SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2012

1 2 SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2012 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 Sisältö VUODEN 2012 PÄÄTAVOITE... 1 Kunnallisvaalit 2012... 1 Uudet projektit... 2 1. Opintopolkujen sujuvoittaminen... 2 2. Osaaminen keskiöön... 2 3. Yliopistojen sisäinen rakenteellinen kehittäminen ja sisäinen rahanjako... 3 4. Koulutuksen kaupallistuminen Suomessa... 3 5. Opiskelijoiden oikeusturva... 4 6. Huomio maahanmuuttajien koulutuspolkuihin... 4 7. Korkeakoulujen kansainvälistymisen vahvistaminen... 4 8. Akateemisten työvoimapalveluiden saatavuuden parantaminen... 5 9. Edistetään lomapankkijärjestelmän syntymistä... 5 10. Yhdenvertaisuustyön vahvistaminen... 5 11. Opiskelijoiden syrjäytymisen ehkäiseminen... 6 12. Opiskelijan kannalta toimivin sosiaaliturvajärjestelmä... 6 13. SYL:n kehitysyhteistyötoiminnan näkyvyyden parantaminen... 6 14. Järjestösektoriverkoston luominen... 6 JATKUVAT TAI AKTIIVISESSA SEURANNASSA OLEVAT PROJEKTIT... 7 1. Opintotukijärjestelmän kehitys... 7 2. YTHS:n talouden ja AMK pilotin seuraaminen... 7 3. Toimivampi OLL... 7 4. Opiskelija asumisen ongelmakohdat ja tulevaisuus... 8 5. Tasa arvoinen perhe elämä... 8 6. Viestintä 2010 luvulle ja sen yli... 8 7. Työurien pidentämisen opiskelijanäkökulma... 8 8. Opiskelijoiden oikeudet työelämässä... 9 32 33 Vuoden 2012 päätavoite Kunnallisvaalit 2012 34

35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 SYL:n vuoden 2012 päätavoite on yhdessä ylioppilaskuntien kanssa luoda yliopistokaupungeista Suomen nuorisoystävällisimmät paikkakunnat. Nostetaan kuntavaalit sukupolvivaaleiksi tukemalla ylioppilaskuntien kunnallista vaikutustyötä. Ylioppilaskuntien paikallista näkyvyyttä kuntavaikuttamisessa tuetaan toteuttamalla valtakunnallinen kuntavaalikampanja, jonka osana järjestetään kuntavaalikiertue opiskelijapaikkakunnille. Paikallisia ja valtakunnallisia kuntavaaliteemoja nostetaan esille läpi vuoden sekä mediassa että muiden yhteistyötahojen kanssa. Kuntavaalien yleiset valtakunnalliset teemat ovat: nuoren sukupolven vaikutusmahdollisuuksien parantaminen opiskelijoiden asuntopulan ratkaiseminen joukkoliikenteen kehittäminen opiskelupaikkakunnilla Uudet projektit 1. Opintopolkujen sujuvoittaminen Opiskelijavalintojen uudistaminen, opintojen eteneminen ja valmistumisajat ovat vahvasti esillä ajankohtaisessa keskustelussa. Näkökulma on usein tehokkuuden ja nopeuden näkökulma. Tuodaan tähän keskusteluun opiskelijoiden kannalta mielekkäitä näkökulmia ja ratkaisuja ja huomioidaan se, että opiskelijan olisi jatkossakin mahdollista erehtyä ja löytää oma opiskelualansa. Opintopolku huomioidaan kokonaisuutena, opiskelijavalinnoista työelämään siirtymiseen asti. Myös opiskelijoiden sairastaminen ja mielenterveysongelmat hidastavat opintojen etenemistä merkittävästi. Edistetään joustavien opiskelumahdollisuuksien toteuttamista ja käyttöönottoa sekä kiinnittymistä yliopistoyhteisöön. Kiinnitetään vaikutustyössä huomiota opintotuen etenemisvaatimusten mukaisen opiskelutahdin mahdollistamiseen ja edellytysten luomiseen. Vaikutetaan siihen, että opiskelijoiden mielenterveysongelmiin puututtaisiin entistä varhaisemmassa vaiheessa ja, että opiskelu olisi mahdollista sairauspäivärahalla. 2. Osaaminen keskiöön Suomen koulutuspoliittista keskustelua ohjaa tällä hetkellä keskustelu resursseista sekä pyrkimys tehokkuuteen ja nopeuteen. Toisaalta hallitusohjelman mukaan tavoitteena on nostaa suomalaiset maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä. Koulutusjärjestelmää

68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78 79 80 81 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 100 101 102 kehitettäessä keskiössä pitäisi näin ollen ennen kaikkea tarkastella osaamisen laatua sekä sivistyksen että työelämän osaamistarpeiden ja kehittämisen näkökulmista. SYL nostaa keskusteluun hyvän ja laadukkaan tutkimukseen perustuvan opetuksen ja opiskelun merkityksen suomalaisen osaamisen kehittymisessä, ja tuo esille konkreettisia avauksia opetuksen, opiskelun ja oppimisen laadun parantamiseksi. SYL järjestää yhteistyökumppaneiden kanssa tapahtumia, joissa käsitellään osaamisen kehittymisen kannalta keskeisiä asioita, kuten opetuksen arvostusta sekä opetussuunnitelmatyön ja osaamistavoitteiden määrittelyn tärkeyttä. SYL jatkaa opiskelijakeskeisen oppimisen metodien ja käytänteiden levittämistä yhdessä ylioppilaskuntien kanssa. SYL vaikuttaa siihen, että opintojen kautta olisi mahdollista saada työelämässä tarvittavaa osaamista sekä hyvät valmiudet siirtyä valmistumisen jälkeen koulutusta vastaavaan työhön. Lisäksi SYL vaikuttaa siihen, että opiskelijalla on mahdollista suorittaa hyvin organisoitu korkeakouluharjoittelu, ja että formaalin koulutusjärjestelmän ulkopuolella hankittua osaamista tunnustetaan myös osaksi tutkintoja. Myös elinikäisen oppimisen mahdollisuudet, mukaan lukien yliopistollisen täydennyskoulutuksen kehittäminen, nostetaan osaksi keskustelua. 3. Yliopistojen sisäinen rakenteellinen kehittäminen ja sisäinen rahanjako Rakenteellinen kehittäminen jatkuu alkaneella hallituskaudella ja säilynee merkittävänä koulutusjärjestelmää muokkaavana prosessina. Yliopistosektorilla rakenteellisen kehittämisen painopiste on siirtynyt yliopistojen sisälle, ja erityinen merkitys on profiloitumisen kautta tapahtuvalla resurssien sisäisellä uudelleen kohdentamisella. SYL osallistuu aktiivisesti rakenteellisesta kehittämisestä ja profiloitumisesta käytävään keskusteluun, samalla jatkaen linjaansa olla ottamatta kantaa yliopistojen sisäisiin asioihin. Sen sijaan SYL tukee ylioppilaskuntia ja hallinnon opiskelijaedustajia vaikutustyössä, jotta opiskelijoiden ääni kuuluisi näissä asioissa entistä paremmin. Tämän lisäksi rakenteellisessa kehittämisessä kiinnitetään erityishuomiota ruotsinkielisen yliopistokoulutuksen erityiskysymyksiin. 4. Koulutuksen kaupallistuminen Suomessa Koulutus on kaupallistunut vähitellen kaikilla koulutusasteilla: aikuis ja täydennyskoulutus ovat pitkään toimineet kaupallisin periaattein, korkeakoulutus on kansainvälisesti kaupallistunut viime vuosina, ja uusin ilmiö Suomessa ovat erilaiset kaupalliset palvelut toisella asteella ja perusopetuksessa. Kaupallistuminen muuttaa käsitystä siitä, mitä koulutus on, mitä arvoja se palvelee ja miten se järjestetään.

103 104 105 106 107 108 109 110 111 112 113 114 115 116 117 118 119 120 121 122 123 124 125 126 127 128 129 130 131 132 133 134 135 136 Laaditaan koulutuksen kaupallistumisesta Suomessa tilanneanalyysi, jossa huomioidaan mm. maksulliset koulutusohjelmat, koulutusviennin ja tilauskoulutuksen kehittäminen sekä ulkomaisen koulutuksen tarjonnan yleistyminen Suomessa. Tilanneanalyysi toteutetaan yhdessä muiden kiinnostuneiden toimijoiden kanssa ja sen pohjalta suunnitellaan ylioppilasliikkeen toimintaa. 5. Opiskelijoiden oikeusturva Opiskelijoiden oikeusturvan ja yhdenvertaisen kohtelun vaarantuminen on noussut viime aikoina keskusteluun erityisesti ns. SORA lainsäädännön sekä opintoaikojen rajauksen toimeenpanon myötä. SYL seuraa sora lainsäädännön toimeenpanoa yliopistoissa sekä jatkaa vaikutustyötä mahdollisimman yhtenäisten soveltamiskäytäntöjen syntymiseen yhteistyössä ylioppilaskuntien kanssa. Lisäksi SYL varautuu lainsäädännön soveltamiseen ja valituskäytäntöihin hyödyntämällä lainsäädäntöasiantuntemusta. SYL seuraa opintoaikojen rajauksen soveltamista ja edistää yhdenvertaisten soveltamiskäytäntöjen muodostumista. SYL selvittää ylioppilaskuntia useimmin ja eniten työllistävät oikeusturvatapaukset. 6. Huomio maahanmuuttajien koulutuspolkuihin Maahanmuuttajataustaiset jäävät selvästi useammin peruskoulun jälkeisten jatko opintojen ulkopuolelle kuin muu väestö. Ammatillisessa koulutuksessa maahanmuuttajista jatkaa yhtä suuri osa, mutta lukiokoulutuksessa keskimääräisesti muuta väestöä pienempi osuus. Myöskään korkeakoulutuksessa ei maahanmuuttajien määrä vastaa heidän osuuttaan koko väestöstä. Kiinnitetään erityishuomiota maahanmuuttajien siirtymiseen koulutusasteelta toiselle ja edistetään siirtymien tukemista. Tärkeimpinä tavoitteina ovat valmentavat opinnot sekä lukioihin (lukiostartti) että yliopistoihin. Luodaan malli maahanmuuttajataustaisille suunnatuista yliopistoon valmentavista opinnoista. SYL tekee aktiivista yhteistyötä muiden opiskelija ja nuorisojärjestöjen kanssa maahanmuuttajien koulutuspolkuvaihtoehtojen lisäämiseksi ja sujuvoittamiseksi. Näiden järjestöjen yhteinen työryhmä vuodelta 2011 jatkaa työtään. 7. Korkeakoulujen kansainvälistymisen vahvistaminen Kansainvälisten opiskelijoiden asemaa korkeakouluissa tulee edelleen parantaa. Kansainvälisille opiskelijoille luodaan aitoja vaikutuskanavia korkeakouluihin sekä olemassa

137 138 139 140 141 142 143 144 145 146 147 148 149 150 151 152 153 154 155 156 157 158 159 160 161 162 163 164 165 166 167 168 169 olevien rakenteiden että tarvittaessa uusien kautta. SYL painottaa toiminnassaan kvopiskelijoiden edustuksen parantamista ylioppilaskunnissa, YTHS:ssa, opiskelijaasuntosäätiöissä, opiskelijaruokailun järjestämisessä ja muissa olennaisissa opiskelijoiden asemaan vaikuttavissa toimijoissa. Edistetään yhteistyössä järjestöverkoston kanssa kvopiskelijoiden monipuolista osallistuminen järjestötoimintaan. SYL edistää korkeakoulujen kansainvälistymisstrategian väliarvioinnin aloittamista. Opiskelijajärjestöt ovat vahvasti mukana arvioinnissa. 8. Akateemisten työvoimapalveluiden saatavuuden parantaminen Työvoimapalveluiden tarkoitus on tarjota itsenäisesti käytettäviä sekä henkilökohtaisia työvoimapalveluita kuten tietoa työmarkkinoista, koulutuksesta sekä yrittäjyydestä. Lisäksi työvoimapalvelut auttavat työnhaussa ja välityksessä. Tällä hetkellä akateemista työvoimapalvelua tarjotaan seitsemällä paikkakunnalla, joista Helsingin Kluuvin piste on ainoa, jossa palveluille on riittävät resurssit toimia. Tilanne on monelta osin kestämätön. SYL vaikuttaa yhdessä ylioppilaskuntien kanssa akateemisten työvoimapalveluiden parantamiseksi yliopistopaikkakunnilla sekä yliopistojen ura ja rekrytointipalveluiden ja TE toimistojen yhteistyön lisäämiseksi. 9. Edistetään lomapankkijärjestelmän syntymistä Työsuhteiden pätkittyminen on arkipäivää Suomessa. Suuri osa opiskelijoista on epätyypillisissä työsuhteissa. Työsuhteiden pätkittymisestä johtuen pidemmän yhtäjaksoisen ja etukäteen suunnitellun vuosiloman pitäminen on mahdotonta. Tämän takia nykyistä vuosilomakäytäntöä on syytä muuttaa. Lomapankkijärjestelmän kehittäminen on olennainen osa keskustelua pätkätyötä tekevien aseman parantamiseksi myös akateemisella kentällä. SYL tekee vaikutustyötä poliittisten sidosryhmien ja työmarkkinajärjestöjen kanssa. Tavoitteena on lomapankkijärjestelmän saaminen keskusteluun vuoden 2012 aikana, ja lomapankkijärjestelmän saattaminen valmisteluun hallituskauden aikana. 10. Yhdenvertaisuustyön vahvistaminen SYL vahvistaa yhdenvertaisuuden toteutumista ja arviointia sekä keskustoimistolla että toiminnassaan ylioppilaskuntien kanssa. Tätä varten päivitetään SYL:n yhdenvertaisuussuunnitelma, joka toimii tukena kaikessa sisäisessä ja ulkoisessa toiminnassa ja kaikilla toimintasektoreilla. Päivityksen yhteydessä määritellään mm. keinot arvioida

170 171 172 173 174 175 176 177 178 179 180 181 182 183 184 185 186 187 188 189 190 191 192 193 194 195 196 197 198 199 200 201 202 järjestelmällisesti liiton toimintaa yhdenvertaisuuden näkökulmasta. SYL tukee ylioppilaskuntien yhdenvertaisuus ja esteettömyystyötä. 11. Opiskelijoiden syrjäytymisen ehkäiseminen Tampereen YTHS:llä vuosina 2008 2009 toteutetun Suunta hankkeen tulosten mukaan sosiaalityöntekijän avulla pystytään tehokkaasti ehkäisemään opiskelijan syrjäytymistä. Sosiaalityöntekijöiden palvelut ovat usein opiskelijoiden saavuttamattomissa eikä opiskelijoilla ole niistä riittävästi tietoa. Opiskelun ja elämänhallinnan ongelmat tulevat usein esiin terveysongelmia selvitettäessä, mutta opiskeluterveydenhuollon piiristä ei ole olemassa luontevaa väylää kunnallisen sosiaalityön pariin. Jotta opiskelijoiden syrjäytymistä voidaan ehkäistä ja opintojen etenemistä edistää, tulee opiskelijoiden saatavilla olla heille soveltuvaa sosiaalityötä. Kerätään tietoa opiskelijoiden ulottuvilla olevan sosiaalityön järjestämisen mahdollisuuksista ja luodaan liitolle oma näkemys parhaasta sosiaalityön toteuttamismallista (esim. kunta, korkeakoulu tai YTHS). Aloitetaan tämän kerätyn tiedon pohjalta vaikuttamistyö. 12. Opiskelijan kannalta toimivin sosiaaliturvajärjestelmä Sosiaaliturvajärjestelmässä on useita epäkohtia opiskelijoiden suhteen, eikä opintotuki sovi yhteen muiden etuuksien kanssa tarvittavissa määrin. SYL laatii oman näkemyksensä opiskelijan sosiaaliturvajärjestelmän tulevaisuudesta ja kehittämistoimenpiteistä tarkastellen yleisimpiä opiskelijan sosiaaliturvaan liittyviä ongelma ja eri tukimuotojen yhteensovittamistilanteita. 13. SYL:n kehitysyhteistyötoiminnan näkyvyyden parantaminen SYL lisää kehitysyhteistyön näkyvyyttä ja houkuttelevuutta yhdessä ylioppilaskuntien kanssa. Jokaisella opiskelijalla tulee olla mahdollisuus ottaa osaa kehitysyhteistyötoimintaan joko tulemalla mukaan kehitysyhteistyötoimintaan tai maksamalla kehitysyhteistyömaksua. SYL tekee omaa kehitysyhteistyötoimintaansa näkyvämmäksi KENKKUn ja ylioppilaskuntien kehitysyhteistyötoimijoiden kanssa laajentaen näin opiskelijoiden toimintamahdollisuuksia. 14. Järjestösektoriverkoston luominen Ylioppilaskuntien erilaiset alayhdistykset toimivat opiskelijaa lähimpänä olevalla järjestötoiminnan tasolla. Yhdistykset ottavat uudet opiskelijat vastaan, valvovat opiskelijoiden etuja oppiaine ja tiedekuntatasolla ja järjestävät yhteisöllisyyttä ja opiskelukykyä tukevaa toimintaa. Yhdistysten kautta SYL voi kuulla laajemmin opiskelijoiden tarpeita ja lujittaa

203 204 205 206 207 208 209 210 211 212 213 edelleen liikkeen vahvuuksia, organisoituneisuutta ja massojen nopeaa tavoittamista. Ylioppilaskuntien järjestösektorien yhteistyötä kehittämällä saadaan synergiaetuja mm. koulutusmateriaalien ja oppaiden yhteisestä tuottamisesta. SYL ryhtyy kehittämään ylioppilaskuntien järjestösektoreiden verkostoa Kykyprojektivetoisesti. Kartoitetaan sektorin toiveet ja tarpeet, suunnitellaan ja toteutetaan sen mukaan viestintää, tapaamisia ja koulutusmateriaalia. Tuetaan järjestösektoreita erityisesti opiskelukyvyn, saavutettavuuden ja yhdenvertaisuuden edistämisessä sekä kansainvälisten opiskelijoiden integroimisessa järjestötoimintaan. 214 215 216 217 218 219 220 221 222 223 224 225 226 227 228 229 230 231 232 233 Jatkuvat tai aktiivisessa seurannassa olevat projektit 1. Opintotukijärjestelmän kehitys Seurataan opintotuen kehittämisen toimenpiteiden toteuttamista ja osallistutaan keskusteluun opintotuen jatkokehittämisestä. Tuetaan opintotukijärjestelmän kehittämistä hallitusohjelman mukaisesti kannustamaan päätoimista opiskelua ja nopeampaa valmistumista. Pidetään yllä keskustelua opintotuen huoltajakorotuksesta ja perheellisten opiskelijoiden asemasta. Osallistutaan aktiivisesti ja aloitteellisesti opintotuen kehittämistä pohtivien tahojen toimintaan. 2. YTHS:n talouden ja AMK pilotin seuraaminen Vuosi 2012 on YTHS:n toiminnassa muutoksen aikaa. Muutoksia tuo mukanaan muun muassa syksyllä 2011 alkanut AMK opiskelijoiden YTHS pilotti sekä passiivirekisterikäytäntö, joka voi vaikuttaa merkittävästikin YTHS:n talouteen. Seurataan AMK pilotin etenemistä ja yliopisto opiskelijoiden palveluiden tasoa pilotin aikana. Kiinnitetään huomiota YTHS:n talouden kehittymiseen sopeuttamistoimien jälkeen. Erityistä huomiota kiinnitetään passiivirekisterikäytännön vaikutukseen YTHS:n talouteen. 3. Toimivampi OLL

234 235 236 237 238 239 240 241 242 243 244 245 246 247 248 249 250 251 252 253 254 255 256 257 258 259 260 261 262 263 264 265 266 Osallistutaan OLL:n toiminnan kehittämiseen. Opiskelijoiden liikuntaliittoa kehitetään keskustoimistovetoisesti jäsenjärjestöjen haluamaan suuntaan. 4. Opiskelija asumisen ongelmakohdat ja tulevaisuus Kytketään opiskelija asumiseen vaikuttaminen osaksi kuntavaalikampanjaa ja pyritään löytämään kohtuulliset ratkaisut hätämajoitusten järjestämiseksi yliopistopaikkakunnilla. Tuetaan ylioppilaskuntien vaikutustyötä paikallisesti ja edistetään energiatehokkuuden lisääntymistä uudisrakentamisessa ja opiskelija asuntojen peruskorjauksessa. OKM:n asettama työryhmä selvitti vuonna 2011 korkeakoulujen kansainvälistymiseen liittyviä asumispalveluita ja ehdotti seurantatoimikunnan perustamista. Toimikunnan tehtävänä olisi seurata ja tukea korkeakoulujen kansainvälisten asumispalveluiden yhteistyötä sekä palvelukehitystä. SYL edistää osaltaan toimikunnan tavoitteiden toteutumista ja tukee korkeakoulujen vastuutusta kansainvälisten opiskelijoiden asumispalveluiden järjestämisestä. 5. Tasa arvoinen perhe elämä Tasa arvoisen perhe elämän saavuttamiseksi Suomessa tulee uudistaa vanhempainvapaajärjestelmä sekä säätää tasa arvoinen avioliittolaki. Osallistutaan keskusteluun perhevapaamallin uudistamisesta ja vanhemmuuden kustannusten jakamisesta tasan työnantajien kesken sekä työn ja perhe elämän yhteensovittamisesta. Edistetään tasaarvoisen avioliittolain säätämistä. 6. Viestintä 2010 luvulle ja sen yli Ajetaan vuonna 2011 valmistuneen viestintäkäsikirjan käytännöt kaikkien SYL:n toimijoiden arkirutiineihin. Uudistetaan SYL:n infomateriaali, jota on tarjolla uusille opiskelijoille ja sidosryhmille. Kasvatetaan liiton vaikuttavuutta sosiaalisessa mediassa ja pyritään kasvattamaan Facebook fanimäärää. Etsitään uusia ja kevyitä keinoja kertoa SYL:n toiminnasta jäsenistölle ja sidosryhmille verkossa. Kehitetään dokumentointi ja arkistointikäytäntöjä. SYL:n toimintaa kehitetään kohti kattavampaa kolmikielisyyttä: liitto edistää suomen, ruotsin ja englannin kielten käyttöä ja hyvää yhdenvertaista kielipolitiikkaa omassa toiminnassaan ja ylioppilaskunnissa. 7. Työurien pidentämisen opiskelijanäkökulma

267 268 269 270 271 272 273 274 275 276 277 278 279 280 281 282 283 284 285 Työurien pidentämiseen tähtäävät toimet koskevat opiskelijoita aina perusasteelta aikuiskoulutukseen. Nykyisessä työurakeskustelussa opiskelijat ovat lähinnä tiukennusten ja rajausten kohteena. SYL toimii työurakeskustelussa aktiivisesti yhdessä ylioppilaskuntien kanssa tuoden esille relevantteja keinoja pidentää työuria vahingoittamatta Suomen koulutusjärjestelmää. 8. Opiskelijoiden oikeudet työelämässä Opiskelijoiden työnteko opintojen aikana on arkipäivää, ja opiskelijat toimivat suurena työntekijäreservinä useilla aloilla. Opintojen aikaiseen työntekoon liitetään erilaisia negatiivisia sävyjä ja virheellisiä olettamuksia. Tästä johtuen opiskelijoiden tekemää työtä ei usein arvosteta, mikä näkyy huonoina työehtoina ja työolosuhteina. SYL nostaa esille opintojen aikaiseen työssäkäyntiin liittyviä kehittämistarpeita yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa sekä tuottaa oikean kuvan vallitsevasta tilanteesta. Vaikutustyön tavoitteena on parantaa opiskelijoiden työehtoja sekä saada opintojen aikainen työnteko sidosryhmien agendalle.