asteen jälkeen mm. koulumatkojen pituuden kasvaessa kävelyn kulkumuoto-osuus puolittuu ja linja-auton osuus moninkertaistuu. Myös pyöräillen tehtävien matkojen osuus kasvaa. Huolestuttavin piirre eri väestöryhmien kulkutapajakaumia vertailtaessa on joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden raju lasku siirryttäessä alaikäisistä täysi-ikäisiin. Linja-auto näyttää vaihtuvan lähes poikkeuksetta autoon heti kun se vain iän tai elämäntilanteen myötä tulee mahdolliseksi. Muilla suuralueilla joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus yli kaksinkertainen keskustan suuralueeseen verrattuna Kulkumuotojakaumassa on paitsi väestöryhmittäisiä myös selkeitä alueellisia eroja. Rovaniemen keskustan suuralueella kävelyn ja pyöräilyn osuus on yhteensä lähes 30 %. Muilla suuralueilla näiden yhteenlaskettu kulkumuoto-osuus jää noin 13 prosenttiin. Henkilöauton kulkumuotoosuudessa on keskustan ja muiden alueiden välillä noin viiden prosentin ero. Muilla suuralueilla linja-auton kulkumuoto-osuus on kaksinkertainen ja taksien kulkumuoto-osuus viisinkertainen keskustan suuralueeseen verrattuna. Linja-autolla tehtävät matkat ovat suhteellisen pitkiä alle 20 minuutin matkoja on vain kolmannes bussimatkoista.

Joukkoliikennevyöhykkeellä linja-auton kulkumuoto-osuus ei ole sen suurempi kuin muuallakaan Ennakkokäsityksistä poiketen linja-auton kulkumuoto-osuus ei näytä olevan Rovaniemen liikkumisvyöhykkeiden mukaisella joukkoliikennevyöhykkeellä (SYKE) sen suurempi kuin muillakaan alueilla. Linja-auton kulkutapaosuus joukkoliikennevyöhykkeeltä lähtevien matkojen osalta on 5,4 % ja autokaupunkivyöhykkeellä 5 %. Henkilöauton kulkumuoto-osuus on joukkoliikennevyöhykkeeltä lähtevissä matkoissa jopa hieman suurempi kuin autokaupungin alueelta lähtevissä matkoissa. Jalankulunvyöhyke sen sijaan poikkeaa selvästi muista vyöhykkeistä kävelyn kulkumuotoosuuden suhteen noin 27 % jalankulun vyöhykkeeltä lähtevistä matkoista tehdään kävellen. Joukkoliikenteen suunnittelun näkökulmasta ko. tulos ei tue palvelutasomäärittelyissä ja linjastosuunnittelussa valtakunnallisesti määriteltyihin liikkumisvyöhykkeisiin tukeutumista, vaan korostaa ennen kaikkea paikallisten erityispiirteiden huomioimisen merkitystä. Suurimmat matkaryhmät ovat työ- ja ostosmatkat Noin viidennes Rovaniemellä tehtävistä matkoista on työmatkoja. Ostosmatkoja tehdään lähes yhtä paljon. Seuraavaksi suurimmat matkaryhmät ovat koulu- ja opiskelumatkat (15 %) sekä huvi- ja harrastematkat (14 %). Huvi- ja harrastematkoilla henkilöautolla tehtyjen matkojen osuus on lähes 80 % Huvi- ja harrastematkoja tekevät eniten lapset ja nuoret, mikä näkyy kulkumuotojakaumassa henkilöauton matkustajana tehtyjen matkojen korkeana osuutena (34 %). Huvi- ja harrastematkoilla henkilöauton kulkutapaosuus on kokonaisuudessaan suurempi kuin missään muussa matkaryhmässä (78 %). Ottaen huomioon, että lähes 80 % huvi- ja harrastematkoista on sellaisia, että ne toistuvat vähintään kerran viikossa, ja yli 50 prosenttiakin on vähintään useita kertoja viikossa toistuvia, olisi erittäin tärkeää löytää keinot joukkoliikenteen ja pyöräilyn edistämiseksi harrastematkoilla. Vapaa-ajan liikkumistarpeen arvioidaan jatkavan kasvuaan. Suurin potentiaali joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn lisäämisessä on edelleenkin työmatkoissa, joissa auton osuus on suuri huolimatta siitä, että työmatkojen aikoina myös joukkoliikennetarjonta on parhaimmillaan. Aamuruuhkassa tehdään yli kolmannes kaikista joukkoliikennematkoista Matkojen aikavaihtelua on tutkittu kulkutavoittain matkojen alkamisajankohtien perusteella. Suurinta aikavaihtelu on joukkoliikenteessä aamuruuhkassa (klo 6:30 8:30) alkaa yli kolmannes kaikista vuorokaudenaikana tehtävistä bussimatkoista. Myös iltaruuhkan kysyntä on suuri ja se ajoittuu koulujen päättymisajankohtiin. Muina ajankohtina joukkoliikenteen kysyntä kuten myös tarjonta on hyvin vähäistä. 90 % joukkoliikenteen käyttäjistä vakiokäyttäjiä Joukkoliikennetutkimuksen perusteella voidaan arvioida että noin 90 % linja-autolla matkustavista on joukkoliikenteen vakiokäyttäjiä henkilöitä, jotka käyttävät linja-autoa säännöllisesti vähintään kerran viikossa. Jopa 70 % linja-autolla matkustavista kulkee linja-autolla matkansa päivittäin tai lähes päivittäin. Joukkoliikenteen suurin käyttäjäryhmä ovat koululaiset ja opiskelijat, joita on tutkimuksen mukaan yli puolet linja-autossa matkustavista. Toiseksi suurin käyttäjäryhmä ovat työmatkalaiset, joita oli vajaa neljännes joukkoliikennetutkimuksella tavoitetuista joukkoliikenteen käyttäjistä. Opiskelu- ja työmatkoilla on käytössä pääsääntöisesti taajamaliput ja seutuliput. Taajamalippu oli tutkimuksen mukaan käytössä jopa 63 prosentilla matkustajista, seutulippu noin 12 prosentilla. Noin 10 % joukkoliikenteen käyttäjistä on ostos- tai asiointimatkalaisia, 10 % muita vapaaajanmatkalaisia ja 2 % harrastusmatkalaisia. Näillä matkoilla käytetään tyypillisimmin kerta- tai vuosilippuja (22/44 matkaa). Noin joka kahdeksannen bussimatkustajan matkaan sisältyy bussinvaihto. Kohtuullisen suuri vaihdollisten yhteyksien määrä korostaa matkaketjujen toimivuuden merkitystä.

Keinot joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden kasvattamiseen Joukkoliikenteenkulkumuoto-osuuden kasvattamisen kannalta olisi keskeistä löytää ne keinot, joilla nykyiset alaikäiset vakiokäyttäjät voitaisiin säilyttää joukkoliikenteen käyttäjinä myös heidän saavuttaessa ajokortin hankkimisen edellyttämän 18-vuoden iän (opiskelijoiden osalta heidän saadessaan rahat henkilöauton hankkimiseen). Työssäkäyntiliikenteen osalta linjastosuunnittelussa tulisi tutkia aikaisempaa tarkemmin suuremmille työpaikka-alueille suuntautuvat työssäkäyntivirrat ja näiden suhteutuminen joukkoliikenteen reitistöön. Aikaisemmin joukkoliikennettä käyttämään tottuneet opiskelijat muuttuvat helposti autonkäyttäjiksi työelämään siirtyessään, jollei linja-autoliikenteen linjasto mahdollista sujuvia yhteyksiä työpaikoille. Kevyen liikenteen väylien kunnossapidon vaikutus kävelyn ja pyöräilyn määrään koetaan merkittäväksi Opiskelijoiden ja työpaikkojen liikkumiskyselyn mukaan kävelyn ja pyöräilyn osuutta työmatkoilla voitaisiin parantaa ennen kaikkea väylien paremmalla talvikunnossapidolla yli kolmannes vastaajista koki, että parempikuntoiset pyörätiet lisäisivät heidän kävelyä ja pyöräilyä työ- ja opiskelumatkoilla. Talvikunnossapidon ohella tärkeimpinä pyöräilyä lisäävinä tekijöinä pidettiin parempikuntoisia kävely- ja pyöräteitä sekä pyöräreittien kunnostamista tai uusien rakentamista. Myös työnantajan kustantama vuosittainen pyöränhuolto koettiin tekijäksi, joka lisäisi pyörän käyttöä. Valtaosa (n. 80 %) opiskelijoista ja työssäkäyvistä koki, että polkupyörälle löytyvät helposti pysäköintipaikat työ- tai opiskelupaikkojen läheisyydestä. Vain 4 5 % koki pyörän säilytyspaikan löytämisen vaikeaksi. Myöskään reittien puutteellista valaistusta, suojateiden vähyyttä tai peseytymistilojen puutetta ei koettu merkittäviksi kevyenliikenteen käyttöä hankaloittaviksi tekijöiksi. Tienvarsihaastatteluilla kuva ulkoisen liikenteen määrästä ja luonteesta Liikennetutkimuksen osana toteutettujen ajoneuvoliikenteen tienvarsihaastatteluiden avulla kartoitettiin Rovaniemen läpiajoliikenteen ja muualta saapuvien matkojen määrää ja tarkoitusta. Haastattelupisteet sijaitsivat Rovaniemen eteläpuolella Alakorkalossa sekä pohjoispuolella Vikajärvellä. Molemmat haastattelupisteet sijaitsivat valtatiellä 4 ja näin ollen tulokset antavat hyvän kuvan paitsi Rovaniemelle suuntautuvien matkojen ominaisuuksia myös valtatiellä 4 tapahtuvan liikenteen luonteesta. Läpikulkuliikenne pääasiassa loma-, mökki- ja muuta vapaa-ajan matkailua Alakorkalon ja Vikajärven tutkimuspisteissä havaitusta läpikulkuliikenteestä yli puolet on loma-, mökki- tai muita vapaa-ajanmatkoja. Läpikulkumatkoissa päivittäisten työmatkojen osuus on pieni, mutta muiden työhön liittyvien matkojen osuus merkittävä (30 %). Rovaniemen ja muiden alueiden välisistä matkoista päivittäisiä työmatkoja on 16 % ja muita työhön liittyviä matkoja 41 %. Loma-, mökki- tai muita vapaa-ajanmatkoja on noin viidennes matkoista. Ostosmatkojen osuus on noin 10 %.

1. JOHDANTO 1.1 Liikennetutkimuksen toteutus toteutettiin syksyllä 2012. Tutkimus koostui useista osatutkimuksista, joiden käytännön toteutuksen suunnittelu ja valmistelu aloitettiin elokuussa 2012. Varsinaiset tutkimukset toteutettiin syyskuu 2012 tammikuu 2013 välisenä aikana. Tutkimustulokset raportoitiin helmikuun 2013 loppuun mennessä. Tutkimusalue kattoi koko Rovaniemen kaupungin alueen. Tähän raporttiin on koottu eri osatutkimusten keskeiset tulokset. Suurin hyöty liikennetutkimuksesta saadaan kuitenkin vasta sitten kun osatutkimuksilla kerätty kysyntätieto saatetaan sellaiseen muotoon, että sitä voidaan hyödyntää erilaisissa mallinnusjärjestelmissä. Kerätyn datan avulla saadaan päivitettyä 1990-luvun liikennetutkimuksiin pohjautuva Rovaniemen liikennemalli. Eri osa tehtävien toteutus ja yksityiskohtaisemmat tulokset on esitetty seuraavissa Rovaniemen liikennetutkimuksen osaraporteissa (Carement Oy, Nevia Oy & Ramboll Oy): - Matkapäiväkirjatutkimus loppuraportti - Ajoneuvoliikenteen tienvarsihaastattelut loppuraportti - Joukkoliikennetutkimukset loppuraportti - Liikennelaskennat loppuraportti - Liikkumiskysely loppuraportti - Kevyenliikenteen tutkimus Matkapäiväkirjatutkimus Asukkaiden liikennetottumuksia selvitettiin matkapäiväkirjatutkimuksella, johon valittiin satunnaisotannalla 5 % rovaniemeläisistä. Matkapäiväkirjatutkimukseen oli mahdollista vastata netissä, puhelimitse ja postitse. Tutkimuksella saatiin kerättyä tieto yhteensä noin 1600 rovaniemeläisen matkoista. Liikkumiskysely Suurimmille työpaikoille ja opiskelupaikoille suunnattiin liikkumistottumuksia kartoittava nettikysely. Kyselyyn osallistui yhteensä 287 opiskelijaa ja 425 työssäkävijää. Ajoneuvoliikenteen määräpaikkatutkimus Ajoneuvoliikenteen määräpaikkatutkimus toteutettiin tienvarsihaastatteluilla kahdessa valtatiellä 4 sijaitsevassa pisteessä. Toinen piste sijaitsi Rovaniemen eteläpuolella Alakorkalossa ja toinen pohjoispuolella Vikajärvellä. Ajoneuvoliikenteen tutkimuksen tavoitteena oli kerätä tietoa seudun kautta kulkevan liikenteen määrästä ja seudun ulkopuolelta seudulle kulkevan liikenteen määrästä. Yhteensä tietoa kerättiin noin 2160 autoilijalta. Joukkoliikennetutkimus Joukkoliikenteen käyttöä selvitettiin haastattelemalla bussimatkustajia. Jokaisella Rovaniemen paikallisliikenteen linjalla haastateltiin matkustajia yhden päivän aikana siten, että kaikilla linjoilla saatiin haastateltua vähintään yksi vuoro joka tunti klo 6.00 20.00 välisenä aikana. Haastatteluilla tavoitettiin yhteensä 1620 joukkoliikenteen käyttäjää. Liikennelaskennat Liikennetutkimus käsitti useita erityyppisiä maastossa tehtäviä liikennelaskentoja. Laskennoilla selvitettiin autoliikenteen, kävelijöiden, pyöräilijöiden ja bussimatkustajien määriä lukuisissa laskentapisteissä. Laskentapisteet painottuivat kaupungin keskeisille alueille.

1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2. ROVANIEMEN ASUKAS JA TYÖPAIKKAMÄÄRÄN KEHITYS 2.1 Väestö Rovaniemen väestömäärä ylitti 60 000 asukkaan rajan vuoden 2010 viimeisten kuukausien aikana. Positiivinen väestönkehitys on jatkunut vuodesta 2003 lähtien, jolloin Rovaniemien yhteenlaskettu väestömäärä alkoi kasvaa vuosituhannen vaihteen muuttotappiovuosien jälkeen. Vuoden 2005 lopusta vuoden 2011 loppuun Rovaniemen väestömäärä on kasvanut 2 800 henkilöä. 70000 60000 50000 40000 30000 20000 10000 0 alle 14-vuotiaat 15-64 vuotiaat yli 65 -vuotiaat Kuva 1. Rovaniemen väestön määrän kehitys vuosina 1980 2011 (Tilastokeskus 2013). Vuodesta 2005 vuoteen 2011 väestönlisäys on ollut suurinta keskustassa ja sen lähialueilla, jonne kohdistuu paljon muuttoliikettä. Rovaniemen keskuksen suuralueen väestönkasvu on ollut tarkastelujaksolla 31.12.2005-31.12.2011 noin 6,6 prosenttia. Eniten asukkaitaan on menettänyt Yläkemijoen suuralue, jonka väestömäärä on vähentynyt kyseisellä tarkastelujaksolla 11,3 prosenttia. Koko Rovaniemen väestömäärä on lisääntynyt 4,8 prosenttia. Luonnollinen väestönlisäys nousi vuonna 2011 jälleen yli kolmeensataan henkilöön. Positiivisen syntyvyyden lisäksi Rovaniemen väestönlisäys perustuu maahanmuuttoon. Maan sisäisessä muutossa Rovaniemi on kärsinyt viime vuosina tappiota. Vuonna 2011 muuttotappio kuitenkin pieneni merkittävästi verrattuna vuoteen 2010. Tilastotietojen perusteella kuntien välistä muuttovoittoa Rovaniemelle tuovat erityisesti 19- ja 20-vuotiaiden ikäryhmät, kun taas kuntien välistä muuttotappiota kertyy erityisesti 22 30 - vuotiaiden ikäryhmissä. Kyseistä muuttoliikehdintää selittää se, että Rovaniemi on merkittävä opiskelukaupunki.

2.2 Yhdyskuntarakenne ja liikenneolosuhteet Liikennetarpeisiin ja liikenteen kysyntään vaikuttavat asukasmäärän lisäksi infrastruktuuri ja yhdyskuntarakenne, erilaisten toimintojen, kuten työpaikkojen, kaupan toimintojen ja yhteiskunnallisten palvelujen sijoittuminen. Rovaniemen tieverkon rungon muodostaa valtatie 4. Valtatien liikennemäärät ovat kasvaneet viime vuosina merkittävästi. Erityisesti kaupallisten palvelujen määrän kasvaminen Eteläkeskuksen alueella on lisännyt liikennettä, mikä heijastuu myös katuverkon toimivuuteen. Tielle on laadittu vielä toteutumattomia kehittämissuunnitelmia 1990-luvulta saakka. Ongelmat liikenteen sujuvuudesta ja turvallisuudessa pahenevat jatkuvasti eikä tie täytä valtatielle asetettuja tavoitteita. Tielle tarvitaan geometrian parantamista, siltojen uusimista, liittymäjärjestelyjä, yksityistiejärjestelyjä ja kevyen liikenteen järjestelyjä. Kantateillä (Kittiläntie, Kajaanintie ja Kuusamontie) kehittämistarpeet syntyvät mm. maankäytön kehittämisen ja liikennemäärien kasvun seurauksena. Keskeisimpiä kehittämistarpeita ovat liittymien parantamistarpeet sekä kevyenliikenteen yhteydet (alikulut). Keskeiset maantiet, Kemijoen itäpuolentie ja Ounasjoen itäpuolentie, toimivat kohtuullisesti. Kemijoen itäpuolentien linjaamiseen Paavalniemestä Kemijoen yli ja edelleen Oijustielle on varauduttu Rovaniemen maakuntakaavassa ja osayleiskaavassa. Tieyhteys siltoineen tulee tarpeelliseksi, kun asutusta joen eteläpuolelle aletaan lisätä. Ounasjoen itäpuolentien kunto kaipaa kohentamista ja kevyen liikenteen yhteyksien kehittämistä. Rovaniemen keskustan katuverkon jäsentelyä on suunniteltu keskustan osayleiskaavan laatimisen yhteydessä maankäytön ja katuverkon vuorovaikutteisen kehittämisen turvaamiseksi. Keskustan liikenne toimii tällä hetkellä tyydyttävästi. Kehittämistarpeet määräytyvät maankäytön kehittymisestä. Kevyen liikenteen käyttöön rakennettuja kaupungin ylläpitämiä jalankulku- ja polkupyöräteitä Rovaniemellä on noin 123 km ja erillisiä jalankulkukäytäviä noin 13 km. Maanteiden yhteydessä väyliä on 110 km. Kevyenliikenteen verkoston kunto on päässyt paikoin rappeutumaan. Verkosto on kaiken kaikkiaan aika kattava. Muutamia sellaisia selkeitä yhteyspuutteita kuitenkin löytyy, joiden toteuttamisella on saatavissa merkittävääkin lisäystä jalan ja pyörällä tehtävien matkojen määrään. Rovaniemen seutukunnan alueella liikenne aiheuttaa noin 30 prosenttia kaikista kasvihuonekaasupäästöistä. Haasteita päästöjen pienentämiselle tuovat pitkät välimatkat sekä riittämättömät julkisen liikenteen yhteydet, jotka yhdessä kannustavat yksityisautoiluun. Autoistuminen on jatkunut muiden kulkumuotojen kustannuksella; näkyen mm. pysäköintipaikkojen puutteena asuinalueilla.

3. MATKUSTUSTOTTUMUKSET ROVANIEMELLÄ 3.1 Matkojen määrä Rovaniemen asukkaat tekevät keskimäärin 2,7 matkaa vuorokaudessa. Matkojen määrässä on suuria väestökohtaisia eroja. Eniten matkoja tekevät ala-asteikäiset (6 12 v.) ja nuoret (13 17 v.). Vähiten matkoja tekevät yli 65 -vuotiaat. Taulukko 1. Matkaluvut ikäluokittain ja matkalukujen jakauma laajennetussa aineistossa. IKÄLUOKKA MATKA- LUKU MATKALUKUJEN JAKAUMA 6-12-vuotiaat 4,3 13-17-vuotiaat 3,6 2 2 18-24-vuotiaat 2,4 20% 17% 25-29-vuotiaat 2,9 1 13% 30-44-vuotiaat 2,9 10% 10% 11% 10% 45-54-vuotiaat 2,9 55-64-vuotiaat 2,2 65-74-vuotiaat 1,8 0% 1% 4% 4% 3% 4% 0% 1% yli 74-vuotiaat 1,2 Ikäluokat yht. 2,7 Tyypillisimmin rovaniemeläiset tekevät arkisin kaksi tai neljä yhdensuuntaista matkaa vuorokaudessa. Tämä vastaa hyvin muilla liikennetutkimusalueilla tehtyjä havaintoja. Parittomien matkamäärien (3 ja 5 matkaa) osuudet ovat kuitenkin selvästi korkeampia kuin esimerkiksi Oulussa, jossa näiden yhteenlaskettu osuus oli 15 % (vrt. Rovaniemi 21 %). Parittomien matkamäärien suhteellisen korkeaa osuutta voisi selittää esimerkiksi se, että ostos- ja asiointimatkoja kytkettäisiin Rovaniemellä keskimääräistä useammin työ- ja opiskelumatkoihin. Kaiken kaikkiaan seudun yli 5 vuotiaat asukkaat tekevät arkisin yli 150 000 matkaa, joista suurin osa on oman kunnan sisäisiä matkoja. Matkat suuntautuvat voimakkaasti keskustan suuralueelle. Muiden suuralueiden välisiä matkoja tehdään vähän. Suuralueiden välisten ja sisäisten matkojen määrät on esitetty kuvassa 2. Kotikuntansa ulkopuolelle rovaniemeläiset tekevät matkapäiväkirjatutkimuksen mukaan päivittäin noin 1200 matkaa. Näistä noin 2/3 tehdään Lapin alueella (mm. Ranua, Kemi, Kemijärvi). Neljännes matkoista suuntautuu Ouluun. Näiden lisäksi tieverkolla on muualta Rovaniemelle suuntautuvaa liikennettä sekä Rovaniemen halki kulkevaa läpikulkuliikennettä. Näitä on tutkittu määräpaikkatutkimuksella, ja näihin palataan kappaleessa 7. Kuva 2. Rovaniemen suuralueiden väliset (ja sisäiset) matkat, matkaa/talviarkivuorokausi.

3.2 Matkojen aikavaihtelu Matkojen aikavaihtelua on tutkittu kulkutavoittain matkojen alkamisajankohtien perusteella. Suurinta aikavaihtelu on joukkoliikenteessä aamuruuhkassa (klo 6:30 8:30) alkaa yli kolmannes kaikista vuorokaudenaikana tehtävistä bussimatkoista. Myös iltapäivällä, koulujen päättymisaikaan, joukkoliikennematkoja tehdään paljon. Aamun ja iltapäivän ruuhkahuippujen ulkopuolisina aikoina joukkoliikennematkoja tehdään huomattavasti vähemmän, mitä selittää osittain näiden aikojen heikko liikennetarjonta. Tarkemmin joukkoliikenteen tarjonnan ja kysynnän kohtaamista voitaisiin tutkia linjakohtaisia profiileja tarkastelemalla. Matkapäiväkirjatutkimuksessa joukkoliikennematkoista saadut havaintomäärät ovat kuitenkin liian suppeat linjakohtaisten profiilien muodostamiseen. Henkilöautoliikenteessä vilkkaimmat tunnit ovat klo 15 ja 16 alkavat tunnit, joiden aikana alkaa yhteensä 23 % kaikista henkilöautolla tehtävistä matkoista (klo 15 16 n. 12 %, 16 17 n. 11 %). Aamuruuhkassa vilkkain tunti on klo 7 8, jonka osuus koko vuorokauden henkilöautomatkoista on 9 %. Henkilöautoliikenteen matkojen aikavaihtelu on hyvin samantyyppinen kuin esimerkiksi Oulussa. Lounastaukojen aikainen liikkuminen henkilöautolla vaikuttaisi olevan aikavaihteludiagrammin mukaan Rovaniemellä selvästi vähäisempää kuin esimerkiksi Oulussa. Pyöräliikenteen aikavaihtelu noudattaa henkilöautoliikenteen aikavaihtelua, mutta pyöräliikenteessä aamun ruuhkatunti on iltaruuhkaa havaittavampi ja iltapäivällä kysyntä jakautuu laajemmalle ajanjaksolle kuin henkilöautoliikenteessä. 0,25 0,2 2 19% Kävely% Polkupyörä% Henkilöauto% Linja-auto% 0,15 0,1 14% 9% 11% 1 1 0,05 0 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 Kuva 3. Matkojen aikavaihtelu arkisin. 3.3 Matkojen tarkoitus Noin viidennes Rovaniemellä tehtävistä matkoista on työmatkoja. Ostosmatkoja tehdään lähes yhtä paljon. Seuraavaksi suurimmat matkaryhmät ovat koulu- ja opiskelumatkat (15 %) sekä huvi- ja harrastematkat (14 %). Eniten matkoja arkisin tekevät lapset ja nuoret (6 12-v. 4,3 ja 13 17-v. 3,6 matkaa/vrk). Koska 6 17-vuotiaiden osuus Rovaniemen väestöstä on kuitenkin vain 13 %, jää näiden ikäryhmien osuus kaikista Rovaniemellä tehtävistä matkoista pieneksi. Matkojen kokonaismäärää tarkasteltaessa (kuva 4), huomataan että suurimman matkamäärän vuorokaudessa tuottaa 30 44-vuotiaiden ikäryhmä, joka tekee noin viidenneksen kaikista Rovaniemellä teh- Asiointimatka 7 % Vierailumatka 5 % Ulkoilumatka 2 % Päivähoito matka 4 % Huvi- tai harrastus matka 14 % Työasiointimatka 4 % Muu matka 9 % Ostosmatka 20 % Työmatka 20 % Koulu- tai opiskelumatka 15 % Kuva 4. Matkojen jakautuminen eri tarkoitusryhmiin.

tävistä matkoista. Toiseksi suurin matkamäärä on 45 54-vuotiaiden ikäryhmässä. 30 000 25 000 20 000 15 000 Muu matka Päivähoitomatka Ulkoilumatka Vierailumatka Huvi- tai harrastusmatka Asiointimatka 10 000 5 000-5-12 13-17 18-24 25-29 30-44 45-54 55-64 65-74 yli 74 Ostosmatka Työasiointimatka Työmatka Koulu- tai opiskelumatka Kuva 5. Matkamäärät matkaryhmittäin ja ikäluokittain. Yli puolet lasten ja nuorten tekemistä matkoista on koulu- tai opiskelumatkoja. Viidennes lasten ja nuorten tekemistä matkoista on huvi- tai harrastusmatkoja. Myös nuorten 18 24-vuotiaiden aikuisten ryhmässä on paljon opiskeluun liittyvä matkoja, mutta nuoret aikuiset tekevät kuitenkin paljon myös työmatkoja. Työmatkojen osuus on suurimmillaan 45 54-vuotiailla, joiden matkoista lähes 40 % työmatkoja. Ostos- ja asiointimatkojen määrä on vähäinen alle 18-vuotiailla (alle 5 %). Määrällisesti eniten ostosmatkoja tekevät työikäiset. Ostosmatkojen osuus kaikista arkivuorokauden aikana tehtävistä matkoista on kuitenkin suurin yli 65-vuotiaiden ikäryhmissä. Ulkoilumatkojen määrä on melko samansuuruinen kaikissa väestöryhmissä. Huvi- ja harrastusluonteisia vapaa-ajan matkoja tekevät eniten lapset.,7 3.4 Matkojen kulkutavat Kaikista rovaniemeläisten tekemistä matkoista noin 65 % tehdään henkilöautolla, 18 % kävellen, 9 % polkupyörällä ja 5 % linja-autolla. Kulkumuotojakauman arvioidaan kuvaavan hyvin myöhäissyksyn liikennetottumuksia. 1990-luvun alkupuolella laadittuun tutkimukseen verrattuna henkilöauton kulkumuoto-osuus näyttäisi kasvaneen voimakkaasti (50,6 % 65 %). Vastaavasti pyöräilyn kulkumuoto-osuus näyttäisi laskeneen selvästi (28,6 % 9 %). Koska liikennetutkimukset on suoritettu eri vuodenaikoihin, eivät tulokset ole kuitenkaan suoraan verrattavissa (1990-luvun alun tutkimus suoritettu touko-kesäkuussa, vuoden 2012 tutkimus loka-marraskuussa). Syksyn etenemisen myötä tapahtuva pyöräilyn vähentyminen näkyy sekä henkilöautoliikenteen että kävelyn ja joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden kasvuna. Kulkutavat ikäryhmittäin Eri kulkutapojen käytössä on havaittavissa selkeitä väestöryhmäkohtaisia eroja. Lasten tekemistä matkoista yli puolet tehdään kävellen tai pyörällä. Ala-asteen jälkeen mm. koulumatkojen pituuden kasvaessa kävelyn kulkumuoto-osuus puolittuu ja linja-auton osuus moninkertaistuu. Myös pyöräillen tehtävien matkojen osuus kasvaa. Huolestuttavin piirre eri väestöryhmien kulkutapajakaumia vertailtaessa on joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden raju lasku siirryttäessä alaikäisistä täysi-ikäisiin. Linja-auto näyttää vaihtuvan lähes poikkeuksetta autoon heti kun se vain iän tai elämäntilanteen myötä tulee mahdolliseksi.

ikäluokka yli 74 24% 40% 26% 65-74 21% 57% 1 55-64 13% 8% 6 14% 3% 45-54 1 7% 70% 6% 3% 30-44 11% 6% 71% 4% 1% 25-29 16% 1 48% 17% 4% 18-24 21% 11% 5 9% 3% 13-17 18% 17% 30% 30% 5-12 4 11% 36% 6% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kävely Polkupyörä Henkilöauto kuljettajana Henkilöauto matkustajana Linja-auto Juna Taksi, koulutaksi, invataksi Muu kulkutapa Kuva 6. Matkojen kulkutavat ikäryhmittäin. Kulkutavat alueittain Kulkumuotojakaumassa on paitsi väestöryhmittäisiä myös selkeitä alueellisia eroja. Rovaniemen keskustan suuralueella kävelyn ja pyöräilyn osuus on yhteensä lähes 30 %. Muilla suuralueilla näiden yhteenlaskettu kulkumuoto-osuus jää noin 13 prosenttiin. Henkilöauton kulkumuotoosuudessa on keskustan ja muiden alueiden välillä noin viiden prosentin ero. Muilla suuralueilla linja-auton kulkumuoto-osuus on kaksinkertainen ja taksien kulkumuoto-osuus viisinkertainen keskustan suuralueeseen verrattuna. Linja-autolla tehtävät matkat ovat suhteellisen pitkiä alle 20 minuutin matkoja on vain kolmannes bussimatkoista. Juna 0 % Linjaauto 4 % Henkilöauto, matk. 14 % Keskustan suuralue Taksit 1 % Muu kulkutapa 3 % Kävely 19 % Polkupyörä 9 % Henkilöauto, kulj. 50 % Linja-auto 9 % Henkilöauto, matk. 15 % Juna 0 % Taksit 5 % Muut suuralueet Muu kulkutapa 3 % Kävely 11 % Polkupyörä 2 % Henkilöauto, kulj. 55 % Kuva 7. Kulkumuotojakauma keskustan suuralueella ja muilla suuralueilla. Ennakkokäsityksistä poiketen linja-auton kulkumuoto-osuus ei näytä olevan Rovaniemen liikkumisvyöhykkeiden mukaisella joukkoliikennevyöhykkeellä (SYKE) sen suurempi kuin muillakaan alueilla. Linja-auton kulkutapaosuus joukkoliikennevyöhykkeeltä lähtevien matkojen osalta on 5,4 % ja autokaupunkivyöhykkeellä 5 %. Henkilöauton kulkumuoto-osuus on joukkoliikennevyöhykkeeltä lähtevissä matkoissa jopa hieman suurempi kuin autokaupungin alueelta lähtevissä matkoissa. Jalankulunvyöhyke sen sijaan poikkeaa selvästi muista vyöhykkeistä kävelyn kulkumuoto-osuuden suhteen noin 27 % jalankulun vyöhykkeeltä lähtevistä matkoista tehdään kävellen. Joukkoliikenteen suunnittelun näkökulmasta ko. tulos ei tue palvelutasomäärittelyissä ja linjastosuunnittelussa valtakunnallisesti määriteltyihin liikkumisvyöhykkeisiin tukeutumista, vaan korostaa ennen kaikkea paikallisten erityispiirteiden huomioimisen merkitystä.

Kulkutavat matkan tarkoituksen mukaan Henkilöauto on käytetyin kulkumuoto kaikissa matkaryhmissä koulu- ja opiskelumatkoja sekä ulkoilumatkoja lukuun ottamatta (kuva 8). Työmatkoista 73 % tehdään henkilöautolla, 14 % pyörällä, 9 % kävellen ja 3 % linja-autolla. Ostosmatkoilla henkilöauton kulkumuoto-osuus on samaa luokkaa, mutta matkustajana tehtyjen matkojen osuus on 3 4-kertainen työmatkoihin verrattuna. Kävelyn ja pyöräilyn yhteenlaskettu osuus ostosmatkoilla on sama kuin työmatkoilla (22 %), mutta ostosmatkat tehdään tyypillisemmin kävellen kuin pyöräillen. Joukkoliikenteen osuus ostosmatkoilla on hieman pienempi kuin työmatkoilla (2,6 %). Päivähoitomatkat tehdään tavallisesti autolla (77 %) tai kävellen (10 %). Kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuus on merkittävä koulu- ja opiskelumatkoilla sekä vierailumatkoilla luonnollisesti ulkoilumatkat tehdään lähes yksinomaan kävellen tai pyöräillen. Koulu- ja opiskelumatkoilla jalankulun ja pyöräilyn osuus on noin 50 %. Koulu- ja opiskelumatkoistakin reilu neljännes tehdään henkilöautolla. Muu matka 17% 53% 21% Päivähoitomatka 10% 58% 19% 4% Ulkoilumatka 87% 1% Asiointimatka 13% 6% 6 1 Vierailumatka 2 7% 4 17% Huvi- tai harrastusmatka 14% 4% 44% 34% Työasiointimatka 4% 9% 66% Ostosmatka 16% 6% 59% 15 % Koulu- tai opiskelumatka 34% 17% 20% 18% Työmatka 9% 14% 68% 4 % 3,1 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % kävely pyörä henkilöauto, kulj. henkilöauto, matk. linja-auto muut kulkutavat Kuva 8. Kulkumuotojakauma eri matkaryhmissä. Huvi- ja harrastematkoja tekevät eniten lapset ja nuoret, mikä näkyy kulkumuotojakaumassa henkilöauton matkustajana tehtyjen matkojen korkeana osuutena (34 %). Huvi- ja harrastematkoilla henkilöauton kulkutapaosuus on kokonaisuudessaan suurempi kuin missään muussa matkaryhmässä (78 %). Ottaen huomioon, että lähes 80 % huvi- ja harrastematkoista on sellaisia, että ne toistuvat vähintään kerran viikossa, ja yli 50 prosenttiakin on vähintään useita kertoja viikossa toistuvia, olisi erittäin tärkeää löytää keinot joukkoliikenteen ja pyöräilyn edistämiseksi harrastematkoilla. Vapaa-ajan liikkumistarpeen arvioidaan jatkavan kasvuaan. Suurin potentiaali joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn lisäämisessä on edelleenkin työmatkoissa, joissa auton osuus on suuri huolimatta siitä, että työmatkojen aikoina myös joukkoliikennetarjonta on parhaimmillaan.

matkaa / vrk 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 - Muut kulkumuodot Juna Taksi, koulutaksi, invataksi Linja-auto Henkilöauto matkustajana Henkilöauto kuljettajana Polkupyörä Kävely Kuva 9. Matkamäärät kulkutavoittain ja matkaryhmittäin (matkaa/arkivuorokausi). Kulkutapajakauma muihin kaupunkiseutuihin verrattuna Seuraavassa kuvassa on esitetty Rovaniemen kulkutapajakauma muihin kaupunkiseutuihin verrattuna. Vertailun perusteella kävelyn ja pyöräilyn yhteenlaskettu osuus näyttäisi olevan Rovaniemellä hieman muita tutkimusalueita pienempi ja vastaavasti henkilöauton osuus muita alueita suurempi. Kävelyn ja pyöräilyn pientä kulkutapa-osuutta Rovaniemellä selittää osittain tutkimusajanjakson venyminen lokakuun alkupuolelta marraskuun lopulle. Helsingin seutu 2007-2008 23% 9% 38% 10% 17% Lahden seutu 2010 2 1 46% 13% Oulun seutu 2009 16% 19% 46% 13% Rovaniemi 2012 18% 9% 51% 14% Kokkola 2012 17% 16% 43% 18% 3% 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % jalankulku pyöräily henkilöauto, kuljettajana henkilöauto, matkustajana joukkoliikenne muu kulkutapa Kuva 10. Kulkutapajakauma viimeaikaisissa liikennetutkimuksissa (yli 5-vuotiaat seudun asukkaat) 3.5 Matkojen pituudet Kaikista rovaniemeläisten tekemistä matkoista reilu kolmannes on alle kahden kilometrin pituisia ja reilu puolet alle neljän kilometrin pituisia (linnuntie-etäisyys lähtö- ja määräpaikan välillä). Yli kymmenen kilometrin pituisia matkoja on noin 25 % kaikista matkoista ja yli 20 km pituisiakin vielä 15 %. Yli 50 kilometrin pituisia matkoja on vain reilu kaksi prosenttia kaikista matkoista. Kuvassa 11 on esitetty matkojen keskimääräiset pituudet lähtö- ja määräpaikkojen välisenä linnuntie-etäisyytenä kulkutavoittain.

Linja-auto 12,0 Henkilöauto, matkustajana 9,8 Henkilöauto, matkustajana 11,3 Polkupyörä 2,0 Kävely 1,1-2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 km (linnuntie-etäisyys) Kuva 11. Matkojen keskimääräiset pituudet kulkutavoittain (linnuntie-etäisyys) 3.6 Keskustaan suuntautuva liikenne Rovaniemen ydinkeskusta kattaa alueen, joka rajautuu etelässä rautatiehen, lännessä Roimunrotkoon, idässä Kemijokeen ja pohjoisessa Ounasjokeen. Rovaniemellä asuvat tekevä Rovaniemen ydinkeskustaan suuntautuvia tai sieltä lähteviä matkoja arkisin noin 16 000 17 000, joka on reilu 10 % kaupungin asukkaiden päivittäin tekemien matkojen määrästä. Kuvassa 12 on esitetty keskustaan suuntautuvien matkojen kulkumuotojakauma ja matkan tarkoitus. Keskustaan suuntautuvissa matkoissa korostuvat työ- ja työasiointimatkat, asiointimatkat sekä huvi- ja harrastusmatkat. Sen sijaan ostosmatkojen osuus on ydinkeskustaan suuntautuvissa matkoissa on jopa pienempi kuin kaikilla matkoilla keskimäärin. Henkilöauto matkustajana 10 % Henkilöauto kuljettajana 48 % Linja-auto 6 % Kävely 26 % Polkupyörä 10 % Päivähoitomatka Ulkoilumatka 1 % 0 % Asiointimatka 14 % Vierailumatka 4 % Huvi- tai harrastusmatka 19 % Muu matka 10 % Työasiointimatka 6 % Työmatka 23 % Koulu- tai opiskelumatka 8 % Ostosmatka 15 % Kuva 12. Kulkutapajakauma ja matkat tarkoituksen mukaan keskustan suuntautuvilla matkoilla. 3.7 Kotitalouksien autollisuus ja autonkäyttötottumukset Kuvassa 13 on esitetty ajokortin omistus väestöryhmittäin Rovaniemellä. Noin 97 % täysiikäisistä miehistä ja 82 % täysi-ikäisistä naisista omistaa ajokortin. Nuorten aikuisten (alle 24-v.) keskuudessa ajokortittomien osuus on naisten osalta 14 % ja miesten osalta alle prosentin. Ajokortin haltijoiden osuus on luonnollisesti pienin yli 74-vuotiaiden ikäryhmässä. Iäkkäiden naisten keskuudessa on paljon ajokortittomia, sen sijaan yli 74-vuotiaista miehistä ajokortin haltijoiden osuus on jopa yli 85 %.

100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % ei ajokorttia ajokortti 30 % 20 % 10 % 0 % 18-24 25-29 30-44 45-54 55-64 65-74 yli 74 18-24 25-29 30-44 45-54 55-64 65-74 yli 74 mies nainen Kuva 13. Ajokortin haltijuus eri ikäryhmissä. Oulun liikennetutkimukseen verrattuna ajokortin omistuksessa on selkeitä eroja. Ajokortittomien osuus Rovaniemellä on pienempi sekä nuorten aikuisten että iäkkäämmän väestön osalta. Yli 74- vuotiaiden osalta ero on suurin siinä missä Oulussa yli 74-vuotiaista miehistä omistaa ajokortin noin 60 % ja naisista 15 % ovat vastaavat luvut Rovaniemellä 85 % ja 31 %. Kuvassa 14 on esitetty havaintoaineiston perusteella laskettu Rovaniemen asukkaiden jakautuminen autollisiin ja autottomiin talouksiin. Vertailutietona on esitetty sama tieto Oulun ja Kokkolan tutkimuksista. Kaiken kaikkiaan 11 %:n rovaniemeläisistä asuu autottomissa talouksissa. Autottomien kotitalouksien osuus Rovaniemellä on noin 5 prosenttiyksikköä pienempi kuin Oulussa. Kokkolassa autottomien kotitalouksien osuus on samaa luokkaa kuin Rovaniemellä. Moniautoisissa talouksissa asuvien osuus on Kokkolassa ja Rovaniemellä hieman suurempi kuin Oulussa. Kuva 14. Kokkolan, Oulun ja Rovaniemen asukkaiden jakaantuminen autollisiin ja autottomiin kotitalouksiin Kotitalouden autollisuus vaikuttaa huomattavasti matkustustottumuksiin. Kuvassa 15 on esitetty kulkutapajakauma autollisiin ja autottomiin talouksiin kuuluvissa vastaajaryhmissä. Autottomissa talouksissa asuvat tekevät noin 55 % matkoistaan jalan tai pyörällä ja joukkoliikenteen osuus on 7 %. Autollisissa kotitalouksissa asuvilla jalankulun ja pyöräilyn osuus on vain noin neljännes.

autolliset kotitaloudet autottomat kotitaloudet 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % kävely pyöräily henkilöauto, kulj. henkilöauto, matk. linja-auto muu kulkutapa Kuva 15. Autottomissa, yhden auton ja usean auton kotitalouksissa asuvien kulkutapajakauma.

aina tai melkein aina silloin tällöin harvoin ei milloinkaan aina tai melkein aina silloin tällöin harvoin ei milloinkaan 4. HENKILÖLIIKENNE KULKUTAVOITTAIN 4.1 Henkilöautoliikenne Kaikista rovaniemeläisten tekemistä matkoista noin 65 % tehdään henkilöautolla. Matkapäiväkirjatutkimuksen mukaan yli puolet rovaniemeläisistä kulkee henkilöautolla päivittäin ja lähes 80 % vähintään useita kertoja viikossa. Vain 2 % rovaniemeläisistä ei kulje koskaan autolla. En koskaan Harvemmin kuin kerran kuussa Kerran kuussa 1% Muutaman kerran kuussa 6% Kerran viikossa 9% Useita kertoja viikossa 24% Päivittäin tai lähes 54% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% Kuva 16. Henkilöauton käyttöuseus (matkapäiväkirjatutkimus). Valtaosalla työssäkäyvistä on mahdollisuus auton käyttöön päivittäisillä työmatkoillaan. Sen sijaan opiskelijoiden mahdollisuudet autonkäyttöön ovat heikommat yli puolet liikkumiskyselyyn vastanneista opiskelijoista ilmoitti, että heillä on mahdollisuus auton käyttöön vain harvoin tai ei milloinkaan (kuva 17). Liikkumiskyselyn perusteella henkilöauton kuormitusasteet poikkeavat selvästi toisistaan työ- ja opiskelumatkoilla. Noin 80 % työmatkansa tekevistä ilmoitti tekevänsä työmatkat yksin. Opiskelijoissa yksin autoilevia oli vain noin puolet. Työssäkäyvät Opiskelijat Työssäkäyvät Opiskelijat 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 64% 14% 13% 8% 40% 3 30% 2 20% 1 10% 0% 33% 1 20% 3 3 hlö tai enemmän 2 hlö 1% 20 % 4 hlö 3 hlö 2 hlö 8% 34 % 1 hlö 79 % 1 hlö 53 % 0% 50% 100% 0% 50% 100% Kuva 17. Työssäkäyvien ja opiskelijoiden mahdollisuus auton käyttöön työmatkoillaan ja matkustajamäärät henkilöautolla tehtävillä työ- ja opiskelumatkoilla.

4.2 Joukkoliikenne Matkapäiväkirjatutkimuksen perusteella linja-auton kulkumuoto-osuus on Rovaniemellä noin 5 %. Rovaniemeläiset tekevät yhteensä noin 6 000 7 500 linja-automatkaa talviarkivuorokaudessa. Kesäisin joukkoliikennematkojen määrä on vain murto-osa talven matkamääristä. Yhteensä vuoden aikana bussiliikenteessä tehdään Rovaniemellä noin 850 000 matkaa. Tutkimuksen perusteella noin 8 9 % kaupungin asukkaista on joukkoliikenteen vakiokäyttäjiä. Puolet joukkoliikenteen käyttäjistä kulkee linja-autolla enemmän talvisin kuin kesäisin. Vain muuttama prosentti käyttää linja-autoa kesällä enemmän. Yli 90 % asukkaista käyttää joukkoliikennettä harvemmin kuin muutaman kerran kuukaudessa ja 65 % ei käytä joukkoliikennettä koskaan (kuva 18). Päivittäin tai lähes Useita kertoja viikossa Kerran viikossa Muutaman kerran kuussa Kerran kuussa 3% 1% 3% Harvemmin kuin kerran kuussa 21% En koskaan 6 Kuva 18. Joukkoliikenteen käyttöuseus (matkapäiväkirjatutkimus). Joukkoliikenteen käyttäjät Joukkoliikennetutkimuksen perusteella voidaan arvioida että noin 90 % linja-autolla matkustavista on joukkoliikenteen vakiokäyttäjiä henkilöitä, jotka käyttävät linja-autoa säännöllisesti vähintään kerran viikossa. Jopa 70 % linja-autolla matkustavista kulkee linja-autolla matkansa päivittäin tai lähes päivittäin. Joukkoliikenteen suurin käyttäjäryhmä ovat koululaiset ja opiskelijat, joita on tutkimuksen mukaan yli puolet linja-autossa matkustavista. Toiseksi suurin käyttäjäryhmä ovat työmatkalaiset, joita oli vajaa neljännes joukkoliikennetutkimuksella tavoitetuista joukkoliikenteen käyttäjistä. Opiskelu- ja työmatkoilla on käytössä pääsääntöisesti taajamaliput ja seutuliput. Taajamalippu oli tutkimuksen mukaan käytössä jopa 63 prosentilla matkustajista, seutulippu noin 12 prosentilla. Muu vapaaajanmatka Harrastusmatka 10 % 2 % Ostos- tai asiointimatka 10 % Muu 1 % Päivittäinen työmatka 19 % Muu työhön liittyvä matka 3 % Seutulippu 12 % Kertalippu 17 % Vaihtolippu 1 % 22/44 vuosilippu 7 % Opiskelu 55 % Taajamalippu 63 % Kuva 19. Linja-autolla tehtyjen matkojen tarkoitus ja käytetyt lipputyypit. Noin 10 % joukkoliikenteen käyttäjistä on ostos- tai asiointimatkalaisia, 10 % muita vapaaajanmatkalaisia ja 2 % harrastusmatkalaisia. Harrastus- ja muilla vapaa-ajan matkoilla hyödynnetään yleisimmin kuukausimaksullisia lippuja (kuva 20). Toisaalta myös kertalipulla matkustavia on paljon. Ostos- ja asiointimatkoilla sekä muilla matkoilla tyypillisin lipputyyppi on kertalippu, joskin myös näillä matkoilla hyödynnetään paljon kuukausimaksullisia kortteja. Noin joka kah-

deksannen bussimatkustajan matkaan sisältyy bussinvaihto. Kohtuullisen suuri vaihdollisten yhteyksien määrä korostaa matkaketjujen toimivuuden merkitystä. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 13% 7 6% 19% 16% 47% 5 13% 10% 21% 14% 4% 40% 40% 51% 1 6% 3% 4 47% 53% 33% 0% 67% Seutulippu Taajamalippu 22/44 vuosilippu Vaihtolippu Kertalippu Kuva 20. Lipputyypit matkan tarkoituksen mukaan Joukkoliikennettä käyttämättömät Matkapäiväkirjatutkimuksen perusteella kaksi kolmasosaa rovaniemeläisistä ei käytä koskaan joukkoliikennettä liikkuessaan Rovaniemellä. Miehissä niitä, jotka eivät ikinä käytä joukkoliikennettä on hieman enemmän kuin naisissa (68 % vrt. 60 %). Passiivisimpia joukkoliikenteen käyttäjiä ovat 65 74-vuotiaat miehet, joista 80 % ei käytä koskaan joukkoliikennettä. Sukupuolten välillä suurin suhteellinen ero on 13 17-vuotiaiden ikäluokassa, jossa "ei koskaan joukkoliikennettä käyttävien" osuus on miehillä yli kaksinkertainen naisiin verrattuna (40 % vrt. 17 %). Myös nuorten 17 24-vuotiaiden kohdalla miesten ja naisten välillä on lähes kahdenkymmenen prosentin ero (71 % vrt. 55 %). Matkapäiväkirjatutkimuksen perusteella tyypillisimmät syyt joukkoliikenteen käyttämättömyyteen olivat aikataulujen (31 %) ja reittien (26 %) sopimattomuus omiin tarpeisiin. Keinot joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden kasvattamiseen Matkapäiväkirjatutkimuksella tiedusteltiin rovaniemeläisten näkemyksiä siitä, miten joukkoliikenteen käyttöä voitaisiin lisätä. Asukkaiden näkemykset joukkoliikenteen käyttöä lisäävistä tekijöistä on esitetty kuvassa 21. Merkittävimpinä joukkoliikenteen käyttöä lisäävinä tekijöinä asukkaat näkivät uusien linjojen ja vuorojen lisäämisen. Lisää vuoroja 33% Uusia linjoja 23% Pitävämmät aikataulut Lyhyempi matka pysäkille Selkeämmät reitit Toimivampi lippujärjestelmä 8% 6% 9% 7% Pysäkkien tai kaluston esteettömyyden parantaminen Pyöräpaikoitus bussipysäkkien yhteyteen 1% Muu 11% Kuva 21. Näkemykset joukkoliikenteen käyttöä lisäävistä tekijöistä.

Joukkoliikenteenkulkumuoto-osuuden kasvattamisen kannalta olisi keskeistä löytää ne keinot, joilla nykyiset alaikäiset vakiokäyttäjät voitaisiin säilyttää joukkoliikenteen käyttäjinä myös heidän saavuttaessa ajokortin hankkimisen edellyttämän 18-vuoden iän (opiskelijoiden osalta heidän saadessaan rahat henkilöauton hankkimiseen). Työssäkäyntiliikenteen osalta linjastosuunnittelussa tulisi tutkia aikaisempaa tarkemmin suuremmille työpaikka-alueille suuntautuvat työssäkäyntivirrat ja näiden suhteutuminen joukkoliikenteen reitistöön. Aikaisemmin joukkoliikennettä käyttämään tottuneet opiskelijat muuttuvat helposti autonkäyttäjiksi työelämään siirtyessään, jollei linja-autoliikenteen linjasto mahdollista sujuvia yhteyksiä työpaikoille. Tutkimustulosten valossa ala-asteikäiset käyttävät joukkoliikennettä saman verran sukupuolesta riippumatta. Yläasteikään (13 17-v.) siirryttäessä noin 60 % naisista lukeutuu vakiokäyttäjiksi, mutta miehistä vain alle 30 %. Yli 25-vuotiassa naisissa joukkoliikenteen vakiokäyttäjiä on suhteellisen tasaisesti kaikissa ikäluokissa (n. 10 %), mutta miehissä joukkoliikenteen vakiokäyttäjät näyttävät olevan yksittäisiä poikkeuksia. Joukkoliikenteen näkökulmasta olisikin tärkeää keksiä keinot, joilla myös aikuiset miehet saataisiin käyttämään joukkoliikennettä. Joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyssä ei tutkimustulosten perusteella kannata tukeutua liiaksi valtakunnallisesti määriteltyihin liikkumisvyöhykkeisiin (SYKE). Olennaisempaa joukkoliikenteen suunnittelun kannalta on paikallisten liikkumistarpeiden määritteleminen, johon liikennetutkimus ja sen yhteydessä toteutetut joukkoliikennetutkimuksen antavat hyvän perustan. 4.3 Kävely ja pyöräily Rovaniemellä kävelyn kulkumuoto-osuus on matkapäiväkirjatutkimuksen perusteella 18 % ja pyöräilyn kulkumuoto-osuus 9 %. Tämän tarkoittaa noin 27 000 kävellen ja 13 500 pyöräillen tehtävää matkaa vuorokaudessa. Säännöllisesti, vähintään kerran viikossa, matkoja kävellen tekee vajaa puolet rovaniemeläisistä. Noin joka viides rovaniemeläinen tekee matkoja kävellen silloin tällöin, muutaman kerran kuussa tai harvemmin. Jopa 30 % rovaniemeläisistä ei koskaan liiku koko matkaansa kävellen (kuva 22). Päivittäin tai lähes 24% Useita kertoja viikossa 17% Kerran viikossa 7% Muutaman kerran kuussa 8% Kerran kuussa 3% Harvemmin kuin kerran kuussa 11% En koskaan 30% Kuva 22. Kävelyn useus (matkapäiväkirjatutkimus). Kävelyn ja pyöräilyn kulkumuoto-osuuteen vaikuttaa huomattavasti vuodenaika ja sääolosuhteet. Kesällä päivittäin tai useita kertoja viikossa pyöräilevien osuus on yli kaksinkertainen talveen verrattuna. Matkapäiväkirjatutkimuksen mukaan merkittävimmät syyt pyöräilylle ovat terveydelliset syyt (23 %) ja liikkumisen vapaus (21 %). Muita merkittäviä tekijöitä olivat hyvät pyöräilyyhteydet (11 %) sekä kulkutavan halpa hinta (10 %). Vain 5 % pyöräilijöistä ilmoitti pyöräilynsä syyksi sen ettei omista autoa.

En koskaan 2 46% 7 7 Harvemmin kuin kerran kuussa Kerran kuussa Muutaman kerran kuussa Kerran viikossa 7% 9% 6% 1% 6% 7% 4% 4% 4% Useita kertoja viikossa 6% 1 29% Päivittäin tai lähes 8% 18% 21% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% Muu Kesällä % Muu Talvella % Työ Kesällä % TyöTalvella % Kuva 23. Pyöräilyn useus työmatkoilla ja muilla matkoilla kesä- ja talviaikaan (matkapäiväkirjatutkimus). Tutkimuksen mukaan yli 70 % rovaniemeläisistä ei pyöräile lainkaan talvisin. Lähes puolet eivät käytä pyörää työmatkoillaan myöskään kesäisin. Niitä, jotka eivät käytä pyörää kesäisin muillakaan matkoilla, on noin viidennes rovaniemeläisistä. Tyypillisimpiä syitä siihen miksei matkoja tehdä pyöräillen ovat matkan pituus tai raskaus (23 %) sekä tavaroiden tai lapsien kuljettamisen vaikeus (21 %). Noin 10 % matkapäiväkirjatutkimukseen vastanneista koki että syy pyöräilemättömyyteen löytyy väylien huonosta kunnossapidosta (esim. liukkaus, lumisuus). Lähes saman verran oli niitä, joiden mukaan esteenä pyöräilylle on väylien huonokunto (esim. huonokuntoinen päällyste). Keinot pyöräilyn kulkumuoto-osuuden kasvattamiseen Opiskelu- ja työpaikkojen liikkumiskyselyn mukaan kävelyn ja pyöräilyn osuutta työmatkoilla voitaisiin parantaa ennen kaikkea väylien paremmalla talvikunnossapidolla yli kolmannes vastaajista koki että parempikuntoiset pyörätiet lisäisivät heidän kävelyä ja pyöräilyä työ- ja opiskelumatkoilla. Talvikunnossapidon ohella tärkeimpinä pyöräilyä lisäävinä tekijöinä pidettiin parempikuntoisia kävely- ja pyöräteitä sekä pyöräreittien kunnostamista tai uusien rakentamista. Myös työnantajan kustantama vuosittainen pyöränhuolto koettiin tekijäksi, joka lisäisi pyörän käyttöä. Valtaosa (n. 80 %) opiskelijoista ja työssäkäyvistä koki että polkupyörälle löytyvät helposti pysäköintipaikat työ- tai opiskelupaikkojen läheisyydestä. Vain 4 5 % koki pyörän säilytyspaikan löytämisen vaikeaksi. Myöskään reittien puutteellista valaistusta, suojateiden vähyyttä tai peseytymistilojen puutetta ei koettu merkittäviksi kevyenliikenteen käyttöä hankaloittaviksi tekijöiksi.

5. TAVARALIIKENNE Ajoneuvoliikenteen tienvarsihaastatteluilla selvitettiin henkilöliikenteen ohella tavaraliikenteen määrää ja suuntautumista. Paketti- ja kuorma-autojen kuljettajilta tiedusteltiin myös kuljetettavaa tavaralajia. Valtatien 4 varressa, Alakorkalon ja Vikajärven tutkimuspisteissä kerättiin tieto yhteensä 237 kuljetustehtävissä olleesta ajoneuvosta. Yleisin kuljetettava yksilöity tavaralaji oli Rovaniemen keskustan suuntaan suuntautuvassa liikenteessä rakennustarvikkeet ja -tuotteet sekä elintarviketeollisuuden tuotteet (kuva 24). Tyhjien ajoneuvojen osuus oli neljäsosa kaikista haastatelluista. Alakorkalossa tyhjien osuus oli selkeästi suurempi kuin Vikajärven haastattelupisteessä. 40% 3 30% 2 20% 1 10% 0% Yhteensä Alakorkalo Vikajärvi Kuva 24. Tavaralajien jakaantuminen tutkimuspisteissä.

6. LIIKENNELASKENNAT 6.1 Ajoneuvoliikenteen laskennat Liikennetutkimuksen yhteydessä tie- ja katuverkon liikennemääriä selvitettiin liikennelaskennoilla. Koneellisia liikennelaskentoja suoritettiin 35 pisteessä ja käsinlaskentoja kahdessa pisteessä. Lisäksi liikennemäärätietoa on kerätty liikenteen automaattisilta mittausasemilta ja Rovaniemen liikennevalojärjestelmästä. Liikennelaskentapisteet ja näiden keskimääräinen vuorokausiliikenne on esitetty kuvassa 25. Kuva 25. Keskimääräinen arkivuorokausiliikenne (kuva: Carement Oy) Liikennelaskentojen pääasiallisena tarkoituksena on tuottaa tietoa liikennemallin kalibrointia varten. Laskennoista saadaan tärkeää tietoa myös liikenteen koostumuksesta sekä ajoneuvoliikenteen viikonpäivä-, vuorokausi ja tuntivaihtelusta. 6.2 Kevyenliikenteen laskennat Kevyenliikenteen laskennoilla selvitettiin Rovaniemen kaupungin alueella liikkuvien jalankulkijoiden, polkupyöräilijöiden ja mopoilijoiden määrät ja kulkusuunnat. Tienvarsilaskentoja tehtiin yhteensä 40 laskentapisteessä. Lisäksi kahdessa laskentapisteessä suoritettiin konelaskentaa viikon ajan. Keskustan alueen pisteet sijoitettiin siten, että ne muodostivat keskustan ympärille suljetun kehän. Näin saatiin selville keskustaan tulevan ja sieltä lähtevän kevyenliikenteen määrät. Keskustan ulkopuolisilla alueilla laskentapisteet pyrittiin sijoittamaan siten, että niiden avulla saataisiin selville kaikkien keskeisten väylien liikennevirrat ja määrittelemään muun muassa tietyille asuinalueille ja kouluille suuntautuvat liikennevirrat. Kevyenliikenteen laskentapisteet ja kävelyn ja pyöräilyn määrät keskustan kehällä ja sen ulkopuolella sijaitsevissa pisteissä on esitetty kuvassa 26.

16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 Keskustan kehän vuorokausiliikenne Jalankulkijat Polkupyöräilijät Mopoilijat 20000 15000 10000 5000 0 Keskustan ulkopuolisten alueiden vuorokausiliikenne Jalankulkijat Polkupyöräilijät Mopoilijat Kuva 26. Kevyenliikenteen laskentapisteet, ja kävelyn ja pyöräilyn määrät keskustan kehällä ja sen ulkopuolisissa pisteissä Vertailtaessa kevyenliikenteen laskentatuloksia Rovaniemellä aikaisemmin tehtyihin tutkimuksiin, huomataan että liikennemäärät ovat useimmissa laskentapisteissä laskeneet (taulukko 2). Koska tarkkaa tietoa aikaisempien laskentojen suorittamisajankohdasta (laskentakuukausi) ja laskentojen aikana vallinneesta säästä ei ole saatavilla, pyöräilyn ja kävelyn määristä ei voida tehdä luotettavia johtopäätöksiä. 1990-luvun alussa tehdyn kevyenliikenteen tutkimuksen mukaan pyöräilyn määrä on syyskuussa jopa viisinkertainen talvikuukausiin verrattuna. Taulukko 2. Rovaniemen Kevyen liikenteen liikennemäärien muutos vuosina 1979 2012 Laskentapiste 1979 1990 2012 Muutos (klo 6-22) (klo 6-20) (klo 6-20) 1990-2012 34 1732 2157 25 % 25 1839 3138 2925-7 % 24 1169 1732 2525 46 % 18 1324 892-33 % 19 (Jorma Eton tie) 2140 1466 1057-28 % 20 975 1931 1317-32 % 21 1140 3436 1759-49 % 22 2081 2369 2335-1 % 19 (Valtatie 4) 1740 1606-8 % 9344 18868 16573-12 %

7. ULKOINEN LIIKENNE Liikennetutkimuksen osana toteutettujen ajoneuvoliikenteen tienvarsihaastatteluiden avulla kartoitettiin Rovaniemen läpiajoliikenteen ja muualta saapuvien matkojen määrää ja tarkoitusta. Haastattelupisteet sijaitsivat Rovaniemen eteläpuolella Alakorkalossa sekä pohjoispuolella Vikajärvellä. Molemmat haastattelupisteet sijaitsivat valtatiellä 4 ja näin ollen tulokset antavat hyvän kuvan paitsi Rovaniemelle suuntautuvien matkojen ominaisuuksia myös valtatiellä 4 tapahtuvan liikenteen luonteesta. Kuva 27. Läpikulkevien ja Rovaniemelle päättyvien matkojen määrä Alakorkalon ja Vikajärven tutkimuspisteissä [tutkimuspäivän liikenne ajoneuvoa vuorokaudessa, molemmat suunnat yhteensä] Alakorkalon ja Vikajärven tutkimuspisteissä havaitusta läpikulkuliikenteestä yli puolet on loma-, mökki- tai muita vapaa-ajanmatkoja. Läpikulkumatkoissa päivittäisten työmatkojen osuus on pieni, mutta muiden työhön liittyvien matkojen osuus merkittävä (30 %). Rovaniemen ja muiden alueiden välisistä matkoista päivittäisiä työmatkoja on 16 % ja muita työhön liittyviä matkoja 41 %. Loma-, mökki- tai muita vapaa-ajanmatkoja on noin viidennes matkoista. Ostosmatkojen osuus on noin 10 %. Läpikulkuliikenne Matkat Rovaniemen ja muun Suomen välillä Muu vapaaajan matka 19 % Kuljetus 6 % Lomamatka 29 % Muu 2 % Päivittäinen työmatka 3 % Kesämökkimatka 8 % Muu työhön liittyvä matka 30 % Opiskelumatka 0 % Ostos- tai asiointimatka 3 % Muu vapaaajan matka 14 % Lomamatka 4 % Kesämökkimatka 2 % Ostos- tai asiointimatka 10 % Kuljetus 5 % Muu 4 % Opiskelumatka 4 % Päivittäinen työmatka 16 % Muu työhön liittyvä matka 41 % Kuva 28. Läpikulkuliikenteen sekä Rovaniemen ja muiden alueiden väliset matkojen tarkoitus

8. YHTEENVETO Liikennetutkimuksen keskeisenä tavoitteena oli muodostaa liikennesuunnittelun ja liikennejärjestelmäsuunnittelun taustatiedoksi kokonaiskuva liikkumisesta. Kokonaiskuvan selvittäminen on edellyttänyt laajan tietomäärän keräämistä ja useita erityyppisiä osatutkimuksia. Tähän raporttiin on koottu eri osatutkimusten keskeiset tulokset. Kaikkea eri osatutkimuksissa kerättyä tietoa ei ole tässä yhteydessä avattu kattavasti. Liikennetutkimusaineisto sisältää valtavat määrät aineistoa, jota kannattaa hyödyntää jatkossa erilaisissa liikenteen ja maankäytön suunnittelutehtävissä. Tällaista aineistoa ovat mm. haastattelututkimusten yhteydessä kerätty vapaapalaute, jossa oli huomattavat määrät mm. väylien kunnossapitoa, kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä koskevia kehittämistarpeita ja toiveita. Joukkoliikennetutkimuksessa kerättiin puolestaan merkittävä tietomäärä joukkoliikenteen suunnittelu- ja kehittämishankkeita varten. Määräpaikkatutkimuksen tuloksia voidaan jatkohyödyntää mm. logistiikkatoimintojen kehittämistä mietittäessä. Suurin hyöty liikennetutkimuksesta saadaan kuitenkin sen jälkeen kun osatutkimuksilla kerätty kysyntätieto saatetaan sellaiseen muotoon, että sitä voidaan hyödyntää erilaisissa mallinnusjärjestelmissä. Liikennetutkimuksen tulokset tukevat Rovaniemen liikennejärjestelmäsuunnitelmassa asetettuja tavoitteita ja näiden saavuttamiseksi suunniteltuja toimenpiteitä. Kävelyn ja pyöräilyn näkökulmasta tutkimuksessa nousivat voimakkaimmin esille tarpeet kevyen liikenteen verkon täydentämiselle ja olemassa olevan väylästön parantamiselle sekä paremmalle talvikunnossapidolle. Myös kävelyn ja pyöräilyn liikenneturvallisuuden parantamista koskevia toiveita esitettiin paljon. Joukkoliikenteen kehittämisen näkökulmasta voimakkaimmin esille nousivat tarpeet ja toiveet vuorotarjonnan lisäämiselle. Erityisesti nykyiset ilta- ja viikonloppuvuorot koettiin tarpeisiin nähden vähäisiksi. Matkapäiväkirjatutkimuksen yhteydessä saadusta vapaapalautteesta yli kolmannes koski joukkoliikenteen kehittämistä. Halua joukkoliikenteen käyttöön löytyy, jos vain joukkoliikenteen palvelutaso saataisiin aiempaa paremmin vastaamaan asukkaiden tarpeisiin. Liikenneverkon liikennöitävyyden näkökulmasta tutkimuksessa esille nousivat erityisesti tarpeet nykyisen väylästön paremmalle hoidolle ja ylläpidolle. Rovaniemen liikennejärjestelmäsuunnitelmassa liikenteen hallinnan kehittämiselle asetettuja tavoitteita ja toimenpiteitä puoltavat myös runsas matkapäiväkirjatutkimuksen yhteydessä saatu liikennevaloja, ruuhkia ja liikenneturvallisuutta koskeva palaute. Liikkumisen kokonaiskuvan muodostamisen ohella toinen liikennetutkimuksen keskeinen tehtävä oli kehittää menettelyitä, joilla liikenteen kysyntätietoa voitaisiin helposti päivittää mm. säännöllisesti toistettavien ajoneuvo- ja kevyenliikenteen laskentojen, määräpaikkatutkimusten tai muiden menetelmien avulla. Seuraavassa kappaleessa on kuvattu suositus liikenteen seuranatatavaksi ja seurantapisteiksi. 9. LIIKENTEEN SEURANTAPISTEET JA SEURANTATAPA Rovaniemellä suositellaan seurattavaksi jatkossa autoliikenteen, jalankulun ja pyöräilyn liikennemääriä sekä joukkoliikenteen matkustajamääriä tietyillä vakiopaikoilla suoritettavien laskentojen avulla. Laskenta esitetään suoritettavaksi joka toisena syksynä (elo-syyskuussa). Laskennan avulla voidaan seurata kulkutapaosuuksien kehitystä Rovaniemellä. Aluksi liikenteen laskennassa käytetään siirrettäviä laskureita. Myöhemmin laskentapaikoille voidaan rakentaa pysyviä laskentalaitteita. Joukkoliikenteen matkustajamäärien laskennassa käytetään käsinlaskentaa vuoteen 2017 saakka, jolloin laskentavelvoite voidaan sisällyttää uuteen joukkoliikenteen järjestämissopimukseen. Seurantapisteet on esitetty seuraavassa kuvassa. Kuvissa 29 ja 30 on esitetty kyseisten tutkimuspisteiden matkamäärät ja kulkutapaosuudet.

8. Kuusamontie 7. Napapiirintie 1. Koskikatu 2. Jätkänkynttilä 3. Ounaskosken silta 4. Yliopistonkatu 5. Kajaanintie 6. Kolpeneenharju Kuva 29. Liikenteen seurantapisteiden sijainnit 0 5000 10000 15000 20000 25000 30000 1 Koskikatu 2 Jätkänkynttilä 3 Ounaskosken silta 4 Yliopistonkatu 5 Kajaanintie 6 Kolpeneenharju 7 Napapiirintie 8 Kuusamontie Auto Kevytliikenne Joukkoliikenne Kuva 30. Matkamäärät seurantapisteissä vuoden 2012 tutkimuksessa