Miten 2Dg-potilaan hoitomalli rakentuu Etelä-Pohjanmaalla 25.10.2010 projektityöntekijä Marja Koivumäki
Esitys Tausta Määrittely Systemaattinen hoitomalli/ Masennustalkoot II Käyttäytymisen aktivaatiomalli Pohdintaa
Tausta Kaste-ohjelman mukaisista tavoitteista Masennustalkoot II -hanke tavoittelee palveluiden laadun parantamista, vaikuttavuutta sekä saatavuutta.
Tausta Mieli 2009 -suunnitelman tavoitteista Masennustalkoot II pyrkii vahvistamaan osaltaan asiakkaan asemaa yhden oven periaatteen muodossa sekä mielenterveys - ja päihdepalveluiden järjestämistä erikoissairaanhoidon hoitoketjujen selkiyttämisen muodossa.
Tausta Välittäjä 2009 -hankkeen mukaisista tavoitteista Masennustalkoot II -hanke tähtää saumattomiin palveluketjuihin peruspalveluista erityispalveluihin ja takaisin. Tässä hankkeessa keskitytään sekä 1) depression hoito- ja palveluketjuun että 2) 2dg asiakkaan hoito- ja palveluketjuun.
Määrittely Kaksoisdiagnoosipotilas: Päihdehäiriön lisäksi vähintään yksi muu mielenterveydenhäiriö (Aalto 2007). Vaikeusaste: mielenterveyshäiriön pitäisi olla niin vakava, että siihen yksinään (ilman päihteitä) liittyy toimintakyvyn huomattava ja pysyvä heikkeneminen
Määrittely "Päihteet voivat aiheuttaa erilaisia psyykkisiä oireita. Esimerkiksi alkoholi voi aiheuttaa huomattavia masennus- ja ahdistusoireita. Päihteen käytön loppuessa nämä oireet kuitenkin useimmiten häviävät muutaman viikon kuluessa. Tällöin ensisijaista on päihdeongelman hoito. Sen sijaan ns. kaksoisdiagnoosipotilaalla on päihdeongelman lisäksi päihteiden välittömistä vaikutuksista riippumaton psykiatrinen häiriö. Kaksoisdiagnoosipotilaan psyykkiset oireet, esimerkiksi alkoholiriippuvaisen masennus tai ahdistus, eivät häviä pitkänkään raittiuden jälkeen." (Päihdelinkki 2010.)
Määrittely Alkoholiongelma liittyy usein mielenterveydenongelmiin: potilas voi lievittää masennusta alkoholilla ja juominen puolestaan saattaa aiheuttaa mielenterveysongelmia (Käypähoito - suositus 2010).
Määrittely (Masennustalkoot II) Masennuspotilas on vähintään 17 pistettä BDI-21 mittarilla mitattuna Kaksoisdiagnoosipotilas on (vähintään 17 BDI:stä) AUDIT- kyselyssä vähintään 11 pistettä täyttänyt tai/ja muita päihteitä viimeisen vuoden aikana käyttänyt
Mikä masennustalkoot on? Masennustalkoot II -hanke on erikoissairaanhoidon palveluketjujen selkiyttämiseen tähtäävä tutkimus- ja kehittämishanke. Tutkimus- ja kehittämishankkeessa keskitytään depressiopotilaiden ja depressio + päihdepotilaiden hoitoketjujen selkiyttämiseen.
Mikä masennustalkoot on? Kehittämistyöhön liittyvä tutkimus toteutetaan yhteistyössä Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kahdeksan psykiatrisen avopoliklinikan ja yhden psykiatrisen osaston kanssa. Tutkimuspotilaiden rekrytointi aloitettiin 6.10.2009 ja jatketaan, kunnes 200 potilasta on mukana.
Mikä on tavoite? Masennustalkoot II -hankkeen tavoitteena on kehittää ja testata psykiatriseen erikoissairaanhoitoon sopivaa integroitua depression ja päihdeongelman arviointi- ja hoitomallia. Lisäksi tavoitteena on tutkia hoitomallin vaikuttavuutta vertaamalla tuloksia tavanomaisen hoidon saaneiden potilasryhmän kanssa.
Mitä teemme? 1) Koulutus: hankkeessa on koulutettu avo- ja osastohoidon mukaan lähtevistä yksiköistä miniintervention, motivoivan haastattelun ja käyttäytymisen aktivaatiomallin perusperiaatteisiin. Käyttäytymisen aktivaatiomallista ja motivoivan haastattelun mallista ollaan tekemässä opetusvideoita työryhmien käyttöön ja niitä mahdollisesti voidaan käyttää myöhemmin muuhunkin opetusja koulutus käyttöön.
Mitä teemme? 2) Konsultointi: koulutettua henkilökuntaa ohjeistetaan menetelmän käyttöön, tarjotaan konsultointia sekä ollaan tukena heidän tarpeidensa mukaisesti, unohtamatta motivoinnin tärkeyttä prosessin edetessä
Mitä teemme? 3) Tutkimusaineiston keruu: mukaan lähteneissä yksiköissä toteutetaan hoitoa tutkimuspotilaille systemaattisen hoitomallin mukaisesti
Mitä teemme? 4) Tutkimuspotilaiden seuranta: tutkimushoitaja seuraa potilaiden vointia kaksi vuotta tutkimuksen alusta erilaisten validien mittareiden sekä haastattelujen avulla
Mitä teemme? 5) Verrokkiaineisto: rinnalla seurataan tavanomaista psykiatrista hoitoa saaneiden ryhmän vointia saman kahden vuoden ajan potilastietojärjestelmään tehtyjen kirjausten perusteella
Mitä tästä tulee? Tuotoksena olisi tarkoitus syntyä käytännössä testattu systemaattinen hoitomalli ja tutkimustuloksia siitä kuinka vaikuttava malli on kyseessä tavanomaiseen hoitoon verrattuna. Tuotetaan käyttäytymisen aktivaatiomallista ja motivoiva haastattelumallista opetusvideot.
Kuinka raportoimme? Masennustalkoot II -hankkeesta on tarkoitus raportoida tuloksia tieteellisten artikkeleiden muodossa kansainvälisissä alan lehdissä tutkimusaineiston valmistuttua. Lehtiartikkeleista voidaan koota myös väitöskirjoja.
Mitä konkreettista hyötyä? Koko prosessin ajan tutkimukseen osallistuvat työntekijät sisäistävät yhä enemmän päihteiden käytön kartoittamista sekä siihen annettavaa ohjausta (miniinterventio, motivoiva haastattelu) sekä oppivat käyttämään jo aikaisemminkin testattua vaikuttavuudeltaan hyvää kognitiivista lyhytterapiaa (käyttäytymisen aktivaatiomalli) masennuksen hoitoon.
Mitä konkreettista hyötyä? Hoitotuloksina saavutetaan pienempi masennuksen uusiutumistodennäköisyys ja samanaikaisen masennuksen ja päihdeongelman parempi ennuste.
Entä ne asenteet? Hankkeen aikana pyritään vaikuttamaan psykiatrisen erikoissairaanhoidon asenteisiin päihteiden käytön huomioimisen osalta. Hankkeessa tarjotaan myös työkaluja psykiatrisen osaston ja poliklinikoiden työntekijöiden jokapäiväiseen työskentelyyn.
Hoitomalli
Päihdepotilas Hoidossa keskeistä, että tilanteen kartoituksen jälkeen aloitetaan miniintervention tai motivoivan haastattelun mukainen hoito. Tämän jälkeen edetään käyttäytymisen aktivaatiomallin mukaiseen hoitoon
Depressiopotilas Depressiopotilaiden tilanteen kartoituksen jälkeen (päihteiden käyttö kuitenkin kartoitettu ja todetaan potilaan keskeiseksi ongelmaksi masennusoireilu) aloitetaan depression hoito käyttäytymisen aktivaatiomallin mukaisesti
Mikä oikein on käyttäytymisen aktivaatiomalli? Käyttäytymisen aktivointimallin keskeisiä periaatteita ja tavoitteita ovat: 1. Terapeutti ja potilas pyrkivät alusta lähtien tunnistamaan potilaan elämässä ongelmallisia käyttäytymiskaavoja. Yhdessä terapeutin kanssa selvitetään, mitkä ovat depressiota ylläpitävät omaan käyttäytymiseen liittyvät tekijät. 2. Asiakasta autetaan havaitsemaan, mikä on hänen käyttäytymisensä merkitys ja mitä siitä seuraa. Lisäksi opetellaan tunnistamaan mielialan ja käyttäytymisen välinen yhteys. 3. Alusta lähtien miellyttävien asioiden lisääntyminen potilaan elämässä omaa käyttäytymistä seuraamalla ja vaihtoehtoisia tapoja kokeilemalla.
Miten sitä hoitoa sen mukaan Päiväkirja toteutetaan? Tämän avulla potilas opettelee tekemään havaintoja oman käyttäytymisensä (ajattelu, puhe, toiminta) vaikutuksesta omaan tyytyväisyyteensä.
ABC-lomake Tämä toimii ikään kuin suurennuslasina päiväkirjalomakkeelle. Tähän kirjataan joko terapiatunnilla tai kotitehtäväksi annettuna jokin sellainen merkittävä tilanne, jota on käsitelty terapiatunnilla. On olennaista, että tilanne on potilaan mielestä ainakin osa hänen keskeistä ongelmaansa.
TRAP-lomake Usein kolmen ensimmäisen terapiatunnin kuluessa käy ilmeiseksi, että potilaan kyky muuttaa omaa käyttäytymistään vaati terapeutilta aktiivista otetta. Potilas voi olla keskusteluissa passiivinen ja pessimistinen, eikä vaihtoehtoja nykyiselle elämälle näytä löytyvän. Tällöin kannattaa harkita tämän lomakkeen käyttöä, mutta jos muutos näyttää lähtevän käyntiin, tätä lomaketta ei ole välttämätöntä käyttää.
ACTION-lomake Kun TRAP-lomakkeen avulla on saatu tunnistettua käyttäytymisen muutokseen liittyviä esteitä, voidaan jatkaa työskentelyä saman ongelman kanssa ACTION-lomakkeen avulla. ACTIONlomake on siis periaatteessa TRAPlomakkeen jatko-osa. Siihen on vain liitetty omien tavoitteiden ja päämäärien tarkastelu.
Pohdintaa Masennustalkoot II on vain yksi näkökulma 2 dg (+depressio) potilaiden hoitoon Käyttäytymisen aktivaatiomalli sopii joillekin potilaille, mutta kaikki kuitenkaan eivät lähde työstämään asioita kirjallisesti ja terapiatuntien välissä
Pohdintaa "Kaksoisdiagnoosipotilaan psyykkiset oireet, esimerkiksi alkoholiriippuvaisen masennus tai ahdistus, eivät häviä pitkänkään raittiuden jälkeen" Joten päihteidenkäyttöön huomion kiinnittämistä ei voi irrottaa hoidosta
Pohdintaa Tulevaisuudennäkökulmana olisi, että päihteidenkäytön huomioiminen kuuluu meille kaikille hoitoa antaville yksiköille
Kiitos!