Masennustalkoot kansantautimme kimpussa

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Masennustalkoot kansantautimme kimpussa"

Juuso Laakso
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Masennustalkoot kansantautimme kimpussa Psykologia 2008, Mielenterveyspsykologia ja interventiot Esa Aromaa, Virpi-Liisa Kykyri, Marjut Malviniemi, Jyrki Tuulari

2 Masennus kansantautina Nykyisten arvioiden mukaan 5-6% suomalaisista kärsii tällä hetkellä hoitoa vaativasta masennuksesta Suomalaisista arviolta noin 20% sairastaa jossain elämänsä vaiheessa masennuksen Masennus sairautena ei ole yleistynyt viimeisten vuosikymmenten aikana Vaikka masennukseen sairastuneiden määrä ei ole kasvanut, masennuksen vuoksi joudutaan sairauslomalle ja ennenaikaiselle eläkkeelle huomattavasti aikaisempaa useammin

sairautena ei ole yleistynyt viimeisten vuosikymmenten aikana Vaikka masennukseen sairastuneiden määrä ei ole

3 Masennus aiheuttaa työkyvyttömyyttä Vuonna 2007 runsaat 4000 suomalaista joutui masennuksen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle Lukumäärä on kymmenessä vuodessa puolitoistakertaistunut

4 Masennusta kannattaa torjua, koska Vuonna 2007 masennuksesta aiheutui sairauspoissaolo- ja työkyvyttömyyseläkemenoina yli 500 miljoonan euron kustannukset Masennus alentaa työtehoa myös niillä, jotka selviävät ilman poissaoloja

työkyvyttömyyseläkemenoina yli 500 miljoonan euron

5 Pohjanmaa-hankkeen Masennustalkoot STM ja Etelä-Pohjanmaan ja Vaasan sairaanhoitopiirit 2007 mukaan myös Keski-Pohjanmaa 2007 Masennustalkoot osaksi vuosina toteutettavaa Pohjanmaahanketta. Työ jatkuu yhteistyökumppanina myös eurooppalainen EAAD European Alliance Against Depression

osaksi vuosina 2005-2014 toteutettavaa Pohjanmaahanketta.

6 Meitä kaikkia tarvitaan Masennus on haaste: perusterveydenhuollolle erikoissairaanhoidolle kunnalliselle moniammatilliselle yhteistyölle koko väestölle Masennustalkoot toimii kaikilla osa-alueilla

kunnalliselle moniammatilliselle yhteistyölle

7 Perusterveydenhuolto Koulutus perusterveydenhuollon henkilöstölle lievän ja keskivaikean masennuksen tunnistamiseen ja hoitamiseen Käypä hoito -suosituksen mukaisesti Depressiohoitajamallin käynnistäminen ja tukeminen

tunnistamiseen ja hoitamiseen Käypä hoito -suosituksen

8 Erikoissairaanhoito Konsultaatiotuen järjestäminen perusterveydenhuoltoon Käynnistymässä on myös vakavan ja hoitoresistentin masennuksen hoitokäytäntöjen kehittäminen masennuksen hoidon laatukriteereiden tarkistus Vaasan sairaanhoitopiirissä Työkykypsykiatrisen osaamisen kehittäminen ja työhön paluun tukeminen

hoitokäytäntöjen kehittäminen masennuksen hoidon laatukriteereiden tarkistus

9 Väestökampanja esitteet ja julisteet masennus koskettaa meitä jokaista masennuksella on väliä masennus on hoidettavissa me kaikki voimme tehdä jotakin tiedotuskampanja yhteistyössä median kanssa antistigma kampanja Masennuksesta voi parantua ja päihteistä pääsee eroon Yrittäjäillat yhteistyössä Keski-Pohjanmaan Yrittäjien kanssa

masennus on hoidettavissa me kaikki voimme tehdä jotakin tiedotuskampanja yhteistyössä

10 Tuloksia: Depressiohoitajamalli Depressiohoitajamallin kehittäminen ja juurruttaminen on edennyt hyvin Etelä- Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla Depressiohoito-ohjelmat ovat lisänneet perusterveydenhuollon henkilökunnan ammattitaitoa masennusoireiden tunnistamisessa ja hoidossa huomattavasti Lievien ja keskivaikeiden masennusten hoitaminen on systemaattisella hoito-otteella toteutettavissa tehokkaasti suhteellisen pienen aikaresurssin turvin Tuulari, Aromaa, Herberts & Wahlbeck (2007) Pohjalainen masennus ja hakeutuminen hoitoon. Lääkärilehti 62(8): Tuulari & Aromaa (2008) Depressiohoitajamallilla saadaan tulosta Pohjanmaalla. Lääkärilehti 63(3):

hoitaminen on systemaattisella hoito-otteella toteutettavissa tehokkaasti suhteellisen pienen aikaresurssin turvin Tuulari, Aromaa, Herberts & Wahlbeck (2007)

11 Oireitten lievittyminen koko aineistossa BDI pisteet Ei oireita ALKU 14,8 LOPPU 52,9 SEUR. 76,1 Lieviä 21,2 23,6 10,7 Keskiv. 52,1 21,8 12 Vakavia 11,9 1,7 1,3 YHT Tuulari & Aromaa (2008) Depressiohoitajamallilla saadaan tulosta Pohjanmaalla. Lääkärilehti 63(3):

12 Tuloksia: Perusterveydenhuolto Perusterveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutuksiin on osallistunut 1740 henkilöä kolmen pohjalaismaakunnan alueella Interpersoonallisen terapian koulutukseen on osallistunut 250 henkilöä, kaikki alueen depressiohoitajat on koulutettu Koulutuspalaute on ollut myönteistä ja koulutuksen vuorovaikutuksellista toteuttamistapaa on pidetty onnistuneena Tuulari, Aromaa, Herberts & Wahlbeck (2007) Pohjalainen masennus ja hakeutuminen hoitoon. Lääkärilehti 62(8): Aiempi tutkimustieto tukee erittäin vahvasti sitä, että perusterveydenhuollon henkilökunnalle tulisi järjestää toistuvaa mielenterveysaiheista koulutusta, jotta hoidon päämäärät, hoitamisen menetelmät ja arviointi olisivat jatkuvasti laadukkaalla tasolla Van Os, van den Brink, Tiemens ym. (2004) Are effects on depression management training for General Practitioners on patient outcomes mediated by the improvements in the process of care? Journal of Affective Disorders, 80:

Aromaa, Herberts & Wahlbeck (2007) Pohjalainen masennus ja hakeutuminen hoitoon.

13 Tuloksia: Erikoissairaanhoito Etelä-Pohjanmaan alueella depression vuoksi erikoissairaanhoitoon lähettäminen on vähentynyt 20 %, mikä tarkoittaa sitä, että lähetteiden määrä Psykiatrian poliklinikoille kokonaisuudessaan on laskenut 10 % Konsultaatiotuen kehittyminen perusterveydenhuoltoon on edennyt suunniteltua hitaammin erikoislääkäripulan vuoksi Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon verkottuminen on parantunut hoitoketjutyön ja yhteisten koulutusten myötä

laskenut 10 % Konsultaatiotuen kehittyminen perusterveydenhuoltoon on edennyt suunniteltua hitaammin

14 Tuloksia: Väestökampanja Mielenterveyskyselyn (2007) tulosten sekä käytännön kokemusten perusteella väestötiedottaminen on tärkeää ja vaikuttavaa. Masennukseen ja sen hoitoon liittyy väestötasolla sekä asiallista tietoa, että vääriä ennakkoluuloja ja virheellistä tietoa, jotka ovat merkityksellisiä masennuksen ehkäisyn, tunnistamisen ja hoidon kannalta.

Masennukseen ja sen hoitoon liittyy väestötasolla sekä asiallista tietoa, että vääriä

15 Pohjalaisväestö uskoo, että Masennuksesta voi parantua (80 %) ja että se on hoidettavissa (95 %) Liikunta, lepo, lomailu tai ryhdistäytyminen (60 %) auttaa masennukseen Masennuslääkkeillä on paljon sivuvaikutuksia (74 %) ja ne aiheuttavat riippuvuutta (yli 74 %) Terveyskeskus ja työterveyshuolto eivät ole ensisijaisia vastaanottopisteitä ja terveydenhuollon henkilöstö ei suhtaudu vakavasti mielenterveysoireisiin (40 %) Työsuhde vaarantuu, jos työnantaja saa tietää mielenterveysongelmista (67 %) Aromaa, Tuulari, Herberts & Wahlbeck (2007) Pohjalaisen väestön suhtautuminen masennukseen ja mielen hoitamiseen. Lääkärilehti 62(8):

ensisijaisia vastaanottopisteitä ja terveydenhuollon henkilöstö ei suhtaudu vakavasti mielenterveysoireisiin (40 %) Työsuhde vaarantuu, jos työnantaja saa

16 Tuloksia: Väestökampanja Yrittäjän henkinen jaksaminen yrittäjäillat Keski- Pohjanmaalla Työmuotona informaation ja omakohtaisen pohdinnan yhdistelmä Terveydenhuollon kehittämishankkeen ja yrittäjäjärjestön yhteistyön tärkeä rooli Tavoitti 150 yrittäjää, sekä yksinyrittäjiä että työnantajayrittäjiä Osallistuminen tilaisuuksiin oli erittäin aktiivista ja innokasta ja palaute rohkaisevaa Asiallisen tiedon ja vertaistuen tarve yrittäjien keskuudessa tunnistettiin tilaisuuksissa Madalsi kynnystä hakea apua masennukseen ja rohkaista työntekijää tai työkaveria avun hakemiseen

työnantajayrittäjiä Osallistuminen tilaisuuksiin oli erittäin aktiivista ja innokasta ja palaute rohkaisevaa Asiallisen tiedon ja vertaistuen

17 Psykologinen tieto keskiössä Psykologinen tieto ja psykologin osaaminen Masennustalkoot innovaation keskipisteessä Mukana myös lääketieteellistä, yhteiskuntatieteellistä, hoitotieteellistä ja pedagogista näkökulmaa Psykologin rooleja kehittämistyössä ovat mm. moniammatillisen verkostotyön osaaja konsultti viestijä pedagogi kehittäjä tutkimustiedon koostaja ja välittäjä Masennustalkoista saadut kokemukset osoittavat, että psykologiselle osaamiselle on monipuolista tarvetta ja käyttöä terveydenhuollon kehittämistyössä

mm. moniammatillisen verkostotyön osaaja konsultti viestijä pedagogi kehittäjä tutkimustiedon koostaja ja välittäjä

18 Yhteystiedot Virpi-Liisa Kykyri Marjut Malviniemi

Samankaltaiset tiedostot

POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007. Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007. Jyrki Tuulari & Esa Aromaa

POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007 Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007 Jyrki Tuulari & Esa Aromaa Depression hoidon laatukriteerit perusterveydenhuollossa (Käypä hoito suositus)